Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon tiekarttatyön vuoden 2023 ensimmäinen kärkiteematyöpaja järjestetään keskiviikkona 22.3.2023 klo 12–16 Salossa IoT Campuksella. Työpajasarja aloitetaan luonto, -rannikko -ja saaristoteeman parissa ja myöhemmin paneudutaan muun muassa paikallis- ja kaupunkikulttuurin, historian ja ruokamatkailun mahdollisuuksiin unohtamatta läpileikkaavia digitalisaation, tiedolla johtamisen ja kestävän matkailun teemoja. Matkailun julkisen sektorin kehittäjät ja alan yrittäjät työskentelevät yhdessä ja tavoitteena on erityisesti yrityslähtöisen kehittämistyön ja hankkeistuksen edistäminen.
Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Sweco Finland Oy:n kanssa, joka myös fasilitoi tilaisuuden. Työpaja aloitetaan auditoriossa yhteisillä työpajasarjaa, hankerahoitusta sekä aiheena olevia kärkiteemoja koskevilla alustuksilla, joiden jälkeen syvennytään matkailun kehittämishankkeiden sekä -toimenpiteiden ideointiin työryhmätyöskentelyn keinoin.
Tilaisuus järjestetään läsnäolotilaisuutena Salo IoT Campuksella, osoitteessa Joensuunkatu 7, Salo
Varsinais-Suomen Liitto toivoo, että osallistujat valjastavat kokemuksensa ja asiantuntemuksensa työpajan käyttöön esittämällä käsiteltäviin aihealueisiin liittyviä huomioita Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämistarpeista sekä mielessä orastavia ratkaisuvaihtoehtoja. Työryhmien tehtävänä on yhteistyössä kirjata hankkeistettavat ideat ylös ja pohtia mm. potentiaalisia hankkeiden osallistujia ja vetäjiä.
EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi on juuri vaihtunut ja sen paikallista toimeenpanoa Varsinais-Suomessa on saatu tekemään monille tuttu kasvo.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalveluiden uutena kehittämispäällikkönä aloitti 1. helmikuuta FM Johanna Mattila (s.1980). Mattila on monille maaseudun kehittämisen parissa työskenteleville sidosryhmille tuttu, sillä hän ehti tehdä 16-vuotisen uran Turun yliopistolla ruokaketjun ja maaseudun kehittämisen parissa. Lisäksi hän on työskennellyt Ruokavirastossa elintarviketurvallisuuteen liittyvissä tehtävissä.
Mattila on valmistunut maisteriksi elintarvikekehityksestä ja lisäksi hänellä on vahva tausta kauppatieteistä. Kehittämispäällikkönä hänen vastuullaan on ennen kaikkea Varsinais-Suomen maaseutuohjelman 2023–2027 toimeenpano ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen.
– Työsarkaa riittää nyt, kun uusi ohjelmakausi on juuri alkamassa. Tämä on myös hyvä hetki vähän miettiä, voisiko joitain asioita tehdä toiselle tavalla. Erityisesti haluan panostaa avoimeen tiedon vaihtoon ja siihen, että kehittämistyössä keskustelut eri tahojen kanssa käydään saman pöydän ääressä, Mattila kommentoi.
Uusi ohjelmakausi ja uudet painopisteet
Varsinais-Suomen uudessa maaseutuohjelmassa on viisi painopistettä: alkutuotanto, ruokaketju, maaseutu- ja saaristomatkailu, maaseudun monipuolinen yrittäjyys sekä asuminen ja hyvä elämä maaseudulla.
– Minun syvimmälle menevä substanssiosaaminen liittyy alkutuotantoon ja ruokaketjuun. Matkailukin on läheinen teema, sillä olen ollut mukana kehittämässä ruokamatkailua ja sitä kautta ollut mukana esimerkiksi Varsinais-Suomen matkailun tiekarttatyössä.
Myös varsinaissuomalainen yritystoiminta on tullut Mattilalle tutuksi aikaisemmissa työtehtävissä.
– Nykyisessä koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä mikroyritykset kohtaavat aika samanlaisia haasteita riippumatta toimialasta. Nyt pitäisi löytää keinoja varautumiseen ja muutosvalmiuden kehittämiseen. Suurien muutosten vuoksi juuri nyt on tärkeää pitää yllä myös sellaista positiivista kehittämispöhinää ja tarjota elinkeinoelämälle innostavia syötteitä.
Asuminen ja hyvä elämä maaseudulla on sellainen teema, jossa tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi kuntien ja yhdistysten kanssa. Mattila on toiminut aiemmin Leader Varsin Hyvän hallituksessa ja uskoo, että juuri Leader-ryhmät pystyvät tarjoamaan hyviä työkaluja muun muassa ohjelman viidennen teeman toimeenpanossa.
Yhteistyötä eri sidosryhmien ja rahastojen välillä
EU:n maaseuturahoitusta myöntävät Varsinais-Suomessa ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Lisäksi ohjelman toimeenpanossa tehdään avointa yhteistyötä muiden rahastojen ja kehittämisohjelmien sekä esimerkiksi Varsinais-Suomen Liiton kanssa.
– Meidän yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että paikalliset hyvät ideat kanavoituvat oikeisiin ohjelmiin. Esimerkiksi ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä voidaan tukea useamman ohjelman avulla, Mattila toteaa.
– Maaseutuohjelmassa on nyt sellaisia uusia työkaluja, joiden avulla pystytään tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista tai jopa hillitsemään sitä. Kestävyys on maaseutuohjelmassa kantava teema sen kaikissa ulottuvuuksissa. Ympäristön kestävyyden lisäksi pitää aina miettiä myös taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, hän jatkaa.
Metsästystä ja puutarhan hoitoa
Varsinais-Suomen maaseutu on Johanna Mattilalle tuttua työelämän lisäksi myös vapaa-ajan kautta.
– Olen kotoisin Piikkiöstä, ja kun perhe alkoi kasvaa, veri veti takaisin Piikkiönlahden rannoille. Siellä olemme nyt asuneet viimeiset kymmenen vuotta puolisoni ja kahden kouluikäisen lapseni kanssa.
Myös hänen harrastuksensa liittyvät maaseutuun. Korona-aikana Mattila suoritti metsästyskortin ja samoihin aikoihin hän sai innostuksen kotipuutarhan hoitoon. Perheen kanssa yhdessä he viettävät usein vapaa-aikaa luontopoluilla.
Viljelijät pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutokseen tai jopa hidastamaan sitä monilla eri tavoilla, esimerkiksi kasvivalinnoilla, viljelykierrolla, maan kasvunkuntoa parantamalla tai vaikka pitämällä maat nurmipeitteisinä kasvukauden ulkopuolella. Tietoa on tarjolla paljon, mutta nyt Varsinais-Suomessa tarjotaan apua myös käytännön kokeiluihin tila- ja lohkotasolla.
Varsinais-Suomessa on parhaillaan käynnissä Tieto käyttöön, hiili peltoon (Hiilipelto) -hanke, jonka tavoitteena on edistää ilmastokestävää maataloutta. Hankkeessa jalkautetaan tutkittua tietoa viljelijöille, kokeillaan hyviksi testattuja käytäntöjä ja arvioidaan niiden vaikutuksia tilatasolla ja erilaisilla lohkoilla.
