Auranmaan kunnat heräsivät alueen isoon työvoimapulaan, jonka myötä syntyi Töihin maalle -hanke. Se jatkuu tämän vuoden loppuun asti.
Kuluvan vuoden alussa Auranmaalla käynnistyi Töihin maalle -hanke, jonka tavoitteena on saada uusia työntekijöitä alueen yrityksiin ja tuoda esiin, millaista arkea Auranmaalla eletään. Lisäksi hankkeen avulla halutaan tutustuttaa alueen yritykset toisiinsa ja kouluttaa alueella toimivia yrittäjiä onnistuneeseen rekrytointiprosessiin.
Hankkeessa ovat mukana Pöytyän, Auran, Koski TL:n, Marttilan ja Oripään kunnat. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto.
Projektikoordinaattori Päivi Muurisen mukaan hanke tavoittelee sosiaalisen median avulla etenkin nuoria aikuisia ja ihmisiä, joita elämä maaseudulla kiinnostaa.
– Samalla yritämme freesata ihmisten mielikuvia siitä, millaista maalla on ja että täällä on töitä tarjolla. Horjutamme siis ajatusta siitä, ettei maaseudulla olisi ollenkaan töitä, Muurinen kertoo.
Lähellä kaikkea ja keskellä ei mitään
Töihin maalle -hanke oli mukana myös viime viikolla pidetyssä maatalousnäyttely Okrassa Oripäässä. Kaksi Koskelle muuttanutta, taiteilija Johanna Oras ja yrittäjä Janne Ketola,kertoivat omista kokemuksistaan maalla asumisesta ja työskentelystä Koski TL:n elinkeinoasiantuntija Jaakko Salmen haastattelussa lauantaina 8.7.
Johanna Oras kertoi asuneensa Koskella jo 1995. Hänen unelmansa oli ollut löytää tilat vanhasta kivinavetasta, johon olisi voinut remontoida ateljeen. Navettahaave ei toteutunut, mutta sen sijaan Oras päätyi ostamaan puolisonsa kanssa vanhan Kankaan kansakoulun.
– Taiteilijan työ on hyvin erakkomaista ja tarvitsee toki näyttelyvieraita. Varhaisessa vaiheessa aloimmekin ottaa bussivieraita vastaan ja se on jatkunut näihin päiviin asti. Parhaimpina vuosina kävi 5000 ihmistä kesän aikana, Oras kertoi Okrassa.
Koski TL on elokuvaohjaaja ja yrittäjä Janne Ketolalle tuttu monen eri yhteyden kautta: hänen isänsä on käynyt sitä samaa koulua, jossa Johanna nykyään asuu. Lisäksi hän on kuvannut kunnassa monia tv-mainoksia.
– Kun nettiyhteydet tulivat tarpeeksi hyviksi, muutimme Koskelle. Täältä pystyy tekemään hyvin töitä ja Koskelta on lyhyt matka joka paikkaan kuten Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin, Ketola kertoo.
Myös Oras on samaa mieltä Ketolan kanssa siitä, että Koskelle on helppo tulla.
– Eri tilaisuuksia ja näyttelytapahtumia järjestäessä on aina hyvä tuoda esiin, että on hyvät kulkuyhteydet. Aina kun menemme puolisoni kanssa Helsinkiin tapahtumiin, niin voimme tulla kotiin Koskelle yöksi, Oras kertoo.
– Olemme keskellä kaikkea ja lähellä ei mitään. Luonnon keskellä ei ole mitään häiriötekijöitä, ja parempaa ei voisi kuvitella, Ketola jatkaa.
Apua rekrytointiin
Päivi Muurisen mukaan hankkeen loppuvuoden yksi isoimmista kokonaisuuksista on rekrytointikoulutus, johon kutsutaan kuntien toimihenkilöitä ja Auranmaan yrityksiä.
– Tarkoituksena on saada yrittäjille tietoa ja osaamista rekrytointiin, ja miten työnantajan mielikuvalla, sosiaalisella medialla ja muilla luovilla ratkaisuilla herättää potentiaalisen työntekijän mielenkiinnon, hän kertoo.
Luvassa on myös muita tapahtumia kuten Auranmaan kuntien Yrittäjägaala. Vuosittainen tapahtuma järjestetään tällä kertaa Pöytyän POP-Areenalla 9.9. Töihin maalle -hanke vuoden 2023 loppuun.
Aurajoentien Kulttuuriralli avaa Aurajoentien matkailutien nähtävyyksien ovet elokuun viimeisenä viikonloppuna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Mukana on yli 30 kohdetta Liedosta Oripäähän.
Ars Auranmaa ry ja Aurajoentie herää eloon- hanke järjestävät jälleen Aurajoentien Kulttuurirallin, jolloin suuri osa tien varren kulttuurikohteista on auki. Yleisön pyynnöstä tapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä lauantaista sunnuntaihin 27.–28. elokuuta.Kohteet ovat auki molempina päivinä klo 11–16 ja sijaitsevat Aurajoentien matkailutien varrella (tie 222, 2255) tai lähistöllä.
Kulttuurirallin aikana matkailutien varrella olevat yritykset, yksityiset henkilöt ja yhdistykset avaavat kotiensa tai maatilojensa ovet konsertteineen, pop up -ravintoloineen ja näyttelyineen.
– Jokainen kävijä löytää varmasti itselleen mieluisia vierailukohteita. Elävää musiikkia on tarjolla useammassa kohteessa. Eikä autottomien tarvitse suinkaan jäädä pelkästään omalle kylälle, sillä tapahtumassa on mahdollisuus kulkea kylien ja kohteiden välillä maksuttomalla linja-autokuljetuksella, sanoo Ars Auranmaan puheenjohtaja Susanna Joki.
Tapahtuman kartat ovat ilmestyneet ja niitä saa tapahtumapäivinä kohteista. Ennakkoon karttaan voi tutustua Aurajoentien Facebook-sivuilla sekä kotisivuilla. Suurin osa kohteista sijaitsee tien varressa, muutamat kohteet ovat kauempana.
– Elokuun viimeisenä viikonloppuna on tänäkin vuonna hurjasti ohjelmaa, sillä samanaikaisesti toteutuu Aurajoentien Kulttuuriralli, valtakunnallinen Nuku Yö Ulkona -tapahtuma, Aurajokivarsikirppisralli, Aurajoen yömelonta, Linnavuoren yö sekä Lieto-viikko! Lauantaina juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja sunnuntaina Varsinais-Suomen Museopäivää, listaa Aurajoentie herää eloon -hankkeen projektikoordinaattori Susanna Ansio.
Tapahtumassa on mukana viime vuodelta tuttuja kohteita, mutta myös uusia helmiä tutustuttavaksi. Esimerkiksi Liedossa pääsee tutustumaan lauantaina kahvimuseoon ja molempina päivinä Liedon kirkkoon. Aurassa Äären tila esittelee sunnuntaina vanhoja käsitöitä ja Auraamossakäynnistetään Runorysä. Pöytyältä on ensi kertaa rallissa mukana legomuseo Vanha Palikka ja Terveydenhuoltomuseo. MäähärissäPöytyällä tapahtuu koko viikonlopun kansallispukujen tuuletuksesta Turun Sotilaskotiyhdistyksen puffettiin. Oripäässä muun muassa kotiseutumuseo Kivimakasiini on avoinna molempina päivinä.
