Uutiset

 

Mynämäellä sijaitseva PuuTila Oy on yritys, joka tuottaa kuivattua polttopuuta asiakkailleen. Yrittäjä Arttu Anttila sai idean polttopuiden myymisestä päästyään armeijasta. Nyt yritys on myynyt pääasiassa koivuklapia kolmen vuoden ajan. Toistaiseksi Arttu pyörittää yritystä sivutoimisesti isänsä Marko Anttilan kanssa. Päätoimisesti Arttu työskentelee metsäkoneenkuljettajana.

Yritys on jatkuvasti kehittänyt polttopuiden valmistuksen tehokkuutta ja myyntiä. PuuTilan uusin investointi on kuivaamo, jonka avulla kuivaa polttopuuta voidaan valmistaa ympäri vuoden. Nyt polttopuiden myynti työllistää myös talvella.

Aluksi puuta kuivatettiin kesän ajan pellolla auringon alla. Keväällä urakka oli suuri, sillä kaikki klapit piti tehdä valmiiksi pellolle kuivumaan. Ajatus kuivaamosta syntyi, kun kuivat polttopuut myytiin loppuun aina tammikuun tienoilla. Yritystoiminta piti saada ympärivuotiseksi.

– Nyt on kuivattu vuoden verran polttopuuta kuivaamon avulla. Hyvin tuo on toiminut ja helpottanut työmäärän jakamista. Nyt ollaan voitu ostaa raaka-ainetta tasaiseen tahtiin ja kuivaa polttopuuta on jatkuvasti myytävänä. Suurta varastoa ei tarvitse enää pitää, vaan puuta kuivataan uusien tilausten mukaan. Nyt kuivuri käy noin kerran viikossa, kertoo Arttu Anttila.

Kuivaa klapia muutamassa päivässä

Kuivaamo on tehty vanhaan hakeperävaunuun. Perävaunu on tosin käynyt läpi suuren muodonmuutoksen. Muun muassa pohja on vahvistettu ja vaunu on kauttaaltaan lämpöeristetty. Polttopuut lastataan yläkautta ja kuivuri tyhjennetään vaunussa olevan pohjakuljettimen avulla. Kuivaamoon mahtuu yhteensä 36 kuutiota klapeja. Koivuklapien kuivaus kestää erästä riippuen noin kahdesta kolmeen päivää.

Kuivaamo on pyörien päällä, joten tarvittaessa vaunua voidaan siirtää traktorilla toiseen paikkaan. Kuivaamossa voi kuivata myös haketta, joten vaunun voi myös vetää traktorin perässä metsään ja hakettaa täyteen.

Anttila päätti hakea kuivaamoon investointitukea maaseuturahaston kautta. Tuki haettiin lopulta Leader-yhdistys Ravakan kautta. Kuivaamon toteuttamiseen tuli yhteensä 20 prosentin investointituki, johon nuori yrittäjä on tyytyväinen.

– Loppujen lopuksi hankeen toteuttaminen oli vaivan väärti. Kyllä voin suositella maaseuturahaston tukimahdollisuuksien selvittämistä myös muille yrittäjille. Melkoista hakemuksen viilaamistahan se kyllä oli.  Ilman Ravakan apua hakemus ei olisi varmaankaan ikänä mennyt läpi. Näin jälkikäteen ei harmita, mutta täytyy myöntää, että suuri työ tehtiin ilman takeita rahoituksen toteutumisesta. Olisihan se harmittanut, jos rahoitus olisikin suuren työmäärän jälkeen hylätty, summaa Anttila

Polttopuuyrittäjä pitää yrityksen sijaintia maaseudulla vain hyvänä asiana. Maaseutualueelle myönnettävä investointituki on myös yksi maaseudulla toimimisen positiivinen asia.

– Maalla saa rauhassa touhuta ja tehdä. Raaka-aineen hankinta on helpompaa, kun yritys toimii maaseudulla. Koivu ostetaan tästä lähialueelta. Rakka-aineen kuljetuskustannukset olisivat suuremmat, jos yritys toimisi kaupunkialueella.

