Yritystuilla lisätään maaseudun elinvoimaa!

Piirroskuvassa neljä erilaista yrittäjää.
©maaseutuverkosto

 

Maaseudun yritystuet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille – toiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Viime valintajaksolla investointitukea myönnettiin muun muassa Suomen Erikoisteipille, Skotlannin Vihannekselle ja Halikon Kumipalvelulle. Tänä vuonna maaseudun yritykset voivat hakea tukea myös elpymisvaroista!

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen myöntämiä maaseudun yritystukia voi hakea Hyrrä-järjestelmän kautta ympäri vuoden, mutta päätöksiä tehdään valintajaksoittain. Parhaillaan kuluva valintajakso päättyy 31. heinäkuuta. 

Yritystukimuotoja on kolme: perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Yritystuen suuruus on pääasiassa 20 % tai korotetusti 35 %. Lisäksi haettavissa on hankerahoituksen puolelle lukeutuva yritysryhmähanke, jossa tukitaso on 75 %. 

Sama yritys voi saada tukea useammankin kerran, jos vain edellytykset täyttyvät. Tuki ei kuitenkaan saa vääristää kilpailua. 

Investointituella kaksi uutta työpaikkaa Somerolle

Somerolla toimiva Suomen Erikoisteippi Oy sai tänä keväänä investointituen kahden suurkuvatulostimen hankintaan. Investoinnin kustannus oli yhteensä 160 000 euroa ja tukea myönnettiin 20 % eli 32 000 euroa. 

– Tämä oli hyvin simppeli juttu. Meidän hankinta oli niin yksinkertainen, että hakuprosessikin oli helppo. Ja kokemusta oli jo entuudestaan, sillä olemme saaneet investointitukea ennenkin – kymmenisen vuotta sitten, kommentoi yrityksen toimitusjohtaja Mika Sirro. 

Investoinnilla oli yrityksessä työllistävä vaikutus. Heti laitehankintojen jälkeen yritykseen palkattiin yksi uusi työntekijä ja toinen on mitä luultavimmin vielä tulossa. 

Vuonna 2009 perustettu Suomen Erikoisteippi tekee autojen ja veneiden teippauksia, ikkunoiden tummennuksia sekä monenlaisia muita tulostus- ja teippaustöitä. 

Jatkojalostusta tuetaan korotetusti

Vasemmalla tynnyripesuri ja oikealla lokerovaaka.
Skotlannin Vihannes Oy:n uudet laiteinvestoinnit auttavat tehostamaan tuotantoa. Vasemmalla tynnyripesuri ja oikealla lokerovaaka.

Skotlannin Vihannes Oy on yksi esimerkki korotettua investointitukea saaneesta yrityksestä. Korotetun 35 prosentin tuen voi saada muun muassa oman tilan tuotteiden jatkojalostamiseen. 

Skotlannin Vihannes kasvattaa avomaan kurkkuja ja jalostaa niistä suolakurkkuja, joita myydään Veljesten kurkut -brändin alla.  Suolakurkut viljellään, valmistetaan ja pakataan Salon Perniössä, Vainion perhetilalla. Kurkut saavat makunsa valkosipulista, piparjuuresta, mustaherukan lehdistä ja tillistä. Suolakurkut eivät sisällä etikkaa tai sokeria, vaan ne valmistetaan maitohappokäymisellä. 

Tänä keväänä yritykselle myönnettiin investointitukea lokerovaakaan, tynnyripesuriin ja vakumointikoneeseen. 120 000 euron investoinnista maaseuturahaston tuki oli 35 % eli 42 00 euroa. 

– Investoinnin avulla olemme pystyneet tehostamaan tuotantoa ja kasvattamaan kapasiteettia. Nyt töitä voi tehdä vaikka useammassa vuorossa, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Juho Vainio. 

Hänen lisäkseen yrityksessä on kaksi muuta osakasta ja parhaillaan kurkkujen parissa ahkeroi myös viisi kausityöntekijää. Investoinneilla on ollut työllistävä vaikutus. 

Investointituen hakuprosessi on Vainion mielestä selkeä ja Ely-keskuksen asiantuntijat ovat neuvoneet niin hakuvaiheessa kuin maksatusvaiheessakin. Myös Skotlannin Vihanneksella oli investointituesta kokemusta entuudestaan:

– Vuonna 2018 muutimme uusiin tiloihin. Uuden rakennuksen ja laitteiden kustannukset olivat silloin niin isot, että hanke olisi voinut jäädä tekemättä ilman Ely-keskuksen tukea, Vainio kommentoi. 

