Uutiset

Haloo maaseudun viestintäfoorumissa perehdyttiin muun muassa kaksikieliseen viestintään

kirjoittaja

 

Viestintäfoorumin teemoja olivat kaksikielinen viestintä sekä kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö. Tämän lisäksi tilaisuudessa kuultiin maaseutuviestinnän toteutuksesta.

Haloo maaseudun vuoden ensimmäistä viestintäfoorumia vietettiin maanantaina 22. toukokuuta Villa Landessa Kemiönsaaressa. Tilaisuus alkoi yhteisillä aamukahveilla, jonka jälkeen startattiin aamupäivän teemalla eli kaksikielisen viestinnän toteuttamisella. Iltapäivällä foorumi jatkui esityksellä kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä, jonka jälkeen kuultiin maaseutuviestinnästä.

Nainen pitää puheenvuoroa tietokoneen ääressä.
Nora Backlund kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon kaksikielisen viestinnän toteutuksesta.

Rohkeasti ruotsiksi

Kaksikielisen viestinnän toteutukseen sukellettiin ensimmäisenä Svenska lantbrukssällskapensin erityisasiantuntija Nora Backlundin johdolla. Hän kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon viestinnän toteutuksesta. Kaikille avoin tapahtuma tuo esiin paikallislähtöistä kestävän kehityksen toimintaa ja kerää yhteen teemaan liittyviä paikallisia tilaisuuksia.

Backlundin mukaan vuodesta 2019 alkaen järjestetystä, Pohjanmaalta lähtöisin olevasta tapahtumasta viestitään sujuvasti molempia kotimaisia kieliä käyttäen.

– Jos esimerkiksi kuvassa näkyvä teksti on ruotsiksi, niin sitten kuvan alla oleva teksti on suomeksi tai toisinpäin, Backlund sanoo.

Hänen mukaansa kaksikielisen viestinnän toteuttamiseen on aina hyvä varata aikaa, ja julkaisut kannattaa tehdä yhtäaikaisesti molemmilla kielillä.

– On hieman hassua, jos ensiksi julkaisee ruotsiksi ja viikon kuluttua saman suomeksi, hän perustelee.

Backlund suosittelee myös käyttämään erilaisia käännöspalveluja kuten Wordia tai Chat GPT:tä. Ne eivät kuitenkaan ole aukottomia, joten käännökset on aina oikoluettava. Lopuksi hän rohkaisee kaikkia viestimään myös ruotsiksi, vaikka käännös ei olisikaan täydellinen.

Katso Nora Backlundin esitys PDF-muodossa täältä!

Nainen pitää puheenvuoroa suuren näytön edessä.
Cecilia Lundberg vei foorumin yleisön Habitability-verkoston maailmaan.

Tavoitteena kaksikielinen verkosto

Tilaisuus jatkui kaksikielisen viestinnän parissa, kun estradille astui seuraavaksi Åbo Akademin koulutussuunnittelija Cecilia Lundberg. Hän perehtyi teemaan Habitability-verkoston näkökulmasta. Kyseisen hankkeen tavoitteena on muun muassa luoda kaksikielinen, maanlaajuinen, ruohonjuuritason saaristo- ja vesistöyhteisöjen verkosto.

Hanke levittää tietoa ja osaamista asuttavuuden käsitteestä, johon kuuluu asuttavuusanalyysi: siinä saari tai saaristo-, rannikko- tai vesistöalue määrittelee, mittaa ja kehittää vetovoimaisuuttaan tarkastelemalla eri osa-alueita kuten paikan identiteettiä, hyvinvoivia ihmisiä ja ekosysteemejä. Hankkeeseen kuuluu myös kahdeksan työpajaa.

Katso Cecilia Lundbergin esitys PDF-muodossa täältä!

Nainen pitää puheenvuoroa korkean pöydän ääressä.
Yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson kertoi työstään Kemiönsaaren kunnassa.

