4H

Ponit Paimiossa -tapahtuma järjestetään lauantaina 26.8. — “Tänä vuonna luvassa on enemmän vauhtia”

kirjoittaja
Ihmisiä rapsuttelemassa vaaleaa ponia.
Kuva: Jenna Tammi.

 

Koko perheen maksuton tapahtuma on täynnä poniaiheista ohjelmaa hevosnäytöksistä kepparien tuunauspajaan. Tapahtumapaikalle pääsee helposti maksuttomalla yhteiskuljetuksella Paimion keskustasta.

Ponit Paimiossa -tapahtuma järjestetään jälleen Paimiossa Ammattiopisto Livian pihamaalla (Taatilantie 110) lauantaina 26.8 klo 11–15. Maksuttoman tapahtuman ohjelmaan kuuluu muun muassa talutusratsastusta, kärryajelua ja hevosnäytöksiä. Lisäksi luvassa on paljon puuhastelua keppihevosten kanssa kuten hyppykisat, match show ja kepparien tuunauspaja.

Ponit Paimiossa -ohjelma

klo 11–15

  • Talutusratsastusta ja kärryajelua
  • Poneja tavattavissa Ratsastajainliiton pisteellä. Mitä olet aina halunnut tietää poneista? Me vastaamme.
  • Paimion Eläkkeensaajat ry:n OikeinNurin-kerholaisten vetämä Keppiheppojen tuunauspaja
  • 4H-yhdistyksen askartelupiste
  • Keppiheppojen esteradat vapaasti käytettävissä, hepan voi myös lainata 

klo 11.15 alkaen

  • Näytöksiä tapahtuma-areenalla, esitellään mm. ratsastuksen eri lajeja ja raviharrastusta
  • Keppiheppojen estekisat, ilmoittautuminen ennakkoon tai paikan päällä 

klo 12 alkaen

  • Keppiheppojen match show, ei ennakkoilmoittautumista

Ohjelma tarkentuu vielä ennen tapahtumaa. Ota tapahtuma seurantaan Facebookissa tai SRL:n tapahtumakalenterissa.

Tapahtumapaikalle Ammattiopisto Livialle pääsee maksuttomalla bussikuljetuksella, joka lähtee Paimion matkahuollolta osoitteesta Vistantie 22–24 klo 10.40 ja klo 12. Bussi pysähtyy tarvittaessa menomatkalla pysäkillä 7055 Hanhiala. Takaisin keskustaan kuljetus lähtee klo 13.50 ja 14.50 ja pysähtyy tarvittaessa pysäkillä 7056 Hanhiala. Paikan bussissa voi varmistaa ilmoittautumalla ennakkoon tämän linkin kautta.

Paimioon pääsee näppärästi esimerkiksi Turusta Fölin linjoilla 704-706.

Tapahtumassa voi hypätä esimerkiksi hevoskärryn kyytiin. Kuva: Jenna Tammi.

Tapahtuma on osa Leader Varsin hyvän rahoittamaa Tunne Poni -hanketta, jonka toteuttaa Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto. Hankekoordinaattori Riikka Mustonen kertoo, että tapahtumassa on tänä vuonna esimerkiksi esteratsastusnäytöksiä.

– Tänä vuonna on luvassa enemmän vauhtia. Se oli viime vuoden kävijöiden toive. Areenalla nähdäänkin kaikenlaisia lähialueen tallien järjestämiä hevosnäytöksiä, hän sanoo.

Ponit Paimiossa -tapahtuma sai alkunsa vuonna 2020, kun Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto järjesti ensimmäistä kertaa Turussa Ponit Kupittaalla -nimisen tapahtuman. Vuonna 2022 tapahtuma siirtyi Paimioon Ammattiopisto Livian toimipisteelle ja sai samalla uuden nimen.

– Viime vuonna meillä meni todella hyvin, sillä tapahtuma keräsi 1500-2000 ihmistä. Saimme hyvin positiivista palautetta ja olimme todella tyytyväisiä. Tälle vuodella odotukset ovat jälleen korkealla, joten toivotaan, että sää suosii ja kävijöitä tulee paljon.

Mustosen mukaan tapahtuma on erinomainen tilaisuus päästä tutustumaan poneihin ja erilaisiin hevosharrastusmuotoihin.

– Usein talutusratsastuskin maksaa jonkin verran, mutta meillä ei maksa mikään mitään paitsi 4H-yrittäjien pitämän kahvilan tuotteet. Paikan päälle pääsee myös bussikyydillä vaikka Turusta saakka, hän kertoo.

Elokuun viimeinen viikonloppu on Paimiossa hyvin tapahtumarikas. Ponit Paimiossa -tapahtuman lisäksi samana päivänä järjestetään Vistan markkinat, ja sunnuntaina 27.8. Jokipuistossa vietetään perinteistä muinaistulien iltaa. Lisäksi samalla viikolla vietään Paimion muotiviikkoa, jossa pääsee muun muassa tutustumaan kierrätysmuotiin ja kirkastamaan omaa tyyliä.

Nuorten kansainvälisessä Leader-hankkeessa opetellaan ekologista ruuanlaittoa

kirjoittaja
Ihmisiä sienimetsällä.
Sienikursseja on pidetty useammassa eri kunnassa. Kuva: Nina Soini.