Tapahtuma tarjoaa paitsi laajan ja tasokkaan kattauksen vierailukohteita, myös mahdollisuuden nähdä oma kotiseutu uusin silmin. Matkailutien tapahtuma mahdollistaa samanaikaisesti kulttuurillisen kokemuksen sekä mahdollisuuden liikkua kansallismaisemassa jokivartta ihaillen. Aurajoentie on listattu koko pituudeltaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja Aurajokilaakso on yksi Suomen kansallismaisemista. Matkailutie sai kevään 2022 aikana myös viralliset matkailutiekyltit sekä infotaulut.
Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon -hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.
Ajattele, jos pystyisit vähentämään hiilidioksidia ilmakehästä syömällä jäätelöä! Vuonna 2014 markkinoille tuli Suomen ensimmäinen luomujäätelö Jymy. Vuosi sitten sama suunnannäyttäjä lanseerasi tuotesarjan, jonka hiilijalanjälki on kompensoitu miinusmerkkiseksi – ja tänä vuonna kaikki Jymy-jäätelöt muuttuvat hiilinegatiivisiksi!
Varsinaissuomalaisten Jymy-jäätelöiden joukkoon mahtuu jos jonkinlaista tuotesarjaa. Seitsemän vuotta sitten esiteltiin Suomen ensimmäiset luomujäätelöt. Sen jälkeen on lanseerattu muun muassa vegaaninen jäätelöperhe, karppisokerilla makeutetut vähäkaloriset jäätelöt ja nyt vielä hiilinegatiiviset jäätelöt.
– Lähdimme tekemään jäätelöitä käytännössä ihan pystymetsästä. Paljon on opittu kantapään kautta, kertoo Samuli Suominen Turussa Suomisen maitotilalla, josta Jymy-jäätelöiden maito tulee.
– Tämä on äitimme kotitila, jota vanhempani jatkoivat yhdessä vuonna 1986. Silloin täällä oli 12 lehmää ja 20 hehtaaria peltoa. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, he päättivät siirtyä luomuun erottuakseen muista tiloista, mutta myös terveydellisistä syistä. Isälle oli tullut uran aikana kasvinsuojeluaineista terveyshaittoja. Siinä sitten kirkastui ajatus, että ehkä ne myrkyt, jotka aiheuttavat ongelmia viljelijöille, eivät kuulu ruokaankaan, Suominen taustoittaa.
Perheen vanhemmat Jaakko ja Pirkko Suominen asuttavat edelleen maitotilaa, mutta nyt lehmiä on jo yli 140. Samuli Suominen asuu perheen toisella tilalla Liedon Tarvasjoella, jossa tuotetaan luomumunia, ja hänen veljensä Olli Suominen panostaa yhteiseen jäätelötehtaaseen Aurassa.
– Vaikka paperilla toimimme kolmessa eri paikassa, niin kokonaisuutta hoidetaan yhdessä. Täältä saadaan viljaa kanojen rehuksi ja kanalasta saadaan siipikarjan lantaa tämän tilan pelloille. Kun maitoauto lähtee täältä joka toinen aamu Hämeenlinnan osuusmeijerille, se pysähtyy Aurassa täyttämässä jätskitehtaan maitosäiliöt.
Tuotantopäästöjä kompensoidaan istuttamalla puita
Kuvan jäätelöistä Cookie Dough on jo markkinoilla. Muut tulevat myyntiin maaliskuun aikana. Kuva: Suomisen Maito Oy.
Jymy-jäätelöitä on aina pyritty tuottamaan mahdollisimman pienillä päästöillä. Jäätelötehtaalla käytetään uusiutuvaa energiaa ja suositaan lähellä tuotettuja raaka-aineita. Hiilisäästöjä haetaan muun muassa ympäristöystävällisemmistä pakkausmateriaaleista ja logistiikasta. Kaikki lähtee kuitenkin maidosta.
Suomisen maidon hiilijalanjälki on yli 10 % pienempi kuin kansallinen keskiarvo ja 60 % pienempi kuin kansainvälinen keskiarvo. Pienempi hiilijalanjälki on monen tekijän summa: esimerkiksi fossiilisia lannoitteita ei käytetä, pelloilla on maksimaalinen kasvipeitteisyys ja tilalla käytetään omaa aurinkovoimaa.
– Täällä nurmenviljely on suuressa osassa. Se sitoo hyvin hiiltä. Ja kun jokivarret ovat talven nurmella, niin syksyn sateissa ravinteita ei lähde vesistöön ollenkaan niin paljon kuin viljan viljelyssä, jossa huuhtoumia syntyy enemmän, Suominen sanoo.
Päästölaskelmat on toteuttanut ulkopuolinen taho Envitecpolis Oy. Sen laskelmien mukaan yhden 360 gramman jäätelöpurkin valmistaminen pellolta purkkiin tuottaa noin kilon hiilidioksidia. Tänä vuonna kaikki Jymy-jäätelöt muuttuvat kuitenkin hiilinegatiivisiksi, sillä tuotannosta syntyvä hiilikuorma ylikompensoidaan, eli hyvitetään korkojen kera istuttamalla puita Etiopiassa. Kun istutetut puut sitovat hiiltä enemmän kuin jäätelön valmistus tuottaa, kokonaishiilimäärä jää miinuksen puolelle.
– Etiopiassa on paljon metsiä hakattu polttopuiksi ja eroosio on päässyt jylläämään. Siksi toimet on kohdennettu sinne, Suominen selittää.
Jymyn tavoitteena on edelleen vähentää hiilidioksidipäästöjä.
– Paperitöitä, laskemista ja konkreettisia toimia se vaatii, mutta on ihan mahdollista, uskoo Suominen.
Luomussa eläinkin voi paremmin
Suomisen maitotilalla siirryttiin luomuun 90-luvun puolivälissä. Samuli Suominen on auttanut lehmien kanssa pikkupojasta asti.
Luomuruuan suosio on jatkuvassa kasvussa. Puhtaampaa, eettisempää, maukkaampaa ja kestävämpää luomuruokaa myös tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Euroopan Unionin tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Suomisen tilalla pellot ovat luomuviljelyssä ja lehmät saavat luomurehua, mutta myös tavanomaista parempaa kohtelua. Tilaa on jokaista lehmää kohden enemmän ja mahdollisuudet ulkoiluun ovat paremmat. Samoin kanalan puolella tilaa ja ulkoilumahdollisuuksia on luomussa enemmän. Luomukanoja saa olla neliöllä korkeintaan kuusi, kun taas esimerkiksi vapaita kanoja voi olla yhdeksän ja muita vielä enemmän.
Jymy-jäätelöä markkinoidaan Suomen ensimmäisenä luomujäätelönä. Toki joku on saattanut valmistaa luomujäätelöä ennenkin, mutta ei valtakunnalliseen levitykseen, koska silloin tarina olisi jo tullut Suomistenkin korviin. Jäätelömarkkinoilla kilpailu on kuitenkin kovaa. Suominen uskoo, että siihen on vielä paljon matkaa, että luomun osuus jäätelössä olisi yhtä suuri kuin maidossa tai kananmunissa. Siihen vaikuttaa moni asia, joista yksi on markkinointi. Heidän luomumaitoaan ja luomumuniaan myydään tunnettujen brändien alla, kun taas Jymy on joutunut raivaamaan tiensä jäätelöaltaisiin ja ihmisten tietoisuuteen omin avuin.
Jäätelöperhe on kuitenkin tyytyväinen nykytilanteeseen.
– Jokaisessa ketjussa on ainakin jokin meidän tuote myynnissä. Toki aina toivotaan, että makuja saataisi tarjolle enemmän, mutta kilpailu on kovaa ja toisaalta on reilu peli, että mitä enemmän tuotteita ostetaan, sitä enemmän niitä saa tarjolle, Suominen toteaa.