Korona toi tarpeen varaston laajennukseen

Orastava pelto etualalla ja punainen rakennus taka-alalla.
Kuvassa Halikon Kumipalvelun nykyiset tilat, joiden taakse uusi varastorakennus tehdään.

Halikon Kumipalvelu Oy on saanut 20 prosentin investointituen varastolaajennukseen. Investoinnin kokonaiskustannus on 576 500 euroa ja tuen määrä 115 300. 

– Kun korona pysäytti maailman ja laivaliikenne seisahtui, meille tuli yli kuukauden viivästys tilausten toimittamiseen. Siksi tarvitsemme nopeasti lisää varastointitilaa. Olemme tuesta hyvin kiitollisia ja ehkä sen avulla pystymme omalta osaltamme parantamaan koko Suomen tilannetta, kommentoi yrityksen toimitusjohtaja Sini Ketonummi poikkeuksellista tilannetta.

Uutta varastotilaa tehdään parhaillaan ja valmista tulee toivottavasti vuoden loppuun mennessä. 1200 neliön rakennuksesta 1000 neliötä tulee olemaan kylmäsäilytystilaa ja 200 neliötä lämmintä. Lämmin tila suunnitellaan niin, että se pystytään tarvittaessa ottamaan tulevaisuudessa tuotannon käyttöön. 

Yrityksen laskelmien mukaan uusi varastotila luo mahdollisuuden vähintään 15 prosentin kasvulle liikevaihdossa. Lisäksi investoinnin avulla pystytään työllistämään vähintään kaksi uutta työntekijää.

Vuonna 1987 perustettu tukkuyritys tuo maahan ja myy pääasiassa kumisia ja muovisia kuljetinhihnoja. 

– Meidän päätuote on teknisen kuljetushihnat. Ihmisille ehkä tutuin tuote on kaupoissa käytettävät kassahihnat, mutta tuotteita lähtee monipuolisesti niin maatalouteen, teollisuuteen kuin kaivoksillekin. Jos tuotanto seisahtaa hihnan rikkouduttua, siitä tulee niin suuret kustannukset, että nämä tuotteet ostetaan aina sieltä, missä niitä on heti varastossa, Ketonummi selventää suuremman varaston tarvetta. 

Yritys on viime vuonna laajentanut toimintaansa erityisesti ulkomaille. Tukkukaupan lisäksi palveluihin kuuluu myös kuljetushihnojen asennus- ja liitospalvelut. 

Elpymisvaroista yritystukiin 30 miljoonaa

Tämän vuoden myöntövaltuuden lisäksi Ely-keskus pääsee myöntämään tukia pian myös maaseudun elpymisvaroista, joista 30 miljoonaa on varattu yritystukiin. Elpymisrahoitusta haetaan oman alueen Ely-keskuksesta, mutta varoja ei jyvitetä maakuntien välille. On siis kunkin alueen omasta aktiivisuudesta kiinni, kuinka paljon tukipaketista voi hyötyä.

Yritystukien puolella elpymisvaroilla pyritään tukemaan myös sellaisia investointeja ja omistajanvaihdoksia, joita ei tueta maaseutuohjelmasta. Näin elpymisvarat ja maaseutuohjelman kautta samaan aikaan jaettavat siirtymäkauden varat täydentävät toisiaan.

Investointeihin elpymistukea voivat hakea mikro- ja pienyritykset sekä sellaiset maatilat, joilla on maatalouden lisäksi muutakin yritystoimintaa saman Y-tunnuksen alla. Työllistävien yritysten omistajanvaihdoksiin on mahdollista saada elpymistukea harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla. 

Elpymisvaroista 2 miljoonaa euroa on varattu yritysten omistajanvaihdoksiin, 18 miljoonaa euroa investointeihin ja 10 miljoonaa euroa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen sekä markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen.

Elpymisvaroista tuettavilla investoinneilla odotetaan olevan myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kokonaiskestävyys huomioon ottaen. 

 

Parhaan tukimuodon löytämisessä auttavat Ely-keskuksen asiantuntijat:

  • Sirkka Rantala, yritysasiantuntija puh. 0295 022 742
  • Mia Vienne, yritysasiantuntija puh. 0295 022 756
  • Markku Alm, yritys- ja energia-asiantuntija puh. 0295 022 542

Tiukka aikataulu on suurin haaste! Maaseudun elpymisvarat sidottava vuosina 2021–2022

Piirroskuva maaseudun ihmisistä ja teksti: maaseutu.fi/elpymisrahoitus

 

EU:n elpymisvaroista saatiin Suomen maaseudun kehittämiseen 210 miljoonaa euroa. Elpymisvarat kohdennetaan muun muassa maaseudun innovaatioryhmiin, yritystukiin, laajakaistahankkeisiin ja eläinten hyvinvointiin. 