 

Turun seudun 4H-yhdistykset tutustuttavat nuoria lähialueensa ruokakulttuuriin ja ruokaperinteisiin sekä opettavat ekologista ruuanlaittoa osana kansainvälistä Leader-hanketta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa esimerkiksi hyvinvointiin ja hiilijalanjälkeen. 

Leader Varsin Hyvän tukemassa Kimppakalaasit – Village feast -hankkeessa Turun seudun nuoret ovat päässeet tutustumaan ekologisiin ruokaratkaisuihin sekä omalla kotiseudullaan että kansainvälisesti. 

Turun alueen 4H-yhdistysten ja itävaltalaisen LAG Südburgenland Plussan toteuttaman hankkeen tavoitteena on nuorten kansainvälinen verkostoituminen ja paikallisen ekologisen ruoan arvostuksen lisääminen. Hankkeessa kannustetaan nuoria kestäviin elämäntapoihin positiivisin ja yhteishenkeä herättävin keinoin. 

– Olemme järjestäneet esimerkiksi kursseja, joiden avulla olemme tutustuneet sieniin, marjoihin, villiyrtteihin, kalastukseen ja riistaan, kertoo hanketta koordinoiva Liedon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Päätalo.

Liedon Parmaharjulla järjestetyllä sienikurssilla nuoret pääsivät ensin keräämään ja tunnistamaan sieniä oppaiden avustuksella ja lopuksi sienistä valmistettiin ruokaa Parmaharjun hamppukodalla. 

– Paistoimme wokkipannulla sienipihvejä ja teimme ruisleivän päälle sienimuhennosta. Kurssilaiset pääsivät maistamaan noin 15 eri sientä. Sienikursseille on tullut yksittäisten nuorten lisäksi perheitä ja mukavasti esimerkiksi nuoria pareja, joita kiinnostaa metsässä liikkuminen ja kasvisruoka. 

Nainen kahvimuseossa.
Liedon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Päätalo koordinoi hanketta.

Taivassalossa Tipsundin leirintäalueella pidetyllä ekologisella ruokakurssilla taas kerättiin esimerkiksi marjoja ja valmistettiin niistä erilaisia herkkuja. Yhdessä kokkaamisen ja syömisen kautta innostus ja kiinnostus lähiruokaa kohtaan kasvoi nuorten keskuudessa. 

Luonnon antimien lisäksi hankkeessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen sekä koti- ja parvekeviljelyn mahdollisuuksiin. Hankkeessa on tehty vierailuja myös lähellä oleville luomutiloille.

– Ajatus on palata tavallaan askelia taaksepäin. Yritämme miettiä, miten vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella voisi tehdä parempaa ruokaa. Esimerkiksi lihankulutusta voisi siirtää riistaan ja kalan kulutusta kotimaisiin särkikaloihin. Niiden valmistaminen vaatii vähän enemmän viitseliäisyyttä, mutta niistä saa kyllä oikein maukkaita ruokia, Päätalo kannustaa.

Hankkeen ruokakursseilla onkin valmistettu esimerkiksi hirvi- ja peurapaistia sekä paistettu itse kalastettujen ahventen fileitä.

– Se, että osataan tehdä ruokaa monipuolisesti, auttaa vaikuttamaan myös perheen ruokabudjettiin. Monella on sellainen käsitys, että terveellinen ruoka on kalliimpaa, mutta oikeastaan asia on juuri päin vastoin. Ruokakuluissa voi säästää seuraamalla satokausikalenteria ja valitsemalla sellaisia tuotteita, jotka ovat sillä hetkellä sesongissa.

Ekologisen lähiruuan merkitystä on saatu korostettua hankkeen aikana myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille ja kaupungissa kasvaneille lapsille ja nuorille. 

Nainen leikkaa villiyrttejä metsässä.
Hankkeen aikana nuoret ovat päässeet tutustumaan luonnon antimiin. Kuva: Nina Soini.

Syyskuinen opintoretki Itävaltaan antoi uusia näkökulmia

Syyskuussa 2022 hanke järjesti opintoretken  Itävaltaan. Mukana oli viisi ihmistä, jotka pääsivät tutustumaan itävaltalaiseen ruuantuotantoon ja ruokakulttuuriin. 

– Vierailimme esimerkiksi syötävässä eläintarhassa, jossa ei ollut ollenkaan villieläimiä, vaan kaikki eläimet olivat sellaisia, jotka lopulta syötiin. Ne saivat elellä alueella vapaasti laiduntaen, Päätalo kertoo.

Toisena kohteena oli itävaltalainen luontokoulu, joka sijaitsi luonnonsuojelualueen yhteydessä.

– Opiskelijat kasvattivat siellä itse kasviksia, joista sitten tehtiin paikan päällä ruokaa. Ja puutarhassa he käyttivät itse kompostoimaansa multaa. Opintoihin kuului paljon ekologisuuskasvatusta.

Lisäksi opintoretkellä tutustuttiin esimerkiksi ekolampaisiin, jotka pääsivät kulkemaan niityltä toiselle. Lopulta lampaat teurastetaan omalla tilalla ja niiden liha myydään suoramyyntinä paikan päällä. 

Ihmisiä kaislakattoisen rakennuksen edessä.
Kansainvälisen hankkeen kokoama ryhmä kävi Itävallassa tutustumassa itävaltalaiseen ruuantuotantoon ja ruokakulttuuriin, muun muassa viinimuseo Moschendorfiin.

Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun

Kimppakalaasit – Village feast -hanke alkoi maaliskuussa 2020. Tähän mennessä sen tapahtumat ovat tavoittaneen jo satoja nuoria, mutta kouluissa pidettyjen infotilaisuuksien myötä hankkeesta ovat kuulleet jo tuhannet nuoret.

– Korona alkoi samaan aikaan meidän hankkeemme kanssa ja siksi emme ole saaneet toteutettua esimerkiksi suunniteltuja ulkomaan matkoja. Kansainväliset osuudet on järjestetty pitkälti Teamsin välityksellä, sillä Itävallassa koronatilanne on ollut vielä paljon pahempi kuin Suomessa, kertoo Päätalo.

Hankkeelle haetaan jatkoaikaa vielä vuodeksi 2023. Toiveissa olisi, että 4H saisi kansainvälisiä vieraita esimerkiksi kesäleirilleen. Ja hankkeen lopussa järjestetään vielä päätösjuhla, eli kunnon kimppakalaasit!

Kimppakalaasit – Village feast -hankkeessa ovat Suomesta mukana Liedon, Maskun-Ruskon-Vahdon, Naantalin, Paimion-Sauvon ja Turun 4H-yhdistykset. Hankkeen kustannusarvio on 69 336 euroa, josta Leader Varsin Hyvän myöntämän julkisen tuen osuus on 75 %.

Hyvinvointia metsän elinkeinoista!

kirjoittaja
Kaksi naista metsäpolulla.

 

Lounais-Suomen metsänomistajia perehdytetään metsiensä saloihin maaseuturahaston tuella. Suomen metsäkeskuksen, Maa- ja kotitalousnaisten sekä 4H:n yhteishankkeessa järjestetään yli 40 tilaisuutta esimerkiksi marjoista, sienistä, luomumetsistä ja joulukuusten kasvattamisesta.

​​Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanke aktivoi koulutuksen, neuvonnan, viestinnän ja käytännön opastuksen avulla metsänomistajia nykyistä suunnitelmallisempaan ja omien tavoitteidensa mukaiseen metsien hoitoon ja käyttöön Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskus ja osatoteuttajina ovat Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä 4H-liitto.

– Tällä kokoonpanolla uskomme tavoittavamme laajasti eri kohderyhmiä. Metsäkeskuksen tilaisuudet ovat perinteisesti tavoittaneet enemmän miehiä. Maa- ja kotitalousnaiset taas tavoittavat hyvin naisia ja 4H nuoria, toteaa Metsäkeskuksen projektipäällikkö Lasse Rantala. 

Hanke alkoi helmikuussa 2022 ja päättyy lokakuussa 2023. Sinä aikana tullaan järjestämään yli 40 tilaisuutta esimerkiksi metsän hoidosta, keruutuotteista ja luomusertifioinnista sekä metsien virkistys- ja matkailukäytöstä. Lisäksi  järjestetään tehdas- ja yritysvierailuja sekä nuorille suunnattuja työelämä- ja yrityskursseja.

– Tähän mennessä pidetyt webinaarit ovat keränneet hyvin osallistujia, jokaisessa on ollut mukana 40–90 osallistujaa, Rantala iloitsee.

Menneiden tilaisuuksien materiaaleja ja tallenteita pääsee katsomaan myös jälkikäteen hankkeen verkkosivuilta. 

Tilaisuuksien lisäksi metsänomistajia on tavoitettu tiedotuskirjeillä, joita on lähetetty tähän mennessä jo 2 500 kappaletta. 

– Tiedotuskirjeisiin olemme koonneet tuoretta tietoa esimerkiksi hakkuumahdollisuuksista, hoitotarpeista ja arvokkaista luontokohteista. Kirjeissä on ollut myös lista alueen toimijoista, joihin metsänomistaja voi olla yhteydessä, Rantala kertoo.

Hankkeessa tehdään myös tilakäyntejä ja puhelinneuvontaa – ja pian alkaa metsäaiheisen podcastin teko!

Sienet, marjat ja luomumetsät tutuiksi

Vasemmalla Mari punaisessa takissa ja oikealla Terhi oranssissa takissa.
Mari Mäenpää (vas.) ja Terhi Ajosenpää järjestivät tänä syksynä sieniretken, ja ensi vuonna perehdytään marjoihin.

Maa- ja kotitalousnaisten osuudesta hankkeessa vastaavat maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää ja ruoka- ja yritysasiantuntija Mari Mäenpää. Tänä syksynä he keskittyivät sieniin. Sieniteemasta järjestettiin ensin webinaari ja sen jälkeen vielä live-lähetys sieniretkeltä.

– Maastossa vastaavat tilaisuudet tavoittavat ehkä 10–20 henkeä, mutta live-lähetyksiä pääsee seuraamaan huomattavasti isompi joukko. Lisäksi ne jäävät katsottaviksi, joten niiden pariin voi palata aina uudelleen, sanoo Mäenpää. 

– Vaikka sienivuosi on ollut aika huono, onnistuimme löytämään mukavasti eri lajeja, joita tunnistettiin videolla. Videon pystyy pysäyttämään ja kuvaa pystyy suurentamaan, joten se palvelee aika hyvin, Ajosenpää jatkaa.