Hankkeessa perustettiin paikallisista viljelijöistä kaksi pienryhmää syksyllä 2022, ja yksi ryhmä perustetaan vielä maaliskuussa. Haku viimeiseen pienryhmään on auki 28.2. asti. Ryhmien tapaamisia on muutaman kerran vuodessa syksyyn 2024 asti ja niihin osallistuminen on maksutonta.
Pienryhmäneuvonta tarjoaa viljelijöille tietoa ja osaamista ilmastokestävän maatalouden menetelmistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta omalla tilalla. Tarkoitus on perehtyä esimerkiksi hiilen sidontaan, maan kasvukunnon parantamiseen, pellon vesitalouteen ja sadontuottokykyyn. Tavoite on myös analysoida peltojen viljavuutta.
Hanketta koordinoivat ProAgrian ympäristö- ja luomuasiantuntija Satu Paananen ja kasvituotannon asiantuntija Kati Knuutila.
– Tässä hankkeessa haluamme viedä teoreettisen tiedon käytäntöön ja löytää uusia hyviä toimintatapoja tiloille, kommentoi Paananen.
– Myös verkostoituminen muiden viljelijöiden kanssa on yksi tärkeä osa hanketta. Pienryhmissä pystytään jakamaan sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Ryhmissä on mukana hyvin erilaisia tiloja: isoja ja pieniä, tavanomaisia ja luomuja, kasvinviljelyyn keskittyviä ja kotieläintiloja, kertoo Knuutila.
Lisäksi kaikille hankkeessa mukana oleville tiloille tehdään alkukartoitukset, joita analysoidaan ryhmissä tilakohtaisten toimenpiteiden löytämiseksi ja ympäristöohjelmien tekemiseksi.
– Tavoitteena on tietysti sekin, että toimenpiteillä olisi positiivinen vaikutus taloudellisesti. Monet toimenpiteet ovat kuitenkin sellaisia, että taloudellinen hyöty tulee vasta vuosien viiveellä. Siksi tätä työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti, Knuutila lisää.
Vastaavien teemojen parissa on toteutettu hankkeita aikaisemminkin. Moni pienryhmien viljelijöistä onkin ollut mukana esimerkiksi MTK:n Maan vesitalous- ja kasvukunto -hankkeessa tai Carbon Action -hankkeissa. Hiilipelto-hanke myös hyödyntää aikaisemmissa hankkeissa tuotettuja työkaluja, esimerkiksi ympäristökioski-sovellusta, hiilikartoitustyökalua, LumoVesi-työkalua ja hiililaskuria.
– Tässä hankkeessa saatavat kokemukset ja löytämämme hyvät käytännöt kerätään lopuksi pienryhmien intraan ja julkaistaan sitten kokonaisuutena, jotta muutkin pääsevät hyötymään hankkeen tuloksista, Paanenen kertoo.
Suunnitteilla on myös kaikille avoin koulutussarja, jossa käydään läpi asioita, joita hankkeen aikana opitaan.
Pellonpiennarpäiviä ja podcasteja
Pellonpiennarpäivä Tuorlassa 5.7.2022. Kuva: Katariina Yli-Heikkilä.
Hankkeessa järjestetään pienryhmätoiminnan lisäksi koulutuksia, tilavierailuja ja pellonpiennarpäiviä eri teemoilla. Pellonpiennarpäivät aloitettiin heinäkuussa 2022 Kaarinasta Tuorlan koulutilalta, jossa tutustuttiin hiilensidonnan menetelmiin ja havainnointiin asiantuntijoiden johdolla. Syyskuussa hanke järjesti tapahtuman Loimaalla Novidan koulutilalla, jossa perehdyttiin keväällä 2022 perustettuihin kerääjäkasvikoelohkoihin. Sekä Tuorlan että Novidan koulutilat toimivat hankkeessa seurantatiloina, joissa voidaan kokeilla ja havainnoida monenlaisia uuteen tietoon perustuvia toimenpiteitä.
Lisäksi hankkeessa tehdään podcastia. Hiilipelto-hankkeen tuottamia jaksoja on julkaistu nyt kolme Kasvua-podcast-sarjassa. Ensimmäisessä osassa keskustellaan hiilensidonnan mahdollisuuksista savimailla ja sen merkityksestä maan kasvukunnolle. Toisessa jaksossa keskustellaan ilmastokestävistä viljelyratkaisuista talouden näkökulma huomioiden. Kolmas jakso käsittelee EU:n maaseutupolitiikan rahoituskautta 2023–2027. Se onkin aihe, joka viljelijöitä nyt puhuttaa.
– Nyt vasta tutustutaan uuteen ohjelmaan ja odotetaan lopullisia ohjeita ja tulkintoja. Kaikilla on vielä tässä vaiheessa vähän epävarmuutta, joten on hyvä pohtia yhdessä esimerkiksi uuden kauden ympäristövaatimuksia ja kasvivalintoja, Satu Paananen kommentoi.
Hanketta koordinoi ProAgria Länsi-Suomi. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Valonia ja MTK Varsinais-Suomi. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö ja se jatkuu lokakuuhun 2024 asti.
Lähes jokainen tuntee jonkun yksin asuvan ikäihmisen, jonka hyvinvoinnista omaiset murehtivat. Uudessakaupungissa kehitetään terveysteknologiaa, jonka avulla yritetään luoda hoitajille lisää aikaa, omaisille mielenrauhaa ja ikäihmisille itselleen turvallisuuden tunnetta.
Vuonna 2021 Leader Ravakka myönsi perustamistuen Uudessakaupungissa toimivalle teknologiayritys Inlisol Oy:lle. Perustamistuen avulla start up -yritys sai tehtyä demon ikäihmisille suunnatusta palvelusta, jossa kotiin asennettavat sensorit mittaavat tutkateknologian avulla tilassa olevan ihmisen sijaintia, liikkeitä ja asentoja. Palveluun luotu älykäs teknologia pystyy muun muassa sensorien lähettämän datan avulla huomaamaan, jos huoneessa oleva henkilö vaikka kaatuu – ja tekemään siitä hälytyksen omaiselle tai hoitajalle.
Jos sensori on korkeintaan kahden metrin päässä ihmisestä, sen avulla pystytään tarkkailemaan myös sydämen lyöntejä ja hengitystä. Tulevaisuudessa järjestelmän uskotaan auttavan jopa uniapnean tai dementian varhaisten merkkien tunnistamisessa.
Inlisolin yrittäjät Aki Nummela ja Amin Torabi pitävät perustamistukea avaimena start upin alkutaipaleen menestykseen.
– Perustamistuki tuli meille todella tärkeään hetkeen. Sen avulla saimme tehtyä demohuoneen, jonka esittelimme sitten Uudenkaupungin vanhustenhoitoyksikölle. Demon avulla saimme vakuutettua myös ensimmäiset enkelisijoittajat. Sen jälkeen pääsimme tekemään prototyyppiä ja pilotoimaan sitä EAKR-rahoituksella, kertoo Nummela.