Anttila kertoo, että yrityksen tulevaisuuden menestys on lähinnä itsestä kiinni.

– Tekemisen tehostamisen ja järkeistämisen tarve on jatkuva. Ei lopu ikinä tehostamisen paikat tässä hommassa. Mahdollisuudet polttopuiden kanssa on lähes rajattomat.

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

 

Suomen Laiturikauppa Oy myy ja valmistaa kelluvia laitureita ja laituritarvikkeita. Yritys sijaitsee Mietoisissa Kustavintien varrella, tie on monen potentiaalisen asiakkaan mökkitie.

Yritys valmistaa sekä betoni- että muoviponttonilaitureita. Kaikki yrityksen laiturit on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön. Tämän hetken kysytyin laituri on betonilaituri, joka on hyvä laituri yleiskäyttöön.

– Olemme tyytyväisiä myymälämme sijaintiin mökkitien varrella. Asumme perheeni kanssa Mietoisissa ja täten oli luonnollinen valinta perustaa yritys juuri Mietoisiin, kertoo Suomen Laiturikaupan yrittäjä Ville Valtanen. Valtasen mukaan Varsinais-Suomi on laiturien myynnin kannalta hyvä markkina-alue, sillä alueella on paljon rantaa ja mökkejä.

Tuotanto tehostui investointituen avulla

Yritys sijaitsee maaseudulla, joten sille on myönnetty investointitukea maaseuturahaston kautta. Tuki on haettu Leader-yhdistys Ravakasta. Tuen avulla yritys on muun muassa hankkinut tuotantotilat laitureiden valmistamiseen. Investointituen avustuksella yritys on tuonut laituriponttonien valmistuksen omiin käsiin.

– Kyllä tuo investointituki on auttanut meitä pääsemään monessa asiassa eteenpäin laitureiden tuotannossa. Voin suositella muillekin yrittäjille maaseuturahastoa, sillä meille se on ollut suuri apu, kertoo Valtanen.

Yrityksen tulevaisuus näyttää Valtasen mukaan lupaavalta.

– Hyvältä näyttää tällä hetkellä yrityksen tulevaisuus. Olen todella ylpeä siitä, että ollaan pystytty työllistämään paikallisia ihmisiä ja nyt kun vielä tämä nousukausi saadaan kunnolla käyntiin, niin ihan hyvältä näyttää laiturimyynnin kannalta, kommentoi Valtanen.

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Styrox-tuotevalmistajan huoli jätteestä synnytti kierrätysyrityksen. Nyt styroxin keräily mahdollistaa pienemmän hiilijalanjäljen myös muille yrityksille.

Laitilalainen Sulotek Oy valmistaa kuumalankatekniikalla tuotteita EPS-muovista eli styroxista kuudessa eri kovuusluokassa. Pehmeimmästä valmistetaan mm. elektroniikkalaitteiden pakkauspehmusteet ja kovimmasta kuljetuskiiloja paperiteollisuuden tarpeisiin.

Yritys sai alkunsa vuonna 2011 Ukipoliksen Yrityshautomon kautta.

– Yritysidean isä, yhtiökumppanini Ilkka Rämänen on nyt jäänyt eläkkeelle. Hänen ideoimansa omavalmisteiset koneet mahdollistavat leikkaamisen millin kymmenysosan tarkkuudella, kertoo yrittäjä Santeri Sulo.

Alkuun vain eristeitä ja pakkausmateriaaleja valmistanut yritys kasvaa etenkin fantasiarakentamisen ja 3D-tuotesuurennusten puolella. Osa suunnitellaan alusta saakka itse.