Kaksi kanttarellia sammalmättäällä.
Sieniretkeltä löytyi muun muassa monenlaisia rouskuja ja vahveroita.

Ensi vuonna teemaksi otetaan marjat. 

– Mustikkaa ja puolukkaa osataan kerätä hyvin, mutta meidän metsissä on paljon muitakin marjoja, joita ei joko tunnisteta tai arvosteta, esimerkiksi juolukkaa, metsävadelmaa, variksenmarjaa, lakkaa, tyrniä, lillukkaa ja karpaloita, Mäenpää listaa.

Syys-lokakuussa kannattaa pitää silmät auki myös katajanmarjojen suhteen. 

– Kuivilta kankailta niitä löytyy aika hyvin. Katajanmarjaa käytetään esimerkiksi monien juomien valmistukseen. Marja on kolmivuotinen. Ensimmäisenä vuonna se kukkii, toisena vuonna kasvaa vihreänä ja kolmantena vuonna kypsyy siniseksi. Jos katajan alle laittaa muovikelmun tai kankaan ja kopauttaa runkoa, niin kypsät marjat tippuvat alas, Mäenpää neuvoo. 

Marjojen poiminta kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin ja niitä saa tiettyyn rajaan asti myös myydä verottomasti. 

Katajan oksia marjoineen.
Katajanmarjat muuttuvat kypsyessään sinisiksi.

Ennen marjateemaa perehdytään kuitenkin vielä luomumetsien sertifiointiin. Aiheesta on tulossa tilaisuus talven aikana. 

– Se aihe on aika vieras ja vaatii esilläpitoa. Suomessa voi luomusertifioida laajojakin alueita. Esimerkiksi Säkylän ja Siikaisten kunnat ovat sertifioineet omat metsänsä. Varsinais-Suomen puolella esimerkiksi Livia on sertifioinut  1 000 hehtaaria, Ajosenpää kertoo. 

Kun luomusertifioidusta metsästä kerää luonnontuotteita, niitä voi myydä luomuna tai käyttää luomutuotteiden valmistukseen. 

Yhtenä Maa- ja kotitalousnaisten retkikohteena hankkeessa tulee olemaan koirametsä. Lounais-Suomessa on jo neljä koirametsää: Paimiossa, Nousiaisissa, Laitilassa ja Raumalla. Koirametsät ovat muutaman hehtaarin kokoisia aidattuja alueita. Kun asiakas vuokraa aidatun alueen, hän voi päästää koiransa juoksemaan sinne vapaasti. Lain mukaan koiria ei saa päästää taajimissa vapaaksi muualla kuin koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla.

Lisää nuoria metsä- ja luonnonvara-alalle

Kolme aikuista ja yksi lapsi 4H:n pisteellä.
Metsästä hyvinvointia ja energiaa -tapahtumaa vietettiin 3.9.2022 Salossa. 4H:n pisteellä etsittiin ja tunnistettiin ötököitä sekä osallistuttiin arvontaan. Kuva: Minna Rautalin, Metsäkeskus.

4H:n kautta hanke tavoittaa myös nuoria, joiden keskuudessa pyritään herättämään lisää kiinnostusta metsänomistusta ja yrittäjyyttä sekä alan opintoja kohtaan. Hankkeeseen osallistuvat nuoret saavat oman, henkilökohtaisen metsämentorin, joka antaa opastusta yritystoimintaan, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Luvassa on muun muassa yrityskursseja ja luonnontuotteiden keruuta. 

Hyvinvointia metsän elinkeinoista -hanketta rahoittavat Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lisäksi se toteuttaa Lounais-Suomen metsäohjelmaa. 

Otökän elämää -tapahtuma innosti lapset mikroskooppien ääreen

kirjoittaja
Minna Lukkala luennoi ötököistä lapsille.
Minna Lukkala esittelee lapsille limakotiloa ja juotikasta Yläneen Luontokapinetissa.

 

Osana Härkätien ja Loimaan 4H-yhdistysten Haitat haltuun -hanketta järjestetty Ötökän elämää -päivä oli lapsille unelmien täyttymys. Päivän aikana päästiin etsimään ja tutkimaan oikein luvan kanssa kaikkia mahdollisia ötököitä – esimerkiksi hyönteisiä, hämähäkkejä ja nilviäisiä!

Härkätien ja Loimaan 4H-yhdistysten yhteinen Haitat haltuun -hanke tarjoaa lapsille ja nuorille sekä perheille käytännön keinoja torjua ilmastonmuutosta ja siitä aiheutuvaa ahdistusta. Toiminta ohjaa ympäristökysymysten äärelle syyllistämättä. Tarkoituksena on luoda uskoa tulevaisuuteen ja tehdä ympäristötekoja omassa lähipiirissä. 

Kesällä alkaneessa hankkeessa tullaan tämän ja ensi vuoden aikana järjestämään noin 30 tapahtumaa. Yksi niistä pidettiin Yläneen Luontokapinetissa lauantaina 25. syyskuuta otsikolla Ötökän elämää. Mukana oli 12 lasta Aurasta, Marttilasta ja Koskelta.

