Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Tämän vuoden teemana on Hyvinvointia kylästä. Haussa on siis kylä, jossa on pohdittu, miten kylän viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia voidaan edistää ja kehittää.
Kylähyvinvoinnin elementtejä ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, turvallisuus, toimivat lähipalvelut, kylä- ja muu yhdistystoiminta, liikuntaharrastusten edistäminen, toimiva kylätalo, kylän kulttuuritapahtumat ja viihtyisä kyläympäristö. Kylähyvinvointiin kuuluu myös ylpeys omasta kylästä! Lisäksi hyvinvointia on se, kun kyläläiset tuntevat toisensa ja saavat toisiltaan apua.
Uusi Varsinais-Suomen vuoden kylä palkitaan vuoden 2022 kylässä Maskun Askaisissa 12. elokuuta Kurkkumarkkinoiden yhteydessä pidettävässä maakunnallisessa kyläpäivässä.
Kylätapahtumia kesäkuukausille
Lauantaina 10. kesäkuuta vietetään jälleen Avoimet Kylät -tapahtumaa. Oman kylän voi ilmoittaa mukaan vielä tämän viikon aikana, sillä viimeinen ilmoittautumispäivä on sunnuntaina 28. toukokuuta. Ilmoittautumisen voi hoitaa Suomen Kylät ry:n verkkosivuilla.
Valtakunnallinen KyläAreena järjestetään 31.8-1.9. Salon Lehmirannassa. Ilmoittautumisohjeet, ohjelmat ja retket löytyvät Suomen Kylät ry:n tapahtumasivulta.
Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseuturahastosta Varsinais-Suomen alueella kylien kehittämistä yhteensä 6,4 miljoonalla eurolla ohjelmakaudella 2014–2020. Kylätoimintaa kehittäviä Leader-hankkeita on toteutettu yhteensä 280. Varsinais-Suomen eläviä ja upeita kyliä juhlitaan lauantaina 12. kesäkuuta vuosittaisen Avoimet Kylät -päivän puitteissa.
Leader-ryhmät kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä ja luomaan uusia työpaikkoja myöntämällä tukea maaseuturahastosta. Varsinais-Suomessa kylätoimijat ovat osanneet hyvin hyödyntää Leader-rahoituksen mahdollisuuksia. Moni kylä onkin nykyisin entistä vireämpi ja valovoimaisempi Leader-yhteistyön ansiosta.
Leader-ryhmien tuella on tehty muun muassa luontopolkuja, kunnostettu yhteisiä kokoontumistiloja, kehitetty tapahtumia ja lisätty yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi kylätaloja on rakennettu tai kunnostettu Varsinais-Suomessa vuosina 2014–2020 Leader-tuella yhteensä huikeat 65 kappaletta.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta pitää Leader-rahoitusta oivallisena välineenä kylien kehittämiseen.
– Leader-tuki on siitä hyvä työkalu, että sen kanssa voi myös kehittää toimintaa. Esimerkiksi Kotiseutuliitosta voi saada korjausavustusta kylätalojen kunnostamiseen, mutta Leader-tukea voi käyttää myös tilojen varusteluun, esimerkiksi av-laitteistojen hankintaan ja toiminnan kehittämiseen. Kylillä on usein tarvetta aika myös pieniin avustuksiin, esimerkiksi harrastusvälinehankintoihin. Sellaisiin Leader-tuki on usein paras ja välillä jopa ainoa vaihtoehto, Linkoranta kommentoi.
Hän on itsekin hakenut Leader-tukea useasti, sillä Varsinais-Suomen Kylät ry on koordinoinut vuosien varrella monenlaisia Leader-hankkeita.
– Itse olen ollut mukana usein sellaisissa hankkeissa, joissa on pohdittu osallisuutta ja pyritty parantamaan lähidemokratiaa. Hankkeissa on tehty esimerkiksi kuntatason yhdistysohjelmia, Linkoranta jatkaa.