Vegaanisia ja vähäkalorisia jäätelöitä
Vaikka Jymy-jäätelöiden brändi perustuukin oman tilan luomumaitoon, on joukossa myös täysin maidottomia jäätelöitä.
– Maidon kulutus laskee nyt kovaa vauhtia ja me mukaudumme markkinoihin. Nyt valikoimassa on jo useampia vegaanisia jäätelöitä. Niitä on tehty kotimaisesta kaurasta ja härkäpavusta ja nyt kokeilussa on kolmaskin raaka-aine, jota emme vielä paljasta, kertoo Suominen.
Nyt Jymy-tuotteista 40 % on vegaanisia ja tavoitteena on lisätä osuutta entisestään, sillä kasviperäisiin tuotteisiin siirtyminen auttaa myös vähentämään hiilidioksidikuormaa.
Toinen mielenkiintoa herättänyt tuotesarja on vähäkaloriset, gluteenittomat ja laktoosittomat jäätelöt. Niissä on vähemmän kaloreita, koska sokeri on korvattu stevialla tai karppisokerilla eli erytritolilla, jossa on 0 kaloria.
Läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta
Luomuruuassa ei tarvitse pelätä kasvimyrkkyjen tai kemiallisten lannoitteiden vaikutuksia. Lisäksi luomutuotannossa eläinten olosuhteet ovat paremmat.
Jymy-jäätelöitä halutaan tehdä puhtaista raaka-aineista mahdollisimman läpinäkyvästi ja vastuullisesti, mikä on vakuuttanut myös muut. Vuonna 2017 jäätelötehtaalla tehtiin joukkorahoituskampanja, jonka myötä taloon tuli yli 400 pienosakasta.
Uskoa luomujäätelöihin on löytynyt myös maaseuturahastosta. Viljelijätukien lisäksi Suomiset ovat saaneet useamman kerran myös maaseudun kehittämistukia. Vuonna 2017 Varsinais-Suomen Ely-keskus myönsi Suomisen Maito Oy:lle tukea tuotannon monipuolistamiseen, vuonna 2018 tuotannon tehostamiseen ja vuonna 2019 tuotelaadun kehittämiseen.
Tulevaisuuteenkin on sunnnitelmia.
– Koko ajan pyritään tekemään asioita paremmin ja paremmin. Ja tänä vuonna tunnettuutta parannetaan kolmella kioskilla, jotka tulevat sijaitsemaan Helsingissä ja Aurassa.
Maanantaina 20. joulukuuta Maaseutuverkoston Hyvän Leader-mielen joulukalenterista paljastui Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden joulukortti, jossa Jokivarsikumppaneiden väki toivottaa kaikille hyvää joulua seuraavin saatesanoin:
Maaseutua kehitetään, jotta me kaikki voisimme paremmin – nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuteen varautuminen onkin yksi Leader-toiminnan kulmakivistä. Kuvassa näkyy Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden rahoittaman Leader-hankkeen tulos: Sisupuisto. Auran keskustaan rakennettu laituri takaa sen, että joulupukki pääsee tuomaan maaseudun lapsille lahjoja riippumatta siitä, ovatko tulevaisuuden joulut lumisia vai eivät. Vanhan pukin on mukava nousta savista Aurajoen rinnettä ylös Sisupuiston katsomon keskellä kulkevia kuntoportaita pitkin. Joulupukin lisäksi kuntoportaat, ulkonäyttämö ja laituri on tarkoitettu kaikkien alueen asukkaiden ja alueella vierailevien käyttöön. ***
Sisupuisto-hankkeen toteutti Lions Club Aura / Sisu. Puisto valmistui heinäkuussa 2021 ja on nyt päivittäin muun muassa kuntoilijoiden käytössä.
– Monia nuoria perheitä on tavattu eväsretkellä. Laiturilla on ollut onkijoita, uimareita ja muita vesillä liikkujia. SUP-lautoja saa vuokrata läheisestä Auraamon kesäkaupasta, kertoo Lions Clubin hankevastaava Hannele Tanner-Penttilä.
Uusi puisto toimii myös tapahtumapaikkana. Sisupuiston lavalla on muun muassa stand up -komiikkaa, lavarunoutta, ohjattuja liikuntahetkiä ja päiväkodin joulujuhla. Torstaina 30.12. on luvassa seurakunnan järjestämä kynttilähartaus.
– Lava on yhdistysten, yritysten, yksityisten ja esiintyjien varattavissa Auran kunnan kautta maksutta, jos tapahtuma on maksuton. Tapahtuman järjestäjä saa silloin käyttöönsä myös alueen kioskin, jonne järjestää itse myytävät tuotteet. Jos tapahtuma on maksullinen, silloin kunta perii 50 euron maksun. Portaiden kayttö ja kuntoilu ovat luonnollisesti aina maksutonta, Tanner-Penttilä tiedottaa.
Lions Clubin mukaan Sisupuiston alkusysäyksenä oli alun perin löytää keinoja diabeteksen torjuntaan.
– Klubissa oli jo usein mietitty erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja lisättynä aiheeseen liittyvillä luennoilla, mutta toteutukset olivat jääneet vain muutamiin satunnaisesti järjestettyihin diabeteskävelyihin. Hyvin nopeasti päädyttiin tutkimaan mahdollisuutta rakentaa kuntoportaat Auran keskustaajamaan, jotta asukkailla olisi mahdollisuus ohi kulkiessaankin poiketa tekemään porraslenkki eikä matkaan tarvitsisi erikseen valmistautua ja lähteä autolla naapurikuntaan portaat löytääkseen. Erityisen tärkeää ikääntyville on pitää huolta jalkalihasten kunnosta, jotta voivat elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan itsenäistä elämää, siksikin portaiden tuli olla lähellä, Tanner-Penttilä taustoittaa.
Kun työryhmä kävi Auran keskustassa tutustumassa pankkirakennuksen ja kerrostalojen väliin rakentamattomaksi jääneeseen rinteeseen, he huomasivat, että paikka olisi otollinen vaikka laululavalle.
– Ja niin hanke laajeni kuntoportaiden lisäksi esiintymislavaksi ja rinteen penkkikatsomoksi. Tontti oli pankin, mutta pankki myi pääosan alueesta kunnalle ja LC Aura/Sisu on nyt kunnan vuokralaisena ja pieneltä osin myös pankin vuokralaisena. Alue on näin klubin hallinnassa 10 vuoden ajan, minkä jälkeen se siirtyy kokonaan kunnalle.
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit myönsi Lions Clubin hankkeelle maaseuturahaston tuen. Lisäksi hanketta rahoitti Arne Ritari-säätiö.
Kuvakooste Sisupuiston tapahtumista: Lions Club Aura / Sisu.
Auran keskustaan vuonna 2019 avatussa Auraamossa on saman katon alla muun muassa kauppa, perhekahvila, työttömien työpaja ja Aurajoen matkailutien infopiste. Tilaa kehitetään edelleen koko ajan. Uusimpana investointina Auraamoon tehtiin teatteritila Auran uudelle Nuorisoteatterille Leader Jokivarsikumppaneiden tuella.
Auran keskustassa vuosia palvellut Valintatalo lopetti toimintansa vuonna 2017 ja Auran kunta osti kiinteistön itselleen vuonna 2018. Jo seuraavana vuonna 2019 kiinteistökauppa alkoi kantaa hedelmää, kun tiloihin avattiin kuntalaisten yhteinen olohuone ja monitoimitalo Auraamo.
– On kunnan elinvoiman kannalta tosi tärkeää, että täällä on paikka, jossa ihmiset tapaavat säännöllisesti, kommentoi Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio.
Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio Auraamon myymälässä.