Yhteistyötä kunnan ja yhdistysten välille

Lounaan jälkeen Kemiönsaaren kunnan yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson piti puheenvuoron kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä.

Hän kertoi omasta työstään yhdistyskoordinaattorina, yhdistysten tärkeydestä ja tulevista tilaisuuksista. Esimerkiksi kesäkuussa he järjestävät Avoimet ovet -päivän ja elokuussa Syysstartin, johon kuuluu myös yhdistysmessut.

Lisäksi Karlsson kertoi Digikylät-hankkeesta, jossa Kemiönsaari on mukana pilottikuntana yhdessä Paraisten kaupungin kanssa. Hankkeen avulla edistetään kuntien pitovoimaa eli autetaan ihmisiä juurtumaan paremmin uuteen asuinpaikkaan. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien vetovoimaa kertomalla niiden ja kylien toiminnasta.

Katso Jill Karlssonin esitys PDF-muodossa täältä!

Nainen pitää puheenvuoroa korkean pöydän ääressä, tietokoneen edessä.
Maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi Paimion maaseutupalvelujen viestinnästä.

Viestinnän haasteena kaksikielisyys

Paimion maaseutupalvelujen maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi foorumin osallistujille maaseutupalvelujen viestinnästä. Vuonna 2013 työnsä aloittaneen organisaation toiminta-alueeseen kuuluu Kaarina, Paimio, Sauvo, Parainen ja Kemiönsaari. 

Sisäistä viestintää he toteuttavat Teamsin ja Whatsapp-sovelluksen avulla. Organisaatio järjestää myös koulutuksia ja opintomatkoja viljelijöille. Haasteita viestintään tuovat esimerkiksi digitalisaatio, kaksikielisyys ja viranomaiskieli.

Katso Susanne Mäkelän esitys PDF-muodossa täältä!

Mustaan pukeutunut nainen pitää diaesitystä kokoustilassa.
Maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen piti puheenvuoron ajankohtaisista asioista maaseutuviestinnässä.

Maaseutuviestinnän uudet tuulet

Viimeisen puheenvuoron viestintäfoorumissa piti maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hän kertoi maaseutuviestinnän ajankohtaisimmista uutisista, sen toteuttamisesta ja organisoitumisesta. ELY-keskuksien uudet maaseutuviestinnän koordinaattorit ovat juuri aloittaneet työnsä tänä vuonna, ja heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa viestintämateriaalien tuottaminen, sidosryhmäyhteistyön konseptointi sekä tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen.

Varsinais-Suomen omiin viestintäkanaviin kuuluu esimerkiksi tuore maaseutu.fi/varsinais-suomi -sivusto, joka on suunnattu tuenhakijoille. Sivustolla on tietoa tukimuodoista, maakunnan maaseudun kehittämisen painopisteistä ja paikallisista toimijoista. Lisäksi Vilen muistutti tulevista tapahtumista kuten Okra-maatalousnäyttelystä heinäkuussa ja elo-syyskuun vaihteessa Salossa järjestettävästä Kyläareenasta.

Katso Janica Vilenin koko esitys PDF-muodossa täältä!

Villa Landen rakennus Kemiönsaaressa.
Viestintäfoorumi pidettiin Kemiönsaaren Villa Landessa.

SusiAita-hankkeessa tehtiin yhteistyötä aidan molemmin puolin

kirjoittaja

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Salossa toteutetun SusiAita-hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi ympäristöhankkeeksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta. Hankkeen toteutti Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri.

Salon seudulle tuli kaksi sutta vuonna 2014 ja vuonna 2015 syntyi ensimmäinen pentue Salon ja Raaseporin rajalle. Lampurit olivat peloissaan, metsästäjät odottivat susijahtia ja samaan aikaan luonnonsuojelijat yrittivät saada äänensä kuuluviin ja pitää susien puolia. Maaseutugaalassa palkitussa SusiAita-hankkeessa mukana olleet Sanna Tikander ja Jarmo Markkanen muistelevat, että uusi susitilanne oli erityisen kinkkinen ja keskustelu kärjistynyt, kun idea tiedotushankkeesta sai alkunsa. 