Tällä hetkellä yritys viimeistelee liiketoimintasuunnitelmaansa, etsii asiakkaita ja uutta rahoitusta. Samaan aikaan taustalla tehdään koko ajan tutkimustyötä ja teknistä kehitystä.
– Saimme juuri Tampereen yliopistosta väitöskirjatutkijan meille töihin vuodeksi. Hän väittelee sosiaalisesta eristäytyneisyydestä ja yksinäisyydestä ja auttaa meitä määrittelemään tutkimus- ja innovaatioprosesseja, Nummela iloitsee.
Inlisol tekee yhteistyötä myös Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa.
Tokiosta Uuteenkaupunkiin
Sensori ei ole kamera, vaan ennemminkin tutka. Yhdellä sensorilla pystytään analysoimaan noin 20–25 neliötä. Jos tilassa on esimerkiksi tietokoneen näyttö tai jokin muu esine, jonka taakse korkeataajuuksinen radiosignaali ei pääse, älykäs teknologia osaa paikata kuolleet kulmat.
Uudestakaupungista kotoisin oleva Aki Nummela ja norjalainen Amin Torabi tapasivat toisensa Tokiossa vuonna 2003 työskennellessään molemmat Nokialla. Sieltä Nummelan matka jatkui Pekingiin ja Torabin matka Berliiniin. Kun yhteinen yritysidea syntyi, he päätyivät yrittäjiksi Uuteenkaupunkiin, etätyötila Messiin.
– Maailma on niin digitaalinen, että huipputason teknologiayrityksen voi perustaa oikeastaan mihin tahansa. Uuteenkaupunkiin tulo oli hyvä ratkaisu, sillä Akilla oli täällä valmiiksi hyvät verkostot ja täältä löysimme myös rahoittajia, jotka uskoivat ideaamme. Tavoite on hioa tuote kuntoon Suomessa ja lähteä sen jälkeen markkinoimaan sitä myös kansainvälisesti, Torabi kommentoi.
Inlisolilla on ollut hyvä yhteistyö myös Uudenkaupungin vanhustyön kanssa. Viime vuonna he asensivat sensoreita yhteensä kymmeneen kohteeseen: kuntoutus- ja arviointiosasto Kuunarin asiakkaiden huoneisiin, hoitokoti Reimariin ja kotihoidon piirissä olevien ikäihmisten koteihin. Nyt kun uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, tavoitteena on päästä yhteistyöhön Varsinais-Suomen ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa.
Nykyiset sensorit on suunniteltu hoivatyön tueksi yksiöihin ja kaksioihin. Vielä ei olla siinä pisteessä, että tuotetta voisi markkinoida yksittäisille kuluttajille tai isoihin omakotitaloihin, mutta tulevaisuudessa senkin pitäisi olla mahdollista.
Teknologiasta ratkaisu hoitajapulaan
Yrityksen nimi Inlisol tulee sanoista inlife solutions (elämän ratkaisuja).
Nummela on aikoinaan opiskellut tietoliikennetekniikkaa ja valmistuu pian maisteriksi terveysteknologiasta. Torabi taas on elektroniikan ja IOT-järjestelmien asiantuntija.
– Vaikka meillä on molemmilla pitkä työkokemus teknologian kehittämisestä, tämä on yksi vaikeimmista projekteistamme. Mutta vaikka kehitystyö on monimutkaista, se ei ole mahdotonta. Ja se motivoi yrittämään, että uskomme tämän olevan tuote, jota todella tarvitaan, Nummela sanoo.
Väestön ikääntyminen on ongelma jo monissa yhteiskunnissa. Inlisolissa uskotaan, että teknologian avulla voidaan tulevaisuudessa helpottaa hoitajapulaa. Laitteet eivät voi korvata ihmistä kokonaan, mutta niiden avulla hoitajien harteilta saadaan poistettua sellaista tarkistavaa työtä, johon kuluu nyt paljon aikaa.
Amin Torabilla on aiheesta kokemusta myös omaisen näkökulmasta.
– Englannissa asuvat appivanhempani tarvitsivat paljon apua kotona ennen kuin he muuttivat hoitokotiin. Silloin vasta havahduin siihen, miten ikäihmisten kodeissa ei ole teknologiaa. Vaikka muussa yhteiskunnassa eletään edistyksellisen teknologian keskellä, monella ikäihmisellä ei ole edes Internet-yhteyttä, hän kommentoi.
– Hoitajapula tulee olemaan valtava ongelma tulevaisuudessa, kun maapallon väestö ikääntyy. Tämä on se ongelma, jonka me haluamme ratkaista, Aki Nummela päättää.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan hanke- ja yritystukia maaseudun paikalliseen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa rahoituskaudella 2023–2027.
Kaikki Suomen 52 Leader-ryhmää allekirjoittivat perjantaina 10. helmikuuta Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sopimukset EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudelle 2023–2027 Helsingin Säätytalolla.
Varsinais-Suomessa Leader-työtä jatkavat aiempien kausien tavoin Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Varsinais-Suomen ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisen Leader-toiminnan julkinen rahoitus tälle kaudelle on noin 230 miljoonaa euroa.
Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja sekä tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti.
Varsin Hyvä tavoittelee vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Varsin Hyvän sopimuksen allekirjoittivat toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Lietoon kuuluva Tarvasjoki siirtyi tämän vuoden alusta Varsin Hyvään Jokivarsikumppaneista.
Yhdistyksen paikallinen kehittämisstrategia on nimeltään Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä Turun seutu.
– Vetävällä tarkoitetaan yhdistystoiminnan ja elinkeinoelämän vetovoimaa, vireällä elinvoimaa ja hyvinvointia, välittävällä kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa sekä vihreällä kestävää kehitystä. Kehittämisstrategia on laajan osallistavan valmistelun tulosta. Jokaisella alueemme asukkaalla ja toimijalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön, Poikonen kertoo.
I samma båt – Samassa veneessä kehittää saariston elinvoimaa
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän puheenjohtaja Siv Holmgren ja toiminnanjohtaja Minna Boström sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmää edustivat Säätytalolla toiminnanjohtaja Minna Boström ja puheenjohtaja Siv Holmgren. Yhdistys tukee maaseudun ja saariston kehittämistä Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa.
– Uuden kauden strategiassamme on neljä painopistettä: älykkäät kylät, matkailu, lähiruoka ja ympäristötoimet. Uudella kaudella on mahdollista hakea aikaisemmilta kausilta tuttujen yritystukien ja yleishyödyllisten kehittämishankkeiden lisäksi esimerkiksi pienhankkeita, eli alle 8 000 euron hankkeita ja uusille yrittäjille suunnattuja yritysseteleitä, Boström esittelee.
Jokivarsikumppanit näkee elinvoiman pito- ja vetovoimatekijänä
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Jokivarsikumppaneista Säätytalolle lähtivät toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino. Jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Somero. Sen uudessa strategiassa on kolme painopistealuetta: elinvoimaisuuden infrastruktuuri, yhteisöllisyys pito- ja vetovoimana sekä monimuotoisuus elinkeinoissa ja työpaikoissa.