Leader-tuki kannustaa talkoisiin
Vihiniemen kylätalo Salossa on yksi esimerkki Leader-tukea saaneesta kohteesta.
Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata talkootyöllä. Kylien yhteiset hankkeet ovatkin usein juuri sellaisia, joissa tehdään paljon talkoita yhteisen hyvän eteen. Yhteensä kyliä kehittävissä Leader-hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 jopa 81 850 tuntia talkootyötä. Esimerkiksi Salossa Vihiniemen kylätalon keittiön ja kammarin remonteissa Koski as. kyläyhdistys teki yhteensä 448 tuntia talkoita. Joissain hankkeissa talkootyötunteja on kertynyt tuhansia.
Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Kyliä kehittävissä Leader-projekteissa on tehty talkootyötä siis yli miljoonan euron edestä!
– Se, että omavastuuosuutta voi kattaa talkootyöllä, helpottaa ihan älyttömästi. Silloin hankkeeseen ei tarvitse laittaa niin paljon omaa rahaa kiinni. Ja vaikka usein sanotaan, ettei talkoisiin enää saa ihmisiä mukaan, niin yllättävän moni kuitenkin lähtee, kun talkoista tiedottaa tarpeeksi selkeästi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Talkoissa pääseekin usein tutustumaan uusiin ihmisiin ja parhaimmillaan niissä on tosi hauskaa. Kunhan muistetaan se, ettei samojen ihmisten tarvitse käyttää kaikkea vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi, Linkoranta sanoo.
Kaikki kyliä kehittävät hankkeet eivät suinkaan ole kyläyhdistysten hankkeita. Kylien toimintaa ja tiloja ovat olleet kehittämässä myös monet muut yhdistykset ja toimijat. Esimerkiksi Mynämäellä Yhteisötila Tuukin hankkeen toteuttivat Wirmon Martat. Uuden yhteisötilan eteen tehtiin yhteensä 1 431 tuntia talkoita ja nykyään siellä voi järjestää vaikka kokkauskursseja tai käydä ompelemassa.
Avoimet Kylät -päivä tulee taas 12.6.
Lemun kotiseutumuseo muuttuu Lasten museoksi! Uudessa näyttelyssä pääsee tutustumaan esimerkiksi maaseudun hajuihin.
Varsinais-Suomen monenkirjavien kylien toimintaan pääsee tutustumaan lauantaina 12. kesäkuuta, jolloin vietetään valtakunnallista Avoimet Kylät -päivää. Tapahtuma järjestetään viime vuoden tavoin koronaturvallisesti verkossa. Kaikki Avoimet Kylät -päivän tapahtumat on koottu samalle kartalle osoitteeseen: avoimetkylat.fi
Tapahtumaan ilmoittautuneet kylät ovat intoutuneet tekemään muun muassa videoita, digitarinoita, kuvagallerioita ja retkeilyreitistöjä. Päivän isompana tavoitteena on digiosaamisen vahvistaminen ja kylien yhteisen näkyvyyden hyödyntäminen.
Virtuaalitapahtumien lisäksi luvassa on muutamia tapahtumia, joihin voi lähteä paikalle. Esimerkiksi Ruskon Lavamäellä vietetään kierrätystapahtumaa ja Maskun Lemussa uuden Lasten museon avajaisia.
– Ohjelmaa on Lemun kirkon molemmin puolin. Kotiseutukeskus Mäntylässä (Monnoistentie 38) on muun muassa kirppis, puffetti, käsitöitä ja keppihevosia sekä mahdollisuus varata paikka opastetulle kierrokselle uuteen Lasten museoon kirkon toiselle puolelle, kertoo Tauno Linkoranta.
