MIELIPIDEKIRJOITUS
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahaston tukia myöntävät sekä Ely-keskukset että kaikki Suomen 55 Leader-ryhmää. Leader-tukea myönnetään muun muassa yrittäjien, yhdistysten ja kuntien kehittämishankkeisiin maaseudulla. Rahoituksen hakijana voi olla esimerkiksi kyläyhdistys, joka remontoi kylätaloaan tai mikroyritys, joka investoi uuteen tuotantolinjastoon toimintansa laajentamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Ely-keskusten myöntämät tuet kohdentuvat puolestaan isommille toimijoille, kuten tutkimus- ja koulutusorganisaatioille.
Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää, jotka ovat myöntäneet ohjelmakaudella 2014–2020 yhteensä 17,2 miljoonaa euroa julkista tukea Varsinais-Suomen maaseudulla toteutettuihin hankkeisiin. Yleishyödyllisiä hankkeita toteutettiin tänä aikana Leader-tuella yhteensä 380 ja yritysten kehittämis- tai investointihankkeita yhteensä 123 kappaletta.
Varsinais-Suomessa hyviä hankkeita olisi tarjolla paljon enemmän kuin on mahdollista rahoittaa. Leader-ryhmät joutuvat priorisoimaan rahoitettavia hankkeita rankalla kädellä, ja siksi alueelle hyvin tarpeellisia hankkeita jää jatkuvasti rahoittamatta. Tämä koskee erityisesti elinkeinotoimintaa ja yritystukia. Siksi Leader-ryhmät toivovat suurempaa rahoitusosuutta vuonna 2023 alkavalle ohjelmakaudelle.
Tulevan rahoituskauden ohjelmaluonnoksessa Ely-keskusten kautta jaettava maaseudun yritys- ja yleishyödyllisten hankkeiden rahoitusosuus on kasvamassa yli 11 prosenttia, mutta Leaderin rahoitusosuus on jäämässä ohjelmakauden 2014–2020 tasolle. Maaseutuohjelmaan on vielä tulossa uusia, pelkästään Leader-ryhmien kautta haettavia rahoitusmuotoja yksinyrittäjille ja osa-aikayrittäjille, joten Leader-osuuden kasvattaminen koko maaseutuohjelmasta mahdollistaisi näiden uusienkin tukien täysimittaisen hyödyntämisen.
Kaikki EU:n rahastot huomioiden Varsinais-Suomessa yrityksillä on huonommat mahdollisuudet saada yritystukia kuin esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa, sillä alueellemme tulee jaettavaksi vähemmän tukirahoitusta. Leader-osuuden valtakunnallinen korottaminen toisi kaivattua lisärahoitusta myös Varsinais-Suomeen.
Suomi on Euroopan maaseutuvaltaisin maa, mutta Leader-rahoituksen suhteen se on EU:n häntäpäässä. Tuoreen vertailun perusteella takanamme ovat vain Luxembourg, Hollanti, Belgia, Malta ja Slovakia. Kaikki muut jäsenmaat ovat myöntäneet suuremman rahoitusosuuden Leader-toiminnalle. Suomessa rahoitusosuus yltää vain EU-säädösten edellyttämälle minimitasolle eli viiteen prosenttiin. Suomen Leader-ryhmät vetoavat, että Leaderin rahoitusosuutta nostettaisiin 10 prosenttiin EU:n yhteisistä maaseutukehitysvaroista (CAP) tulevalle EU-ohjelmakaudelle vuosiksi 2023–2027.
Leader-rahoitusosuuden nostamisesta on tehty välikysymys maa- ja metsätalousministerille, mutta toivomme myös Varsinais-Suomen kansanedustajien ja kaikkien muiden maakunnan edunvalvontaa tekevien tahojen tukevan paikallista maaseudun kehittämistä, elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä riittävien resurssien turvaamiseksi.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
- Pia Poikonen, Leader Varsin Hyvä (Turun seutu)
- Taina Sainio, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit (Loimaan seutu ja Somero)
- Minna Boström, I samma båt – Samassa veneessä (Turunmaan seutu ja Kustavi)
- Ulla Kallio, Leader Ravakka (Vakka-Suomi)
- Maarit Teuri, Leader Ykkösakseli (Salo)