– Uusien yritystukimuotojen myötä yritämme tuoda entistä laajempaa näkökulmaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat ympäristö- ja ilmastotoimet sekä älykkäät kylät, Sainio lisää.
Ravakka teki Suomen parhaan strategian
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ravakan puheenjohtaja Kari Mäkelä ja toiminnanjohtaja Ulla Kallio sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Ravakkaa edustivat allekirjoitustilaisuudessa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja puheenjohtaja Kari Mäkelä. Ravakan alueeseen kuuluu Laitila, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Pyhäranta ja Rauma. Eurajoki siirtyi vuodenvaihteessa Ravakasta Leader Satasiltaan.
Ravakan uusi kehittämisohjelma Luotsi sai Leader-valintakomitealta parhaimmat pisteet koko Suomessa. Luotsin laatimiseen osallistui arviolta 2 500 ihmistä.
– Ohjelmassa kuuluu alueemme asukkaiden, yhdistysten, yritysten, asiantuntijoiden ja nuorten ääni. Suuri kiitos kaikille strategian tekoon osallistuneille! Luotsi-strategian tavoitteena on edistää elinvoimaa elinkeinoista, luoda mahdollisuuksia matkailusta, tehdä älykkäästi yhdessä ja luoda mahdollisuuksia virkistävään vapaa-aikaan, Kallio kommentoi.
Ykkösakseli tavoittelee sujuvaa arkea ja tulevaisuuteen varautumista
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ykkösakselin puheenjohtaja Kai Nousiainen ja toiminnanjohtaja Maarit Teuri sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.
Ykkösakselin sopimukseen tuli toiminnanjohtaja Maarit Teurin ja puheenjohtaja Kai Nousiaisen nimet. Ykkösakseli jatkaa maaseudun paikallista kehittämistä Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät Lohjan ja Salon kaupunkikeskustat.
Ykkösakseli sai rahoitusta yhteensä 4,8 miljoonaa. Myönnetystä rahoituksesta 3,8 miljoonaa käytetään hanketukiin ja vajaa miljoona Leader-ryhmänä toimimiseen eli alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivointiin ja neuvontaan.
– Olemme erittäin tyytyväisiä saamaamme rahoitukseen. Vuositasolla voimme myöntää hanke- ja yritystukia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin. Ykkösakselin uudessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi parempia lähipalveluja, sujuvaa arkea, elinvoimaisia mikroyrityksiä ja varautumista tulevaisuuteen, Teuri kertoo.
Välineitä aktiiviseen toimintaan
Antti Kurvinen.
Säätytalolla pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa puhuivat maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
– Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui.
Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puolestaan esiin suomalaisen Leader-työn edistyksellisyyden kansainvälisesti arvioituna.
Leader-toimintaa on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä yli 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.
Lisätiedot:
Leader-ryhmien toiminnanjohtajat
Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434
Leader-grupperna i Egentliga Finland får under programperioden 2023–2027 dela ut över 20 miljoner euro i projekt- och företagsstöd för att utveckla landsbygden.
Fredagen den 10 februari undertecknade alla Finlands 52 Leader-grupper på Ständerhuset avtalen med Jord- och skogsbruksministeriet och Livsmedelsverket för EU:s landsbygdspolitiska finansieringsperiod 2023–2027.
I Egentliga Finland är grupperna liksom under tidigare perioder Varsin Hyvä som fungerar i Åbotrakten, I samma båt – Samassa veneessä som fungerar i skärgården, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit som fungerar i trakten av Loimaa och Somero, Ravakka som fungerar i Nystadsområdet och Satakunta samt Ykkösakseli som fungerar i Saloområdet och Nyland.
Grupperna i Egentliga Finland får under de närmaste fem åren dela ut över 20 miljoner euro för att utveckla landsbygden. Den offentliga finansieringen av Leaderverksamheten i Finland är under den här perioden omkring 230 miljoner euro.
I Egentliga Finland ser gruppernas finansieringsramar ut så:
Varsin Hyvä: 4 miljoner euro
I samma båt – Samassa veneessä: 2,8 miljoner euro
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit: 4,2 miljoner euro
Ravakka: 4,8 miljoner euro
Ykkösakseli: 4,8 miljoner euro
Leader-grupperna är föreningar för utveckling av landsbygden. I deras verksamhet deltar områdets invånare och samfund som utvecklar området, som organisationer och kommuner i området. Med lokala åtgärder förbättrar man landsbygdens livskraft, utvecklar lokal service och näringar samt stöder mikroföretag och annan företagsamhet. Leader-grupperna beviljar EU-finansiering för lantliga utvecklingsprojekt och företagsstöd enligt sina egna lokala utvecklingsstrategier.
Varsin Hyvä vill göra Åbotrakten lockande, pigg, engagerad och grön
Antti Kurvinen, Pia Poikonen, Päivi Paavilainen och Antti-Jussi Oikarinen.
För Varsin Hyväs del var det verksamhetsledare Pia Poikonen och ordförande Päivi Paavilainen som skrev under avtalet. Varsin Hyvä har ett område som inkluderar S:t Karins, Lundo, Masku, Nådendal, Nousis, Pemar, Reso, Rusko, Sagu, Tövsala och Åbos glesbygdsområden. Tarvasjoki som är en del av Lundo överfördes i början av året till Varsin Hyvä från Jokivarsikumppanit.
Föreningens lokala strategi heter Åbotrakten som lockar förnuftigt, piggt, engagerat och grönt.
– Med lockande menar vi dragningskraften i föreningsverksamheten och näringslivet, med pigghet livskraft och välfärd, med engagemang kulturarv och lokalhistoria samt med grön hållbar utveckling. Strategin har vuxit fram i en beredning på bred bas. Varje invånare och aktör inom vårt område har haft möjlighet att påverka dess innehåll, berättar Poikonen.
I samma båt – Samassa veneessä utvecklar skärgårdens livskraft
Antti Kurvinen, Siv Holmgren, Minna Boström och Antti-Jussi Oikarinen.
I samma båt – Samassa veneessä representerades i Ständerhuset av verksamhetsledare Minna Boström och ordförande Siv Holmgren. Föreningen stöder utvecklingen av landsbygd och skärgård i Pargas, Kimitoön och Gustavs.
– Vi har fyra tyngdpunkter i vår strategi för den nya perioden: smarta byar, turism, närmat och miljöåtgärder. Förutom företagsstöden och de allmännyttiga utvecklingsprojektstöden som är bekanta från tidigare perioder kan man under den nya perioden också ansöka om stöd för små projekt, alltså sådana under 8000 euro, samt företagssedlar för nya företagare, berättar Boström.
Jokivarsikumppanit ser livskraften som en adhesions- och attraktionsfaktor
Antti Kurvinen, Taina Sainio, Antti Leino och Antti-Jussi Oikarinen.
Från Leader-grupp Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit var det verksamhetsledare Taina Sainio och viceordförande Antti Leino som mötte upp i Ständerhuset.
