Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Masku-Seuran EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman kulttuurihankkeen toteutuksesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke tutustutti maskulaiset omaan kotiseutuhistoriaansa ja nosti Hemminki Maskulaisen saavutukset aivan uuteen arvoon.
Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. Hemminki Maskulainen oli aikansa suurmies, Maskun kymmenes kirkkoherra, merkittävä kirjakielen kehittäjä ja virsirunoilija sekä valtiomies ja kulttuuripersoona. Silti suuri osa maskulaisista ei ennen hanketta tiennyt hänestä mitään.
Hankkeessa kerrottiin ihmisille monin eri tavoin Hemmingistä ja samalla koko Maskun historiasta. Hemminki Maskulainen syntyi Turussa kauppiaan pojaksi 1500-luvun puolivälissä. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa ja valmistuttuaan hänestä tuli Maskun kirkkoherra vuonna 1586. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä virsiä, joista tunnetuin on Enkeli taivaan.
– Hemminki oli todennäköisesti Mikael Agricolan pojan koulukaveri. Kouluissa opetetaan yleensä, että Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, mutta sitä kerrotaan harvoin, kuinka paljon Hemminki ja monet muut kehittivät kieltä eteenpäin. Heidän vaikutuksestaan suomen kielestä tuli kaunista ja soljuvaa – sellaista, josta voi kirjoittaa vaikka runoja, kommentoi hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala.
Tapahtumat tavoittivat 600 ihmistä
Masku-Seuran lisäksi hankkeessa olivat mukana Maskun kunta ja Maskun seurakunta, ja yhteistyökumppaneiksi tapahtumiin lähtivät esimerkiksi Maamiesseura sekä Maa- ja kotitalousnaiset.
– Havahduimme vasta alkuvuodesta siihen, että juhlavuosi on käsillä ja saimme kokouksissa monet hyvät naurut, kun totesimme, että Hemmingin kuolema tuli meille vähän yllätyksenä, muistelee Kulmala.
Tiukasta aikataulusta huolimatta työryhmä sai paljon tapahtumia aikaan. Hankkeessa järjestettiin esimerkiksi kylvön siunaustilaisuus, sanataidepajoja vanhusten palvelutaloissa, nukketeatterikiertue Maskun esikouluissa ja Hemminki-näyttely Maskun museolla. Teemanäyttelyn myötä Maskun museossa tehtiin kävijäennätys ja yhteensä hankkeen tapahtumat tavoittivat noin 600 ihmistä.
Juhlavuoden aikana kuultiin myös kolme esitelmää Hemminki Maskulaiseen liittyvistä aiheista. Entinen arkkipiispa Jukka Paarma esitelmöi Hemmingin ajan kirkollisesta elämästä. Arkkitehti Aaro Söderlund puhui kristillisyyden alkuajoista Suomessa. Teologian tohtori Suvi-Päivi Koski taas kertoi Rostockista löytyneestä Hemmingin virsikirjan kopiosta.
Hemmingin koulu keskipisteenä
Hemminki Maskulaisen nimeä kantava Hemmingin koulu oli myös yhteistyössä hankkeen kanssa. Oppilaille järjestettiin Hemminki-teemainen koulupäivä, jonka aikana kaikissa oppiaineissa käsiteltiin jollain tavoin Hemminki Maskulaista. Esimerkiksi kuvaamataidossa tehtailtiin Hemmingin muotokuvia ja kotitalouden tunnilla tehtiin 1600-luvun ruokia.
Teemapäivässä julkistettiin myös hankkeessa tehty julkaisu Maskun Hemmingin jalanjäljissä.
– Se on kouluikäisille suunnattu A5-kokoinen vihkonen, jota on lahjoitettu kaikkiin Maskun alakouluihin. Toiveissa on, että koulut käyttäisivät sitä jatkossakin opetuksen tukena, jotta Maskun lapset oppisivat kotiseutunsa historiasta.
Julkaisun ovat kirjoittaneet suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen ja historian tutkija Veli-Pekka Toropainen. Häkkinen on kirjoittanut kielen kehityksestä ja Toropainen taas historiaan liittyvistä tapahtumista ja arkielämästä 1600-luvulla. Julkaisun on kuvittanut turkulainen graafikko Kristiina Elo.
Vuonna 2021 Hemmingin koulun seinään tehtiin vielä yhteisötaiteen keinoin muraali.
– Projektia ohjasi turkulaistaiteilija Jukka Hakanen, jonka muraaleja on nähtävissä erityisesti Turussa. Hän piti paikallisille nuorille työpajan, jossa nuoret tutustuivat ensin Hemmingin historiaan ja ideoivat sitten erilaisia elementtejä, joista Hakanen koosti yhtenäisen teoksen, Kulmala kertoo.
Teoksessa näkyy muun muassa Hemminki Maskulaisen puumerkki ja nimikirjaimet, Maskun merellisiä maisemia ja rosariumin ruusuja sekä Varsinais-Suomen maakuntaeläin kettu.
Historia osaksi nykypäivää
Kulmala uskoo, että Leader-hanke on kasvattanut maskulaisten paikallisidentiteettiä ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Lisäksi myös ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet tietää Maskun historiasta ja Hemminkin Maskulaisen teoista lukuisten hankkeesta kirjoitettujen artikkelien kautta.
– Monille Maskun pitkä historia on tullut ihan yllätyksenä. Täältä tunnetaan kyllä Maskun kalustetalo ja Rivieran uimapaikka, mutta historiassa täällä on tehty paljon merkittäviä asioita!
Paljon talkootyötä sisältänyt hanke toi ihmisiä yhteen ja elävöitti maaseutua. Marjukka Kulmalan hankkeessa tekemä valtaisa talkootyömäärä noteerattiin kunnassa ja hänelle myönnettiin sen kunniaksi Paremman Maskun tekijä -palkinto vuonna 2019.