– Tammikuussa 2016 Riistakeskus järjesti täällä infon, jossa jaettiin tietoa siitä, mitä voi tehdä, kun susi tulee alueelle. Vieressäni istui lampuri, joka sanoi, että hyviä ajatuksia, mutta liian yleisellä tasolla. Täällä tarvittiin paljon konkreettisempia ohjeita, muistelee Tikander. 

SusiAita-hanke toteutettiin vuosina 2016–2019. Mukaan lähti Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Riistakeskus. Hankerahoituksen myönsi Leader Ykkösakseli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. 

– Itse olin mukana hankkeen ideoinnissa ja hallinnossa, mutta alan varsinainen osaaminen tuli luonnonsuojeluyhdistykseltä, Riistakeskukselta ja hankkeen sidosryhmiltä. Hanke kokosi yhteen valtavan määrän osaamista, mikä myös osaltaan edisti yhteistyötä, Tikander kiittelee. 

Hankkeessa jaettiin puolueetonta ja faktoihin pohjautuvaa tietoa susien ekologiasta sekä käytännön tietoa kotieläinten suojaamisesta, korvauksien hakemisesta ja havaintojen ilmoittamisesta. Hankkeessa kehitettiin yhteistyön malli, jossa viranomaiset, luonnonsuojelijat, maanomistajat, karjatilalliset sekä asukkaat yhdessä kokoontuivat, vaihtoivat ajatuksia ja välittivät ajantasaista tietoa. Lisäksi hankkeessa tutustuttiin esimerkiksi susien karkotusmenetelmiin ja metsästyskoirien suojaliiveihin. 

Kaksi sutta lähikuvassa.
Suomessa elää noin 300 sutta, ja reviireistä suurin osa on nykyisin Länsi-Suomessa. Suomi on maailman kärkeä susitutkimuksessa, vaikka susiviha onkin vaikeuttanut sitä. Vielä 2020-luvun alussa suden yleisin kuolinsyy oli salametsästys. Varsinais-Suomen susikannan sukulaisuussuhteita on tutkittu ulosteesta kerättyjen DNA-näytteiden avulla. Tässä työssä vapaaehtoiset ovat avainasemassa.

Kymmeniä kilometrejä susiaitaa

Hankkeen aikana Saloon rakennettiin kymmeniä kilometrejä susiaitaa. Aitoja ei rakennettu hankkeen puitteissa, mutta hankkeesta saatu tieto auttoi asiaa eteenpäin. Hankkeessa tuotettiin paljon materiaalia, josta löytyi yhteystiedot ja tarkat tukiehdot, jotta ihmisten oli mahdollisimman helppoa tarttua toimeen.

–  Ihmiset saivat Suomen riistakeskuksen kautta aidat veloituksetta, mutta pystyttämisen ja huoltamisen kustannuksista piti vastata itse. Niillä alueilla, joissa aitaa on huollettu hyvin, vahinkoja on käytännössä nolla. Aita on todella hyvä ja tehokas keino suojata kotieläimiä, kommentoi Jarmo Markkanen.

Aidalla on myös iso psykologinen vaikutus. Kun kotieläimet ovat turvassa, ihmisten pelko susia kohtaan hellittää ja nekin saavat elää omassa rauhassaan.

– Usein ajatellaan, että aita erottaa, mutta tässä nähtiin, että se voi myös yhdistää. Täällä syntyi niin hyvää yhteistyötä aidan molemmin puolin, että hankkeen mallia on hyödynnetty myöhemmin valtakunnallisessa Luonnonvarakeskuksen, Suomen Riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteisessä SusiLife-hankkeessa, Tikander kertoo. 