Jokivarsikumppanit har kommunerna Aura, Koski TL, Loimaa, S:t Mårtens, Oripää, Pöytis och Somero som sitt område. Dess nya strategi har tre tyngdpunktsområden: infrastruktur för livskraft, social sammanhållning som kvarhållande och attraherande kraft samt mångsidighet i näringsliv och arbetsmarknad.
– Med nya slags företagsstöd försöker vi ta ett mera vidsynt grepp på hur vi utvecklar näringslivet. Genomgående teman i programmet är miljö- och klimatåtgärder samt smarta byar, tillägger Sainio.
Ravakka gjorde Finlands bästa strategi
Antti Kurvinen, Kari Mäkelä, Ulla Kallio och Antti-Jussi Oikarinen.
Leader Ravakka representerades vid undertecknandet av föreningens verksamhetsledare Ulla Kallio och ordförande Kari Mäkelä. Till Ravakkas område hör Letala, Nystad, Vemo, Virmo (Mynämäki) Pyhäranta och Raumo. Euraåminne överfördes vid årsskiftet från Ravakka till Leader Satasilta.
Leaders urvalskommitté gav Ravakkas nya utvecklingsprogram Luotsi (Lotsen) de högsta poängen i hela Finland. Uppskattningsvis 2 500 personer deltog i utvecklandet av Luotsi.
– I programmet hör man vårt områdes invånares, föreningar, företags, experters och ungdomars röster. Ett stort tack till alla som deltagit i strategiarbetet! Målet för Luotsistrategin är att främja livskraft via näringarna, skapa möjligheter inom turismen, jobba ihop på smarta sätt och ge förutsättningar för en meningsfull fritid.
Ykkösakseli eftersträvar en fungerande vardag och beredskap för framtiden
Antti Kurvinen, Kai Nousiainen, Maarit Teuri och Antti-Jussi Oikarinen.
Det var verksamhetsledare Maarit Teuri och ordförande Kai Nousiainen som satte sina namn under Ykkösakselis avtalspapper. Föreningen fortsätter att utveckla landsbygden lokalt i Salo, Högfors, Lojo och Vichtis. Själva de urbana centrumen i Salo och Lojo får inte Leaderfinansiering.
Ykkösakseli fick sammanlagt 4,8 miljoner euro i finansiering. Av pengarna används 3,8 miljoner till projektstöd och en knappa miljon till Leader-gruppens verksamhet, dvs aktivering och rådgivning för områdets invånare, samfund och företag.
– Vi är mycket nöjda med finansieringen vi fått. På årsnivå kan vi bevilja ungefär lika mycket projekt- och företagsstöd som tidigare. Ykkösakselis nya strategi siktar på bättre lokal service, en fungerande vardag, livskraftiga mikroföretag och beredskap för framtiden, berättar Teuri.
Instrument för aktiv verksamhet
Antti Kurvinen.
Vid undertecknandet på Ständerhuset talade jord- och skogsbruksminister Antti Kurvinen och kanslichef Jaana Husu-Kallio.
– Leaderverksamheten har befäst sin plats som lokal utvecklingsaktör. Lokala åtgärder främjar förutom människors och miljöns välfärd, biodiversiteten och dämpandet av klimatförändringen. Leader uppmuntrar landsbygdens invånare och ger dem verktyg för aktiv verksamhet. Det i sin tur stärker demokratin, sade Kurvinen.
Kanslichef Jaana Husu-Kallio för sin del lyfte fram hur avancerat det finländska Leaderarbetet är i internationell jämförelse.
Det finns Leaderverksamhet överallt på den finländska landsbygden, och över 2,5 miljoner människor bor i landsbygdsområden med tillgång till Leaderfinansiering. Finansieringen av Leaderverksamheten kommer ur EU:s landsbygdsfond samt statens och kommunernas budgeter. Det kompletteras alltid också av de sökandes privata finansiering.
Tilläggsuppgifter:
Verksamhetsledarna för Leader-grupperna
Leader Ravakka: Ulla Kallio, tel. 044 034 4345
Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, tel. 0400 718 913
Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, tel. 050 338 3867
EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi on vaihtunut ja nyt on aika juhlia! Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Leader-ryhmät järjestävät maakunnan oman maaseutugaalan, jossa palkitaan rahoituskauden 2014–2022 vaikuttavimmat hankkeet.
Varsinais-Suomen maaseutugaalaa vietetään lauantaina 25. maaliskuuta kello 12–16 Kaarinan Piikkiössä, Kavalton tilalla. Gaalassa julkistetaan Varsinais-Suomen parhaat maaseudun kehittämishankkeet vuosilta 2014–2022. Palkintojen jaon lomassa syödään maittava lähiruokalounas ja nautitaan elävästä musiikista, jota tarjoilee Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.
Maaseutugaalaan kutsutaan sekä maaseudun kehittäjiä että hanketoteuttajia. Juhlan juontavat Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen ja Ruokaviraston verkostoasiantuntija Ann-Sofie Backgren. Juhlapuheen pitää Ely-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Antti Jaatinen. Tilaisuus on kaksikielinen.
77,5 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen maaseudun hyväksi
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahaston tukia jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla, joka on jakautunut yritystukiin ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin.
Varsinais-Suomessa maaseudun kehittämistukia myöntävät Ely-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Uusi ohjelmakausi 2023–2027 on jo alkanut, mutta tukihaku aukeaa vasta myöhemmin. Uusia hankkeita voi kuitenkin jo suunnitella. Hankeneuvojat ovat töissä koko hakutauon ajan ja auttavat hakemusten valmistelussa.
Vaikuttavimmat hankkeet palkitaan
Maaseutugaalassa jaetaan kymmenen palkintoa. Ely-keskus palkitsee Varsinais-Suomen vaikuttavimman kehittämishankkeen ja vaikuttavimman yritystuen. Leader-ryhmät ovat valinneet tukemistaan hankkeista maakunnan vaikuttavimman ympäristöhankkeen, liikuntahankkeen, kulttuurihankkeen, nuorisohankkeen, lähiruokahankkeen, kylähankkeen ja kansainvälisen hankkeen sekä yritystuen.
Sokerina pohjalla palkitaan yleisön suosikkihanke, jonka päättävät äänestäjät. Äänestysaika päättyy torstaina 23.3. klo 12.
Paraisten keskustan tuntumaan kalkkilouhosta ympäröivälle jätekivimäelle rakennettiin talkoilla 470-askelmaiset kuntoportaat.Portaiden huipulla on näköalatasanne, josta voi ihailla kalkkilouhosta ja saaristomaisemia sekä huipulle pystytettyä taideteosta Kvinnan ur berget. Kuntoportaat ovat saaneet paljon kiitosta esimerkiksi valaistuksestaan, sijainnistaan, pituudestaan, leveydestään ja optimaalisesta askelkorkeudestaan. Lisäksi portaat tunnetaan siitä, että kulkijat tervehtivät siellä aina toisiaan. Hankkeessa tehtiin yli 2000 tuntia talkoita ja kerättiin paljon myös lisärahoitusta, kun puun hinta nousi kesken hankkeen. Hankkeessa tehtiin esimerkillistä yhteistyötä yhdistysten, yrittäjien, kunnan ja maanomistajan välillä.
Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä Hirvihovin liikuntahallissa. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja, air track -mattoja ja vaikka mitä! Tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan. Trombilandiat alkoivat syksyllä 2021. Vuonna 2022 Jankko toteutti Leader-hankkeen, jossa tapahtumia kehitettiin eteenpäin. Leader-tuella saatiin hankittua ilmatäytteinen lentopalloverkko ja kaksi uutta pomppulinnaa, jotka ovat nykyisin Trombilandian vetonauloja.
Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila Tuuki avattiin lokakuussa 2020. Tuukissa on hyvä opetuskeittiö, jossa voidaan järjestää vaikka ruokakursseja. Tiloista löytyy yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita. Lisäksi Tuukissa voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla. Yhteisötilan eteen tehtiin yli 1 400 tuntia talkoita. Marttoja oli talkoissa jo 50, mutta lisäksi niihin osallistui monia muitakin vapaaehtoisia.
Eloisa Pohjois-Turku -hankkeessa kehitettiin Pohjois-Turun eri asuinalueille (Moisio, Yli-Maaria, Paattinen, Jäkärlä, Tortinmäki) uutta toimintaa, vapaaehtoistyön mallia ja yhtenäistä tiedotusta. Tavoitteena oli tukea alueen asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vauvasta vaariin muun muassa säännöllisen viikkotoiminnan, asukasiltojen sekä tapahtumien ja tempausten avulla. Toimintaa järjestettiin Pohjois-Turun kaikilla asuinalueilla. Hanketta koordinoi Fingeroosin säätiö ja se toteutettiin yhteistyössä Maarian kyläyhdistyksen kanssa. Hankkeen päätoimipaikka oli Maarian kylätalo. Hankkeella oli poikkeuksellisen laaja yhteistyöverkosto ja se edisti myös kestävää kehitystä toiminnassaan.
Idea kotitarveviljely-hankkeeseen syntyi itseltään kotiviljelijöiltä. Hankkeessa jaettiin tietoa ja kokemuksia kotitarveviljelystä sekä pidettiin aiheeseen liittyviä luentoja ja tilattiin yhdessä siemeniä. Hankkeessa tuotettiin verkkoon roimasti tietoa esimerkiksi kompostoinnista, taimikasvatuksesta ja erilaisista kasvulavoista. Lisäksi hanke järjesti juuresviikot, joiden aikana tehtiin Facebookissa live-lähetyksiä eri juuresten ympärillä. Hanke toteutettiin Salossa ja se sai suuren suosion salolaisten keskuudessa. Hankkeen Facebook-ryhmässä on yli 400 jäsentä.
Hyvinvointia riistasta – Välmående av vit oli kaksikielinen hanke, joka toteutettiin alueiden välisenä. Varsinais-Suomen lisäksi hanke vaikutti Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä, eli valkohäntäpeurojen levinnäisyysalueella. Valkohäntäpeurakantojen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevan vuosikymmenen aikana. Hanke tarjosi molemmilla kotimaisilla kielillä välineitä metsästysseuroille ja yhdistyksille sekä metsästylupa-asioihin että riistalihan myyntikanavien kehittämiseen. Kuluttajilla on nyt selkeästi kiinnostusta riistalihaa kohtaan, joten hanke vastasi hyvin ajankohtaiseen tarpeeseen. Hankkeessa tuotettiin aiheesta myös käytännönläheisiä oppaita. Yhteistyökumppaneina olivat Riistakeskus ja Brahea-keskus.
Kartano 2021 -hankkeessa perustettiin uusi boutique-hotelli Taalintehtaalle. Ullman’s Villa avattiin kesällä 2022 linnamaiseen, 1860-luvulla rakennettuun kartanoon, joka on toiminut aikaisemmin esimerkiksi Wärtsilän edustustilana. Hienolla paikalla mäen laella sijaitseva hotelli tarjoaa myös kahvila- ja ravintolapalveluita. Kartanon sisustus huokuu historiaa ja tarjoaa rentouttavan ympäristön sekä yöpyjille että ravintolan asiakkaille. Hotellissa on järjestetty myös tapahtumia ja hanke on toiminut hyvässä yhteistyössä muiden Taalintehtaan matkailua kehittävien hankkeiden kanssa.
En ny finansieringsperiod inom EU:s jordbrukspolitik har inletts och nu är det dags att fira! Egentliga Finlands NTM-central och Leadergrupperna arrangerar landskapets egna landsbygdsgala, där de mest verkningsfulla projekten från perioden 2014–2022 premieras.
Egentliga Finlands landsbygdsgala firas lördagen den 25 mars klockan 12–16 i på Kavalto gård i Pikis i S:t Karins kommun. Under galan tillkännages de bästa landsbygdsutvecklingsprojekten för åren 2014–2022 i Egentliga Finland. Medan prisen delas ut förtärs en utsökt lunch med närmat och livemusik, som serveras av Kapteeni Vahto och Luntreijarit.
Både landsbygdsutvecklare och de som förverkligat projekten är inbjudna till landsbygdsgalan. Värd för firandet står Masku kommuns näringschef Lauri Hyttinen och Livsmedelsverkets nätverksexpert Ann-Sofie Backgren. Festtalet hålls av Antti Jaatinen, chef för NTM-centralens enhet för landsbygdsservice. Evenemanget är tvåspråkigt.
77,5 miljoner euro för Egentliga Finlands landsbygd
Finland får bidrag för att utveckla sina egna landsbygdsområden ur Europeiska Unionens fond för utveckling av lantbruket. Landsbygdsfondens stöd fördelas enligt det regionala landsbygdsprogrammet och Leadergruppernas lokala utvecklingsstrategier. Under programperioden 2014-2022 användes sammanlagt 77,5 miljoner euro på utvecklandet av landsbygden i Egentliga Finland, fördelat på företagsstöd och allmännyttiga utvecklingsprojekt.
I Egentliga Finland är det NTM-centralen och fem Leadergrupper som beviljar stöd för landsbygdsutveckling: Varsin Hyvä som fungerar i Åbotrakten, I samma båt – Samassa veneessä som fungerar i skärgården, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit som fungerar i trakten kring Somero och Loimaa, Ravakka som fungerar i Satakunta och i Nystadstrakten och Ykkösakseli som fungerar i Nyland.
Den nya programperioden 2023–2027 har redan inletts men möjligheten att ansöka om stöd öppnas först senare. Man kan dock redan nu planera nya projekt. Projektinstruktörerna arbetar under hela ansökningspausen och hjälper till att förbereda ansökningar.
De mest verkningsfulla projekten premieras
Under landsbygdsgalan delas tio pris ut. NTM-centralen premierar det mest verkningsfulla utvecklingsprojektet och mest verkningsfulla företagsstödet. Leadergrupperna har bland de projekt de stött valt ut landskapets mest verkningsfulla miljöprojekt, motionsprojekt, kulturprojekt, ungdomsprojekt, närmatsprojekt, byaprojekt, internationella projekt samt företagsstöd.