– Olemme valmistaneet mm. oikean kokoisen elefantin ja lasten kiipeilyseinän laivateollisuuteen. Puu- ja metalliverstaan, maalaamon sekä osaavan työvoiman vuoksi tuotteet voidaan pinnoittaa iskunkestäviksi tai niihin voidaan lisätä esimerkiksi puu-, valo- tai vesielementtejä – mielikuvitus on rajana. Olemme saaneet näin jalansijaa myös kansainvälisillä markkinoilla.

Omat ja muiden jätteet kiertoon

Styrox tulee Termisolin Vammalan tehtaalta. Kuukaudessa kahden leikkuukoneen läpi menee noin 300–400 kuutiota tavaraa. Tämä tarkoittaa myös valtavaa määrää leikkuujätettä.

– Alusta saakka mietitytti, mitä leikkausjätteelle tehtäisiin. Otin yhteyttä Helistölän Jarnoon, ja hän näki heti mahdollisuuksia, Sulo kertoo.

Niin syntyi Suomen suurin styrox-jätteen keräilyyn ja käsittelyyn keskittynyt yritys PS-Processing Oy. Suurin asiakasryhmä ovat kala-alan yritykset, joille styroksiset kalalaatikot ovat iso ympäristötaakka. Keräily auttaa saamaan materiaalin uusiokäyttöön.

– Sulotekissa 100% leikkuujätteestä menee kierrätykseen. Kalayritykset hyötyvät kierrättämisestä, koska se laskee heidän tuotantoketjunsa kokonaispäästöjä. Kalalaatikkojen kierrätys on merkittävä ekoteko.

Styroksia kerätään ympäri Suomen ja uudelleenkäsittelyyn se päätyy ulkomaille. PS-Processing sai vuonna 2014 Valonian ympäristöteko -palkinnon. Tänä vuonna yrityksen tavoite on kierrättää styroxia 600 000 kiloa eli 1 200 puoliperävaunurekallista.

– Jos materiaali mitataan kalalaatikoina, jotka olisivat päätyneet polttoon tai kaatopaikalle, niin hyödyt on mitattavissa useamman tuulivoimalan tuotannolla.

Sulotekilla itsellään on nyt kaksi pienempää kierrätyslaitetta, jolla pakataan styroksia tiiviimpään muotoon. Yritys on hakenut Leader Ravakalta investointitukea, jotta se saisi hankittua suuremman kierrätyslaitteiston.

– Tuotanto on laajenemassa etenkin fantasiaelementtien osalta. Pyrimme panostamaan entistä enemmän myös omaan tuotekehitykseen. Kierrätyksestä ei saa tulla pullonkaulaa.

 

Teksti ja kuvat Mimmi Virtanen, tiedottaja Leader Ravakka.

Kustavissa ensimmäistä kertaa järjestetty Mörk Ö -viikko oli kaikin puolin menestys. Marraskuun lopussa järjestetty tapahtumaviikko oli osa Koko Kustavin Kirjallisuusyhdistys -hanketta, jonka rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020. Rahoitus on haettu Leader-yhdistys I samma båt – samassa veneessä kautta.

Haastateltavana Koko Kustavin kirjallisuusyhdistys -hankkeen hankevastaava Linda Latokartano.

Mikä on Mörk Ö -viikko?

Mörk Ö -viikko on Kustavin Kirjallisuusyhdistyksen luoma uusi kulttuuritapahtuma keskelle Kustavin pimeintä syyskautta.

Mitä kaikkea viikko piti sisällään?

Mörk Ö -viikon ohjelma koostui pääosin kustavilaisten sekä alueen kesäasukkaiden järjestämistä tapahtumista. Viikko sisälsi avajaisten lisäksi muun muassa Hali-koiran liikuntahetken ikäihmisille, lyhytelokuvatapahtumia, runotapahtumia, Mörkö Go -virtuaaliseikkailun, lasten monitaidekerhon, maailmanennätyksen teon sekä paljon muuta. Lauantaina Mörk Ö -viikko huipentui vuonna 1925 perustetun viihdeorkesteri Dallapén isännöimään iltaan.

Mistä idea tapahtuman järjestämiseen tuli?