Mies ja nainen maaseutugaalassa palkinnot kädessään pitämässä kiitospuhetta.
Palkinnon vastaanottaneet Jarmo Markkanen ja Sanna Tikander ovat tyytyväisiä hankkeen tuloksiin. Eläimet saavat elää rauhassa omaa elämäänsä aidan molemmin puolin ja paikalliset ihmiset tekevät hyvää yhteistyötä.

Varsinais-Suomen susikanta kasvaa

Hankkeessa pidettiin luento myös susien ekologiasta ja yritettiin oppia ymmärtämään susien käyttäytymistä. Jarmo Markkanen kertoo, että Varsinais-Suomen susikanta sai alkunsa Satakunnan rajalta 2000-luvun alkupuolella.

– Susi on reviiriuskollinen. Lisääntyvä pari pysyy aina omalla reviirillään ja pentueen nuoret sudet vaeltavat ympäristöön. Niin ne ovat vähitellen levinneet tänne asti. Ja ruokaahan täällä riittää, sillä valkohäntäpeurojen kanta kasvaa koko ajan. Alussa metsästäjät saivat susille kaatolupia. Ensin ammuttiin pentueen suurin uros ja seuraavan vuonna alfanaaras, Markkanen muistelee.

Vaikka luonnonsuojelijoiden toiveissa onkin, että sudet saisivat elää rauhassa, eivät he halua vähätellä ihmisten kokemaa pelkoa.

– Tiedostamme hyvin, että susi on suuri eläin, joka pelottaa ihmisiä. Hanke on kuitenkin vaikuttanut asenteisiin paljon. Ja kun vahinkoja ei ole tullut, sudet on hyväksytty paremmin. Tässä nähtiin hienosti, että yhteistyö on voimaa! Tikander päättää.

Haloo maaseutu! diskuterade tvåspråkig kommunikation och annat

kirjoittaja

 

Tema för vårt kommunikationsforum var tvåspråki kommunikation, samt samarbete mellan kommun och föreningar. Vi hörde också om hur landsbygdskommunikationen utformas.

Årets första kommunkationsforum inom Haloo maaseutu! hölls måndagen den 22 maj på Villa Lande i Kimitoön. Evenemanget inleddes med gemensamt morgonkaffe, efter det gick vi in på förmiddagens tema, hur man kommunicerar på två språk. På eftermiddagen
fortsatte forumet med en presentation om samarbete mellan kommun och föreningar, och efter det en om landsbygdskommunikationen.

Nainen pitää puheenvuoroa tietokoneen ääressä.
Nora Backlund.

Modigt på svenska

Den tvåspråkiga kommunikationen tog vi oss an först under ledning av Nora Backlund, specialsakkunnig på Svenska lantbrukssällskapens förbund. Hon beskrev hur kommunikationen kring Hållbarhetsveckan förverkligades. Evenemanget, som är öppet för alla, fokuserar på lokalt förankrad hållbar verksamhet och knyter ihop lokala evenemang som ansluter sig till temat.

Enligt Backlund kommunicerar man flytande på de båda inhemska språken kring evenemanget som har sina rötter i Österbotten och har ordnats sedan 2019.

– Till exempel: Om det finns svensk text i bilden som visas, så är texten under bilden åp finska, eller tvärtom, säger hon.

Enligt henne är det bra att reservera tid för att kommunicera på två språk, och det lönar sig att publicera på båda språken samtidigt.

– Det är lite tokigt om man publicerar först på svenska och sedan om en vecka på finska, säger hon.

Backlund rekommenderar också att man använder olika översättningstjänster som Word eller ChatGPT. Men de är inte ofelbara, så man skall alltid korrekturläsa översättningarna. Och hon uppmuntrar definitivt alla att också kommunicera på svenska, också om översättningen inte skulle vara perfekt.

Läs Nora Backlunds presentation som pdf här!

Nainen pitää puheenvuoroa suuren näytön edessä.
Cecilia Lundberg.

