Dragsfjärd - haloomaaseutu.fi

Lämmitysjärjestelmän lisäksi Furulundissa on uusittu esimerkiksi juhlasalin LED-valot. Seuraavaksi vuorossa on kellaritason ikkunoiden uusiminen.

Dragsfjärdissä Kemiönsaaressa sijaitsevan Furulund-nuorisotalon lämmitysjärjestelmä koki täydellisen muutoksen kolme vuotta sitten: vanhan öljylämmityksen tilalle vaihdettiin maalämpö. Furulundin omistavan Dragsfjärds Ungdomsföreningenin puheenjohtaja Johan Fredrikssonin mukaan kyseinen projekti oli yhdistykselle vaativa ponnistus.

– Nämä ovat meille isoja projekteja. Esimerkiksi vanha, valtava öljytankki piti poistaa kokonaan kellarista. Lisäksi piti tehdä asbestisaneeraus. Usein käy vielä niin, kun on vanhasta rakennuksesta kyse, niin tulee yllätyksiä eikä kaikkea osata ennakoida, toista vuotta puheenjohtajana toimiva Fredriksson kertoo.

Yhdistys sai alueella toimivalta I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmältä hanketukea noin 50 000 euroa. Fredrikssonin mukaan hanketta ei olisi voitu toteuttaa ilman kyseistä rahoitusta. Kokonaisbudjetti projektille oli 91 000 euroa.

– Tällaiset hankkeet vaativat paljon taustatyötä ja tarkkaa arviointia etukäteen. Silloiset vastuuhenkilöt tekivät todella hyvää työtä.

Maalämpö-koneistoa kellaritilassa. — Maalämpöön siirtyminen oli iso projekti Dragsfjärds Ungdomsföreningenille.

Yksi kunnostus kerrallaan

Furulundin talo on rakennettu 1960-luvun alkupuolella. Kuitenkin ensimmäinen, samalla paikalla seissyt rakennus oli valmistunut jo vuonna 1903 ja itse yhdistyksen juuret ulottuvat vuoteen 1897 asti. Koska kyseessä on jo yli 60 vuotta vanha talo, luonnollisesti myös korjattavaa riittää: Fredrikssonin mukaan esimerkiksi katto kaipaa uusimista, keittiö saneerausta ja viereinen vahtimestarin asunto kunnostusta.

Kuitenkin maalämmön lisäksi paljon on myös tehty, sillä muun muassa maalämpö-projektin lisäksi ilmanvaihtoa on uudistettu ja juhlasaliin on vaihdettu LED-valot.

– Tänä syksynä uusimme vielä kellaritason ikkunat. Haluaisimme myös investoida aurinkopaneeleihin, Fredriksson kertoo.

Tavoitteena aktivoida nuoria

Furulundin kunnostus on tärkeää yhdistykselle, sillä talolla järjestetään erilaista ohjelmaa kaikille ikäryhmille. Muun muassa hanurikerho harjoittelee viikoittain talolla, kellarista löytyvät kangaspuut ovat aikuisopiston käytössä ja kaksi kertaa vuodessa talolla järjestetään tanssit. Tänä syksynä alkaa myös uutena kokeiluna bingo, ja tilaa voi lisäksi vuokrata omiin juhliin.

Fredrikssonin mukaan yhdistyksen toiminnan suurin painopiste on tällä hetkellä nuorisossa. Vaikka nuorisotoiminta on haasteellista maaseudulla, ei yhdistys ole lannistumassa.

– Esimerkiksi tänä syksynä järjestämme viisi tapaamista, jossa koululaiset saavat kokeilla eri urheiluharrastuksia kuten joogaa ja suunnistusta ilman suorituspaineita. Lisäksi olemme suunnitelleet discoa ja ruuanlaitto-työpajaa. Pyrimme aktivoimaan nuorisoa eri tavoin.

Merimaisemaa puiden takana aurinkoisena kesäpäivänä. — Furulund sijaitsee aivan meren rannalla.