Mörk Ö -viikko -idean äitinä toimi Hilkka Oksama-Valtonen. Mörk Ö -viikko oli osa Kustavin Kirjallisuusyhdistyksen Koko Kustavin Kirjallisuusyhdistys -hanketta. Hanke syntyi tarpeesta kehittää Kustavin kesäkauteen voimakkaasti painottuvaa kulttuuritarjontaa ympärivuotiseksi. Aiemmin pääasiassa Volter Kilpi -kirjallisuusviikon järjestämiseen keskittyneen yhdistyksen toimintaa laajennetaan palvelemaan ja hyödyntämään laajemmin kustavilaisia, paikkakunnan kesäasukkaita, yrittäjiä ja toimijoita.

Koko Kustavin kirjallisuusyhdistys -hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020. Rahoitus on haettu Leader-ryhmä I samma båt -s amassa veneessä kautta, ja hanke toteutetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.

Kenelle tapahtuma oli suunnattu?

Viikon ohjelmatarjonnassa oli tapahtumia kaikille ikäluokille taaperosta vaariin.

Miten tapahtuma onnistui?

Tapahtuma onnistui yli odotusten. Mörk ö -viikosta tuli ”koko kylän” yhteinen kulttuuriviikko.

Paljonko tapahtuma veti puoleensa yleisöä?

Mörk Ö -viikon tapahtumissa oli yhteensä yli 900 osallistujaa, joka on huikea määrä pienessä kunnassa. Voidaankin todeta, että Mörk Ö -viikko on todella onnistunut vastaamaan tarpeeseen.

Paljon tapahtuma vaati talkootyöläisiä ja talkootunteja?

Suurin osa tapahtumien järjestelytöistä toteutettiin talkootyöllä, joten tuntejakin kerääntyi paljon. Uskon, että tuo talkootyöhenki on vaikuttanut positiivisesti yhteisöllisyyden kasvuun Kustavissa.

Onko Saaristossa mahdollista järjestää talvella vetovoimaisia tapahtumia jatkossakin?

Ehdottomasti! Mörk Ö -viikko on tullut jäädäkseen.

 

 

Kirjoittaja: Anssi Ketonen, Kuva: Linda Latokartano

Varsinais-Suomen maaseudun kehittämisen uusi viestintäkanava on nyt avattu!.

Sivuiltamme löydät muun muassa uutisia erilaisista kehittämishankkeista ja tietoa erilaisista rahoitusvaihtoehdoista. Tarjolla on mielenkiintoisia tarinoita, haastatteluita, kuvia ja laaja tietopankki maaseudun kehittämisestä.

Haloo maaseutu on viiden Leader-ryhmän ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteinen viestintähanke. Hankkeen kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomen asukkaat, yhteisöt, yritykset, kunnan päättäjät sekä median edustajat.

Haloo maaseutu toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020.

 

Vuonna 2003 perustettu täyden palvelun kananmu­natalo Munax Oy Laitilassa käsittelee vuodessa ka­nanmunia 25 miljoonia kiloa. Kasvava yritys työllis­tää tällä hetkellä yli 70 henkilöä.

Syksyllä 2015 tuotantotiloihin Laitilaan val­mistui uusi massaamon terminaali. Nyt käynnissä on investoinnin toinen vaihe, jossa tiloihin asen­netaan uutta tekniikkaa, kuten pakkauslinjastoa ja pastörointilaitteistoa. Investointiin saatiin Maaseu­turahaston tukea Varsinais-Suomen ELY-keskukses­ta.

– Kun saamme ensimmäisten joukossa moder­nin tekniikan käyttöömme, pystymme vastaamaan kilpailuun ei ainoastaan kotimaassa, vaan myös ul­komaan markkinoilla. Uusin tekniikka mahdollistaa myös innovatiivisen tuotekehityksen sekä nopeut­taa projektejamme huomattavasti, toimitusjohtaja Janne Torikka toteaa.