Härkätien 4H:ssa työharjoitteluaan suorittava ympäristösuunnittelun opiskelija Anne Hakala tekee hankkeen teemoista myös opinnäytetyönsä. Hän uskoo, että nuorten kokemaa ilmastoahdistusta voi lievittää nimenomaan osallistamalla. Hankkeessa opetellaan arjen taitoja ja tarkastellaan esimerkiksi omia kulutustottumuksia ilman syyllistävää näkökulmaa. 

– Tänään olemme oppineet paljon ötököiden elämästä. Ötökäthän oikeastaan pyörittävät maailmaa ja ilman niitä olisimme hukassa! Kävimme läheisellä lammella etsimässä ötököitä ja lapset olivat niistä todella innoissaan, kertoo Hakala porukan siirtyessä sisälle Luontokapinettiin. 

Hyönteisiä, hämähäkkejä ja nilviäisiä!

Poika ja nainen tutkivat etanoita.
Marttilalainen Konsta Laaksonen löysi ukkoetanan, metsäetanan ja sammakon, joka tosin ehti päästä karkuun. “Tämä onkin limainen kaveri! Näin isoa etanaa en ole koskaan ennen löytänyt”, Laaksonen innostuu. Ukkoetana kuuluu harjaetanoihin ja se on Euroopan suurin maaetana. Konsta Laaksonen ja Minna Lukkala tunnistivat sen ilma-aukon, värityksen ja koon perusteella. Ukkoetanalla vatsan puoli on kolmijuovainen, kun taas haitallisella espanjansiruetanalla yksivärinen.

Maastoretkeltä tultuaan lapset pääsivät Minna Lukkalan opastuksella tutkimaan löytämiään ötököitä luupeilla ja mikroskoopeilla. Haaveihin oli tarttunut muun muassa sudenkorennon toukkia, etanoita, juotikkaita, limakotiloita, hyttysentoukkia ja malluaisia.

– Ötökkä ei oikeastaan ole mikään tieteellinen nimi, mutta yleensä ötökällä tarkoitetaan selkärangattomia eläimiä. Esimerkiksi limakotilo kuuluu nilviäisiin ja juotikas nivelmatoihin. Juotikkaista tunnetaan ehkä parhaiten verijuotikas eli iilimato, joka on kylläkin nykyään aika harviainen, Lukkala kertoo tutkiessaan lasten saalista. 

Nainen mikrokooppin äärellä ja poika katsoo taustalla.
“Suurin osa maailman eläimistä on hyönteisiä ja niistä iso osa on vielä nimeämättä. Jos siis haluatte päästä määrittämään jonkun ötökän nimen, kannattaa alkaa hyönteistutkijaksi”, Lukkala kannustaa lapsia.

Lasten löytämät sulkahyttysen toukat ja sukeltajakuoriaiset kuuluvat hyönteisiin, joiden tutkimisesta on Yläneellä pitkät perineet. 

– Hyönteiset tunnistaa siitä, että niillä on kuusi jalkaa ja kolmiosainen vartalo. Suurin osa maailman eläimistä on hyönteisiä, jotka jakautuvat lahkoihin. Suurin on pistiäisten lahko, johon kuuluu esimerkiksi muurahaiset, ampiaiset ja kimalaiset. Seuraavaksi suurin porukka on kaksisiipiset, johon kuuluu esimerkiksi kärpäset, Lukkala selittää. 

– Hämähäkeillä taas on kahdeksan jalkaa. Jotkut hämähäkit kutovat verkkoja ja toiset juoksevat saaliinsa kiinni. Tämä teidän löytämä hämähäkki vaikuttaisi verkonkutojalta, hän jatkaa. 

Karoliina Virolainen ja Elviira Virtanen Koskelta löysivät monenlaista tutkittavaa.

Lapset keskittyvät ötököiden tarkkailuun herkeämättä. Välillä nähdään pieni jännitysnäytelmä, kun yksi tutkimuskohteista yrittää syödä toisen, joka pitkän takaa-ajon jälkeen onnistuu piiloutumaan pienen oksan taakse. Tutkimusten jälkeen ötökät vapautetaan takaisin luontoon. 

Yhden puutiaisen Lukkala oli napannut mikroskooppiin ihmeteltäväksi kotikissastaan. 

– Hämähäkkieläimiiin kuuluu hämähäkiien lisäksi lukit ja punkit. Puutiainen on se, joka saattaa aiheuttaa sairauksia, mutta suurin osa punkeista on tosi hyödyllisiä, hän muistuttaa.

Nuoret apuopettajina

Kolme nuorta seisoo vierekkäin ulkona kodan edessä.
Marttilalaiset Joni Vuori (vas.), Safira Lehtimäki ja Julia Ronkainen toimivat päivän aikana apuopettajina.

Ötökän elämää -tapahtuma järjestettiin alakouluikäisille lapsille, ja muutamat yläkoululaiset toimivat päivän aikana apuopettajina. 

– Teimme lapsille bussimatkaksi tietokilpailun ötököistä. Yleensä lapset eivät jaksa kuunnella, jos yrittää selittää jotain luonnosta, mutta leikin kautta he kiinnostuvat yleensä aina, tietää 4H:n toiminnassa jo muutaman vuoden mukana ollut marttilalainen Joni Vuori. 

Hän sekä Safira Lehtimäki ja Julia Ronkainen ovat oppineet paljon luonnosta sekä 4H:n luontokerhon että koulun kautta. 