Som socker på bottnen premieras publikens favorit i en öppen omröstning. Tiden för att rösta går ut kl 12 torsdagen den 23 mars.
• Förverkligat av: Väståbolands företagare • Stödet beviljade: Leader I samma båt – Samassa veneessä.
Frivilliga byggde en 470 trappstegs konditionstrappa upp på backen av sidosten invid kalkgruvan nära Pargas centrum. Högst upp finns en utsiktsplattform, därifrån man kan beundra kalkgruvan och skärgårdslandskapet liksom konstverket Kvinnan ur berget som rests där uppe. Konditionstrappan har fått speciellt mycket beröm såväl för sin belysning, placering, längd, bredd och den optimala steghöjden. Trappan har också blivit känd för att man alltid hälsar då man möts där. Inom projektet gjordes över 2000 timmar frivilligarbete. Dessutom samlade man in extra finansiering då priset på trävaror steg under projektets gång. Inom projektet samarbetade föreningar, företagare, kommunen och markägare på ett föredömligt sätt.
Volleybollföreningarna Jankko volleyboll och Hurrikaani-Loimaa arrangerar med ett par månaders mellanrum roliga motionsdagar för barn i Hirvihovi motionshall. Tummelplatsen som kallas Trombilandia har hoppslott, balansbanor, volleybollnät, trampbilar, air track-mattor med mera! Evenemangen lockar alltid människor i hundratal för att motionera, leka och träffas. Trombilandior har ordnats sedan hösten 2021. År 2022 genomförde Jankko ett Leaderprojekt för att vidareutveckla programmet. Med stöd via Leader skaffade man ett uppblåsbart volleybollnät och två nya hoppslott, som numera är riktiga dragplåster för Trombilandia.
Communityrummet Tuuki som inretts i lokaliteterna som ortens nedlagda institut för hantverk och konstindustri efterlämnade öppnades i oktober 2020. I Tuuki finns ett bra undervisningskök, där man kan ordna till exempel matlagningskurser. I lokaliteterna finns också olika slags symaskiner. I Tuuki kan man läsa tidningar och träffa andra. De gemensamma lokaliteterna och utrustningen där kan användas också av andra föreningar och samfund utan hyra. Kostnaderna för att upprätthålla lokaliteterna täcker Tuukis sponsorföretag. Det gjordes över 1400 timmar frivilligarbete för communityrummet. Av deltagarna var 50 marthor, men också många andra deltog.
Livliga Norra Åbo
• Förverkligat av: Fingerroos stiftelse och St Marie byaförening (Maarian kyläyhdistys) • Stödet beviljade: Leader Varsin Hyvä
Med projektet Eloisa Pohjois-turku (”Livaktiga norra Åbo”) tog man fram ny verksamhet, nya modeller för frivilligarbete och samlad informationsmodell för bostadsområdena i norra Åbo (Moisio, Övre S:t Marie, Patis, Jäkärlä, Tortinmäki). Avsikten var att stärka känslan av delaktighet och samhörighet bland områdets invånare genom regelbundna veckoaktiviteter, invånarkvällar och olika evenemang och happenings. Verksamheten pågick i alla områdets bostadsområden och riktades till alla årdrar. Projektet koordinerades av Fingerroos-stiftelsen och det förverkligades tillsammans med St Marie byaförening. Projektets centrala plats för S:t Marie byagård (Maarian kylätalo). Projektets samarbetsnätverk var ovanligt brett och det gynnade också hållbar utveckling.
Idéen till att utveckla husbehovsodlingen kom från odlarna själva. Inom projektet spred an information och erfarenheter av husbehovsodling, höll föreläsningar som tangerade ämnet och gjorde gemensamma fröbeställningar. Inom projektet skapade man en hel del information om kompostering, plantskolning och olika växtunderlag, vilken också lades upp på nätet. Dessutom ordnade man rotfruktsveckor då man i Facebook hade livesändningar kring olika rotfrukter. Projektet genomfördes i Salo och blev mycket populärt bland kommunens invånare. Dess Facebookgrupp räknar över 400 medlemmar.
Välmående av vilt
• Förverkligat av: Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi • Stödet beviljade: Egentliga Finlands NTM-central
Hyvinvointia riistasta – Välmående av vilt var ett tvåspråkigt projekt som överskred landskapsgränserna. Förutom i Egentliga Finland verkade projektet i Nyland, Birkaland, Egentliga Tavastland, Satakunta och Päijänne-Tavastland, d v s inom utbredningsområdet för vitsvanshjort. Det förutspås att stammen av vitsvanshjortar kommer att kraftigt öka under de närmaste tio åren. Inom projektet erbjöd man på båda inhemska språken jaktföreningar och jaktsällskap verktyg att underlätta sökandet av jakttillstånd som till att utveckla försäljningskanaler. Konsumenterna är nu klart intresserade av viltkött, så projektet svarade mot ett aktuellt behov. Inom projektet skrev man också praktiska guider kring ämnet. Projektets samarbetsparters var (Åbo Universitets) Brahea-keskus och Finlands Viltcentral.
I projektet Kartano 2021 grundades ett nytt boutiquehotell i Dalsbruk. Ullman’s Villa som öppnades sommaren 2022 finns i en slottsliknande herrgårdsbyggnad från 1860-talet som tidigare bland annat fungerat som Wärtsiläs representationslokaler. Hotellet, som är fint beläget på ett backkrön, erbjuder också café- och restaurangtjänster. Gårdens inredning andas historia och erbjuder en avkopplande miljö såväl för nattgäster som för restaurangkunder. Det har också ordnats evenemang i hotellet och projektet har fungerat i nära samarbete med andra som utvecklar turismen i Dalsbruk.
Oletko joskus haaveillut yrittäjyydestä? Leader I samma båt – Samassa veneessä tukee saariston nuorten yrittäjyyshaaveita 1 000 euron suuruisilla starttirahoilla myös kesällä 2023.
I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmä avaa taas Nuori Yrittäjä -rahoituksen haettavaksi. Tuki on 1 000 euroa ja se on tarkoitettu Paraisilla, Kemiönsaarella tai Kustavissa toimiville, korkeintaan 25-vuotiaille nuorille, jotka haluavat kokeilla kesän aikana oman yrityksen pyörittämistä. Hakuaika alkaa 3. helmikuuta ja päättyy 3. maaliskuuta.
– Omassa yrityksessä saa olla oman itsensä pomo! Nuori Yrittäjä -rahoituksen avulla voi luoda itselleen oman kesätyön, kannustaa Nelli Salonen, Leader-ryhmän hanketyöntekijä.
Tukea on tarjolla kahdeksalle nuorelle ja etusijalla ovat uudet hakijat. 1 000 euron tukea voi hyödyntää esimerkiksi yrityksen alkuinvestointeihin, kirjanpitäjän palkkioihin tai vaikka maksupäätteen ja työvälineiden hankintoihin.