Munax Oy:llä on runsaasti kokemusta ra­hoitushakemuksista. Nyt uudella ohjelmakaudella Maaseuturahaston tuen hakeminen vaikutti kui­tenkin alkuun haastavalta: kaikki tuntui olevan vielä enemmän tai vähemmän epäselvää, eikä oh­jeistusta ollut saatavilla. Lopulta kaikki sujui luon­nikkaasti, ja erityisesti sähköinen hakujärjestelmä Hyrrä on ollut hakijalle myönteinen kokemus.

– Kyl­lä sähköinen haku on tätä päivää, ja iso edistysaskel rahoitusohjelmalle, Torikka kiittelee.

Onnistuneen rahoitushakemuksen tukijal­kana toimii Munaxin kokemusten mukaan yrityk­sen oma suunnittelutyö. Suunnitteluun kannattaakin varata riittävästi aikaa, sillä esimer­kiksi tarjouspyyntöjen kokoaminen saattaa kestää.

– Hyrrään ei kannata läh­teä syöttämään hakemusta, jos materiaalit ovat puutteellisia. Hakijan kannattaa myös rohkeasti kysyä neuvoa rahoittajalta, jos jokin asia mietityttää, Torikka vinkkaa.

 

Teksti: Eija Eloranta, Turun yliopiston Brahea-keskus

 

Metsämäen raviradalla Turussa järjestetään noin 30 totalisaattoriravit vuodessa. Toimintaa pyörittää Tu­run Hippos ry, joka ravien lisäksi tuottaa Metsämäes­sä ravihevosten valmennukseen ja kilpailutukseen liit­tyviä palveluja. Raviradan lisäksi alueella on hevosten valmennukseen tarkoitettuja valmennusratoja, sekä katsomorakennus. Alueen käyttökustannukset ovat korkeat eikä alueen käyttökapasiteettia ole hyödyn­netty riittävästi.

Esiselvityshankkeessa löytyi punainen lanka

Turun Hippos lähtikin ideoimaan Metsämäen uusia käyttömahdollisuuksia Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n myöntämän rahoituksen avulla.  Varsot­taja-esiselvityshankkeessa etsittiin keinoja siihen, miten Metsämäen alue palvelisi paremmin koko Var­sinais-Suomen alueen hevosyrittäjien ja -harrastajien toimintaa. Kyselyn avulla nykyisiltä Metsämäen talli­alueen ja katsomon käyttäjäryhmiltä kerättiin paran­nusehdotuksia alueelle.

– Lisäksi selvitimme, voisiko alueelle saada raviurheilun harrastajien lisäksi muita käyttäjäryhmiä, hankkeen projektipäällikkönä työskennellyt Tuija Santalahti kertaa.

Käytännön kokeilusta selvisi, että tilat soveltuvat hyvin niin kokouksiin, koulutuksiin kuin yleisötapahtumiinkin. Esimerkiksi koira- ja kissa­harrastajat ovat löytäneet tilat harjoitus- ja näyttely­toimintaansa.

– Myös yrityspuolella on luvassa uusia yhteistyökuvioita. Potentiaalia kehittää aluetta moni­toimikeskuksesi selvästi löytyy, Turun Hippoksen toi­mitusjohtaja Ilmari Halinen iloitsee.

Rohkeus investoida vie eteenpäin

Esiselvityksen aikana kävi selväksi, että tilat kaipaavat kuitenkin remonttia ja uudistamista. Hip­pos laatikin uuden hakemuksen Varsin Hyvä ry:lle. Tällä kertaa tukea haettiin ja saatiin korjausinvestoin­teihin. Nelisen sataa raviharrastajaa vetävässä kat­somossa lasiseinät saivat motorisoidut verhot, jotka takaavat kokous-ja seminaariväelle hyvän näkyvyyden tv-ruuduille ja valkokankaalle. Investointituen turvin uusittiin myös tilojen pintoja ja parannettiin keittiön varustusta.

www.turunhippos.fi