– Meillä on koulussa yksi opettaja, joka on oikein kunnon ilmastoaktiivi. Hän aina selittää meille, miten maailmalla tapahtumat asiat, vaikka tulivuoren purkaus tai jäätiköiden sulaminen vaikuttavat, nuoret kertovat. 

Hankkeen yksi tavoite on osallistaa nuoria jakamaan saamaansa tietoa eteenpäin lapsille. Ensi kesänä nuorille järjestetään leiri, jossa tullaan oppimaan muun muassa kestävästä kehityksestä ja kierrätyksestä.

Tämän syksynkin aikana on vielä luvassa useampia tapahtumia. 

– Esimerkiksi 30. lokakuuta vietetään Härkätien 4H:n 50-vuotisjuhlia retkipäivän merkeissä Onnenperän tallilla Vaskiolla. Siellä yksi tapahtumapäivän rasteista keskittyy kierrätykseen, kertoo Anne Hakala. 

12.–13. joulukuuta Auran Kettulinnassa järjestetään nuorten yöleiri,  jossa aloitetaan opetuspakettien tekeminen kevään alakoulujen vierailuja silmällä pitäen. 18. joulukuuta Sarka museossa Loimaalla on puolestaan aikuisille suunnattu  seminaari hankkeen teemoista, joista esittelevät runoilija Heli Laaksonen ja ympäristökasvattaja Minna Lukkala.

Hankkeen kokonaiskustannus on 58 000 euroa, josta Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n myöntämä Leader-tuki kattaa 80 %. 

Kaksi naista kameran edessä.
4H:n harjoittelija Anne Hakala (vas.) ja kerho-ohjaaja Anna-Sofia Holppi innostuivat myös tutkimaan lasten löytämiä ötököitä.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

The Loimaa and Härkätie 4-H Leader project to activate the young reached more than 4 000 people

kirjoittaja
Kolme nuorta poseeraa näyttäen käsimerkkejä.

 

In the beginning of VALMISTA NUOREN IDEASTA (A finished project from an idea by the young) project, 4–H employees involved thought that soon enough they would organise concerts and LAN parties, but something else came out. The project about to end now produced among others a cosplay event, a hobby horse camp, a Christmas shop, a cake course and a project where one could meet with young people with immigrant background.

The Leader project VALMISTA NUOREN IDEASTA in Loimaa and Härkätie area (Marttila, Koski Tl, Aura, Pöytyä and Tarvasjoki area in Lieto) comes to an end at the end of the year. The objective of the project, supported by the South West Riverside Partners’ Association, was to active youth in the countryside between the ages 13 and 28 to organise meaningful activities for themselves and others. The project succeeded beyond all expectations. There were altogether 165 youths organising events, 30 projects within which 52 events were arranged. The events reached 4,427 people.

Sari Palomäki-Raitala (on the left) and Eeva Kattelus from Loimaa 4-H and Tuovi Löytynoja from Härkätie 4-H club are pleased with the results of the project. Härkätie 4-H club will celebrate its 50th anniversary next year. Loimaa 4-H club in turn was founded in 1932.

Tuovi Löytynoja from Härkätie 4–H club and Eeva Kattelus and Sari Palomäki-Raitala from Loimaa 4–H club are very pleased with the project. The young took action eagerly and finished their project surprisingly independently.

– For example, for the hobby horse camp in Kettulinna, all I had to do was to book the place and everything else was done by the youth. A group of a few young people led the camp during the two summers. Even though the project ends now, they have promised to arrange the camp next year too, Tuovi Löytynoja praises.

Project funds have covered the rents for various facilities and the instructor salaries, but in some cases the youth have done the financing themselves as well.

Hobby Horse Camp was arranged in the past two summers in Kettulinna in the border area of Aura and Tarvasjoki.

Call for people

In the Loimaa and Härkätie 4–H clubs, the members are mostly elementary school aged kids, because the continuous activities build on clubs and camps. Through the project a lot of people, also young people of age, joined the activities. For example, the event intended for immigrant background youth mostly activated young adults.

– That particular project involved a lot of Loimaa Evangelical Folk High School students, who live elsewhere during the weekends. Through the project they found meaningful activities and made new friends. We met many times and the programme for the event was designed according to the wishes of the young women involved. There were physical exercise and baking, among others. The Somali girls, for example, cannot go to the swimming pool during the normal opening hours, so we managed to book a private swimming time for them, says Sari Palomäki-Raitala.

Local youth didn’t participate in the extent we wished for, but Mellilä Marthas got excited about the project. Marthas taught the youth how to make Karelian pasties and themselves learnt how to make Turkish bread, for instance.

Mellilä Marthas had the opportunity to teach young women with immigrant background how to bake cakes and Karelian pasties.
The Finnish, in their turn, learnt how to bake Turkish bread.

Eeva Kattelus gives another good example from Loimaa.

– A small group of young people arranged Loicon, i.e., Loimaa Cosplay event, which was visited by 50 people. It was such a wonderful event with so many fantastic costumes. Originally the cosplay kids were a little disheartened that their hobby was not really understood in the countryside, and they might have even been bullied in school because of their hobby, Kattelus explains.