Med sikte på ett tvåspråkigt nätverk

Forumet gick vidare med den tvåspråkiga kommunikationen då Åbo Akademis utbildningsplanerare Cecilia Lundberg intog estraden. Hon närmade sig temat utifrån nätverket Habitability. Detta projekt har bland annat som mål att på gräsrotsnivå skapa ett nätverk av samfund kring vattendrag och skärgårdar.

Projektet sprider information och kunnande kring begreppet bobarhet. Det inkluderar en bobarhetsanalys: aktörer inom en skärgård, längs en kust eller vid ett vattendrag kan definiera, mäta och utveckla sin attraktivitet genom att se på olika delområden som platsens identitet, ekosystemen och människors välmående. I projektet ingår åtta workshops.

Läs Cecilia Lundbergs presentation som pdf här!

Nainen pitää puheenvuoroa korkean pöydän ääressä.
Jill Karlsson.

Samarbete mellan kommun och föreningar

Efter lunchen talade Kimitoöns kommuns föreningskoordinator Jill Karlsson om samarbetet mellan kommunen och föreningarna.

Hon berättade om sitt eget arbete som föreningskoordinator, om hur viktiga föreningarna är och om kommande evenemang. I juni ordnas till exempel ett Öppna byar-evenemang, och i augusti Höststarten, som inkluderar en föreningsmässa.

Karlsson berättade också om projektet Digiby, i vilket Kimitoön deltar som försökskommun tillsammans med Pargas stad. Projektet skall stärka kommuners förmåga att få nyinflyttade att stanna kvar och rota sig. Projektet siktar också på att öka kommuners attraktionskraft genom att berätta om sin egen och byarnas verksamhet.

Läs Jill Karlssons presentation som pdf här!

Nainen pitää puheenvuoroa korkean pöydän ääressä, tietokoneen edessä.
Susanne Mäkelä.

Två språk är en utmaning

Susanne Mäkelä, som är landsbygdsombud för Pemar landsbygdstjänster, berättade för forumets deltagare om hur landsbygdstjänsterna kommunicerar. Organisationen, som inledde sitt arbete 2013, har S:t Karins, Pemar, Sagu, Pargas och Kimitoön som sitt verksamhetsområde.

Den interna kommunikationen sköter man med Teams och Whatsapp. Organisationen ordnar också kurser och studiebesök för odlare. Enligt Mäkelä är det till exempel digitaliseringen, tvåspråkigheten och myndighetsspråket som är utmanande för kommunikationen.

Läs Susanne Mäkeläs presentation som pdf här!

Janica Vilen.

Nya vindar inom landsbygdskommunikationen

Kommunikationsforumets sista talare var landsbygdskommunikationskoordinator Janica Vilen från NTM-centralen i Egentliga Finland. Hon berättade om det senaste inom landsbygdskommunikation, hur den är organiserad och förverkligad. De nya koordinatorerna vid NTM-centralerna har i år just inlett sitt arbete, och de har till uppgift bland annat att producera informationsmaterial, att utforma samarbetet med berörda parter samt att ordna evenemang.

En egen informationskanal för Egentliga Finland är den nya portalen maaseutu.fi/sv/regionala-webbsidor/egentliga-finland/ (på finska) som vägleder den som söker bidrag. Portalen har information om olika stödformer, om tyngdpunktsområden inom landsbygdsutvecklingen och om lokala aktörer. Vilen påminde också om kommande evenemang, som lantbruksutställningen Okra i juli och Kyläareena (”byarenan”) som ordnas i Salo i månadsskiftet augusti-september.

Läs Janica Vilens hela presentation som pdf här!

Villa Landen rakennus Kemiönsaaressa.
Villa Lande.

Onko sinun kotikyläsi Varsinais-Suomen vuoden kylä 2023? Haku on auki!

kirjoittaja

 

Varsinais-Suomen vuoden kylä on jälleen haussa.

Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Tämän vuoden teemana on Hyvinvointia kylästä. Haussa on siis kylä, jossa on pohdittu, miten kylän viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia voidaan edistää ja kehittää.

Kylähyvinvoinnin elementtejä ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, turvallisuus, toimivat lähipalvelut, kylä- ja muu yhdistystoiminta, liikuntaharrastusten edistäminen, toimiva kylätalo, kylän kulttuuritapahtumat ja viihtyisä kyläympäristö. Kylähyvinvointiin kuuluu myös ylpeys omasta kylästä! Lisäksi hyvinvointia on se, kun kyläläiset tuntevat toisensa ja saavat toisiltaan apua.

Haku on auki 4. kesäkuuta saakka. Lisätietoa ja hakuohjeet löytyvät Varsinais-Suomen Kylät ry:n verkkosivuilta.

Uusi Varsinais-Suomen vuoden kylä palkitaan vuoden 2022 kylässä Maskun Askaisissa 12. elokuuta Kurkkumarkkinoiden yhteydessä pidettävässä maakunnallisessa kyläpäivässä.

Kylätapahtumia kesäkuukausille

Lauantaina 10. kesäkuuta vietetään jälleen Avoimet Kylät -tapahtumaa. Oman kylän voi ilmoittaa mukaan vielä tämän viikon aikana, sillä viimeinen ilmoittautumispäivä on sunnuntaina 28. toukokuuta. Ilmoittautumisen voi hoitaa Suomen Kylät ry:n verkkosivuilla.

Valtakunnallinen KyläAreena järjestetään 31.8-1.9. Salon Lehmirannassa. Ilmoittautumisohjeet, ohjelmat ja retket löytyvät Suomen Kylät ry:n tapahtumasivulta.

Koirabaanan kuntoportaat voitti Varsinais-Suomen vaikuttavin yhteistyö -palkinnon

kirjoittaja
Ilmakuva Koirabaanan kuntoportaista

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan Leader-ryhmät palkitsivat Koirabaanan kuntoportaat EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman yhteistyön palkinnolla Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta.

Länsi-Turunmaan Yrittäjät toteutti Paraisilla korkeuksiin kohoavan hankkeen: kaupungin keskustan tuntumaan, kalkkikivilouhoksen viereiselle kivimäelle nousivat 470-askelmaiset kuntoportaat. Portaiden yläpäässä on näköalatasanne, josta voi seurata kalkkikivilouhoksen tapahtumia, ihailla Kvinnan ur berget -taideteosta ja merta kuin myös tähyillä Turussa sijaitsevaa Pääskyvuoren linkkitornia.

Kuntoportaat sijaitsevat Paraisilla Pajbakantiellä. Sijainnin lisäksi ne ovat saaneet erityistä kiitosta valaistuksestaan, pituudestaan, leveydestään ja askelkorkeudestaan. Hanketta vetänyt Johan Kronberg kertoo, että portaat haluttiin tehdä nimenomaan kaikkien käyttöön.

– Täällä käy niin urheilujoukkueita kuin eläkeläisiä kuntoilemassa. Juuri sen takia askelkorkeudeksi valittiin 10 senttimetriä, jotta jokainen voi käyttää portaita.

Koirabaanan kuntoportaiden alaosa.
Kuntoportaat löytyvät Paraisilta osoitteesta Pajbakantie 2.

Kuntoportaiden paikka löytyi sivukivimäeltä

Idea kuntoportaista syntyi jo vuonna 2016. Kronberg oli tällöin vieraillut Malminkartanon kuntoportailla Helsingissä, jolloin syntyi toive samankaltaisten portaiden rakentamisesta saaristoon Paraisille. Ongelmana oli kuitenkin rahoituksen kuin myös kuntoportaiden paikan puuttuminen.