Suunnitteluvaiheessa ideoita tilan käyttöön kerättiin kuntalaisilta. Tarvetta oli nimenomaan matalan kynnyksen maksuttomalle yhteiskäyttötilalle – ja sellainen Auraamosta lopulta tuli. Muutamia väliseiniä lisäämällä ja pienellä pintaremontilla kuntalaisille saatiin aikaan oiva kokoontumispaikka.
– Investointilistalla on vielä lämmitys- ja ilmastointipuolen juttuja ja on tänne tehty sisustussuunnitelmakin, jota lähdetään toteuttamaan toivottavasti ensi vuonna, kertoo Alkio.
Nykyinen sisustus on kiertotalouden malliesimerkki. Vanhat kalusteet ovat saaneet Auraamossa uuden elämän ja tekevät tilasta sympaattisen ja helposti lähestyttävän.
Auraamo on saanut paljon kiitosta paikallisilta ja herättänyt kiinnostusta myös naapurikunnissa. Tila on valittu yhdeksi esittelykohteeksi ensi vuonna ilmestyvään Varsinais-Suomen Kylät ry:n teokseen Vanha talo, uusi meininki, joka kertoo esimerkkejä maaseudun vanhojen rakennusten kekseliäästä uusiokäytöstä.
Auraamo tulee olemaan yksi esimerkki Varsinais-Suomen Kylien ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa.
Myymälä ja tapahtumat tukevat toisiaan
Auraamossa toimii Elävän virran yhdistyksen ylläpitämä myymälä, jossa on tarjolla noin 30 auralaisen pienyrittäjän tuotteita: käsitöitä, elintarvikkeita ja monenlaista muuta! Samalta tiskiltä vuokrataan myös esimerkiksi sup-lautoja, joilla voi lähteä seikkailemaan vieressä virtaavalle Aurajoelle. Lisäksi myymälä voi toimia lippupisteenä Auraamon viereen rakennetun Sisupuiston tapahtumille. Auraamossa toimii myös Aurajoen matkailutien infopiste.
Auraamon aula toimii maksuttomana paikkana tapahtumien järjestämiseen ja esimerkiksi etätyöpisteenä. Tiloissa on internetyhteys ja pistorasioita työskentelyä varten. Töiden lomassa voi lukea päivän lehdet ja taukokahvit saa ostettua viereisestä myymälästä.
Auraamossa toimii myös Aurajoen matkailutien infopiste. Turusta Oripäähän kulkevaa matkailutietä on kehitetty kolmen eri Leader-hankkeen kautta.
Auraamon kokoushuone on yhdistyksillä kovassa käytössä. Vakituisia käyttäjiä ovat esimerkiksi Auran SPR ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka järjestää tiloissa perhekahvilaa. Kokoushuoneen lisäksi yhdistykset pystyvät hyödyntämään myös talon keittiötä.
Tiloja käyttävät yhdistykset ja myymälän asiakkaat pysyvät perillä Auraamon tapahtumista ja tapahtumat taas tuovat asiakkaita myymälään ja heittävät sisään yhdistysten toimintaan.
– Mitä enemmän täällä tapahtuu, sitä paremmin tila vastaa tarkoitustaan. Yhdistykset voivat järjestää toimintaa Auraamossa aina veloituksetta, Alkio toteaa.
Auraamo on vahvasti mukana myös uusille asukkaille suunnatussa Auran kunnan infopaketissa. Auran kunnan väkiluku on juuri ylittänyt 4 000 asukkaan rajan. Uusille asukkaille Auraamo on oiva paikka tutustua sekä kunnan palveluihin, elinkeinoelämään että yhdistyskenttään.
Iltatorit saivat hyvän vastaanoton
Vanhasta lastauslaiturista tehtiin esiintymislava iltatoreja ja muita tapahtumia varten. Kuvassa Anna-Mari Alkio esittelee lavaa Varsinais-Suomen kyläasimies Tauno Linkorannalle.
Auraamon pihaa on viime vuosina muokattu tori-alueeksi. Kesätiistaisin järjestettävät iltatorit ovat tulleet nopeasti todella suosituiksi. Torimyyjien käyttöön on ehostettu kunnan vanhoja bussipysäkkejä ja keväällä 2020 pihalta purettiin vanha huoltorakennus.
Pisteenä i:n päälle rakennuksen takana olevasta vanhasta lastauslaiturista tehtiin esiintymislava.
– Kesällä täällä oli jo pari bändiäkin esiintymässä. Toritoimintaa kehitetään eteenpäin koko ajan, Alkio esittelee.
Teatteri on Auraamon uusin tulokas
Auran Nuorisoteatterilla on nyt oma näyttämö Auraamossa.
Uusimpana projektina Auraamoon on syksyllä 2021 valmistunut Auran Nuorisoteatterin näyttämötila, joka suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Auran ja sen lähikuntien alle 29-vuotiaiden nuorten kanssa, joille toimintakin tullaan suuntaamaan.
Teatteria on kehitetty kahden eri Leader-hankkeen avulla, joita kumpaankin hallinnoi Auran kunta. Investointihankkeessa teatterille hankittiin kalusteet ja av-tekniikka. Kehittämishankkeessa taas suunnitellaan uusiin tiloihin toimintaa: aloitetaan matalan kynnyksen teatteritoiminta sekä luodaan nuorisoteatterille oma brändi ja markkinointisuunnitelma. Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry myönsi 35 000 euron investointihankkeelle 65 prosentin tuen ja 16 000 euron kehittämishankkeelle 90 prosentin tuen.
Näytöskausien ulkopuolella teatteritilaa on mahdollista hyödyntää vaikka liikuntahetkiin, luentoihin ja muihin tilaisuuksiin. Esimerkiksi torstaina 11. marraskuuta tilaa hyödyntää Auranmaan Yrittäjämessut.
Auraamon kautta työelämään
Auran kunnan työpajalla valmistetaan tuotteita muun muassa Auraamon myymälään.
Auraamon takaosa on varattu kunnan työllisyyspalveluille. Työpajalla aktivoidaan 18–64-vuotiaita työttömiä ja valmistetaan tuotteita muun muassa Auraamon myymälään.
Osa asiakkaista hakee työpajalta vauhtia työelämään työttömyysjakson jälkeen; osa on nuoria, jotka vasta ponnistavat työelämään ja harjoittelevat työelämävalmiuksia. Lisäksi paja aktivoi sellaisia työttömiä, jotka ovat jo eläkeiän kynnyksellä, eivätkä välttämättä enää työllisty, mutta kaipaavat elämäänsä työyhteisöä.
Tarjolla on paitsi käsillä tekemistä myös apua työnhakuun. Työpajan ohjaajat järjestävät työttömille tarpeen mukaan esimerkiksi tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin ja työpaikkoihin.
Auran kunnan monitoimitila Auraamo on rakennettu vanhaan Valintatalon kiinteistöön. Nykyisin Valintatalosta muistuttavat enää turkoosit ovenpielet. Julkisivua koristaa nyt yhteisötaideteos Elävä virta, joka on tehty paikallisten taideharrastajien voimin Auranlaakson kansalaisopiston kuvataideopettaja Minna Vainion opastuksella.
Nuorisopalveluita voi hyvin järjestää vanhassa navetassa ja pakohuonepelin rakentaa vanhaan kuivuriin. Vanhan kaupan lastauslaiturista pystyy tekemään esiintymislavan ja bussipysäkit käyvät torilla myyntikojuista. Varsinais-Suomen maaseudulla sijaitsevien vanhojen rakennusten kekseliästä uusiokäyttöä esitellään ensi keväänä ilmestyvässä kirjassa!