Yhdistys- ja kylätaloihin liittyviin hankkeisiin voi saada Leader-tukea

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boströmin mukaan yhdistystalojen kunnossapidossa ja kehittämisessä kannattaa käyttää eri rahoittajia monipuolisesti ja suunnitella kunnostus- ja kehittämistyö huolellisesti ja pitkäaikaisesti. Tällaisia rahoittajia ovat esimerkiksi Suomen kotiseutuliitto, Svenska kulturfonden ja Leader-ryhmät. Suomen kotiseutuliiton rahoituksella voi tehdä korjaustöitä, kun taas Leader-rahoituksessa on aina oltava myös kehittämisnäkökulma.

– Leader-rahoitukseen sopivia toimia ovat muun muassa energiaratkaisut kuten aurinkopaneelit ja maalämpö sekä talojen remontointi uusille käyttäjäryhmille. Tyypillistä kehitystä Leader-rahoituksella on esimerkiksi, kun hankkeen jälkeen pystytään tarjoamaan uutta toimintaa. Pelkästään vanhan korjaamiseen Leader-rahoitus ei sovi, Boström kertoo.

Hänen mukaansa I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän strategiassa painotetaan tällä hetkellä muun muassa esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Ryhmä ottaa mielellään vastaan hankkeita, joissa esimerkiksi kehitetään valaistusta, digitaalisuutta, näyttöjä tai infotauluja, ramppeja ja muita apuvälineitä sekä eri kohderyhmille sopivia kalusteita. Lisäksi turvallisuuden parantaminen voi sopia kehittämisen kohteeksi.

– Toivomme, että hakijat ottavat meihin yhteyttä heti hankesuunnittelun alkumetreillä, jotta voimme olla apuna heti alusta alkaen. Leader-rahoitus on kuin palapelin pala: joihinkin hankkeisiin se sopii todella hyvin, mutta ei kaikkiin.

Isojen hankkeiden rinnalle on tullut myös uusi pienhanke-muoto. Hankebudjetin ei enää tarvitse olla yli 10 000 euroa, sillä nykyään myös 1500–8000 euron hankkeet voivat saada tukea. Tällaiset pienhankkeet eivät ole vielä auki hakujärjestelmässä, mutta avautuvat toivottavasti syksyn aikana.

– Yleishyödyllisiin investointeihin saa yleensä tukea 65 prosenttia. Jos tuen osuus ylittää 50 000 euroa, neuvottelemme asiakkaan kanssa mahdollisesti pienemmän tukiprosentin. Omaksi rahoitukseksi käy esimerkiksi yhdistyksen omat varat, yksityisiltä rahoittajilta haetut varat tai talkoot. Ilmasto- ja ympäristöinvestointeihin voi nyt myös saada jopa 80 prosenttia tukea, Boström kertoo.

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toimistolla uusia hakijoita neuvoo ensisijaisesti toiminnanjohtaja Minna Boström. Minnaan saat yhteyden puhelimitse 040 071 8913 tai sähköpostitse minna.bostrom(at)sameboat.fi. Kyseinen Leader-ryhmä toimii Paraisten, Kemiönsaaren ja Kustavin alueilla. Oman alueesi Leader-ryhmän löydät Leader-toiminnan verkkosivuilta.

Förutom uppvärmningen så har man på Furulund förnyat bland annat festsalens belysning med LED-lampor. Härnäst står förnyandet av källarvåningens fönster i tur.

För tre år sedan förändrades uppvärmningen av ungdomslokalen Furulund i Dragsfjärd på Kimitoön genomgripande. Den gamla oljeeldningen byttes ut mot bergvärme. Enligt Johan Fredriksson, ordförande för Dragsfjärds Ungdomsförening som äger Furulund, var projektet en utmaning för föreningen.

– Det här är stora projekt för oss. Vi var till exempel tvungna att helt montera ut den gamla enorma oljetanken ur källaren. Dessutom fick vi göra en asbestsanering. Då det är en gammal byggnad så stöter man ofta på överraskningar, och allt kan man inte förutse, säger Fredriksson som är inne på sitt andra år som ordförande.

Föreningen fick cirka 50 000 euro i projektstöd av Leadergruppen I Samma båt – Samassa veneessä, vars område det gäller. Enligt Fredriksson kunde man inte ha genomfört projektet utan de pengarna. Hela projektets budget var 91 000 euro.

– Sådana här projekt kräver mycket bakgrundsarbete och noggranna överväganden i förväg. De personer som då hade ansvaret skötte det verkligen bra.