The event cleared up prejudices and got people all excited about the Cosplay world. The word cosplay is a portmanteau of the words costume and play and is an activity in which the participants wear costumes to represent characters from e.g., comics, video games and anime. Many cosplayers make their own costumes and additionally do their own make up and act, because it’s not only costumes that make the character, but also the expressions and gestures.

– There was also a workshop to make the props, the costume accessories, and they also photographed the costumes. The arrangers got 1,000 € of Mahis funding and the whole event was very successful.

4-H means head, heart, hands and health. These values were also honoured by the many young people participating in the project arranging events as Loicon – Loimaa Cosplay Event.

Entrepreneurship interests young people

Even the 4–H basic activities include employment activities directed to the youth and 4–H has a youth business model of their own. Also, in this project, the youth were able to create economically viable activities.

– A group of young people founded a marketplace café in Loimaa for the two project summers. And the same kids now have for the third year in a row a Christmas shop in Aura centre in Turuntie 3. They sell products from 22 producers and run a cafeteria. This project has become profitable for them and I’m sure they will continue after this project ends, TuoviLöytynoja says.

The Christmas shop was open again in Aura centre in December 2020.

New emphasis through the projects

Loimaa and Härkätie 4–H clubs have carried out Leader projects before.

– Leader projects are good in the way that through them we have a chance to concentrate on one theme only for a while. Before this project we had NUORET DUUNIIN project which concentrated on creating employment possibilities, Löytynoja says.

The total expense for the VALMISTA NUOREN IDEASTA was 92,283.80 euros. The South West Riverside Partners’ Association covered public funding for 73,827.04 euros. Private funding covered 14,266.76 euros and voluntary work in the project was estimated to be 4,190 euros.

On a cake course in Sarka – The Finnish Museum of Agriculture, the youth learnt how to make spectacular layer cakes.
The family event Sleep Outdoors gathered many to sleep in tents in Myllyranta in Koski. In addition to overnighting, there were activities like reflector trail and cooking on open fire.
The picnic cruise for the YouTubers resulted in magnificent videos.

 

Text: Janica Vilen

Translation: Sirkku Viitanen-Vanamo

Loimaan ja Härkätien 4H-yhdistysten nuorisoa aktivoiva Leader-hanke tavoitti yli 4000 ihmistä

kirjoittaja
Kolme nuorta poseeraa näyttäen käsimerkkejä.

 

VALMISTA NUOREN IDEASTA -hankkeen alussa syksyllä 2018 4H:n työntekijät ajattelivat, että pian järjestetään musiikkitapahtumia ja laneja, mutta toisin kävi. Nyt päättyvässä hankkeessa nuoret järjestivät muun muassa Cosplay-tapahtuman, kepparileirin, joulukaupan ja kakkukurssin sekä projektin, jossa tutustuttiin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin!

Loimaan ja Härkätien (Marttila, Koski Tl, Aura, Pöytyä ja Tarvasjoen alue Liedosta) 4H-yhdistysten yhteinen Leader-hanke VALMISTA NUOREN IDEASTA tulee päätökseen tämän vuoden lopussa. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n tukeman hankkeen tavoitteena oli aktivoida 13–28-vuotiaita maaseudun nuoria järjestämään mielekästä toimintaa itselleen ja muille nuorille. Hanke onnistui yli odotusten. Tapahtumia oli järjestämässä yhteensä 165 nuorta. Erilaisia projekteja oli yhteensä 30, ja niiden sisällä järjestettiin 52 tapahtumaa. Tapahtumat tavoittivat yhteensä 4 427 ihmistä.

Sari Palomäki-Raitala (vas.) ja Eeva Kattelus Loimaan 4H:sta sekä Tuovi Löytynoja Härkätien 4H:sta on tyytyväisiä hankkeen tuloksiin. Härkätien 4H-yhdistys viettää ensi vuonna 50-vuotisjuhliaan. Loimaan 4H on puolestaan perustettu jo vuonna 1932.

Tuovi Löytynoja Härkätien 4H:sta sekä Eeva Kattelus ja Sari Palomäki-Raitala Loimaan 4H:sta ovat hankkeeseen tyytyväisiä. Nuoret tarttuivat toimeen innokkaasti ja saivat projektinsa maaliin yllättävänkin itsenäisesti.

– Esimerkiksi Kettulinnassa järjestettyä kepparileiriä varten varasin vain tilan ja nuoret tekivät kaiken muun itse. Siinä oli sellainen muutaman nuoren porukka vetämässä leiriä kahtena vuonna. Vaikka hanke nyt loppuu, he ovat luvanneet järjestää leirin myös seuraavana vuonna, kehuu Tuovi Löytynoja. 

Hankevaroista ollaan voitu maksaa tapahtumien tilavuokria ja ohjaajapalkkioita, mutta osassa hankkeista nuoret ovat hankkineet itse myös rahoituksen. 

Kepparileiri järjestettiin kahtena edellisenä kesänä Kettulinnassa Auran ja Tarvasjoen rajalla.

Uusia nuoria mukaan!

4H-toiminnassa on Loimaan ja Härkätien alueilla pääosin alakouluikäisiä, sillä jatkuva toiminta painottuu pitkälti kerhoihin ja leireihin. Hankkeen kautta tavoitettiin paljon myös uusia ja täysi-ikäisiä nuoria. Esimerkiksi Loimaalla järjestetty maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten projekti osallisti suurimmaksi osaksi nuoria aikuisia. 