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kiertää tänä syksynä tutustumassa toinen toistaan kekseliäämpiin keinoihin hyödyntää maaseudun vanhoja rakennuksia. Varsinais-Suomen Kylät ry julkaisee ensi vuoden puolella aiheesta kirjan.
– Kirjassa tullaan esittelemään 10–12 kohdetta Varsinais-Suomen maaseudulta. Maakunta on täynnä hienoja esimerkkejä, mutta yritän valita mukaan sellaisia kohteita, joita ei ole vielä entuudestaan kulutettu puhki lehtien sivuilla, Linkoranta kertoo projektista.
Kierros on vielä kesken, mutta tähän mennessä varmistuneita esittelykohteita ovat ainakin Aurassa sijaitseva monitoimitalo Auraamo, Paimiossa sijaitseva Iskun talo, Sauvossa vanhaan kuivuriin tehty pakohuonepeli, Kustavissa yhdistystaloksi muuttunut terveystalo ja Liedossa monenlaisessa käytössä oleva Mannin navetta.
– Pakopeli on yksi luovimmista ideoista, joihin olen törmännyt. Sen ovat perustaneet 4H-yrityksen pystyyn pistäneet sisarukset. Rakennus on ollut alun perin sauna, jota on myöhemmin korotettu ja muokattu kuivuriksi. Sen jälkeen se on toiminut varastona ja edelleen se on vähän kuin kotimuseo, joka on aivan täynnä kaikenlaista tavaraa, Linkoranta kertoo.
Uusi käyttötapa voi pelastaa
Linkoranta on vaikuttunut siitä, miten kekseliäillä tavoilla vanhoja rakennuksia on pystytty maaseudulla hyödyntämään tai jopa pelastamaan. Esimerkiksi Paimion keskustassa sijaitseva Iskun talo oli jo niin huonossa kunnossa, että se meinattiin jyrätä maan tasalle, kunnes paikallinen yrittäjä Anton Simolin päätti kunnostaa talon. Nykyään talossa järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja tarjotaan esimerkiksi majoituspalveluita.
– Eniten olen kierroksellani hämmästynyt sitä, miten valtavia henkilökohtaisia panostuksia moni näistä projekteista on vaatinut. Joillain ihmisillä tuntuu olevan vuorokaudessa tunteja paljon enemmän kuin meillä muilla!
Paljon väkeä saman katon alla
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kävi 28. lokakuuta tutustumassa Auran keskustassa sijaitsevaan Auraamoon, joka tulee olemaan yksi esimerkki Varsinais-Suomen Kylien ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa.
Joissain kohteissa samaan rakennukseen on yhdistetty kekseliäästi monenlaista toimintaa. Esimerkiksi Liedon asemalla sijaitsevassa Mannin navetassa järjestetään alakerrassa nuorisotoimintaa ja vintillä voi tanssia vaikka häitä.
Aurassa vanhan Valintatalon tiloihin perustetussa Auraamossa yhteiskäyttöidea on viety vielä pidemmälle. Siellä saman katon alla on muun muassa kauppa, perhekahvila, työttömien työpaja ja Aurajoen matkailutien infopiste.
– Auraamo on vielä siitäkin erityinen esimerkki, että samassa projektissa yhteistyötä tekevät kunta, yhdistykset ja yritykset. Viime vuosina kunnat ovat alkaneet tehdä tiivistä yhteistyötä sekä yhdistysten että yritysten kanssa, mutta yritysten ja yhdistysten välinen yhteistyö on maaseudulla harvinaisempaa, toteaa kyläasiamies.
Kolmas kirja samasta teemasta
Vanhat rakennukset ovat aina kiinnostaneet Linkorantaa, jolla on historioitsijan tausta. Myös Varsinais-Suomen Kylien kaksi edellistä teosta keskittyvät samaan teemaan. Vuonna 2019 ilmestyi Elävät tilat – Näkökulmia ja keinoja kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina ja vuonna 2020 Seurantalot 2020 – Yhdistystalot mukana muutoksessa.
Ensi vuonna ilmestyvä kirja kantaa työnimeä Vanha talo, uusi meininki ja sen valmistumista tukee MTK-säätiö.
Aurassa, Liedossa, Pöytyällä ja Oripäässä päästään hyödyntämään koronan synnyttämä maaseudun matkailubuumi, sillä Aurajoentie on nyt virallinen matkailutie, jonka varrelle suunnitellaan paljon uusia palveluja ja tapahtumia jo täksi kesäksi!
Väylävirasto on keskiviikkona 3. helmikuuta myöntänyt Turusta Oripäähän Aurajoen kulttuuri- ja perinnemaisemissa kulkevalle Aurajoentielle virallisen matkailutiestatuksen.
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden ja Leader Varsin Hyvän rahoittama esiselvityshanke on juuri päättynyt ja sen suurin tavoite, eli virallinen matkailutiestatus on nyt saatu. Auran kunnan luotsaamassa hankkeessa olivat mukana myös Liedon, Pöytyän ja Oripään kunnat. Samalla joukolla jatketaan nyt konkreettisin toimiin.
– Nyt se työ vasta alkaa! Esiselvityshankkeessa kartoitettiin nykytilanne ja järjestettiin asukasiltoja, joista saatiin paljon hyviä ideoita. Matkailutien varrelle ollaan ajateltu muun muassa elämyksellistä majoitustoimintaa, karavaanarialuetta, uimapaikkoja ja kotieläinpihaa. Jo ensi kesänä aiotaan järjestää pyöräilytapahtuma, motoristitapahtuma ja sup-melontatapahtuma, kertoo Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio.
Kunnat ovat hakeneet Varsin Hyvältä ja Jokivarsikumppaneilta myös kahta uutta hanketta, joista toinen on investointihanke matkailutien kyltitykseen ja toinen kaksivuotinen kehittämishanke nimeltään Aurajoentie herää eloon.
– Sen hankkeen puitteissa on ajatus lähteä viemään eteenpäin esiselvityshankkeessa syntyneitä ideoita ja tapahtumia sekä markkinointia. Hankkeeseen palkataan työntekijä, joka alkaa edistää yhteistyötä eri tahojen kanssa, kertoo Alkio.
Leader-ryhmiltä odotetaan rahoituspäätöstä helmikuun aikana.
Asukkaita osallistava projekti
Aurajoentie kulkee lähes koko matkan Aurajoen vierellä. Kuvassa matkailutie vasemmalla ja Aurajoki oikealla.
Aurajoen matkailutien suunnittelussa on osallistettu asukkaita alusta alkaen. Kaikki halukkaat saivat äänensä kuuluviin asukasilloissa, matkailutien nimi päätettiin kaikille avoimella äänestyksellä ja matkailutien logostakin järjestettiin suunnittelukilpailu.
Anna-Mari Alkio on äänestyksen voittaneeseen nimeen hyvin tyytyväinen.
– Se kohdentaa meidät hienosti kartalle, sillä kaikki tietävät, missä Aurajoki kulkee, hän toteaa.
Aurajoentien virallisen logon on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen.
Uusi matkailutie kulkee lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja mahtitiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.
Logokilpailun voittaneen teoksen on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen. Myös logossa kuvataan Aurajoki ja sen viertä kulkeva matkailutie yhdessä. Logokilpailu järjestettiin yhteistyössä Uuden Muotoilun yhdistyksen kanssa ja siihen lähetettiin yhteensä 16 työtä.
Suuri merkitys kaikille kunnille!
Anna-Mari Alkio uskoo, että matkailutiellä tulee olemaan hyvinkin suuri merkitys kaikille kunnille.
– Aurassakaan ei oikein ole mitään yhtä tiettyä matkailukohdetta, jota kaikki tulisivat katsomaan. Tämä tie on nyt se punainen lanka, joka sitoo yhteen monta hienoa kohdetta, hän perustelee.