Suomi saa elpymisvälineeseen yhteensä 2,9 miljardia euroa. Tuosta summasta suurin osa eli 2,1 miljardia euroa kohdentuu elpymis- ja palautumistukivälineeseen (RRF) ja loppuosa kuuteen pienempään rahastoon. Maaseuturahastoon elpymisvaroja kohdennetaan 210 miljoonaa euroa. Maaseuturahaston elpymisrahoitusta esiteltiin maaseutuverkostolle keskiviikkona 26. toukokuuta järjestetyssä webinaarissa, jonka voi katsoa myös jälkikäteen Youtubesta. 

Elpymisrahoituksen kulmakivet ovat taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, jotka ovat hyvin linjassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden kanssa. 

Maaseudun elpymisrahoitusta tullaan myöntämään muun muassa maaseudun innovaatiohankkeisiin (EIP), yritystukiin, laajakaistahankkeisiin ja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen. 

– Maaseuturahaston elpymisvaroissa on 210 miljoonaa keinoa elvyttää maaseutua. Näihin keinoihin kannustan teitä tarttumaan heti. Aikaa ei ole liiaksi, toteaa Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. 

Samaisessa webinaarissa MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg muistuttaa myös, että nyt ei ole aikaa näpertelyyn, vaan kannattaa hakea riittävän suuria hankkeita, jotta saadaan myös näkyviä tuloksia. 

Elpymisvarat sidotaan tämän ja ensi vuoden aikana, mutta rahoitusta voi käyttää vielä kolme vuotta sitomisen jälkeen. Tiukka aikataulu onkin elpymisvarojen hyödyntämisessä suurin haaste. Esimerkiksi laajakaistahankkeita voi jo nyt hakea Hyrrästä, kun taas yritystukien haku saadaan auki mahdollisesti vasta kesän jälkeen. 

Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski neuvoo hyödyntämään odotteluajan hankkeiden suunnitteluun ja hakemusten valmisteluun. 

Tuen hakemista suunnittelevan yrityksen kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin oman alueensa ELY-keskuksen yritysasiantuntijaan. Haku aukeaa sitten, kun valtioneuvoston asetuksen muutos on valmis ja Hyrrä-hakujärjestelmään tehty tarvittavat päivitykset. 

Yritystukiin 30 miljoonaa

Elpymisrahoitusta haetaan oman alueen Ely-keskuksesta, mutta varoja ei jyvitetä maakuntien välille. On siis kunkin alueen omasta aktiivisuudesta kiinni, kuinka paljon tukipaketista voi hyötyä.

Yritystukien puolella elpymisvaroilla pyritään tukemaan myös sellaisia investointeja ja omistajanvaihdoksia, joita ei tueta maaseutuohjelmasta. Näin elpymisvarat ja maaseutuohjelman kautta samaan aikaan jaettavat siirtymäkauden varat täydentävät toisiaan.

Investointeihin elpymistukea voivat hakea mikro- ja pienyritykset sekä sellaiset maatilat, joilla on maatalouden lisäksi muutakin yritystoimintaa saman Y-tunnuksen alla. Työllistävien yritysten omistajanvaihdoksiin on mahdollista saada elpymistukea harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla. 

Elpymisvaroista 2 miljoonaa euroa on varattu yritysten omistajanvaihdoksiin, 18 miljoonaa euroa investointeihin ja 10 miljoonaa euroa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen sekä markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen.

Omistajanvaihdoksiin myönnettävää tukea voi käyttää tarvittavien ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi tuottoarvonmääritys, kauppakirjojen valmistelu ja yrityskaupan rahoitussuunnittelu. Tuen voi saada vain kerran ja suuruudeltaan se on 2 000 – 10 000 euroa. 

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen sekä markkinoille saattamiseen tarkoitettua tukea voi saada esimerkiksi uuden tehokkaamman tai energiaa säästävän tekniikan käyttöön ottamiseen. Tuen avulla voidaan esimerkiksi vaihtaa energiamuoto uusiutuvaan tai panostaa digitaalisuuteen. Tukitaso on 35 % tukikelpoisista kustannuksista. Hyväksyttäviä kustannuksia tulee olla vähintään 10 000 euroa ja tuen enimmäismäärä on 200 000 euroa. 

Elpymisvaroista tuettavilla investoinneilla odotetaan olevan myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kokonaiskestävyys huomioon ottaen. Tarkoitus on minimoida tuotanto- tai muun laitoksen ympäristövaikutuksia tehokkaimmilla teknisillä valinnoilla. Investointitukea voi saada 30 % tukikelpoisista kustannuksista. Biokaasun tuotantoon liittyviin investointeihin on kuitenkin mahdollista saada korkeampi 50 prosentin tuki ja näiden investointien kokonaiskustannukset voivat nousta 2 miljoonaan euroon. 

– Nyt on hyvä mahdollisuus päivittää omia laitteita ympäristöystävällisemmiksi. Ympäristönsuojeluvaatimukset tulevat kasvamaan, joten asiaan kannattaa panostaa jo etupainotteisesti, Kalliokoski neuvoo. 

Kalliokosken puheenvuoro yritysinvestoinneista on katsottavissa jälkikäteen Youtubessa. 

Maaseudulle on tarjolla myös muuta rahoitusta

Maaseutuohjelmasta voi hakea tukea jatkuvasti. Siirtymäkauden (2021–2022) varoista yritys- ja hanketukia myöntävät Ely-keskusten lisäksi Leader-ryhmät. Osa tarvittavista toimenpiteistä maaseudun elpymiseksi voidaankin hoitaa yksinkertaisemmin maaseutuohjelman siirtymäkauden rahoituksella. 

Siirtymäkauden varoista voidaan tukea myös monia sellaisia hankkeita, joihin elpymisvarat eivät sovellu. Esimerkiksi keskisuuret yritykset eivät voi hyödyntää maaseudun elpymisrahoitusta, mutta monia muita maaseuturahaston tukia voivat. Kannattaa siis olla yhteydessä oman Ely-keskuksensa tai Leader-ryhmänsä asiantuntijaan sopivan tukimuodon löytämiseksi. 

Lisäksi maaseudun toimijat voivat hakea EU:n elpymisvaroja myös muiden rahastojen kautta. Esimerkiksi rakennerahastot ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto myöntävät elpymisvaroja. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voidaan tukea esimerkiksi turpeen poltosta luopumista.

Elpymista ja uudistumista

EU:n elpymisrahoituksella helpotetaan toipumista koronakriisistä. Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo webinaarissa, että Suomen alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma on julkaistu ja se muodostuu neljästä kokonaisuudesta: vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Suurimman RRF-rahaston elvyttäviä toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan kestävän kasvun ohjelmalla. 

– Kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on muun muassa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kasvattaa tuottavuutta, lisätä tutkimus- ja kehitysinvestointeja, nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoonpääsyä sekä edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa. 

Samana päivänä pidetyssä Suomen kestävän kasvun ohjelman tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Matti Vanhanen toteaa, että Suomen elpymisohjelma on oikeastaan enemmän uudistusohjelma. Rahoitusta on toki myös koronan aiheuttamien haittojen korjaamiseen, mutta tärkein painopiste on uudistuksissa. Tiedotustilaisuus on katsottavissa Ylen sivuilla. 

 

TUTUSTU LISÄÄ:

Maaseudun laajakaistainvestointeihin 16 miljoonan euron lisärahoitus

EIP- Innovaatioita maa- ja metsätalouteen

Eläinten hyvinvointi ja maatalousinvestoinnit

 

Teksti: Janica Vilen

Kuva ja video: Maaseutuverkosto

Maaseudun laajakaistoihin 16 miljoonan euron lisärahoitus! Haku on auki

 

Ruokavirasto tiedottaa, että Suomi saa EU:n elpymisvaroista vähintään 16 miljoonan euron lisärahoituksen maaseudun laajakaistahankkeisiin. Laajakaistahankkeiden haku on nyt avautunut Hyrrä-asiointipalvelussa.

Rahoituksella voi rakentaa kyläverkon eli tilaajayhteysverkon tarvittavine yhteysverkkoineen kylään tai kyläryhmiin. Pitkiä runkoverkkoja ei rahoiteta, joten rahoitettava hanke edellyttää valmista ja kapasiteetiltaan riittävää runkoverkkoa tai yhteistyötä runkoverkkoa rakentavien hankkeiden tai toimijoiden kanssa.

Tuettavien yhteyksien on taattava vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva yhteys. Nopeusvaatimus on nousemassa lähiaikoina, joten käytännössä rahoitettavilla hankkeilla nopeuden on hyvä olla 1 Gbit/s.