Ajatus jäi hautumaan, kunnes vuonna 2019 Kronberg luki seinäjokelaisesta paikallislehdestä alueelle rakennetuista kuntoportaista ja niiden Leader-rahoituksesta. Paikka kuitenkin puuttui edelleen, kunnes Kronberg keksi poikansa Jimmyn kanssa Koirabaanan kivimäen. Nordkalkin kalkkikivilouhoksesta syntyy sivutuotteena kiveä, joka on kasattu louhoksen viereen. Kuntoportaiden kivikasaan on tuotu viimeksi kiveä 1950-luvulla.

Kronbergit päättivät ottaa yhteyttä kalkkilouhoksen omistavaan Nordkalkiin. Nordkalkilla työskentelevä Tarmo Tuominen innostui ideasta, ja sen jälkeen asiat etenivät vauhdilla.

– Vuokrasimme Nordkalkilta maa-alueen kuntoportaita varten, jolloin saimme oman alueen kaivosalueen sisältä, Kronberg kertoo.

Metsäistä maisemaa Koirabaanan kuntoportailla.
Koirabaanan kuntoportailta näkee Pääskyvuoren linkkitornille saakka.

Hanke toi ihmiset yhteen

Hanketta vetämään saatiin Länsi-Turunmaan Yrittäjät.  Kokonaisbudjetti oli noin 150 000 euroa alun perin, mutta todellisuudessa portaat kustansivat noin 200 000 euroa. Suurin yksittäinen kuluerä oli portaita reunustavan aidan rakentaminen, sillä viereinen kaivos on 130 metriä syvä – pitkä pudotus sivukivikasan päältä siis. Rahoitusta saatiin muun muassa I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmältä, joka toimii saariston alueella.

Hakkuut ja maatyöt starttasivat vuoden 2020 kesällä, ja itse portaiden rakennustöihin päästiin seuraavana vuonna. Talkootöitä kertyi runsaasti: yli 2000 tuntia. Hanke toi yhteen monia eri tahoja paikallista asukkaista yhdistyksiin ja yrityksiin. Portaat avattiin lopulta syksyllä 2021.

– Koronakriisin myötä puun hinta nousi kesken rakennustöiden. Se toi oman haasteensa projektiin ja haimme lisärahoitusta yrityksiltä. Kuitenkin suurimpia onnistumisia oli taas se, kun saimme niin monia ihmisiä mukaan projektiin. Se oli todella hienoa.

Mies seisoo kuntoportaiden välitasanteella.
Johan Kronberg sai idean kuntoportaisiin Helsingistä.

Uusi nähtävyys Paraisilla

Koirabaanan kuntoportaat ovat muutaman vuoden aikana herättäneet laajaa kiinnostusta. Ne ovat esimerkiksi rikkoneet uutiskynnyksen mediassa useita kertoja. 

– Portaat ovat päässeet niin paikallisuutisiin kuin valtakunnan mediaan. Yhdessä uutisjutussa sanottiin, että Koirabaanan ainoa huono puoli on, että portaat sijaitsevat liian kaukana Helsingistä.

Kronbergin mukaan portaille tullaan treenaamaan ja tapaamaan ihmisiä niin Paraisilta kuin muilta paikkakunnilta. Kuntoilijoita on tullut jopa bussilastillinen Hyvinkäältä saakka. Hyvien treenimahdollisuuksien ja hienojen näköalojen lisäksi portaat ovat tunnetut siitä, että siellä kuntoilijat tervehtivät aina toisiaan.

Käyttäjien mukaan toivomisen varaa olisi siinä, että Koirabaanalle saisi tulla nimensä mukaisesti koiran kanssa – se on kuitenkin turvallisuuden takia kielletty. Kuntoilijat toivoisivat myös pääsevänsä treenaamaan talvisin, jolloin portaat ovat useiden muiden kuntoportaiden tavoin kiinni. 

Muuten portaista saatu palaute on ollut erittäin positiivista.