Matkailutien ja sen varrelle tulevien palvelujen suunnittelu onkin jo herättänyt paikallisissa yrityksissä ja yhdistyksissä suurta mielenkiintoa.
Suomessa on ennestään kymmenen matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Aurajoentie on nyt liittynyt joukon jatkoksi.
Anssi Uusitalon Linnunrata on yksi kolmesta Aurajoentien järjestämän valokuvakilpailun voittajasta. “Kuva on kuvattu vuoden 2020 maalis/huhtikuun taitteessa. Oli kylmä yö pakkasta varmaan -10 astetta. Linnunrata oli juuri oikeassa kulmassa Nautelankoskeen ja Turun valosaasteeseen nähden. Pelkäsin jo, että olisi ollut liian valoisaa koska aurinko oli nousemassa mutta onnistuin kuitenkin”, Uusitalo kertoo otoksestaan.
Neljä kuntaa etsii lisää elinvoimaa maaseudulleen kylätoimijoita konsultoivan Leader-hankkeen avulla! Esimerkiksi Tarvasjoen alue kiinnostaa hankevetäjiä erityisesti, sillä siellä on kuntaliitoksen jäljiltä paljon hyviä tiloja tyhjänä sekä lisäksi aktiivista kylätoimintaa ja tarvetta uusille palveluille.
Liedon, Auran, Marttilan ja Paimion alueella alkoi tammikuussa kolme kuukautta kestävä esiselvityshanke, jonka tavoitteena on kartoittaa kuntien reuna-alueiden elinkeinotoiminnan nykytilannetta ja asukkaiden tarpeita yhteistyössä kuntarajoista välittämättä. Esiselvitys tehdään kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla nostamalla kylätoimijat avainasemaan.
– Tarkoitus on saada hyvä tilannekuva reuna-alueiden osaamisesta, vapaista liiketiloista ja palveluiden tarpeesta. Parhaassa tapauksessa päästään win-win-tilanteeseen, jossa naapurikunnasta löytyy sellaista hyödyntämätöntä osaamista, jota meillä juuri kaivataan, selittää hankevastaavana toimiva Liedon kunnan yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff.
Auran ja Marttilan kuntien osuudesta vastaa elinkeinoasiantuntija Anna-Mari Alkio ja Paimion osuudesta elinkeinojohtaja Mika Ingi. Lisäksi mukana ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida ja Suomen Omakotiliiton Varsinais-Suomen piiri, paikalliset Yrittäjä-yhdistykset sekä Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka toimii linkkinä kylien suuntaan.
– Kaikilla näillä alueilla on kyläyhdistyksiä, joilla on paljon tietoa omien kyliensä elinvoimasta, toimeliaisuudesta ja tarpeista. Uskon, että kaikkien kuntien elinkeinopalvelut tulevat saamaan omista kylistään arvokasta tietoa, Stepanoff kommentoi.
Maaseudulla kuntarajaa ei mietitä
Stepanoff kertoo, että monet Liedon reuna-alueiden asukkaat hakevat palveluita naapurikunnista Liedon keskustan sijaan jo nyt. Myös yrittäjien välistä yhteistyötä on jonkin verran, mutta tämän hankkeen myötä toivotaan, että tarvittavaa työvoimaa ja alihankkijoita löytyisi entistä helpommin naapurikunnista.
– Esimerkiksi Tarvasjoelle tulee Turusta jo sen verran pitkä matka, että uusia työntekijöitä kannattaakin ennemmin etsiä vaikka juuri Paimiosta, Marttilasta tai Aurasta.
Kunnissa on toki jo valmiiksi paljon tietoa olemassa olevista yrityksistä, mutta Stepanoff uskoo, että selvityksessä voidaan löytää esimerkiksi sellaisia yrittäjiä, joilla voisi olla aikaa ja osaamista tehdä jotain muuta työtä johonkin tiettyyn aikaan vuodesta tai sellaisia yrityksiä, jotka pystyisivät vuokraamaan liiketilaa sellaisille palveluille, joita alueella kaivataan.
– Lähes kaikkien kuntien reuna-alueilla on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja, joita ei hyödynnetä ja samaan aikaan on tarvetta palveluille. Tyhjissä tiloissa voisi toimia vaikka joku kiertävä palveluntarjoaja. Esimerkiksi Tarvasjoella väestö ikääntyy, joten siellä voisi olla tarvetta ruokapalveluille, kotipalveluille tai kampaamopalveluille, Stepanoff ehdottaa.
– Ja varmasti selvityksen aikana tulee esiin myös sellaisia tarpeita ja sellaista osaamista, jota emme osaa tässä vaiheessa arvata ollenkaan. Ainakin itseäni kiinnostaa nähdä, mitä kaikkea täältä löytyykään. On tosi hieno juttu, että tämä selvitys tehdään yhdessä eikä yksin, hän jatkaa.
Kylät ja yritykset yhteistyöhön?
Tauno Linkoranta toivoo yrityksiltä ja yhdistyksiltä läheisempää yhteistyötä maaseudun elävöittämiseksi.
Esiselvityshankkeessa jokainen kunta vastaa omien kyliensä kontaktoinnista ja Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toimii myös omalta osaltaan linkkinä kyliin.
– Esiselvityksessä voidaan miettiä myös sitä, voisivatko kylät innostua yritystoiminnasta tai yhteistyöstä yrittäjien kanssa, kertoo Linkoranta.
Hänen mukaansa yrittäjillä ja kunnilla on aina ollut tiiviit välit ja viime vuosina kunnat ja kylätoimijat ovat tulleet lähemmäs toisiaan.
– Nyt olisi yrityksillä ja yhdistyksillä yhteistyön paikka. Yhteistyö voisi olla hyvinkin hedelmällistä vaikka kylätalon kunnostuksessa, jos pystyy ylittämään sen periaatteellisen kynnyksen, että yhdistykset tekevät vapaaehtoistyönä samaa projektia, jota yrittäjä tekee elääkseen. Tämäntyyppistä yhteistyötä on ollut Varsinais-Suomessa tähän asti melko vähän, Linkoranta kommentoi.
Esiselvityshanke on käynnissä 15. huhtikuuta asti.
– Tässä vaiheessa selvitellään tilannetta ja tutustutaan toimijoihin. Esiselvityshankkeen loppuraporttiin tehdään listaus jatkotoimenpiteistä, joita varten voidaan hakea isompaa jatkohanketta. Tavoittena olisi saada mukaan kymmenkunta yhdistystä, joiden kanssa lähdetään syventymään asiaan, selventää Linkoranta.
Esiselvityshankkeen rahoittavat yhdessä Leader Varsin Hyvä ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.
Turun Vanhalta Suurtorilta Raunistulan kautta Lietoon ja sieltä Auraan, Pöytyälle ja lopulta Oripäähän kulkeva keskiaikainen Varkaantie saattaa pian olla Suomen seuraava virallinen matkailutie.
Suomessa on kymmenen matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Auran kunnan luotsaamassa Leader-hankkeessa selvitetään parhaillaan keskiaikaisen Varkaantien mahdollisuuksia liittyä virallisten matkailuteiden joukkoon. Hanketta vetää Päivi Joki-Heiskala.
– Väylävirasto on se, joka voi myöntää virallisen statuksen. Sen jälkeen voidaan tehdä kyltitys. Mutta matkailutie on paljon muutakin kuin kyltit tien laidalla. Se on pitkälle jalostettu matkailijan palvelupaketti, kertoo Joki-Heiskala.