En reparation i taget

Huset Furulund är byggt i början av 1960-talet. Men föreningens anor sträcker sig ända till 1897, och på samma plats stod tidigare en byggnad från 1903. Eftersom det gäller ett hus som är över 60 år gammalt finns det naturligtvis en hel del att reparera. Enligt Fredriksson behöver såväl taket som köket förnyas, och också vaktmästarbostaden intill behöver reparationer.

Men mycket har också gjorts, förutom bergvärmeprojektet har man förnyat ventilationen och installerat LED-belysning i festsalen.

– I höst förnyar vi ännu fönstren i källarvåningen. Vi är också intresserade av att investera i solpaneler, berättar Fredriksson.

För att aktivera ungdomarna

Det är viktigt för föreningen att få Furulund i skick, för det ordnas program för alla åldersgrupper i lokalerna. Bland annat övar en dragspelsgrupp varje vecka i huset, det står vävstolar i källaren som Vuxeninstitutet använder, och ett par gånger om året ordnas det dans i huset.

I höst prövar man också på att ha bingo, och lokalen kan också hyras för privata fester.

Enligt Fredriksson ligger tyngdpunkten i föreningens verksamhet på att aktivera ungdomarna. Det är utmanande med ungdomsverksamhet på landsbygden, men föreningen ger inte upp.

– I höst ordnar vi till exempel tre träffar där skolungdomarna utan press på prestationer får pröva på olika idrottsliga sysslor, som yoga och orientering. Vi har också planerat disco och matlagningskurser. Vi försöker på olika sätt aktivera de unga.

Leaderstöd kan fås för projekt kring förenings- och byahus

Enligt Minna Boström som är verksamhetsledare för I samma båt – Samassa veneessä lönar det sig att använda flera olika finansieringskällor för att hålla föreningsgårdar i skick, samt att planera reparationer och ändringar omsorgsfullt och på lång sikt. Tänkbara finansiärer är till exempel Finlands Hembygdsförbund, Svenska kulturfonden och Leadergrupperna. Hembygdsförbundet kan ge finansiering för reparationer, medan finansiering med Leadermedel alltid också skall ha en utvecklingsaspekt.

– Leaderfinansiering lämpar sig till exempel för energilösningar som solpaneler och bergvärme, eller anpassning av hus för nya användargrupper. Typiska utvecklingsmål vid Leaderfinansiering är till exempel att man kan bjuda på ny verksamhet efter projektet. Men Leaderfinansiering passar inte för enbart reparationer, säger Boström.

I strategin för Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä betonas nu bland annat tillgänglighet och frihet från hinder, säger hon. Gruppen ser gärna projekt som går ut på att förbättra belysning, digitalisering, displayer och informationstavlor, ramper och andra hjälpmedel samt möbler som passar olika målgrupper. Också förbättrad säkerhet kan vara ett utvecklingsmål.

– Vi hoppas att de som ansöker tar kontakt med oss genast i början av projektet, så att vi kan hjälpa till från början. Leaderfinansiering är som en bit i ett pussel: den passar perfekt in i vissa projekt, men inte alls i andra.

Förutom de stora projekten kan numera också små projekt få stöd. Projektbudgeten behöver inte mera vara över 10 000 euro, nu kan också projekt på 1 500–8 000 euro få stöd. De här miniprojekten syns inte ännu i ansökningssystemet, men förhoppningsvis kan man under höstens lopp öppna ansökningsslussen.

– I allmänhet får man ett stöd på 65 procent för allmännyttiga projekt. Om stödet stiger över 50 000 euro förhandlar vi med stödmottagaren om att möjligen sänka stödets procentuella andel. Som egen finansiering duger till exempel föreningens egna tillgångar, medel som man fått från privata sponsorer eller eget talkoarbete. För klimat- och miljöinvesteringar kan man nu få upp till 80 procent i stöd, berättar Boström.

På kontoret för I samma båt – Samassa veneessä är det framför allt verksamhetsledare Minna Boström som ger nya stödansökare råd. Man får kontakt med Minna på telefon 0400 718 913 eller per e-post på minna.bostrom(at)sameboat.fi. Leadergruppen i fråga har Pargas, Kimitoöns och Gustavs kommuner som sitt område. Du hittar Leadergruppen för ditt eget område här.

Öljylämmitys vaihtui taloudelliseen maalämpöön Furulund-nuorisotalolla