Edellisinä vuosina Nuori Yrittäjä -tuilla on perustettu esimerkiksi kesäkahviloita, ompelimo ja vene- ja autopesupalvelu. Kesällä 2021 Leader-ryhmä toteutti yhden nuoren yrittäjän kanssa pilotin, joka onnistui niin hyvin, että seuraavana kesänä Nuori Yrittäjä -tuki avattiin haettavaksi useammalle nuorelle.
Kesällä 2022 Nuori Yrittäjä -tuen saivat:
Suli-Suli Jäätelökahvila Iniössä (Julia Vihinen ja Susanne Sipinen)
Kauppamuseon lahjatavarakauppa Houtskarissa (Enni Könönen ja Sebastian Fagerlund)
Olivers Chili Korppoossa (Oliver Söderblom)
Gulf of Nagu Nauvossa (Elias Båge ja Hugo Pulla)
Jelmina Design Kemiössä (Jenny Ginlund)
MiVi Beauty Nauvossa (Julia Adolfsson)
Kaffe Knopen Rosalassa (Linnéa Lans)
Turboathe Paraisilla (Simon Lindström ja Artur Pahlman)
Suurin osa tukea saaneista nuorista piti todennäköisenä, että yritystoiminta jatkuu myös tulevaisuudessa jossain muodossa. Leader-ryhmän hankeneuvoja Hanna Hermansson pitää Nuori Yrittäjä -konseptia toimivana juuri saaristossa.
– Tällä alueella yrittäjyys on tärkeä toimeentulon lähde ja on hyvä tutustua siihen aikaisessa vaiheessa, hän kommentoi. Lue lisää ja jätä oma hakemuksesi osoitteessa: Sameboat.fi/nuoriso.
Serkukset suosittelevat kokeilemaan yrittäjyyttä
Suli-Suli jäätelökahvila Iniön torilla sulatti sekä paikallisten että matkailijoiden sydämet.
Serkukset Julia Vihinen ja Susanne Sipinen perustivat kesällä 2022 Iniön torille jäätelökahvilan nimeltä Suli-Suli.
– Pidimme kahvilaa juhannuksesta elokuun puoliväliin asti ja kaikki meni todella hyvin! Olimme yllättyneitä, miten helposti kaikki järjestyi. Meidän kahvilasta tuli nopeasti sekä paikallisten että matkailijoiden kohtaamispaikka ja saimme paljon positiivista palautetta, kertoo Vihinen.
Vihinen opiskelee viestintää ja Sipinen puolestaan valtiotieteitä. 24-vuotiaat serkukset ovat kuitenkin tehneet kesätöitä jo useampana vuonna ravintola-alalla.
– Nyt saimme tehdä asiat juuri niin kuin itse halusimme ja yrittäjänä kesä oli taloudellisesti paljon kannattavampi kuin kesätyöntekijänä. Viime kesänä saadun kokemuksen perusteella voisimme hyvin olla vaikka ihan täysipäiväisiä yrittäjiä. Suosittelemme lämpimästi muitakin kokeilemaan, Vihinen kommentoi.
– Nuori Yrittäjä -tuki oli meille korvaamaton apu. Tukea käytettiin kahvikoneen hankintaan ja muihin tarvittaviin alkuinvestointeihin. On kivaa, että tällaisia tukia on tarjolla, hän jatkaa.
Serkukset tekivät kesän aikana tiivistä yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa ja osallistuivat myös paikallisiin tapahtumiin. Kokemus oli niin positiivinen, että he aikovat jatkaa toimintaa myös ensi kesänä.
Har du någonsin drömt om att bli företagare? Leader I samma båt – Samassa veneessä stöder ungas företagardrömmar i skärgården med 1 000 euro i startkapital under sommaren 2023.
Leader-gruppen I samma båt – Samassa veneessä kommer även detta år att öppna en ansökningsomgång för unga företagare. Bidraget är 1 000 euro och är avsett för ungdomar upp till 25 år som vill prova på att driva ett eget företag i Pargas, Kimitoön eller Gustavs under sommaren. Ansökningstiden börjar den 3 februari och slutar den 3 mars.
– Du kan vara din egen chef i ditt eget företag! Med hjälp av Ung Företagare kan du skapa ditt eget sommarjobb, uppmuntrar Nelli Salonen, projektarbetare för Leader-gruppen.
Bidrag beviljas till åtta ungdomar och i förstahand till nya sökande. Bidraget på 1 000 euro kan t.ex. användas till olika startinvesteringar, bokföringskostnader, införskaffningar av exempelvis betalterminaler eller olika arbetsredskap.
Tidigare år har Ung Företagare-bidraget använts till att starta företag som sommarcaféer, en syateljé och en båt- och biltvätt. Sommaren 2021 genomförde Leader-gruppen ett pilotprojekt med en ung företagare, vilket var så framgångsrikt att Ung Företagare -bidragetlanserades sommaren därpå.
Suli-Suli glasscafé i Iniö (Julia Vihinen och Susanne Sipinen)
Handelsmuséets presentbutik i Houtskär (Enni Könönen och Sebastian Fagerlund)
Olivers Chili i Korpo (Oliver Söderblom)
Gulf of Nagu (Elias Båge och Hugo Pulla)
Jelmina Design i Kimito (Jenny Ginlund)
MiVi Beauty i Nagu (Julia Adolfsson)
Kaffe Knopen i Rosala (Linnéa Lans)
Turboathe i Pargas (Simon Lindström och Artur Pahlman)
De flesta av de unga som beviljades stöd ansåg att de troligtvis skulle fortsätta med företagandet i någon form i framtiden. Hanna Hermansson, projektrådgivare för Leader-gruppen, anser att Ung Företagare-konceptet fungerar bra särskilt i skärgården.
– I den här regionen är företagandet en viktig inkomstkälla och det är bra att bekanta sig med det i ett tidigt skede, säger Hermansson.
Kusinerna Julia Vihinen och Susanne Sipinen öppnade ett glasscafé Suli-Suli på Iniö torg under sommaren 2022.
– Vi drev caféet från midsommar till mitten av augusti och allt gick riktigt bra! Vi blev förvånade över hur lätt allt ordnade sig. Vårt café blev snabbt en mötesplats för både iniöbor och turister och vi fick mycket positiv feedback, säger Vihinen.
Vihinen studerar kommunikation och Sipinen statsvetenskap. De 24-åriga kusinerna har dock arbetat i restaurangbranschen i flera år.
– Den här gången kunde vi göra saker precis som vi ville och som företagare var sommaren mycket mer ekonomiskt givande än som sommarjobbare. Med utgångspunkt i vår erfarenhet från förra sommaren kan vi mycket väl bli företagare på heltid. Vi rekommenderar varmt andra att prova det, säger Vihinen.
– Ung Företagare -bidraget var ovärderligt för oss. Vi använde stödet för att köpa en kaffemaskin och andra nödvändiga startinvesteringar. Det är trevligt att det finns såna här stöd att söka, fortsätter hon.
Under sommaren samarbetade kusinerna tätt med andra företagare i området och deltog också i lokala evenemang. Upplevelsen var så positiv att de planerar att fortsätta med verksamheten även nästa sommar.
Ytterligare uppgifter om Ung Företagare -bidraget:
