Haloo maaseutu ja Pelme-hanke järjestävät yhteistyössä kolme Canva-koulutusta alkuvuoden 2023 aikana. Canva on graafisen suunnittelun verkkotyökalu, jota voi käyttää esimerkiksi mainosten, somepostausten, esitysten, julisteiden, videoiden ja logojen luomiseen.
Koulutukset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Lähikoulutuksissa on myös kahvitarjoilu. Loimaan ja Vehmaan koulutuksiin mahtuu mukaan 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta.
To 9.2. klo 9–12 Hubi Loimaa, Myllykyläntie 8, Loimaa. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 7.2. klo 12.
Ke 15.2. klo 9.30–12.30 Puuman Groupin kabinetti, Vinkkiläntie 26, Vehmaa. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 13.2. klo 12.
Ke 1.3. klo 17–19.30 Etäkoulutus Teamsin välityksellä. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 27.2. klo 12.
Koulutuksen vetää Haloo maaseudun viestintäasiantuntija Janica Vilen. Koulutuksissa käydään läpi Canvan käyttöä perusteista alkaen, joten aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Kannattaa kuitenkin käydä luomassa maksuton käyttäjätili Canvaan jo ennen koulutusta, niin pääset nopeammin kokeilemaan opetettavia asioita. Koulutuksessa tehdään myös käytännön harjoituksia. Jos sinulla on jo mielessä jokin pieni projekti, jonka haluat toteuttaa, voit tehdä sen koulutuksessa opettajan avustuksella! Tutustumme hieman myös Canvan maksulliseen Pro-versioon ja käymme läpi maksuttoman ja maksullisen version suurimmat erot.
Haloo maaseutu -hanke viestii maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa. PELME-hanke taas tarjoaa kehittämispalveluja matkailu- ja palveluelinkeinoille. Molempia hankkeita rahoittaa Ely-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
Kun Trombilandia on auki, Hirvihovin parketilla riittää vilskettä! Kaukalossa pelataan salibandya, lapset juoksevat kilpaa pomppulinnojen esteradoilla, osa yrittää iskeä pallotykin ampumia lentopalloja maaliin ja osa tekee näyttäviä voltteja trampoliineilta patjoille. Yläkerran ravintolassa keskitytään herkuttelemaan, askartelemaan ja vaihtamaan kuulumisia.
Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä Hirvihovin liikuntahallissa. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja, air track -mattoja ja vaikka mitä! Neljän tunnin mittaiset tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan.
– Saimme idean Raumalta, jossa Rauman Pallo-Iirot järjestävät Iirolandiaa. Heillä on siellä iso jalkapallohalli, joten tapahtuma on aika erilainen. Meillä on täällä vähän kompaktimpi paketti, kertoo Jankko lentopallon johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Haltia.
Edellinen Trombilandia pidettiin loppiaisena. Silloinkin paikalla oli yli 400 ihmistä, mutta parhaimmillaan tapahtumat ovat vetäneet yli 600 kävijää. Perheitä tulee paljon myös Loimaan ulkopuolelta, ja esimerkiksi vanhat loimaalaiset ovat tuoneet lapsiaan liikkumaan kauempaakin.
– Tällaisten tapahtumien avulla jokaisessa kunnassa ei tarvita omaa HopLoppia. Tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikuntaan ja olla osa tämän seudun tapahtumien verkostoa, Haltia jatkaa.
Lisää liikettä ja lentopalloa!
Trombilandiassa pääsee pelailemaan ja leikkimään Hurrikaanin pelaajien ohjauksessa!
Jankko on liikuttanut lapsia aktiivisesti myös esimerkiksi liikuntaleikkikouluissa. Heille on tärkeää tukea lasten liikuntaa, sillä nykypäivänä yhä harvempi lapsi liikkuu tarpeeksi. Leikin kautta syntyvä liike tekee hyvää ja samalla perheet pääsevät tapaamaan toisiaan. Tekemistä riittää 0–12-vuotiaille lapsille. Hirvihovin yläkerrassa on varattu oma tatami perheen pienimmille, jotta he eivät jää isompien jalkoihin alakerran parketilla.
Hurrikaanin pelaajat ohjaavat lapsia tapahtumissa. Seuroissa onkin huomattu, että tapahtumien myötä myös Hurrikaanin peleissä on käynyt entistä enemmän lapsiperheitä.
– Emme me täällä markkinoi lentopalloa, mutta toki seurat ovat esillä ja sitä kautta uusilla lapsilla on kiinnostus herännyt myös lentopalloa kohtaan, Haltia kommentoi.
Trombilandian pääsymaksu on 5 euroa. Aikuiset ja sylivauvat pääsevät tapahtumiin maksutta.
– Tämän ei ole tarkoitus olla meille mikään kultakaivos, mutta kulut pitää saada peitettyä, Haltia kommentoi.
Trombilandiaa on järjestämässä aina iso joukko aikuisia. Väkeä tarvitaan paitsi pystyttämiseen ja purkamiseen, myös lipunmyyntiin, ravintolaan, kasvomaalauksiin, lasten ohjaamiseen ja järjestyksen valvontaan.
Leader-tuella tapahtuma vietiin seuraavalle asteelle
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja Jankko lentopallon johtokunnan puheenjohtaja Jaakko Haltia seurasivat loppiaisen Trombilandiassa mielissään lasten riemua.
Trombilandiat alkoivat syksyllä 2021. Vuonna 2022 Jankko toteutti Leader-hankkeen, jossa tapahtumia kehitettiin eteenpäin. Leader-tuella saatiin hankittua kaksi uutta pomppulinnaa ja ilmatäytteinen lentopalloverkko.
– Ensimmäisissä tapahtumissa jonot olivat ihan tolkuttomia, joten uudet toimintapisteet ovat olleet avuksi. Pomppulinnat ovat olleet todella suosittuja, eikä niitä olisi ilman Leader-tukea saatu hankittua, Haltia kiittelee.
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämä Leader-tuki vajaan 15 000 euron hankkeelle oli 75 %. Jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio on hankkeeseen todella tyytyväinen.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pienellä tuella voi olla valtavan suuri vaikutus, hän kehuu.
Jankko lentopallo ry on hyödyntänyt Leader-tukea aikaisemminkin. Esimerkiksi Jankon keltaiset katokset on hankittu Leader-tuen avulla.
Seuraavat Trombilandiat Hirvihovissa (Kuusitie 1, Loimaa)
BikeMenu2-hanke järjestää opintomatkan Ahvenanmaalle 20.–22. maaliskuuta 2023. Matkalla tutustutaan Ahvenanmaahan erityisesti outdoor-, pyörä- ja lähiruokamatkailukohteena.
– Matkalla vieraillaan yrityksissä, joiden tuotanto perustuu paikallisiin raaka-aineisiin ja osaamiseen. Ohjelmassa ovat esimerkiksi käynnit kuuluisissa Smakbyn ravintolassa, Stallhagenin panimossa ja käsityöläislimonaditehtaassa, Amalies Limonadfabrikissa. Lisäksi patikoimme saaren ehkä tunnetuimmalla luontokohteella, Getabergenillä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jouko Parviainen.
Opintomatkan pääteemoja ovat kestävä matkailu, yritysten menestystekijät, pyöräily- ja patikkareitit sekä seudullinen ja paikallinen yhteistyö.
– Bussimatkan aikana verkostoidumme ja teemme ryhmätöitä, jotka liittyvät sekä matkan teemoihin että vierailukohteiden arviointiin – ja mitä voimme hyödyntää omassa toiminnassamme ja omalla alueellamme, Parviainen jatkaa.
Matka tehdään tilausbussilla ja lauttamatkat Finnlinesilla (Naantali–Långnäs–Naantali). Opintoretken hinta on 200–250 euroa riippuen osallistujamäärästä. Hintaan sisältyvät matkat, yllä mainittu ohjelma ja majoitus kahden hengen huoneessa. Yhden hengen huoneesta lisämaksu 100 €. Ruokailuista osanottajat vastaavat itse. Matkalle mahtuu 20 osanottajaa.
Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg esittelee ohjelmakauden 2023–2027 yleishyödyllisiä hanketukia alkuvuoden aikana Varsin Hyvän toiminta-alueen kunnissa. Esittelykierros alkaa 31. tammikuuta Maskusta ja päättyy 4. huhtikuuta Kaarinaan.
Leader Varsin Hyvä on maaseudun kehittämisyhdistys, joka rahoittaa yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja mikroyritysten toimintaa Turun seudun maaseutualueilla. Rahoitus muodostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja toiminta-alueen kuntien rahoitusosuuksista.
– Juuri alkaneen uuden ohjelmakauden hankehakemuksia voidaan alkaa vastaanottaa keväällä, joten nyt olisi hyvä aika aloittaa hankkeen valmistelu. Yleishyödyllisiä hanketukia voivat hakea muun muassa yhdistykset, säätiöt, kunnat ja seurakunnat, kertoo Mettala-Willberg.
Tilaisuuksien Leader-info on sama kaikissa kunnissa, mutta kussakin kunnassa esitellään juuri siellä toteutettu paikallinen hanke. Osa esimerkkihankkeista on kehittämishankkeita ja osa investointihankkeita. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, noin tunnin mittaisia ja niiden alussa on kahvitarjoilu. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita.
Mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monelle
Hanketoiminnalla tehdään aina jotain uutta tai parannetaan olemassa olevaa. Hankerahoitusta ei siis voi käyttää hakijan normaaliin toimintaan, vaan hankkeella tulee olla jokin uutuusarvo. Lisäksi yleishyödyllisten hankkeiden tulee hyödyttää mahdollisimman monia alueen asukkaita ja toimijoita.
– Hankkeilla voidaan kehittää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia, palveluja, matkailua, nuorisotoimintaa, kulttuuritarjontaa, turvallisuutta tai esteettömyyttä. Lisäksi hankerahoituksen avulla voidaan esimerkiksi kunnostaa yhteiskäytössä olevia toimitiloja, rakentaa ulkoilureitistöjä, hankkia energiatehokkaita laitteita, parantaa maaseudun pieninfrastruktuuria tai kiertotalouteen liittyviä toimia, Mettala-Willberg listaa.
Varsin Hyvän tukemien hankkeiden kokonaiskustannukset voivat vaihdella tuhannesta eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Tarkat tukimäärät eivät ole vielä tiedossa, mutta niistä tiedotetaan heti, kun ne varmistuvat.
Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä maaseutu!
Tuettavien hankkeiden tulee edistää Leader Varsin Hyvän paikallisen kehittämisstrategian tavoitteita. Varsin Hyvän strategiassa Turun seutu on viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä. Kestävä kehitys on strategian läpileikkaava teema.
Yleishyödyllisten hankkeiden lisäksi Varsin Hyvä myöntää yritystukia alle viiden hengen mikroyrityksille ja jatkossa myös osa-aikaisille yrittäjille. Yritysten kehittämisestä ja rahoitusneuvonnasta vastaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen.
Varsin Hyvän Leader-infot
Ti 31.1. klo 18: Masku, Kurittulan koulu, Koulukuja 1
Leader Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat kokonaisuudessaan Lieto, Masku, Nousiainen, Paimio, Rusko, Sauvo ja Taivassalo. Kaarinasta maaseutualueeksi lasketaan Piikkiö ja Kuusisto; Naantalista Livonsaari sis. Lempisaaren alue, Luonnonmaa, Merimasku, Rymättylä, Velkua ja vanha kaupunki; Raisiosta Krookila sekä alue Palovuoresta Haunisten altaalle ja Raision joelle; Turusta Maaria, Paattinen ja Kakskerran alue.
ProAgria Länsi-Suomen Johtamisen ja talouden toimialapäälliköksi on nimetty liiketoiminnan moniosaaja ja pöytyäläinen maanviljelijä Sanna Pitkänen. Pitkäsen vastuulla on myös Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajuus. Sanna Pitkänen on aloittanut tehtävässään 1.1.2023. Lähitoimistona hänellä on ProAgria Länsi-Suomen Loimaan aluetoimisto.
Pitkäsellä on pitkän linjan kokemus ja laaja-alainen ymmärrys liiketoiminnasta ja yhdistystoiminnasta. Hän on rakentanut myös vahvat yhteiskunnalliset verkostot niin yritysmaailmasta hallintoon kuin politiikasta kehittämisorganisaatioihin. Maanviljelijänä ja yrittäjänä hänellä on kädet tiukasti myös varsinaissuomalaisessa savessa.
– ProAgrian asiantuntijapalvelut ja Maa- ja kotitalousnaisten toiminta vahvistavat koko maaseutua ja siihen liittyviä elinkeinoja, ja lähden hyvin innostuneena kehittämään niitä tässä nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden kilpailukykyä ja koko maaseudun elinvoimaisuutta, ja sitä kautta varmistaa alueellista tasa-arvoa ja maamme huoltovarmuutta myös jatkossa, Pitkänen sanoo.
Varsin Hyvä on myöntänyt ohjelmakauden 2014–2022 aikana yhteensä 31 yritystukea. Uudella ohjelmakaudella 2023–2027 tavoitteena on myöntää tukea yhteensä 40 yritykselle, joista puolet olisi uusia yrityksiä. Ohjelmakauden vaihde tuo mukanaan monenlaisia uudistuksia, joiden myötä yrityksiä pystytään palvelemaan jatkossa entistäkin paremmin.
Leader-ryhmien myöntämillä yritystuilla pyritään lisäämään mikroyritysten määrää maaseudulla ja auttamaan niiden kasvua ja kehitystä. Lisäksi Leader-toiminnalla halutaan tukea maatilakytkentäistä yritystoimintaa ja panostaa siihen, että paikallisia tuotteita jalostetaan mahdollisimman pitkälle.
Leader Varsin Hyvä on ohjelmakauden 2014–2022 aikana myöntänyt yhteensä 31 yritystukea. Leader-rahoituksen avulla maaseudun yritykset ovat investoineet uusiin koneisiin ja laitteisiin, kunnostaneet tuotantotilojaan ja rakentaneet uusia. Tukea on myönnetty myös yritystoiminnan käynnistämiseen ja kansainvälistymiseen.
Varsin Hyvän paikallisessa maaseudun kehittämisstrategiassa 2014–2022 tavoiteltiin maaseudulle toimivaa ja saavutettavaa palvelurakennetta sekä uusia palvelukonsepteja. Lisäksi Leader-työn avulla haluttiin kehittää esimerkiksi pienten matkailuyritysten yhteistyötä ja edistää laadukkaan kotimaisen ruuan arvostusta, kysyntää ja saatavuutta.
Yritystuilla on suuri rooli myös vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella. Varsin Hyvän uudessa strategiassa tavoitellaan viisaasti vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua. Strategiassa linjataan, että paikallista yritystoimintaa kehitetään innovatiivisesti, resurssiviisaasti ja vastuullisesti. Tavoitteena on vanhaan malliin suunnata rahoituskehyksestä 25 % yritystukiin ja loput 75 % yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Yhteensä Varsin Hyvän tavoitteena on seuraavan viiden vuoden aikana myöntää tukea 40 yritykselle, joista puolet olisi uusia yrityksiä.
Uusia tukimuotoja tulossa!
Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta valmistuu vasta vuoden 2023 puolella ja sen jälkeen on tulossa vielä valtioneuvoston asetus yritystoiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä toiveena on, että tukia päästään myöntämään huhtikuussa.
– Tässä vaiheessa valmistelua näyttää siltä, että moni asia säilyy ennallaan, mutta uusiakin tukimuotoja on tulossa. Yksi hyvä uudistus on se, että jatkossa myös yrittäjyyttä suunnittelevat ja osa-aikaiset yrittäjät ovat tukien piirissä. Ilman y-tunnusta voi saada tukea esimerkiksi yrittäjyyden kokeiluun tai omistajanvaihdoksen valmisteluun, kommentoi Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen, joka vastaa oman ryhmänsä yritystuista.
Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madaltaa jatkossa sekin, että yrittäjyyttä voi kokeilla neljä kuukautta menettämättä työttömyyskorvausta. Yritystoiminnan kokeiluun voivat saada tukea myös opiskelijat ja 16 vuotta täyttäneet nuoret.
– Toinen mielenkiintoinen uudistus on maatalouden kokeilutuki, jota voi saada 2 000 – 7 500 euroa. Se on tarkoitettu pienimuotoisiin kokeiluihin, joilla saadaan tietoa uusista tuotteista, tuotantotavoista tai myyntikanavista. Aikaisemmin maatalouden parissa on ollut sellaisia väliinputoajia, jotka eivät ole saaneet maataloustukia, mutta eivät myöskään meidän tukia. Ensi kaudella Leader-ryhmien myöntämä maatalouden kokeilutuki tulee paikkaamaan sitä aukkoa, Poikonen jatkaa.
Kokeilu tulee suunnitella tarkoin ja sen kesto tulee olla rajattu, mutta kokeilu saa myös epäonnistua!
Tukea erilaisille yrityspoluille
Uuden kauden yritystukia on valmisteltu niin, että ne palvelevat entistä paremmin yrityspolun eri vaiheissa. Yrittäjyydestä haaveileva voi hakea Leader-ryhmältä esimerkiksi ensin 1 000 euron kehittämisavustuksen yritystoiminnan suunnitteluun, sen jälkeen 2 000 euron kehittämisavustuksen suunnitelmien valmisteluun ja lopuksi vielä 7 500 euron käynnistysavustuksen päätoimisen yrityksen perustamiseen tai 5 000 euron avustuksen osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen. Ja kun yritystoiminta on käynnissä, voi vielä hakea esimerkiksi investointitukea.
– Kehittämisavustukset on tarkoitettu ennen kaikkea asiantuntijapalveluihin, esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman tekemiseen tai hankesuunnitelman valmisteluun, Poikonen täsmentää.
Jo toimivat yritykset voivat hyödyntää kehittämisavustuksia ja investointitukia.
Toiveissa tiiviimpi yhteistyö yritysrahoituksessa
Leader-ryhmät myöntävät tukia korkeintaan viisi henkilöä työllistäville yrityksille sellaisiin hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat korkeintaan 100 000 euroa. Sitä suuremmat yritykset ja hankkeet voivat saada EU:n maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta.
Varsin Hyvä tekee tiivistä yhteistyötä Ely-keskuksen kanssa ja toiveissa olisi tiivistää yhteistyötä tulevalla kaudella myös muiden yritysrahoitusta ja -neuvontaa tarjoavien toimijoiden kanssa.
– Yrityksille on paljon erilaisia tukia tarjolla myös esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Business Finlandin ja TE-toimiston kautta. Olisi hyvä, jos saisimme kerättyä kaikki tarjolla olevat tuet samaan paikkaan selkeästi kuvattuina, jotta yrittäjien olisi helpompi tutustua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Eri yritystuilla on myös jonkin verran samoja nimiä, mikä voi aiheuttaa hämmennystä yrittäjien keskuudessa, Poikonen avaa nykyistä tilannetta.
Lisää elinvoimaa maaseudulle!
Varsin Hyvä on Leader-ryhmä, joka tarjoaa rahoitusta ja neuvontaa maaseudun kehittämiseen pienille yrityksille, yhdistyksille ja yhteisöille. Tulevalla kaudella Leader-rahoituksesta 43 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 37 % valtiolta ja 20 % toiminta-alueen kunnilta. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet.
– Meidän alue on pääosin kaupungin läheistä maaseutua, jossa etäisyydet ovat lyhyitä ja markkina-alue iso. Toisaalta myös kilpailu on täällä kovempaa ja siksi toivomme innovatiivisia yritysideoita muun muassa ympäristöteknologian alalta. Myös matkailusektori ja palveluiden turvaaminen maaseutualueilla on tärkeää, Poikonen sanoo.
– Maaseudulla elämisen ja maaseudun elinvoiman kannalta on välttämätöntä, että työpaikkoja ja yritystoimintaa riittää. Työ on ihmisen perustarve ja se ehkäisee myös syrjäytymistä. Siksi työtä maaseudulla kannattaa tukea kaikin mahdollisin tavoin, Poikonen päättää.
Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Varsinais-Suomessa toimii Varsin Hyvän lisäksi neljä muutakin Leader-ryhmää. Salon seudulla Leader-tukia myöntää Ykkösakseli, Vakka-Suomessa Ravakka, saaristossa I samma båt – Samassa veneessä ja Loimaan seudulla Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit.
Esimerkkejä Varsin Hyvän myöntämistä yritystuista:
Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät ovat nyt myöntäneet kaikki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2022 varat. Enää ei siis oteta uusia hakemuksia vastaan, mutta muutoshakemuksia vielä käynnissä oleviin hankkeisiin pystyy jättämään normaalisti. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana myönnetyt hankkeet pitää saada päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä.
Uusi maaseutuohjelmakausi 2023–2027 alkaa tammikuun alussa, mutta hankehaku aukeaa vasta myöhemmin, todennäköisesti huhtikuussa. Haun alkamisesta tiedotetaan niin pian kuin mahdollista.
– Hankeneuvojat ovat töissä myös hakutauon aikana, joten uusia hankkeita voi ja kannattaakin jo valmistella. Jos sinulla on siis idea oman kotiseutusi kehittämiseen, ole yhteydessä alueesi Leader-ryhmään tai Ely-keskukseen. Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja juuri sinulle – olit sitten yrittäjä, yrittäjyyttä suunnitteleva, tilallinen tai asukas, joka haluaa tehdä kotipaikkakunnastaan entistä viihtyisämmän, kannustaa Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen.
Uusi ohjelmakausi tuo mukanaan muutoksia hakuehtojen yksityiskohtiin, mutta pääperiaatteet pysyvät samoina. Maaseudun asukkaat voivat hyödyntää ohjelmaa kehittääkseen esimerkiksi alueensa viihtyisyyttä tai saavutettavuutta. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada tukea muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Kehittäjäorganisaatiot ja kunnat taas voivat valmistella hankkeita esimerkiksi elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi.
Leader-ryhmistä Varsin Hyvä, I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka ja Ykkösakseli myöntävät NuorisoLeader-tukia jatkuvan haun periaatteella myös ohjelmakausien vaihteessa. Tukisummat ja hakuehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.
Lisätiedot:
Ely-keskus
Maaseutukoordinaattori Jarmo Lamminen, p. 040 700 7167
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434
Tervetuloa Haloo maaseudun viestintäjoulukalenterin pariin! Tähän artikkeliin on koottu kaikki Haloo maaseudun joulukalenterin 24 viestintävinkkiä, jotka jaettiin joulukuussa 2022 Haloo maaseudun Instagram-tilillä ja Facebook-sivulla.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Nyt on hyvä aika varata kalenterista pieni hetki ensi vuoden viestinnän suunnittelulle. Jos et ole vielä koskaan tehnyt viestintäsuunnitelmaa, hahmottele ensin viestintästrategia. Viestintästrategian tulee tukea organisaation strategiaa ja edistää sen päämäärää. Viestintästrategia kertoo, mihin tähdätään isossa kuvassa ja se voi sisältää myös arvot, joihin viestintä nojaa.
Viestintästrategia tehdään yleensä useammaksi vuodeksi ja tarkempi viestintäsuunnitelma vuosittain. Viestintäsuunnitelmassa kerrotaan, miten strategiassa olevia tavoitteita toteutetaan konkreettisesti. Suunnitelmassa voidaan määritellä esimerkiksi viestinnän työnjako, budjetti, kanavat, kampanjat ja seuranta.
Joudutko joskus miettimään, miten jokin sana kirjoitetaan? Luultavasti joudumme kaikki, sillä suomen kieli on täynnä hankalia sanoja! Mikä kirjoitetaan yhteen ja mikä erikseen? Milloin käytetään pitkää ja milloin lyhyttä viivaa? Tarkista hankalien sanojen oikeinkirjoitus Kielitoimiston sanakirjasta ja tallenna se vaikka selaimesi kirjanmerkkeihin.
PS. Viestintää saavat tehdä muutkin kuin täydelliset kielitietäjät. Viesti menee kyllä eteenpäin, vaikka kirjoittaisi vahingossa eteen päin.
Tutustu maksuttomiin kuvapankkeihin!
Viestinnässä tarvitaan usein kuvituskuvia, joilla yleisön huomio saadaan kiinnitettyä. Toisten ottamia kuvia ei saa koskaan hyödyntää ilman lupaa, mutta Internetissä on useampia kuvapankkeja, joista voi ladata maksuttomia kuvituskuvia, esimerkiksi:
Teetkö töitä Teamsillä, Zoomilla, Google Meetillä tai jollain muulla etäpalaveripalvelulla? Nappaa tästä muutama vinkki seuraavaan kokoukseen:
Laita aina kamera päälle, kun puhut. Muista myös asettaa kamera kasvojesi korkeudelle ja varmista, että valaistus on riittävä!
Jos vaivaannut omasta kuvastasi, piilota se! Kokoukseen keskittyminen saattaa olla helpompaa, jos et koko ajan seuraa omia ilmeitäsi ja eleitäsi.
Lisää kuvasi tai logosi käyttäjäprofiiliisi. Pelkät nimikirjaimet eivät jää mieleen!
Äänenlaatu on vielä tärkeämpi asia kuin kuvanlaatu. Voit testata käytettävissä olevien mikrofoniesi eroja avaamalla esim. Teams-kokouksen yksin ja tallentamalla sen. Näin pystyt jälkikäteen kuuntelemaan, minkä mikrofonin kanssa ääntäsi on miellyttävintä kuunnella.
Järjestä hyvä etäkokous!
Jos olet etäkokouksen järjestäjä, murra jää heti kokouksen alussa! Kun kaikki ovat kertaalleen olleet äänessä ja näkyvissä, kynnys avata kamera uudelleen on paljon matalampi.
Kerro heti kokouksen alussa, toivotko muiden käyttävän kommentteihin ja kysymyksiin chattia vai mikrofoneja.
Tutustu kokousasetuksiin jo ennakkoon. Jos paikalle on tulossa paljon väkeä, ei kannata jättää ilmoituksia päälle siitä, kuka milloinkin liittyy joukkoon. Kokousasetuksista pystyt myös tarvittaessa sulkemaan osallistujien mikrofonit!
Jos teet esim. Power Point -esityksen, muista vaihtaa sivua tarpeeksi usein! Etänä esitettäviä dioja kannattaa visualisoida normaalia enemmän. Jos tekstiä on paljon, se kannattaa jakaa useammalle sivulle, ettei yleisö joudu tuijottamaan samaa sivua montaa minuuttia.
Kun jaat materiaalia, kannattaa jakaa aina yksittäinen ikkuna koko näytön sijaan. Jos kuva silti pätkii, kannattaa pienentää näytön tarkkuutta.
Muista tauot! Etänä kokouksiin keskittyminen on vaikeampaa kuin paikan päällä. Ihmiset keskittyvät intensiivisesti etäkokouksiin vain puolisen tuntia kerrallaan, joten taukoja kannattaa pitää vaikka 45 minuutin välein.
Huomioi teemapäivät!
EU:n maaseuturahaston tuella toteutettiin Suomessa kuluvalla ohjelmakaudella yli 7 000 hanketta, joiden kautta suomalaiseen maaseutuun investoitiin lähes 200 miljoonaa euroa. Näissä hankkeissa tehtiin yhteensä 2,6 miljoonaa tuntia talkoita, sillä sellainen Suomi on – yhteiseen hiileen puhaltava, ahkera ja innovatiivinen maa! Hyvää itsenäisyyspäivää! Tänään juhlitaan ja huomenna taas jatkuu työ paremman Suomen puolesta.
Tänään on hyvä päivä kertoa omassa viestinnässä, miksi Suomi on tärkeä juuri teille tai miten te kehitätte Suomea. Suurimpien juhlapäivien lisäksi kalenteri on nykyisin täynnä erilaisia teemapäiviä, joista voi olla apua oman viestinnän suunnittelussa. Esimerkiksi Sosten sivuilla on listattuna sekä kansallisia että valtakunnallisia teemapäiviä.
Osallistu viestintäfoorumiin!
Tänään kokoonnumme Uuteenkaupunkiin Haloo maaseudun viestintäfoorumiin. Ilmoittautuminen on jo päättynyt, mutta etäyhteydellä pääsee vielä osallistumaan.
Avaimet toimivaan mediayhteistyöhön: Ulla Kallio, Leader Ravakka ja Teija Uitto, Laitilan Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat
Koulutus viestinnän välineenä: Petri Puustinen, Vehmaan maaseutupalvelut
Podcastit ja tietokirjat viestinnän tukena: Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta
Kahvitauko
Tiedon visualisointi ja maaseuturahaston uusi ilme: Janica Vilen, Haloo maaseutu! -viestintähanke
Loppukeskustelu ja viestintäverkoston kehittäminen
Hyppää mukaan podcastien maailmaan!
Eilisessä Haloo maaseudun viestintäfoorumissa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta suositteli kokeilemaan podcastien tekoa. Varsinais-Suomen Kylät on tehnyt kuusi podcast-jaksoa, jotka julkaistiin juuri silloin, kun Suomessa oli koronan vuoksi tiukat kokoontumisrajoitukset. Kylätoimijoiden kattojärjestö oppi omasta projektistaan ainakin sen, että hyvä pituus jaksolle on noin 15–20 minuuttia ja sen, että markkinointiin pitää panostaa, jos haluaa löytää kuulijoita. Jos innostuu kokeilemaan oman podcastin tekoa, kannattaa kiinnittää huomiota tilan akustiikkaan, sillä esimerkiksi toimistotilojen ilmastointilaitteiden hurina saattaa kuulua lähetyksessä yllättävän häiritsevänä. Lisäksi kannattaa varata aikaa jaksojen litterointiin tai varata rahaa budjetista siihen, että litteroinnin voi tilata ulkopuolelta. Saavutettavuuden vuoksi kaikista podcasteista on nimittäin oltava nykyisin tekstivastine.
Varsinais-Suomen kylien podcastit ovat kuunneltavissa Soundcloudissa ja ne löytyvät myös yhdistyksen omilta sivuilta.
Haloo maaseutu järjesti koulutuksen podcastien teosta helmikuussa 2021. Koulutuksen tallenne on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun sivuilla.
Visualisoi tietoa helpommin ymmärrettävään muotoon
Tiedon visualisointi voi auttaa hahmottamaan esimerkiksi isoja kokonaisuuksia, numeraalista tietoa, monimutkaisia rakenteita, muutosta tai etäisyyttä. Se on myös keino tutkia tietoa ja viestiä siitä eteenpäin.
Kun lähdet visualisoimaan tietoa, mieti ensin, mitä haluat katsojan ymmärtävän kuvan avulla ja valitse esitystapa sen mukaan. Viivakuviolla saa esitettyä helposti trendejä. Pystypylväskuviolla on helppo kuvata määriä ja niiden vaihtelua. Piirakkakuvion avulla pystyy vertailemaan jonkin kokonaisuuden osia ja koropleettikartalla voi kuvata alueellisia ilmiöitä.
Kun olet valinnut esitystavan, yritä saada kuvasta mahdollisimman helposti ymmärrettävä ja lisää mukaan otsikko, joka tiivistää visualisoinnin tärkeimmän tiedon. Tarkoitus on saada yleisö innostumaan visualisoinnin esittämästä tiedosta eikä hienosta kuvasta. Väreihin ja kontrasteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, jotta kuvasta saa mahdollisimman saavutettavan.
Muista myös, että visualisointi ei ole koskaan todellisuuden objektiivista esittämistä. Sen avulla on helppoa vaikuttaa mielikuviin ja esimerkiksi perinteisen viivakuvion mittasuhteita muuttamalla sama asia voidaan saada näyttämään hyvinkin erilaiselta.
Maksuttomia visualisointityökaluja löytyy netistä useampia, esimerkiksi Datawrapper, Canva ja Looker Studio. Myös esimerkiksi Power Pointilla, Excelillä ja Power BI:lla pystyy tekemään monenlaisia visualisointeja.
Panosta mediatiedotteisiin!
Sanotaan, että tiedote on yhtä hyvä kuin sen otsikko. Toimituksiin tulee paljon sähköpostia, joten hyvällä otsikolla varmistat, että toimittajat myös lukevat tiedotteesi. Mene suoraan asiaan ja ole ytimekäs. Jos tiedote mahtuu yhdelle liuskalle, sen voi kirjoittaa suoraan viestikenttään. Tiedotteeseen voi lisätä myös valmiita kommentteja. Ne säästävät toimittajien työaikaa. Muista lisätä loppuun yhteystiedot ja liitä mukaan laadukas kuva sekä kuvateksti ja kuvaajan nimi. Tiedotteet kannattaa lähettää aina toimituksen yhteiseen postiin, jotta viestisi ei jää lukematta siksi, että joku tietty toimittaja ei ole tavoitettavissa. Paras aika tiedotteen lähettämiselle vaihtelee eri medioissa. Tutustu siis oman alueesi medioihin ja kysy suoraan, milloin ja missä muodossa he toivovat tiedotteita. Jos haluat toimittajan paikalle tapahtumaasi, kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja soitella rohkeasti perään lähempänä tilaisuutta, jos vastausta ei ole kuulunut.
Valitse kanavat kohderyhmäsi mukaan!
Laadukas viestintä koostuu suunnittelusta, sisällöntuotannosta, vuorovaikutuksesta ja onnistumisen seurannasta. Vaikka tekisit kuinka mielenkiintoista sisältöä, sillä ei ole vaikuttavuutta, jos se ei tavoita oikeaa kohdeyleisöä. Viesti siis siellä, missä kohderyhmäsi on!
Innowisen sivuilla on julkaistu Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa: somekatsaus 07/2022, jonka mukaan yli 55-vuotiaille suomalaisille pääasiallinen uutislähde on televisio, kun taas sitä nuoremmat ikäluokat tavoittaa nykyään parhaiten verkosta ja sosiaalisesta mediasta. Tällä hetkellä nopeimmin kasvava some-palvelu on TikTok, joka on erityisesti nuorten suosiossa. Myös Instagramin käyttö on kasvussa – kaikissa ikäluokissa. Twitterin käyttö oli jo kääntynyt Suomessa tasaiseen laskuun, kunnes Ukrainan sota sai ihmiset palaamaan sen pariin.
Leiki tarroilla ja giffeillä!
Erityisesti Instagramissa tarinat heräävät eloon tarrojen ja giffien avulla. Valmiita vaihtoehtoja on kosolti, mutta lisäksi niitä voi tehdä itse! Esimerkiksi osoitteessa Giphy.com pystyy tekemään monenlaisia tarroja ja giffejä omasta logosta tai jostain muusta kuvasta tai videosta, johon on käyttöoikeus. Jotta omat luomuksensa saa ladattua Instagramiin, tulee tehdä omalle brändilleen maksuton hakemus tämän linkin kautta. Vastaus tulee yleensä vuorokauden kuluessa ja sen jälkeen pääset lataamaan luovuutesi hedelmät kaiken kansan saataville.
Ota vuosikello käyttöön!
Vuosikello on työkalu, jonka avulla voit suunnitella viestintää niin, että näet koko vuoden suunnitelmat yhdellä silmäyksellä ja vältyt päällekkäisyyksiltä. Vuosikello on helppo jakaa myös eteenpäin, jotta koko tiimi ja mahdolliset sidosryhmätkin tietävät, mitä milloinkin viestitään.
Isompia viestinnän teemoja kannattaa jakaa kampanjoiksi, joita voi toteuttaa esimerkiksi neljä vuodessa. Lisäksi vuosikelloon voi lisätä kuukausittaiset, viikottaiset ja vaikka päivittäisetkin työt.
Vuosikello voi olla yksinkertainen kuukausitaulukko, mutta sen voi myös visualisoida yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi Plandiscin sivuilla suunnitelmat saa kirjattua vuoden kiertoa kuvaaville renkaille. Plandiscin maksuttomassa versiossa on mahdollista lisätä kolme rengasta, joista yksi voisi kuvata vaikka sisäistä viestintää, toinen ulkoista viestintää ja kolmas vaihtuvia viestintäkampanjoita. Maksullisessa versiossa renkaita saa enemmän ja koko suunnitelman pystyy jakamaan tiimille interaktiivisena esimerkiksi Teamsin kautta.
Lähetä joulukirje!
Myöhästyitkö tarjoushintaisten joulukorttien lähettämisestä? Ei haittaa! Nyt sinulla on joulukortin sijaan mahdollisuus rustata oikein kunnon kirje! Joulukirje on hyvä tapa summata kulunutta vuotta niin sisäisen kuin ulkoisenkin viestinnän näkökulmasta. Kirje oman organisaation jäsenille voi vaikuttaa yhteisön ilmapiiriin, viihtyvyyteen, sitoutumiseen ja tehokkuuteen, sillä sisäinen viestintä lisää yhteisön jäsenten tyytyväisyyttä. Kirjeellä on henkilökohtainen sävy. Vaikka se olisi lähetetty samanlaisena kymmenille ihmisille, se huomataan varmasti paremmin kuin “sisäinen tiedote loppuvuodelle”. Kirje toimii hyvin myös ulkoisen viestinnän välineenä. Mitä haluaisit kertoa sidosryhmillesi ja yhteistyökumppaneillesi tästä vuodesta? Kerro se kirjeessä! Jouluisia kirjepohjia löytyy esimerkiksi osoitteesta Canva.com.
Hyödynnä kollegojen tukea!
Viestintäteemojen pallottelu yhdessä kollegojen kanssa on sekä inspiroivaa että hyödyllistä! Viestijöillä on oma ammattijärjestö Viesti ry, joka toimii Akavan Erityisalojen alla. Järjestöllä on paljon koulutuksia ja webinaareja viestinnän eri aiheista ja lisäksi tarjolla on tietoa viestinnän trendeistä ja esimerkiksi palkkauksesta. Osoitteessa Viesti.fi on paljon materiaalia, jota pystyy hyödyntämään, vaikka ei olisikaan Viesti ry:n jäsen. Kannattaa käydä tutustumassa!
Lisäksi Suomessa toimii valtakunnallinen yhdistys nimeltä Julkisen alan viestijät (JAT). JATin jäsenet työskentelevät viestinnän tehtävissä koko- tai osa-aikaisesti esimerkiksi valtiolla, kunnissa, ja kolmannella sektorilla. JAT toteuttaa viestinnän ala -tutkimuksia ja järjestää vierailuja julkisiin organisaatioihin. Suurin osa tapahtumista on webinaareja, joihin on helppo osallistua joka puolelta Suomea. Jos siis teet viestintää julkisella puolella, kannattaa käydä tutustumassa JATin toimintaan yhdistyksen omilla sivuilla.
Ole valmiina kriisiviestintään!
Sanotaan, että maineen rakentaminen kestää 20 vuotta, mutta sen menettäminen viisi minuuttia. Sanotaan myös, että paras kriisi on ennaltaehkäisty kriisi. Kaikkeen ei voi koskaan varautua, mutta mahdollisten kriisitilanteiden hoitamiselle kannattaa olla sovittuna valmis suunnitelma ja komentoketju. Kun on tiedossa, kuka tekee päätökset ja kuka vastaa viestinnästä kriisin tullen, ollaan jo otettu yksi askel.
Tehokas, aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä on tärkeä osa kriisin hallintaa – mutta vain yksi osa. Parhaaseen lopputulokseen päästään hyvällä ja ripeällä sisäisellä yhteistyöllä, ja joskus voi toki turvautua ulkopuoliseenkin apuun. Viestintä kannattaa aina, vaikka vastauksia ei vielä olisikaan. Jos selvitystyö on kesken, voi viestiä siitä, että kriisi on tunnistettu ja kertoa, mitä sen ratkaisemiseksi tehdään ja millä aikataululla. Virheelliset tiedot kannattaa pyrkiä oikaisemaan heti. Jos olet mokannut, muista pyytää anteeksi! Kriisiviestinnässä tärkeää on luotettava, lämmin ja inhimillinen sävy.
Se, että viestintää tekee aktiivisesti koko ajan, auttaa myös kriisin keskellä. Kun viestintävälineet ja toimintatavat ovat hallussa, niitä pystyy hyödyntämään ripeästi myös kriisin tullen. Siksi ihan tavanomainen viestinnän suunnittelu ja siihen panostaminen auttavat myös kriisien kohtaamisessa. Varmista siis, että medialistasi on ajan tasalla ja että oikeilla henkilöillä on oikeudet ja kyky päivittää esimerkiksi verkkosivuja ja some-tilejä.
Liity mukaan Haloo maaseudun viestintäverkostoon!
Haloo maaseutu -viestintähanke järjestää neljä kertaa vuodessa Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle suunnatun Viestintäfoorumin eri puolilla maakuntaa. Toiminnan tavoitteena on verkostoitua ja oppia viestinnästä ammattilaisilta sekä toinen toisiltamme.
Tilaisuuksien lisäksi keskustelua käydään maaseudun kehittäjien omalla verkostoalustalla osoitteessa Maaseutuverkosto.fi, jossa Haloo maaseudun viestintäverkostolla on oma keskusteluryhmä. Käy siis rekisteröitymässä maaseutuverkoston uudelle alustalle ja liity mukaan keskusteluun!
Keskusteluryhmässä voi jakaa tietoa esimerkiksi tulevista viestintäkampanjoista, joihin toivoo verkoston tukea. Ryhmässä voi kysellä muiden kokemuksia esimerkiksi viestinnän työkaluista tai pallotella ideoita tulevista tempauksista. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!
Tiedota joulun hiljaisina välipäivinä!
Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto oli 7.12. puhumassa Haloo maaseudun Viestintäfoorumissa mediayhteistyöstä. Päätoimittajan mukaan toimituksissa on usein hiljaista joulun välipäivinä ja heinäkuussa. Uutiskynnys vaihtelee joka päivä sen mukaan, mitä maailmalla tapahtuu ja mitä kaikkea toimitus saa tietoonsa. Siksi hiljaisina hetkinä pääsee usein läpi sellaisetkin tiedotteet, jotka arkikiireen keskellä voisivat jäädä suurempien uutisten jalkoihin. Toimituksille kannattaa tehdä myös valmiita listoja sellaisista juttuvinkeistä, joihin toimittajat voivat tarttua silloin, kun uutisrintamalla on hiljaista.
Mittaa ja analysoi!
Viestinnän tehokkuutta ja tuloksia kannattaa analysoida säännöllisesti, jotta viestintää osataan kehittää haluttuun suuntaan. Ja analysointia varten tarvitaan mittareita!
On suhteellisen helppoa mitata, kuinka moni on nähnyt julkaisun sosiaalisessa mediassa tai kuinka moni media julkaisi lähetetyn tiedotteen, mutta esimerkiksi mielikuvan muutoksen mittaaminen on jo vaikeampaa. Määrälliset mittarit kannattaakin ottaa käyttöön heti, koska ne ovat hyvää materiaalia laadulliselle mittaamiselle. Laadullista mittaamista kannattaa suunnitella omassa strategiassa olevien tavoitteiden pohjalta. Mittaa siis sitä, mitä tavoittelet – ja toisaalta määrittele tavoitteesi täsmällisesti niin, että niiden saavuttaminen on mitattavissa tietyllä ajanjaksolla.
Viestinnän mittaamiseen kannattaa hyödyntää ainakin verkkoanalytiikkaa ja mediaseurantaa sekä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi brändi-, kohde- ja sidosryhmätutkimuksia. Verkkoanalytiikkaa tarjoaa esimerkiksi Google Analytics tai Matomo, joka säilyttää datan EU:n sisällä. Mediaseurantaa tarjoavat Suomessa muun muassa Meltwater ja Retriever. Tutkimuksia toteuttavat monet viestintätoimistot, esimerkiksi maaseutuverkoston käyttämä Kaskas. Vaikka ei olisi mahdollisuutta ostaa ulkopuolista apua, yritysten sivuilla kannattaa vierailla saadakseen ideoita omaan tekemiseen!
Osallistu Lounaistiedon Aluetietofoorumiin!
Lounaistiedon vuoden päätapahtuma Aluetietofoorumi järjestetään maaliskuussa 2023 yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Aluetietofoorumi on vuosittainen kaikille avoin sidosryhmätilaisuus, jossa käsitellään paikkatietoon ja avoimeen dataan liittyviä ajankohtaisia aiheita vuosittain vaihtuvalla teemalla. Tilaisuus on suunnattu paikkatiedon tuottajille ja hyödyntäjille, dataa työssään tavalla tai toisella käyttäville ja kaikille muillekin kiinnostuneille! Lue lisää Lounaistiedon sivuilta.
Lounaistiedon sivuilla on muutenkin paljon mielenkiintoista materiaalia viestinnän näkökulmasta. Lounaistiedon karttapalvelussa pystyy tekemään karttoja vaikka omille sivuille upotettaviksi. Tilastoista löytyy paljon mielenkiintoista tietoa esimerkiksi Varsinais-Suomen väestön kehittymisestä, työllisyydestä, matkailusta ja jopa ilmastopäästöistä. Dataportaalista taas pystyy hakemaan avointa ja reaaliaikaista dataa Lounais-Suomen alueelta omilla hakusanoilla.
Lue, mitä Haloo maaseudun Viestintäfoorumissa puhuttiin!
Haloo maaseudun Viestintäfoorumi järjestettiin Uudenkaupungin etätyötila Messissä 7. joulukuuta. Haloo maaseudun sivuilla julkaistuun artikkeliin on koottu parhaita paloja päivän keskusteluista ja kaikki foorumissa nähdyt esitykset pdf-muodossa. Päivän aikana kuultiin muun muassa toimivasta mediayhteistyöstä, podcasteista ja tietokirjoista viestinnän välineenä sekä tiedon visualisoimisesta.
Ota kultainen leikkaus, valo ja tarkennus haltuun kuvatessa
Kuvien merkitys viestinnässä on valtava! Hyvä kuva voi olla monenlainen, mutta muutama perusvinkki kannattaa pitää mielessä.
Kultainen leikkaus on hyvä tapa kiinnittää katsojan huomio kuvassa oikeaan paikkaan. Kultaisessa leikkauksessa kuvan leveys jaetaan kahteen osaan sillä tavalla, että lyhyemmän osan suhde pidempään on sama kuin pidemmän osan suhde koko leveyteen. Oikean kohdan jakolinjalle löytää helpoimmin jakamalla kuvan leveyden luvulla 1,618. Kultaista leikkausta yksinkertaisempi, mutta vastaava sommittelutapa on jakaa kuva kolmeen osaan sekä pysty- että vaakasuunnassa. Kun kuvassa on yhdeksän osiota, tarkennettava kohde sijoitetaan ruudukossa leikkauskohtaan, esimerkiksi ylimmän vaakalinjan ja ensimmäisen pystylinjan leikkaukseen. Ruudukon saa näkyviin useimpien kameroiden asetuksista.
Tarkista, että kuvan horisontti on suorassa. Kannattaa myös katsoa, ettei kuvattavan pään takana ole mitään häiritsevää, esimerkiksi puuta tai lyhtypylvästä. Yleensä tiukka rajaus toimii parhaiten, mutta toisaalta tyhjä tila voi olla kuvassa tehokeino. Jos kuvaat ihmisiä, älä katkaise kuvaa nivelten kohdalta. Varsinkin sellaiset kokovartalokuvat ovat usein hullunkurisia, jotka katkeavat nilkan kohdalta.
Valo on valokuvaajan paras ystävä. Helpointa on kuvata niin, että valo osuu kuvattavaan etuviistosta. Siksi sisällä kuvaajan kannattaa asettua valon eli esimerkiksi ikkunan puolelle. Takaa tulevakin valo on kuvissa usein kaunis, mutta kuvaajalle paljon vaativampi. Suoraa auringonvaloa kannattaa välttää sillä se tekee myös varjoja ja voi polttaa kuvan puhki.
Perspektiiviä muuttamalla kuvaan saa usein mielenkiintoa. Mitä jos ottaisitkin kuvan lattian rajasta, olkapään yli tai suoraan ylhäältä päin? Myös väreihin kannattaa kiinnittää huomiota. Vastavärit tuovat kuvaan energiaa, musta dramaattisuutta ja valkoinen rauhaa. Värit myös heijastuvat kuvissa herkästi kasvoille. Esimerkiksi markkinoilla ei siis välttämättä kannata kuvata ihmistä keltaisen tai sinisen teltan alla, vaan pyytää kuvattava vaikka teltan eteen.
Nykyisin jo puhelintenkin kameroilla saa todella hyviä kuvia, joten enää onnistuminen ei ole kalustosta kiinni. Riippumatta siitä, millaisella kameralla kuvaa, kannattaa aina tarkistaa, että linssi on puhdas. Automaattitarkennus toimii usein hyvin, mutta kannattaa myös opetella, miten saat valittua tarkennuspisteen itse omalla kamerallasi.
Jos haluat ihmisen kanssa samaan kuvaan vaikka joulukuusen, ei kannata pyytää ihmistä kuusen viereen, vaan reilusti kuusen eteen, jotta saat kaiken mahtumaan samaan ruutuun.
Kun kuvaat ihmisiä, usein tilannekuva on luontevampi kuin poseeraus, mutta molemmille on aikansa ja paikkansa!
Tutustu maaseuturahaston uuteen ilmeeseen ja laadi oma graafinen ohjeistosi!
Maaseuturahaston visuaalinen ilme ohjelmakaudelle 2023–2027 on valmis ja siihen pääsee tutustumaan osoitteessa Maaseutu.fi.
Linkin takaa löytyy graafinen ohjeisto, asiakirjapohjia, uudet logot ja kuvituskuvia. Lisää materiaalia julkaistaan sitä mukaa, kun graafikot saavat sitä valmiiksi. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tämän kauden aikana rahoituspäätöksen saaneissa hankkeissa noudatetaan vielä vanhaa graafista ohjeistusta.
Onko omalla organisaatiollasi jo graafinen ohjeisto? Brändin vahvistumisen kannalta on oleellista, että esimerkiksi värimaailma, fontit ja graafiset elementit ovat tunnistettavia ja käytössä kaikessa viestinnässä. Graafisen ohjeiston pystyy helposti lähettämään myös esimerkiksi sidosryhmille ja mainossuunnittelijoille, jotta brändisi ilme pysyy samana myös ulkopuolisten käsissä.
Muista levätä!
Viestintä on luovaa työtä, joka luonnistuu parhaiten virkeänä. Muista siis välillä hengähtää ja levätä kunnolla, niin luovuutesi pääsee valloilleen taas, kun sen aika on. Oikein levollista joulun aikaa!
Haloo maaseudun Viestintäfoorumia vietettiin Uudessakaupungissa 7. joulukuuta. Tilaisuudessa tutustuttiin tarkemmin Vakka-Suomen maaseutukehittäjiin, verkostoiduttiin Varsinais-Suomessa maaseutuviestintää tekevien ihmisten kanssa ja opittiin paljon uutta viestinnästä.
Joulukuun Haloo maaseutu! Viestintäfoorumi pidettiin Uudenkaupungin etätyötila Messissä. Messi tarjoaa sosiaalisen ja innovatiivisen työympäristön esimerkiksi yksinyrittäjille ja etätyöntekijöille. Käytössä on henkilökohtaisten työpisteiden lisäksi muun muassa kokoustiloja ja arkistotiloja. Tapahtumia varten tilaan suunnitellaan vielä pientä katsomoa. Viestintäfoorumille tiloja esitteli projektipäällikkö Jaana Suksi.
– Meidän tavoitteena on ollut pilotoida Uudenkaupungin oma etätyöpiste AKKE-rahoituksella. Hanke päättyy tämän vuoden loppuun ja nyt miellä on valmiina pysyvä toimintamalli. Tämä paikka on vanhan logistiikkakeskuksen toimisto. Sitä ennen tämä oli Seppälä ja vielä sitä ennen maalikauppa. Siksi osassa ikkunoista on kalterit. Tänä syksynä tänne on muuttanut Ukipolis ja kansainvälinen yritys Inlisol.
Iso hanke on vaatinut myös paljon viestintäosaamista. Toimivan brändin luominen oli Suksin ensimmäinen työtehtävä. Messissä toistuu Uudenkaupungin imagoon sopiva meriteema niin nimessä kuin sisustuksessakin. Ja kesällä 2022 Messi teki paljon vaikuttajamarkkinointia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimittajien sekä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa.
Avaimet toimivaan mediayhteistyöhön
Teija Uitto (vas.) ja Ulla Kallio ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään.
Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto kertoivat Viestintäfoorumin osallistujille toimivasta mediayhteistyöstä. Ravakka on tiedottanut medialle säännöllisesti esimerkiksi hallituksensa päätöksistä ja henkilövaihdoksista. Ryhmä kutsuu alueensa toimittajat pari kertaa vuodessa keskustelemaan yhteistyöstä ja tarjoaa valmiita listoja juttuaiheista, joihin paikallislehtien toimittajat voivat tarttua. Lisäksi Ravakka on ostanut lehdistä advertoriaaleja, eli maksullista mainostilaa lehtijutun muotoon kirjoitettuna sekä järjestänyt lukijakilpailuja yhteistyössä paikallislehtien kanssa.
Päätoimittaja Teija Uitto vinkkasi, että joulun aika ja heinäkuu ovat sellaisia aikoja, jolloin tiedotteet menevät herkimmin läpi.
– Uutiskynnys vaihtelee päivittäin. Joskus tapahtuu paljon ja silloin tiedotetta on vaikea saada läpi, mutta sitten on niitä hiljaisia hetkiä, jolloin me toimituksissa mietimme, mistä kirjoittaisimme. Eli aina kannattaa tiedottaa!
Tiedotteen lähettämisen ajankohdalla ei ole suurta merkitystä. Päätoimittaja on periaatteessa aina tavoitettavissa, mutta toimistoaikaan kaikkein parhaiten. Sen vinkin Uitto kuitenkin antaa, että kannattaa aina lähettää tiedotteet toimituksen yhteiseen postilaatikkoon. Silloin ne eivät jää huomaamatta vain sen vuoksi, että joku tietty toimittaja on sairaana tai varattu.
Maaseutupäällikkö Petri Puustinen esitteli Vehmaan maaseutupalveluiden toimintaa ja viestintää.
Vehmaan maaseutupalveluiden maaseutupäällikkö Petri Puustinen esitteli oman organisaationsa ja kertoi, miten maaseutupalveluissa käytetään koulutusta viestinnän välineenä. Maaseutupalveluiden työtä on esimerkiksi asiakkaiden ohjaus oikealle luukulle, kun kyse on maataloustuista, rakennetuista, EU-hankkeista, yritystuista tai maaseudun kehittämistuista. Työ sisältää siis paljon viljelijöille kohdennettua viestintää: sähköposteja, viljelijäkirjeitä ja opastusvideoita sekä viestimistä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Koulutukset ovat hyvä tapa viestiä asioista. Maaseutupalveluiden koulutuksia järjestetään usein yhteistyössä Ely-keskuksen ja MTK:n kanssa. Lisäksi maaseutupäälliköt voivat käydä kouluttamassa tuottajayhdistysten itse järjestämissä koulutustilaisuuksissa.
