Ihmisillä on valtava into tehdä ympäristötyötä, mutta sen organisointiin tarvitaan asiantuntijuutta. Kun Leader Ravakan alueella suunnitellaan esimerkiksi uutta luontopolkua, vesistön kunnostusta tai kylätalon energiaremonttia, oma asiantuntija on kullanarvoinen.
Ravakka oli aikoinaan Suomen ensimmäinen Leader-ryhmä, johon palkattiin oma ympäristöneuvoja. Nykyisin ympäristöneuvontaa tekee Ravakassa jo useampi työntekijä, joilta saa maksutta apua esimerkiksi ympäristönäkökulmien huomioimiseen yhdistyksen toiminnassa, Leader-hankkeissa tai muiden rahoittamissa hankkeissa.
Yhteisö- ja ympäristökoordinaattori Tuuli Janssonin mukaan Vakka-Suomen alueen ongelma ympäristötyössä on ollut asiantuntijoiden saatavuus.
– Meitä on täällä ihan muutamia, jotka pystyvät neuvomaan. Esimerkiksi Turussa oleva tietotaito ei ulotu Vakka-Suomeen asti, vaikka hyvää yhteistyötä tehdään muun muassa Valonian, ELY-keskuksen, kuntien ympäristö- ja virkistyskäyttötoimijoiden sekä maakunnittaisten teemaryhmien kanssa. Siksi Leader-ryhmän tarjoama ympäristöneuvonta palvelee hyvin paikallisia tarpeita, hän sanoo.
Ravakasta maaseudun pienet toimijat, kuten vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset saavat apua muun muassa reittien suunnitteluun, vesistöjen kunnostamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, rahoituksen hakemiseen, viranomaisyhteistyöhön ja monenlaiseen muuhun pulmaan.
Ympäristönäkökulma mukana strategiassa
Ympäristö on ollut yksi painopiste Ravakan paikallisessa kehittämisstrategiassa jo pitkään – ja on nostona myös ohjelmakaudella 2023–2027. Leader-tuissa näkökulma on kuitenkin aina ihmisten hyvinvoinnissa. Ympäristöhankkeita on tuettu ennen kaikkea siksi, että ne mahdollistavat vaikka virkistyskäyttöä.
– Esimerkiksi vesistöjen tilaa halutaan parantaa ennen kaikkea siksi, että lähivesissä voidaan uida, kalastaa tai muuten harrastaa ja virkistyä. Eli perimmäinen syy hankkeisiin löytyy yleensä – raadollista kyllä – oman navan ympäriltä, mutta samalla ne hyödyttävät luontoakin, Jansson selittää.
Ohjelmakaudella 2007–2013 Ravakan tukemat ympäristöhankkeet painottuivat paljon perinnemaisemiin ja reitistöjen kehittämiseen. Kaudella 2014–2022 on kunnostettu erityisen paljon vesistöjä. Ohjelmakaudella 2023–2027 on tarkoitus tukea erityisesti virkistyskohteiden kehittämistä ja samalla auttaa entistä enemmän muiden rahoituskanavien hyödyntämisessä.
– Ympäristötyöhön on paljon erilaisia tukia tarjolla, mutta harva osaa hakea niitä. Siksi tukia on haettu paikallisesta Leader-ryhmästä. Ihmisillä on kauhea into tehdä ympäristöhankkeita, jos joku muu vain hoitaa sen hankebyrokratian, Jansson kertoo.
Leader-rahoituksen haku on auki jatkuvasti ja hakemuksia käsitellään kuukausittain. Muista tuista merkittävä osa jaetaan loppuvuodesta, joten nyt on hyvä hetki valmistella hakemuksia. Auttamalla paikallisia toimijoita hakemaan muiden myöntämää rahoitusta, saadaan alueen ympäristötyöhön vipuvoimaa yhteistyöllä.
Hankkeet vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen
Kun Tuuli Jansson aloitti työssään vuonna 2013, hän pääsi heti tekemään yhteistyötä Tummamäen luontopolkua suunnitelleen Lahdingon kyläyhdistyksen kanssa. Kaik polu viä peril -hankkeessa valmistunut noin puolentoista kilometrin mittainen polku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan – aikaan, jolloin Tummamäellä vielä louhittiin Vehmaan punaista graniittia.
Kaivostoiminnan loputtua vuonna 1973 rääpekivet jäivät valtaviksi kasoiksi metsään. Vuosien saatossa luonto on löytänyt tapansa vallata ihmisen muokkaamaa maisemaa ja vanhat kaivosmontut ovat täyttyneet kauniisti vedellä. Rääpekivikasojen päällä ja lomassa kiemurtelevan luontopolun lisäksi alueella on näköalalava, kuivakäymälä, taukokatos ja laavu nuotiopaikkoineen.
Vuosien varrella Tummamäen luontopolusta on tullut suosittu virkistyskohde ja tapahtumapaikka. Vanhalla louhoksella on pidetty muun muassa kesäkonsertteja. Kyläyhdistys järjestää polulle opastettuja kierroksia, ja historiasta kiinnostuneita palvelee polun lähellä oleva Vehmaan kivityömuseo.
Polulla on vuosittain tuhansia kävijöitä. Nyt aluetta kehitetään taas uudessa Leader-hankkeessa.
– Polkuun tulee kaksi pistoa: sammalpolku ja peikkopolku. Sammalpolulla esitellään ainakin 11 eri sammallajia. Peikkopolun portaat taas nousevat Tarzan montun taukopaikan yläpuolelle kivikasan päälle, Jansson kertoo.
