Varsin Hyvä on rahoittanut maaseutua kehittäviä hankkeita Turun seudulla jo neljännesvuosisadan.
25-vuotias Varsin Hyvä ry juhli historiaansa ja tulevaisuuttaan Liedon Vanhalinnan kivinavetassa torstaina 27. lokakuuta. Paikalla oli viitisenkymmentä juhlavierasta: työntekijöitä ja hallituslaisia sekä hanketoteuttajia ja yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Ohjelmassa oli puheita, kahvittelua ja musiikkia, josta vastasi yhtye nimeltä Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.
Varsin Hyvä on Leader-ryhmä, joka tarjoaa rahoitusta ja neuvontaa maaseudun kehittämiseen pienille yrityksille, yhdistyksille ja yhteisöille. Rahoituksesta 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet.
Keskustelujen aiheena oli luonnollisesti yhdistyksen vaiheikas historia. Kun Varsin Hyvä ry perustettiin vuonna 1997, Suomi oli ollut vasta pari vuotta Euroopan Unionin jäsenmaa. EU:ssa oli jo tuolloin Leader-ohjelma, jonka tavoitteena oli paikallisten toimintaryhmien avulla kehittää maaseudun elinoloja. Varsin Hyvä perustettiin Leader-ryhmän kaltaiseksi, mutta ensimmäiset vuodet yhdistys toimi kansallisella rahoituksella ja toteutti Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelmaa (POMO). Vuonna 2000 alkoi Alueellinen maaseutuohjelma (ALMA), joka toimi sekä kansallisilla varoilla että EU:n tuella. Vuonna 2007 Varsin Hyvästä tuli lopulta Leader-ryhmä, jolloin koko toimintaympäristö muuttui kansainväliseksi. Vaikka rahoitettavat hankkeet palvelevat edelleen paikallisia tarpeita, niiden tukena on eurooppalainen yhteistyö.
Varsin Hyvän rahoittamia hankkeita on toteutettu 25 vuoden aikana satoja. Leader-tuella on muun muassa tehty luontopolkuja, kehitetty maaseutumatkailua, rakennettu harrastuspaikkoja ja avustettu yritysten investointeja.
Varsin Hyvä toteuttaa yhdistyksen omaa paikallista kehittämisstrategiaa sekä EU:n yhteistä maaseutuohjelmaa, jonka uusi kausi alkaa vuoden 2023 alussa. Juhlapuheen pitänyt hallituksen puheenjohtaja Harri Virta esitteli yhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmia.
– Varsin Hyvä on juuri saanut valmiiksi uuden strategiansa ohjelmakaudeksi 2023–2027. Sen avulla yhdistyksen toiminta-alueesta halutaan kehittää viisaasti vireä, vetävän, välittävä ja vihreä, hän listaa.
Maaseudun muutoksen matkassa
Juhlassa puhui myös Vanhalinnan toiminnanjohtaja, FT Lauri Viinikkala. Hän on tutkinut väitöskirjassaan digitaalisia teknologioita historian havainnollistamisessa. Hän esitteli juhlaväelle, miten esimerkiksi Vanhalinnasta otettujen vanhojen valokuvien avulla voi ymmärtää maaseudun muutosta. Yhdistämällä valokuvan historiasta ja nykypäivästä, voi muutoksen nähdä kaikkein selkeimmin maisemassa. Sen jälkeen voi tarkastella, vetääkö auraa kuvissa hevonen vai traktori, mutta se, mitä kuvassa istuskeleva kyntömies on ajatellut, on jo täysin meidän tavoittamattomissa.
– Ihmisten maailmankuvan ja arvomaailman muutos on se syvin taso, jota on kaikkein vaikein havaita. Historian tutkijat esittävät tulkintojaan erilaisten lähdeaineistojen perusteella, mutta ne ovat aina vain tulkintoja. Menneisyys on palauttamattomasti poissa.
Uudet digitaaliset keinot historian havainnollistamisessa ovat Viinikkalan mukaan kiehtovia ja tavallaan paljon parempia kuin perinteiset kirjat. Historiaa on helpompi ymmärtää esimerkiksi kuvan, äänen ja lisätyn todellisuuden avulla – ja nykyisin pystytään tuottamaan digitaalisesti jopa hajuja. Digitaaliset keinot ovat kuitenkin myös hauraita.
– Kirja säilyy nykyisellä paperilaadulla käyttökelpoisena satoja vuosia. Digitaalinen materiaali taas voi vanhentua käyttökelvottamaksi jo kymmenessä vuodessa. Digitaalinen materiaali vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja päivitystä, jotta se pysyy käyttökelpoisena teknologian kehittyessä, Viinikkala huomauttaa.
Näihin teemoihin Leader Varsin Hyvä tulee palaamaan vielä moneen kertaan, sillä se on omalta osaltaan mukana elävän perinnön teemavuodessa, jota vietetään Euroopassa vuonna 2023. Maaseudun paikallishistorian ja -kulttuurin välittäminen tuleville sukupolville on myös yksi osa Varsin Hyvän uutta strategiaa.
Uudella hallituksella kohti uutta EU-kautta
Varsin Hyvän syyskokous pidettiin juuri ennen juhlan alkua. Vuoden 2023 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Liedon kunnan ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen.
– Olen jo tämän vuoden ollut mukana hallituksessa ja ensi vuonna toimin sitten puheenjohtajana. Meillä on juuri hyväksytty uusi strategia, ja sitä aletaan heti ensi vuoden alussa toteuttaa, hän kommentoi.
Leader-ryhmien hallitukset kootaan kolmikantaperiaatteella. Kolmannes hallituksesta edustaa paikallista julkista sektoria, kolmannes yhdistyksiä ja kolmannes asukkaita. Paavilainen on julkisen sektorin edustaja.
– Leader-toiminnalla on vahva merkitys myös kuntien kehittämisessä. Liedonkin kunta on toteuttanut useita Leader-hankkeita, esimerkiksi Liedon uusi melontalaituri on tehty Leader-tuella, hän sanoo.
Varsin Hyvän vuoden 2023 hallitus
Paikallinen julkinen hallinto:
- Päivi Paavilainen (Liedon kunta), varalla Satu Simelius ( Sauvon kunta)
- Mikko Hulkkonen (Ruskon kunta), varalla Vesa Rantala (Taivassalon kunta)
- Johanna Ojaranta (Turku Sciencepark), varalla Lassi Rosala (Naantalin kaupunki)
Paikalliset yhdistykset:
- Katri Alajärvi (Rusko-Päivät-Yhdistys ry), varalla Aarni Alanne (Paimion yrittäjät ry)
- Lari Vähäsalo (Raitti 181 ry), varalla Anne Hakala (Vahdon kotiseutuyhdistys)
- Raili Selinheimo (Masku-Rusko-Vahto 4H), varalla Kirsi Äyräs (Varsinais-Suomen Virokeskus ry)
Paikalliset asukkaat ja yrittäjät:
- Tuija Nummela (Turku), varalla Tauno Linkoranta (Masku)
- Reija Koivu (Sauvo), varalla Julia Laine (Sauvo)
- Riikka Mustonen (Turku), varalla Virve Lankosaari (Nousiainen)