– Koulutuksissa olemme todenneet toimivaksi sen, että ne pysyvät paikallistasolla. Paikallisessa koulutuksessa tuttujen ihmisten keskuudessa uskaltaa kysyä ja keskustella. Se on myös tärkeää, että kouluttaja on luotettava, rehti ja avoin, Puustinen sanoo.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kertoi, miten Varsinais-Suomen Kylät ry on tehnyt viestintää perinteisten uutiskirjeiden, tiedotteiden ja sosiaalisen median lisäksi myös tietokirjoilla ja podcasteilla. Varsinais-Suomen Kylät on julkaissut neljä tietokirjaa ja viides ilmestyy vielä tämän vuoden aikana. Niiden avulla kylien asioista on voitu viestiä kattavasti ja toiveissa on, että tieto säilyy kansien välissä paremmin myös tuleville sukupolville. Tietokirjat ovat toimineet myös hyvänä lähdemateriaalina toimittajille, ja sitä kautta ne ovat edistäneet yhdistyksen viestinnällisiä tavoitteita.
Varsinais-Suomen Kylät on tehnyt myös kuusi podcast-jaksoa, jotka julkaistiin juuri silloin, kun Suomessa oli koronan vuoksi tiukat kokoontumisrajoitukset. Kylätoimijoiden kattojärjestö oppi omasta projektistaan ainakin sen, että hyvä pituus jaksolle on noin 15–20 minuuttia ja sen, että markkinointiin pitää panostaa, jos haluaa löytää kuulijoita. Jos innostuu kokeilemaan oman podcastin tekoa, kannattaa kiinnittää huomiota tilan akustiikkaan, sillä esimerkiksi toimistotilojen ilmastointilaitteiden hurina saattaa kuulua lähetyksessä yllättävän häiritsevänä. Lisäksi kannattaa varata aikaa jaksojen litterointiin tai varata rahaa budjetista siihen, että litteroinnin voi ostaa ulkopuolelta. Saavutettavuuden vuoksi kaikista podcasteista on nimittäin oltava nykyisin tekstivastine.
Varsinais-Suomen kylien podcastit ovat kuunneltavissa Soundcloudissa ja ne löytyvät myös yhdistyksen omilta sivuilta. Haloo maaseutu järjesti koulutuksen podcastien teosta helmikuussa 2021. Koulutuksen tallenne on edelleen katsottavissa Haloo maaseudun sivuilla.
Haloo maaseutu -viestintähankkeen työntekijä Janica Vilen puhui Viestintäfoorumille tiedon visualisoimisesta. Tiedon visualisointi voi auttaa hahmottamaan esimerkiksi isoja kokonaisuuksia, numeraalista tietoa, monimutkaisia rakenteita, muutosta tai etäisyyttä. Se on myös keino tutkia tietoa ja viestiä siitä eteenpäin.
– Kun lähdet visualisoimaan tietoa, mieti ensin, mitä haluat katsojan ymmärtävän kuvan avulla ja valitse esitystapa sen mukaan. Viivakuviolla saa esitettyä helposti trendejä. Pystypylväskuviolla on hyvä kuvata määriä ja niiden vaihtelua. Piirakkakuvion avulla pystyy vertailemaan jonkin kokonaisuuden osia ja koropleettikartalla voi kuvata alueellisia ilmiöitä, Vilen neuvoo.
– Kun olet valinnut esitystavan, yritä saada kuvasta mahdollisimman helposti ymmärrettävä ja lisää mukaan otsikko, joka tiivistää visualisoinnin tärkeimmän tiedon. Tarkoitus on saada yleisö innostumaan visualisoinnin esittämästä tiedosta eikä hienosta kuvasta. Väreihin ja kontrasteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, jotta kuvasta saa mahdollisimman saavutettavan, hän jatkaa.
Visualisointi ei ole koskaan todellisuuden objektiivista esittämistä. Sen avulla on helppoa vaikuttaa mielikuviin ja esimerkiksi perinteisen viivakuvion mittasuhteita muuttamalla sama asia voidaan saada näyttämään hyvinkin erilaiselta.
Maksuttomia visualisointityökaluja löytyy Internetistä useampia, esimerkiksi Datawrapper, Canva ja Looker Studio. Myös esimerkiksi Power Pointilla, Excelillä ja Power BI:lla pystyy tekemään monenlaisia visualisointeja.
Uuden visuaalisen ilmeen kuvitusta voi ladata osoitteesta maaseutu.fi.
Janica Vilen esitteli tilaisuudessa myös maaseuturahaston uuden ohjelmakauden 2023–2027 visuaalista ilmettä. Tämän kauden aikana rahoituspäätöksen saaneissa hankkeissa noudatetaan vielä vanhaa ilmettä jo logoja, mutta uuden kauden graafiseen ohjeistoon voi jo tutustua klikkamalla tästä!
Tervetuloa mukaan viestintäverkostoon!
Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto on avoin kaikille maaseudun kehittämisen parissa työskenteleville tai toimiville. Erityisesti verkostoon toivotaan mukaan niitä henkilöitä, jotka viestivät maaseudun asukkaille, yrittäjille, viljelijöille ja muille tahoille maaseutuohjelman mahdollisuuksista. Viestintäfoorumeita järjestetään neljä kertaa vuodessa eri puolilla Varsinais-Suomea ja ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia.
Viestintäverkostolla on myös oma keskusteluryhmä osoitteessa maaseutuverkosto.fi. Kirjautumisen jälkeen pääset liittymään avoimeen keskusteluryhmään, joka löytyy nimellä Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Keskusteluryhmässä voi jakaa tietoa esimerkiksi tulevista viestintäkampanjoista, joihin toivoo verkoston tukea. Ryhmässä voi kysellä muiden kokemuksia esimerkiksi viestinnän työkaluista tai pallotella ideoita tulevista tempauksista. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!
Såväl NTM-centralen för Egentliga Finland som alla fem Leadergrupper i landskapet har nu beviljat medlen som hörde till utvecklingsprogrammet för landsbygden på Finlands fastland 2014–2022. Nya ansökningar tas alltså inte emot, men man kan som vanligt ansöka om modifikation av pågående projekt. Projekten som fått medel under perioden 2014–2022 bör slutföras fram till slutet av 2024.
D en nya programperiod 2023–2027 inleds i början av januari, men det blir det möjligt att ansöka om stöd för projekt först senare, sannolikt i april. Vi kommer att informera om ansökningstidens början så fort som möjligt.
– Ansökningsrådgivarna arbetar också under ansökningspausen, så det är möjligt och också tillrådligt att redan nu förbereda nya projekt. Om du alltså har en utvecklingsidé för din hembygd, ta kontakt med Leadergruppen i ditt område eller med NTM-centralen. Oberoende av om du är en företagare, en gårdsägare eller en invånare som vill göra din hemtrakt ännu trivsammare så finns det finansiering och lösningar för just dig, säger NTM-centralens landsbygdskoordinator Jarmo Lamminen uppmuntrande.
Också om den nya landsbygdsprogramperioden 2023–2027 medför ändringar av detaljerna i ansökningskriterierna så förblir huvudprinciperna desamma. Landsbygdens invånare kan utnyttja programmet för att till exempel utveckla tillgängligheten eller trivseln inom sitt område. Små och medelstora företag på landsbygden kan få stöd bland annat för produktutveckling, marknadsföring, experiment, internationalisering och samarbete. Utvecklingsorganisationer och kommuner åter kan förbereda projekt för att utveckla näringar, kunnande och tjänster.
Av Leadergrupperna kommer Varsin Hyvä, I samma båt – Samassa Veneessä, Ravakka och Ykkösakseli att fortsätta ta emot och bevilja UngdomsLeader-stöd också i skarven mellan programperioderna. Leadergrupperna har varierande stödsummor och villkor.
Tilläggsuppgifter:
NTM-centralen
Landsbygdskoordinator Jarmo Lamminen, tel. 040 700 7167
Leadergruppernas verksamhetsledare
Leader Ravakka: Ulla Kallio, tel. 044 034 4345
Leader i samma båt – Samassa veneessä: Minna Boström, tel. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, tel. 050 338 3867