Lasten museo on tehty Kemppien tuvalle. Puolen tunnin mittaiset opastetut kierrokset vetää Janna Jokela Aboa Vetuksesta kello 12–15 välillä. Näyttelyssä on vanhoja esineitä ja työkaluja ja esimerkiksi vanha kirjoituskone, jolla lapset voivat kirjoittaa vaikka kirjeitä. Osaksi kokonaisuutta tulee Lemun nimestä inspiraation saanut hajunäyttely, jossa lapset pääsevät arvuuttelemaan erilaisia maaseudun hajuja. Lisäksi näyttelyssä kerrotaan lemulaisista merkkihenkilöistä.
Avoimet Kylät -päivän järjestävät yhteistyössä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset ja paikalliset yhdistykset ja aktiivit.
Tänään 13. kesäkuuta vietetään Avoimet Kylät -päivää verkossa. Kaikki päivän tapahtumat löytyy Suomen kartalle ripoteltuina tapahtuman verkkosivuilta.
Kylät ovat julkaisseet paljon erityisesti videoita, joiden avulla ihmiset pääsevät tutustumaan kunkin kylän elämään ja identiteettiin. Verkkotapahtumia on valtakunnallisesti lähes 600.
Edellisinä vuosina Varsinais-Suomesta tapahtumaan on osallistunut viitisenkymmentä kylää, ja virtuaalitapahtumiakin lähti luomaan lähes 20 kylää. Esimerkiksi Liedon Yliskulman kylä esittelee verkossa kehityssuunnitelmiaan, tonttitarjontaansa ja harrastusmahdollisuuksiaan sekä kylän omia nettisivuja. Liedosta mukana on myös Saukonojan kylä, joka esittää vuoden 2018 Avoimet Kylät -tapahtumassa tehdyn videonsa.
Pöytyäläinen Mustanojan kylä julkaisee Facebook-sivuillaan kuvia ja videoita omasta kylästään. Ollilan kylä Marttilassa taas esittelee uutta Facebook-sivuaan.
Salossa Märynummen kylä esittää uudelleen tekemänsä Märy-videon ja lähettää muun muassa Facebook-liveä uudelta ulkoliikuntatelineeltään. Toinen salolainen kylä, Perniön asemanseutu, pureutuu puolestaan historiaan. Esittelyssä on vanhoja valokuvia, videoita sekä kirjallista materiaalia kylän ja kyläläisten vaiheista.
Esittelyssä luontopolut Vehmalla ja Maskussa
Tapahtuman teemana on tänä vuonna ulkoilu ja lähiliikuntapaikat. Tappahtumakartan lähes 600 kohteesta 200 on nimenomaan kylien ulkoilupaikkoja. Esimerkiksi Vehmaalla Lahdingon Kyläyhdistys julkaisee esittelyvideon Tummamäen luontopolusta. Maskussa Lemun Kempit esittelevät videolla Kolkanpolun. Pöytyällä puolestaan Kyrön kylä esittelee videolla kylänsä liikuntapaikkoja ja maauimalaa.
Tummamäen luontopolku Vehmaalla kulkee vanhan kiviteollisuusalueen lomassa. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä. Jätekivikasojen päältä avautuu upea näkymä varsinaissuomalaiseen maalaismaisemaan. Tummamäen luontopolun on rakentanut Lahdingon kyläyhdistys vuonna 2013 ja hanketta on tuettu Leader Ravakan kautta maaseuturahastosta.
Kolkanpolku taas lähtee Maskusta Lemun kunnantalolta ja jakautuu kolmeen osaan: eteläiseen, keskiseen ja koilliseen. Reitistö ulottuu etelästä Isovuoren alueelta Lemun keskustan kautta Veraisten läpi pohjoiseen Mannuistenvuorelle, josta reitti jatkaa länteen Kuuvanvuorelle, jossa on nähtävissä muinaislinnan jäänteet. Reitistön kokonaispituus on noin 20 km, josta polkuosuus on noin 12–13 km. Reitin voi myös polkupyöräillä.