– Ihmiset ovat näiden vuosien aikana kulkeneet omatoimisesti alueella ja sitä kautta virallisen polun rinnalle on syntynyt uusia polkuja. Jotkut niistä kannattaa ottaa käyttöön ja tämä on yksi niistä! Peikkopolun varrelle tehdään erityisesti lapsia ajatellen kalliomaalauksia. Huipulle tulee pöytäpenkkiryhmä, hän jatkaa.
Tummamäen luontopolku on hyvä esimerkki siitä, miten hankkeen päättyminen ei ole toiminnan loppu, vaan alku. Hankkeessa tehdyt puitteet ovat vuosien varrella mahdollistaneet alueelle monenlaista toimintaa ja uusien ideoiden kehittelyä.
– Ja luontopolut ovat hyvin oleellisia tietoisuuden lisäämisessä. Niiden kautta ihmiset kiinnostuvat helposti ympäristöstään ja oppivat uutta!
Vesistöjen kunnostus kiinnostaa
Ympäristöhankkeiden vaikutukset ovat usein sellaisia, jotka eivät heti ihmissilmään näy. Vaikutukset kertaantuvat vuosien saatossa ja niitä on hankalaa tai ainakin työlästä mitata. Vesistöjen kunnostuksessa osa vaikutuksista näkyy kuitenkin nopeasti ja siksi niitä tehdään niin mielellään. Esimerkiksi Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys (VeVe) järjestää vuosittain talkoita, joissa niitetään ruovikkoa Vehmassalmesta. Kun ruovikon niittää, maisema muuttuu heti. Tulee tilaa uida ja veneillä. Kun salmen pohjasta lähtee biomassaa, tulee myös lisää syvyyttä. Veden virtaavuus paranee ja virtauksen avulla suolainen merivesi nousee salmessa aiempaa pidemmälle. Kun suolan määrä lisääntyy, lumme alkaa vetäytyä, ja pian kalatkin liikkuvat jo uusilla vesillä.
Himoisissa ruovikko oli ehtinyt vallata jo lähes koko rannan. Nyt aukko kasvaa vuosi vuodelta, kun kyläyhdistys niittää vesialuetta säännöllisesti.
– Työ helpottuu joka vuosi. Uuden kasvuston leikkaaminen on kevyttä puuhaa ensimmäiseen vuoteen verrattuna, kun nostettavaa biomassaa on paljon vähemmän. Kaislikko saattaa kaikki olla samassa juuressa. Kun kasvuston leikkaa, juuristoon menee vettä. Sitten se mätänee ja lopulta toivottavasti kuihtuu ja kuolee. Ja vesillähän on kiva olla talkoissa kauniina kesäpäivänä, Jansson toteaa.
Himoisiin on tehty toistakymmentä vuotta sitten Leader-hankkeella kosteikko, jotta kaikki valuma-alueen ravinteet ja humus eivät päätyisi suoraan mereen. Kosteikot vaikuttavat pitkällä aikavälillä, mutta myös välittömästi. Eläimet saapuvat paikalle yleensä heti, kun koneet lähtevät.
Jansson on huomannut vuosien varrella vesistöihin liittyvän ajattelun Vakka-Suomessa muuttuneen merkittävästi.
– Ennen ihmiset hoitivat kukin omaa pientä lätäkköään, mutta nykyisin ymmärretään, että sellainen työ on vain oireiden lievitystä. Jos haluaa todella vaikuttaa, pitää muutoksia tehdä valuma-alueella.
Himoinen on valittu vuonna 1988 Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Vielä tämän vuosituhannen alussa Himoisten tanssilavalla saattoi pyörähdellä samana iltana satoja ihmisiä.
– Viime vuodet on ollut hiljaisempaa, mutta edelleen täällä sauna lämpeää muutaman kerran viikossa. Saunarakennuksessa on keittiö, kokoustila ja pukuhuoneet. Täällä on myös vessat, laiturit, veneenlaskupaikka, mattojenpesupaikka ja rantalentopallokenttä, Jansson listaa fasiliteettejä.
Himoisten rantaa on kunnostettu ja kehitetty Ravakan Leader-tuella, mutta myös esimerkiksi kunnan ja museoviraston avustuksilla. Uusiakin suunnitelmia on heitetty ilmoille. Paikka voisi olla potentiaalinen esimerkiksi asuntoautoille ja -vaunuille, maastopyöräilylle tai melonnalle.
Nurkat kuntoon ja energiaa säästöön
Positiivisia ympäristövaikutuksia sisältävistä Leader-hankkeista suurin osa on energiaremontteja. Kun vaihtaa öljyn maalämpöön, laittaa katolle aurinkopaneelit tai tiivistää ikkunat, säästää energian mukana myös rahaa, mikä motivoi talkoisiin. Ravakka on tukenut kylätalojen energiaremontteja esimerkiksi Laitilan Leinmäellä ja Pyhärannassa Ihoden Kirikalliolla.
Leinmäen kylätalossa on muun muassa vaihdettu lämmitysjärjestelmä öljylämmityksestä pellettilämmitykseen ja uusittu vuosikymmeniä vanhat putket. Uudet suihkut hyödyntävät sadevettä ja uudet kodinkoneet vievät energiaa paljon vähemmän.
Kirikalliossa puolestaan eristettiin seinät ja katto, uusittiin ikkunat ja korvattiin suora sähkölämmitys ilmalämpöpumpulla. Energiaremontin ansiosta talo saatiin ympärivuotiseen käyttöön, joten remontti mahdollisti myös uuden toiminnan kehittämistä.
Teksti ja kuvat: Janica Vilen
Lue lisää:
EkoTeko-hanke aktivoi yhdistyksiä tekemään ympäristötekoja maaseudulla