Raunistulan jälkeen matkailutie kulkisi tietä 222 Auran keskustaan asti, josta se jatkaisi matkaa Turuntienä kohti pohjoista Oripäähän asti. Tällä hetkellä palveluverkossa on jo paljon pieniä toimijoita, mutta isot vetonaulat puuttuvat.
– Liedossa on useita majoituspaikkoja, esimerkiksi Ilmaristen tila ja Nautelan kartano. Teltan kanssa voi yöpyä vaikka Zoolandiassa. Aurassa on mielenkiintoisia museoita, esimerkiksi Veräjänkorvan museo. Pöytyällä on vanha vehnämylly, jossa on nykyisin myös kahvila. Oripäässä on tällä hetkellä vähiten palveluita, Joki-Heiskala listaa.
Yksittäisten pysähdyspaikkojen lisäksi matkailutien varrella voi nauttia koko matkan varsinaissuomalaisesta maisemasta ja 1700-luvulle asti vievästä rakennuskulttuurista sekä upeasta Aurajokilaaksosta.
Päivi Joki-Heiskala Varkaantien varrella Kuuskosken myllynraunioilla Aurassa. Kuuskosken myllyn avulla on hyödynnetty Aurajoen vesivoimaa 1500-luvulta asti. Myllyrakennus tuhoutui tulipalossa 1900-luvun alussa, mutta rauniot ovat edelleen nähtävissä.
Nimikilpailu käynnissä
Museovirasto on aikanaan nimennyt nyt kehitettävän tien Varkaantieksi omiin rekistereihinsä. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta Päivi Joki-Heiskala on kuullut kaksi tarinaa.
– Kerrotaan, että Turun Raunistulassa olisi ollut varkaita, jotka ryöstivät tätä tietä kulkevia. Toisen tarinan mukaan nimi tulisi tien varrella olevasta Varkaanvuoresta.
Esimerkiksi Liedossa moni tuntee Varkaantie-nimen, mutta pohjoisempana se on aivan vieras. Siksi hankkeessa päätettiin järjestää matkailutien nimestä äänestys. Vaihtoehtoina ovat Aurajokilaaksontie, Kansallismaisemantie, Myllyjen ja aittojen tie, Vanha Varkaantie sekä Viljatie. Lisäksi voi myös antaa oman ehdotuksensa.
Äänestämään pääsee esimerkiksi Matkailutie-illoissa, joita järjestetään vielä tänä syksynä Pöytyällä Haverin koululla 1.9. klo 18 ja Liedossa Kahvila Namiassa 3.9. klo 18. Matkailutieilloissa on tarkoitus ideoida yhdessä matkailutien kehittämistä ja sen varrelle tarvittavia palveluita.
– Tilausta olisi ainakin pysähdyspaikoille, joissa olisi vessa sekä matkailuautojen parkkipaikoille, Joki-Heiskala sanoo.
Varkaantien varrella on lukuisia historiallisia kartanoita, pirttejä ja aittoja, esimerkiksi 1860-luvulla rakennettu Koskipirtti Auran kohdalla.
Kulltturiralli 30.8.
Nimiäänestys on käynnissä myös Aurajokilaakson kulttuurirallissa sunnuntaina 30.8. klo 11–16.
– Silloin yritämme saada kaikki sankoin joukoin kulkemaan tätä tietä ja tutustumaan sen varrella oleviin palveluihin.
Mukana on 33 kohdetta Liedosta Oripäähän. Tarjolla on monenlaista nähtävää näyttelyistä ja museoista yksityisiin koteihin. Liedossa voi pysähtyä esimerkiksi Nautelankosken museossa ja Aurassa Aurasalin Galleriassa katsomassa Aurajoki-teemaisia taideteoksia. Pöytyällä voi pysähtyä hämmästelemään valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Pihlavan kartanolle ja Oripäässä vaikka Syrjämäen Ateljeekoti Villa Villeä. Turuntien varressa kannattaa nauttia myös Lahtisen tilan maisemapellosta, josta saa napata auringonkukkia myös kotiin.
Matkaan voi lähteä auton lisäksi myös kaksipyöräisellä kulkupelillä. Varkaantie on maalaismaisemiensa vuoksi jo nyt suosittu tie pyöräilijöiden ja erityisesti motoristien joukossa. Päivi Joki-Heiskala nauttii itsekin pyöräilystä ja karttaa katsoessaan hän sai ajatuksen.
– Sekä Varkaantie, että Hämeen Härkätie lähtevät Turusta. Jos ne yhdistää pohjoispäästä Huovintietä pitkin, saisi poljettua V-kirjaimen mallisen reitin, jossa on kaksi historiallista ja hienoa matkailutietä!
Varkaantie kulkee lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa.
– Vaikka joki on koko ajan lähellä, sitä ei pääse kovin läheltä ihailemaan. Toivoisinkin, että saisimme lisää sellaisia pysähdyspaikkoja, joissa pääsisi aivan joen rantaan, Joki-Heiskala sanoo.
Yksi sellainen rakentuu pian Auran keskustaan, kun Lions Club Aura/Sisun Sisupuiston nimellä kulkeva Leader-hanke saadaan valmiiksi.
Leader-tuella toteutetaan parhaillaan myös Aurajokisäätiön Virtuaali-Aurajoki -hanketta, jonka tavoitteena on etsiä ja toteuttaa ratkaisuja, joiden avulla jokimaisemat ja joen muutkin elementit avautuisivat paremmin sekä luonnossa että etänä. Tarkoituksena on tuottaa uutta sähköistä aineistoa ja oheismateriaalia Aurajoen luonnosta, maisemasta ja jokiluonnossa liikkumisesta vapaaseen käyttöön.
Matkailutieksi mielivä Varkaantie kulkee keskellä kansallismaisemaa, liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja mahtitiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.
“Tämä on minun sielunmaisemani!”
Vaikka matkailutien esiselvityshanketta vetääkin nyt Auran kunta, idea siitä lähti Auranmaan säätiössä toimivalta Anna Rauhansuulta, joka on kasvanut Verkaantien varrella Riihikoskella.
– Tämä on minun sielumaisemani, hän toteaa.
Nykyisin hänellä on Varkaantien varrella myös yritys: Myssyfarmi, joka myy paikallisten suomenlampaiden villasta Suomessa kehrätystä langasta pöytyäläisten mummojen neulomia myssyjä nykyään jo 150 maassa.
– Tänäkin kesänä moni kysyi, saako Myssyfarmille tulla poikkeamaan. Tätä tietä kuljetaan todella ahkerasti. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole kävijöille ovet auki. Ehkä tulevaisuudessa voisimme tehdä tänne puodin ja vaikka Airbnb-tyyppistä majoitusta, jos matkailutie toteutuu, Rauhansuu ideoi.
Myssyfarmin yrittäjä Anna Rauhansuu on kasvanut Varkaantien varrella ja nyt hän toimii siellä myös yrittäjänä. Myssyfarmi majailee nykyään Haverin vanhalla koululla, jonka vieressä Varkaantie ja Aurajoki mutkittelevat rinta rinnan.
Matkailutiestatusta on toki väläytelty Varkaantielle ennenkin. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten toteutettiin Arajokisäätiön vetämä hanke, jossa Viri Teppo-Pärnä kartoitti jo valmiiksi Varkaantien varren kohteita. Niitä esitellään kirjassa nimeltä Tien lumo.
Nyt käynnissä olevan hankkeen tärkein päämäärä on saada aikaan kuntien välinen aiesopimus matkailutien perustamisesta.
– Sitten kun kunnat ovat innostuneet rahoittamaan, pitää vielä innostaa ihmiset tekemään, toteaa Joki-Heiskala.