Lauantaina 13. kesäkuuta vietetään taas Suomen Kylät ry:n toteuttamaa Avointen Kylien päivää – tällä kertaa koronan vuoksi poikkeuksellisesti verkossa. Tapahtumapäivänä kylät julkaisevat verkossa videoita, kolumneja, kuvia tai vaikka podcasteja, joiden avulla ihmiset pääsevät tutustumaan kunkin kylän elämään ja identiteettiin. Verkkotapahtumia on valtakunnallisesti lähes 600.
– Kylät ovat hienosti lähteneet mukaan tähän digiloikkaan. Keväällä pohdittiin, perutaanko Avoimet Kylät tältä vuodelta kokonaan. Onneksi päädyimme tähän turvallisesti verkossa toteutettavaan tapahtumaan, joka vastaa oivallisesti myös kasvaneeseen kiinnostukseen maaseutua kohtaan, kertoo Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.
Avoimet Kylät verkossa -päivän pääasiallinen julkaisukanava on kylien omat verkkosivut ja Facebook. Linkit kylien omiin kanaviin on koottu Suomen kartalle Avointen Kylien verkkosivuille. Kartta julkaistaan lauantaina täällä. Tapahtumapäivänä kannattaa myös seurata sosiaalisessa mediassa tunnistetta #avoimetkylät.
Mukana on monta kohdetta Varsinais-Suomesta, mutta tänä vuonna, kun tapahtuma toteutetaan verkossa, voi virtuaalimatkalle lähteä vaikka Lappiin saakka.
Teemana ulkoilu ja lähiliikuntapaikat
Päivän yhtenä teemana on ulkoilu ja lähiliikuntapaikat. Tavoitteena on esitellä kylien ulkoilu- ja liikuntapaikkoja verkossa, jotta ihmiset löytävät paremmin kylien ulkoilumahdollisuuksien pariin. Avointen Kylien sivustolla olevalta kartalta löytyy paitsi kylien julkaisemat verkkotapahtumat myös ulkoilukohteet. Kartan lähes 600 kohteesta 200 on nimenomaan kylien ulkoilupaikkoja.
Avoimet Kylät -päivänä julkaistut materiaalit tulevat toimimaan koko kesän ajan kylien markkinointimateriaalina ohjaten ihmisiä vierailemaan kylien upeissa kohteissa omatoimisesti.
Samana päivänä juhlitaan kyläkauppoja
Avoimet Kylät verkossa -päivää vietetään yhteistyössä Päivittäistavarakauppa ry:n organisoiman Kyläkauppapäivän kanssa. Kyläkauppapäivä-tapahtuma muistuttaa laajan palveluverkoston merkityksestä. Kyläkauppapäivän kyläkaupat julkaistaan samalla karttapohjalla kylätapahtumien kanssa tapahtumapäivänä. Myös kauppiaat ovat tehneet videoita ja muita virtuaalisia tervehdyksiä teemapäivään osallistuville.
– Kyläkauppojen määrä on pitkään vähentynyt parilla kymmenellä vuosittain. Kymmenessä vuodessa kauppojen määrä on pudonnut alle puoleen. Viime vuonna kyläkauppoja oli 213 ja kauppojen sulkeminen näyttäisi hieman hidastuneen. Kyläkauppoja tarvitaan, joten maaseudulla vielä jäljellä olevista kaupoista kannattaa pitää huolta ennen kaikkea käymällä niissä ostoksilla, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Kesän lomakausi on monelle kyläkaupalle vuoden tärkein sesonki. Tänä vuonna kyläkauppojen toimintaa turvaamassa on myös valtiovallan kokeiluna myöntämä tuki.
– Harvaan asutun maaseudun kyläkaupoille viime syksynä haettavaksi tullut kyläkauppatuki on antanut kaupoille toivotun piristysruiskeen. Toivomme, että saatujen hyvien kokemusten perusteella tuki voidaan vakinaistaa kuten Ruotsissa on tehty ja laajentaa se koskemaan muitakin kuin harvaan asutun maaseudun kyläkauppoja, Ilkka Nieminen sanoo.