– Siinä oli mukana paljon Loimaan evankelisen kansanopiston opiskelijoita, joista monet asuvat viikonloput muualla. Tämän projektin kautta he löysivät mielekästä tekemistä ja uusia ystäviä. Tapasimme monta kertaa ja ohjelma koottiin mukana olleiden nuorten naisten toiveiden pohjalta. Oli muun muassa leivontaa ja liikuntaa. Esimerkiksi somalitytöt eivät voi käydä uimahallissa yleisten aukioloaikojen puitteissa, mutta saimme varattua uimiseen yksityisvuoron, kertoo Sari Palomäki-Raitala. 

Paikallisia nuoria ei saatu mukaan niin paljon kuin oli toiveissa, mutta sen sijaan Mellilän Martat innostuivat projektista. Martat opettivat nuorille muun muassa karjanpiirakoiden leipomista ja saivat itse tutustua esimerkiksi turkkilaisen leivän leipomiseen. 

Mellilän Martat pääsivät opettamaan maahanmuuttajataustaisille naisille muun muassa kakkujen ja karjalanpiirakoiden leipomista.
Vastaavasti suomalaiset pääsivät kokeilemaan turkkilaisen leivän leivontaa.

Eeva Kattelus kertoo Loimaalta toisen hyvän esimerkin. 

– Pieni joukko nuoria järjesti Loiconin eli Loimaan Cosplay -tapahtuman, johon tuli 50 kävijää. Se oli hieno tapahtuma, jossa oli paljon upeita asuja. Alun perin nuoret olivat harmissaan, kun heidän harrastustaan ei oikein maalla ymmärretty ja joitain jopa kiusattiin koulussa sen vuoksi, Kattelus taustoittaa. 

Tapahtuma hälvensi ennakkoluuloja ja sai muutkin innostumaan Cosplayn maailmasta. Cosplay tulee sanoista costume play ja tarkoittaa harrastusta, jossa ihmiset pukeutuvat erilaisiksi hahmoiksi esimerkiksi sarjakuvien, pelien tai animen maailmasta. Monet Cosplay-harrastajat ompelevat itse pukuja ja lisäksi maskeeraavat ja näyttelevät, sillä asujen lisäksi ilmeet ja eleet ovat osa kokonaisuutta. 

– Tapahtuman yhteydessä oli myös työpaja, jossa valmistettiin asuihin proppeja, eli varusteita, ja lisäksi nuoret järjestivät asujen valokuvausta. Nuoret saivat projektiinsa 1 000 euroa Mahis-rahaa ja kokonaisuus oli todella onnistunut, kehuu Kattelus. 

4H tarkoittaa harkintaa, harjaannusta, hyvyyttä ja hyvinvointia. Niitä arvoja toteuttivat myös monet nuorten tässä hankkeessa järjestämät tapahtumat, kuten esimerkiksi Loicon – Loimaan Cosplay-tapahtuma.

Yrittäjyys kiinnostaa

4H-yhdistysten perustoimintaankin kuuluu nuorille suunnattua työllistämistoimintaa ja lisäksi 4H:lla on oma 4H-yrittäjyysmalli nuorille. Myös tässä hankkeessa osa nuorista onnistui luomaan taloudellisesti kannattavaa toimintaa. 

– Muutaman nuoren joukko perusti Auraan kahdeksi kesäksi torikahvilan, joka oli viikottain auki. Ja samalla porukalla on nyt jo kolmatta vuotta joulukauppa Auran keskustassa osoitteessa Turuntie 3. Siellä on myynnissä 22 eri toimittajan tuotteita ja lisäksi nuoret pitävät siellä kahvilaa. Siitä on tullut heille ihan taloudellisesti kannattavaa toimintaa, joka varmaan jatkuu hankkeen jälkeenkin, kertoo Tuovi Löytynoja. 

Joulukauppa on taas auki Auran keskustassa 20.12. asti.

Hankkeiden kautta uusia painotuksia

Loimaan ja Härkätien 4H-yhdistykset ovat ennenkin toteuttaneet Leader-hankkeita. 

– Hankkeet ovat siitä hyviä, että niiden kautta meillä on aina mahdollisuus keskittyä jonkin aikaa johonkin tiettyyn teemaan. Ennen tätä hanketta meillä oli esimerkiksi NUORET DUUNIIN -hanke, joka keskittyi työllistymismahdollisuuksiin, kertoo Löytynoja. 

VALMISTA NUOREN IDEASTA -hankkeen kokonaiskustannus oli 92 283,80 euroa, josta Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n myöntämän julkisen tuen osuus oli 73 827,04 euroa. Yksityistä rahaa hankkeessa oli 14 266,76 euroa ja lisäksi hankkeessa tehtiin talkoita 4 190 euron edestä.

Sarkamuseolla järjestetyllä kakkukurssilla lapset oppivat tekemään näyttäviä täytekakkuja.
Nuku ulkona -perhetapahtuma keräsi elokuun lopussa useita osallistujia telttoihin Kosken Myllyrantaan. Yöpymisen lisäksi tapahtumassa oli muun muassa heijastinpolku ja ruuanlaittoa nuotiolla.
Tubettajien piknik-risteilyllä saatiin aikaan upeita videoita.

Janica Vilen