Janica Vilen
Esiselvityshankkeen kokonaiskustannus on noin 23 000 euroa, josta 80 % tulee Leader-ryhmiltä: Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta ja Varsin hyvältä. 20 % omarahoitusosuus jaetaan neljän mukana olevan kunnan kesken.
Auran keskustassa otetaan jokiranta haltuun. Pian Aurajoen rantaan aletaan rakentaa esiintymislavaa ja kuntoportaita, mutta sitä ennen mäki pitää niittää. Kesän kääntyessä kohti syksyä Lions Club kutsuu kaikki halukkaat niittotalkoisiin.
Lions Club Aura/Sisu oli jo tänä kesänä aikeissa rakennuttaa Auran keskustaan OP Auranmaan takana olevalle jokirantatontille esiintymislavan ja sille johtavat kuntoportaat. Korona kuitenkin viivästytti projektia, mutta nyt on aika kääriä hihat. LC Aura/Sisulle voi ilmoittautua talkoolaiseksi, sillä alue niitetään talkoovoimin heti syksyn alussa, jotta pohjatöitä päästään tekemään ennen talven tuloa. Talkoolaisilta toivotaan mukaan myös omia välineitä, esimerkiksi siimaleikkureita, raivaussahoja ja viikatteita.
– Niiton jälkeen alkaa maansiirtotyöt ja paalutus. Keväällä tehdään sitten maan päälle tulevia rakenteita, kertoo klubin presidentti Pasi Kullanmäki.
Talkoovoimaa tarvitaan paljon, yli 1 200 tuntia, sillä moni asia, joka hoituisi näppärästi koneella, tehdään nyt käsipelillä. Maasto on nimittäin hankalakulkuinen ja erityisen arvokas: yksi Suomen 27 kansallismaisemasta.
Valmista pitäisi olla ensi kesänä. Silloin jokirannassa olevan kuusikon edessä pitäisi komeilla katettu esiintymislava ja sen edessä rinnekatsomo, josta käsin voi nauttia paitsi lavalla järjestettävästä ohjelmasta myös maisemasta. Lisäksi jokirinteeseen tulee kuntoportaat, jotka toimivat samalla myös kulkuväylänä katsomoon. Katsomon yläosaan tullaan tekemään myös esteetön kulku.
– Esiintymislava mahdollistaa monenlaisia tapahtumia, vaikka kesäteatteria ja yhteislaulutilaisuuksia. Mutta ehkä suurin juttu tässä on se, että saamme kuntalaisille vapaan pääsyn jokirantaan. Tähän asti jokirannasta ovat päässeet nauttimaan vain ne, joiden omat tontit ulottuvat jokeen, toteaa Kullanmäki.
Yhtenä hyötynä on myös se, että ranta-alue tulee hoidetuksi. Nyt se on puskien ja jättipalsamin peitossa. Myös vieraslajeista pyritään pääsemään niittotalkoiden avulla eroon.
Näiden toimenpiteiden jälkeen auralaisten toiveissa olisi vielä laituri, joka mahdollistaisi joen virkistyskäytön, esimerkiksi melomisen ja suppailun. Aurajokea pitkin voi meloa vaikka Turkuun asti, jos jaksaa kantaa välineet muutaman kosken ja padon ohi. Välineiden vuokrauspaikkaa ollaan kaavailtu Auraamoon, mutta asia on vasta suunnitteluasteella.
Havainnekuva tulevasta esiintymislavasta.
Budjetti kasaan yhteistyöllä
Luvassa on yli 50 000 euron puristus, josta pelkkään paalutukseen uppoaa yli 10 000 euroa. Yhteistyöllä päästiin kuitenkin asiassa eteenpäin. Paikallinen Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit on myöntänyt esiintymislavalle ja katsomolle 30 000 euron tuen. Kuntoportaiden rahoitukseen taas osallistuu Arne Ritari -säätiö 50 prosentin osuudella kuluista.
– Lisäksi olemme tavattoman iloisia siitä, että alueen omistajat eli kunta ja OP Auranmaa ovat olleet idealle myötämielisiä. Maa-aluejärjestelyin hankkeelle saatiin keskeinen paikka, kiittelee Hannele Tanner-Penttilä, LC Aura/Sisun rahastonhoitaja.
Myös suunnittelutyö tapahtui talkoilla. Piirustuksista vastasi paikallinen arkkitehti Hannu Vaisto ja rakennesuunnittelusta Insinööritoimisto Laivila Oy.
Aluksi Lions Club Aura/Sisu suunnitteli Aurajokirantaan pelkkiä kuntoportaita, mutta kun klubilaiset tulivat paikalle tarkistamaan korkeuseron riittävyyttä, he hoksasivat heti, että pelkät kuntoportaat eivät riitä. “Näimme oivallisen paikan kesätapahtumapaikalle, jossa voisi kuntoilla, nauttia elämyksistä ja jokimaisemista” kertoo Hannele Tanner-Penttilä, joka on kuvassa Pasi Kullanmäen kanssa.
Sisukasta meininkiä
Hanke kulkee nyt nimellä Sisupuisto, joka juontuu Lions Clubin nimestä. Se on kuitenkin vasta työnimi.
– Olemme miettineet nimikilpailun järjestämistä. Tarkoitus ei ole, että tämä leimautuu Lions Club Aura/Sisun paikaksi. Me vastaamme hankkeen virallisesta hoitamisesta, mutta tarvitsemme mukaan mahdollisimman paljon apuvoimia. Lopputuloksesta pääsevät nauttimaan tasapuolisesti kaikki. Toivomme, että kuntalaiset ottavat paikan omakseen, sanoo Tanner-Penttilä.
Lions Club Aura/Sisu on muutenkin monessa mukana.
– Järjestämme tapahtumia ja autamme vähävaraisia. Jouluisin jaamme perheille lahjakortteja ruokakauppaan ja esimerkiksi äitienpäivänä moni vähävarainen äiti saa lahjakortin kampaajalle tai hierojalle, kertoo Tanner-Penttilä.
Yksi leijonatoiminnan painopisteistä on diabeteksen torjunta, jossa liikunta on avainasemassa. Siksi kuntoportaat sopivat hyvin Lions Clubin agendaan.
Toinen viimeaikainen työsarka on ollut vieraslajien torjunta, joka sekin edistyy myös tämän hankkeen myötä.
– Olemme herätelleet tontinomistajia huomaamaan vieraslajit ja antaneet vinkkejä torjuntatöissä sellaisilla paikoilla, joissa homma on ryöstäytynyt käsistä. Esimerkiksi jättiputkea on torjuttu paljon VieKas Life -hankkeen kautta, kertoo Kullanmäki.
Aurajokilaakso on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
Pieni pala perinnemaisemaa
Aurajokilaakso muodostaa yhtenäisen kulttuuri-, perinne- ja kansallismaiseman Oripään harjulta Turkuun asti. Yhteisenä tavoitteena on saada jokilaakso paremmin esiin, jotta ihmiset pääsevät nauttimaan siitä. Tavoitteeseen kytkeytyy esimerkiksi hanke, jossa selvitetään 1500-luvulta asti Aurajoen vieressä kulkeneen Varkaantien kehittämistä matkailutieksi.
Tuleva Sisupuisto on yksi pala lisää yhteiseen tavoitteeseen, jonka eteen tehdään tällä hetkellä monen kunnan alueella kehittämistyötä. Pitkään Aurajoki toimi jäteviemärinä, mutta nykyisin sen vesi on uimakelpoista.
– Se on vain savista ja siksi niin sameaa. Aurassakin moni on tehnyt omalle tontilleen uimalaiturin, kun ranta-aluetta on kunnostettu, Tanner-Penttilä toteaa.