Laajakaistahankkeeseen voi saada 50 tai 70 prosenttia tukea hakijan liikevaihdosta riippuen. Tuki maksetaan jälkikäteen.

Näin haet rahoitusta laajakaistaan

Tukea voivat hakea esimerkiksi kyläyhdistykset tai muut yhdistykset, osuuskunnat, kunnat ja paikallisoperaattorit. Hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa. Vaihtoehtoisesti hakemuksen voi toimittaa paperilomakkeella (lomakenro 3306A) alueelliseen ELY-keskukseen.

ELY-keskukset valitsevat rahoitettavat hankkeet valintajaksoittain, joista ensimmäiset ovat 20.5.–14.6.2021 ja 15.6.–30.9.2021. Jotta hakemuksen saa mukaan valintajaksolle, hakemus on tehtävä sähköisesti viimeistään valintajakson viimeisenä päivänä klo 23.59 tai toimitettava paperisena ELY-keskukseen valintajakson viimeisenä päivänä klo 16.15 mennessä. Valintajaksot ovat samat koko maassa.

Päätöksenteko alkaa syksyllä

ELY-keskukset pisteyttävät valintajakson aikana saapuneet hakemukset valintaperusteita käyttäen ja valitsevat rahoitettavaksi ne hankkeet, jotka täyttävät valintaperusteet parhaiten. Valintaperusteiden käytön tarkoituksena on varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja varojen käyttö tarkoituksenmukaisimmalla tavalla maaseudun kehittämiseen. Päätöksenteko alkaa arvion mukaan syksyllä 2021.

Hakija voi aloittaa hankkeen omalla riskillä sen jälkeen, kun hakemus on tullut vireille ELY-keskuksessa. Kustannukset ovat tukikelpoisia vireilletulon jälkeen. Hakijan tulee kuitenkin huomioida, että vasta myönteinen rahoituspäätös varmistaa rahoituksen hankkeelle.

Hyviä kokemuksia pohjoisesta

Leader Tunturi-Lapin Älykkäät kyläverkot -hankkeen projektipäällikkö Seppo Alatörmänen kertoi keskiviikkona 26. toukokuuta pidetyssä maaseutuverkoston webinaarissa, että pohjoisessa on toteutettu laajakaistojen eteen jo kolmisenkymmentä hanketta ja perustettu parikymmentä osuuskuntaa. Kyläverkkohankkeissa parhaat tulokset tulevatkin hänen mukaansa juuri niin, että asiaa varten perustetaan oma osuuskunta, joka tekee hankehakemuksen.

Lapin kyläverkkohankkeissa on korostunut talkootyön merkitys, yhteinen tahtotila ja tarve sekä yhteisöllisyyden ja yritystoiminnan mahdollisuuksien lisääntyminen.

Kunnatkin voivat olla hankkeissa apuna monin tavoin. Alatörmänen kertoo, että Lapissa kunnat ovat esimerkiksi vastanneet suunnittelukustannuksista, tarjonneet siltarahoitusta tai lainan takausta ja olleet mukana hankkeiden ohjausryhmissä. Kunnat hyötyvät laajakaistahankkeista merkittävästi, sillä hyvät ja luotettavat yhteydet luovat paremmat edellytykset esimerkiksi älymaataloudelle, kunnan omille sähköisille palveluille ja etätyölle. Näin laajakaistayhteydet voivat kasvattaa myös kunnan elinvoimaa ja houkuttelevuutta.

Alatörmänen uskoo, että laajakaistoihin varatuista tukirahoista tulee vielä kova kilpailu, joten hankehakemusten laatuun kannattaa panostaa. 16 miljoonaa euroa on iso raha, mutta se ei silti tule riittämään kaikkien Suomen kylien tarpeisiin.

Laajakaistahankkeilla ennakoidaan olevan vaikutusta myös mobiiliverkkoihin. Kuitu nimittäin mahdollistaa omalta osaltaan myös 5G-verkon laajentumisen maaseudulle.

Keskiviikkona 26.5. pidetty webinaari on katsottavissa myös jälkikäteen Youtubessa.

 

Lisätietoja tuenhakijoille Varsinais-Suomessa:

Varsinais-Suomen Ely-keskus

Jarmo Lamminen, maaseutukoordinaattori puh. 0295 022 596

 

  • Juttua muokattu 27.5.2021 lisäämällä loppuun ”Hyviä kokemuksia pohjoisesta” -osio ja laajakaistahankkeita esittelevä video.