– Tämä on aivan saariston rengastien varrella, ja moni pysähtyykin tässä matkalla saaristoon. Koirabaanan kuntoportaista onkin tullut liikuntapaikan lisäksi nähtävyys.

Hundbanans konditionstrappa prisbelönt som Egentliga Finlands mest imponerande samarbete

kirjoittaja

 

NTM-centralen i Egentliga Finland och Leadergrupperna i landskapet utsåg vid landsbygdsgalan den 25 mars Hundbanans konditionstrappa till det mest imponerande samarbetet under EU:s landsbygdsprograms period 2014–2022.

Det var Väståbolands Företagare som förverkligade projektet, som i närheten av Pargas centrum strävar mot höjden. Uppför backen av sidosten invid kalkgruvan går en konditionstrappa med 470 steg. Högst uppe finns en utsiktsplattform därifrån man kan följa med skeendet i kalkgruvan, beundra konstverket Kvinnan ur berget eller kika bort mot länktornet i Svalberga, Åbo.

Konditionstrappan startar vid Pajbackavägen i Pargas. Den får beröm inte bara för sin placering men också för belysningen, hur lång och bred den är och den bekväma steghöjden. Johan Kronberg, som var projektledare, ville att trappan görs så att den passar för alla.

– Här motionerar såväl pensionärer som idrottslag. Just med tanke på det valde vi 10 centimeter som steghöjd, så att var och en kan komma upp.

Koirabaanan kuntoportaiden alaosa.
Hundbanans konditionstrappa finns i Pargas.

Berget av sidosten var den rätta platsen

Tanken på en konditionstrappa föddes redan 2016. Kronberg hade då besökt Malmgårds konditionstrappa i Helsingfors och önskan om att få en liknande trappa i Pargas väcktes. Men det saknades både finansiering och en lämplig plats.

Men tanken hade slagit rot, och år 2019 läste Kronberg i en lokaltidning i Seinäjoki om en konditionstrappa som byggts med Leaderfinansiering. I Pargas saknades ändå fortfarande en plats, ända tills Kronberg tillsammans med sonen Jimmy fick upp ögonen för Hundbanans stenhög. Invid Nordkalks kalkstensgruva har man lagt upp en hög sten som är en sidoprodukt. Senast stenar lades på sidostenshögen var på 1950-talet.

Kronbergs beslöt att ta kontakt med Nordkalk, som äger gruvan. På Nordkalk blev Tarmo Tuominen intresserad av idén, och efter det gick saken snabbt framåt.

– Vi arrenderade området för konditionstrappan av Nordkalk, så vi fick ett eget område innanför gruvans gränser, berättar Kronberg.

Metsäistä maisemaa Koirabaanan kuntoportailla.
Från toppen kan du se hela vägen till Åbo.

Projektet förenade folk

Som projekthuvudman fick man Väståbolands Företagare. Hela budgeten gick ursprungligen på 200 000 euro, men i verkligheten kostade trappan omkring 200 000. Den enskilt dyraste detaljen var trappans räcke, för gruvan invid är 130 meter djup – det skulle vara ett långt fall utför sidostenshögen.

Finansieringen kom bland annat från Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä, som har skärgården som verksamhetsområde.

Avverkningen och schaktningen började sommaren 2020, och nästa år kunde man börja bygga själva trappan. Det blev en ansenlig mängd frivilligarbete, över 2 000 timmar. Projektet knöt nya band mellan flera aktörer, såväl ortsborsom föreningar och företag. Hösten 2021 kunde man slutligen öppna trappan.

– I samband med coronakrisen steg priset på trävaror mitt under byggarbetet. Det var en utmaning i sig, och vi sökte mera stöd från företagen. Men mest lyckat var kanske att vi fick med så mycket människor i projektet. Det var verkligen fint.

Mies seisoo kuntoportaiden välitasanteella.
Hundbanans konditionstrappa var Johan Kronbergs idé.

En ny sevärdhet i Pargas

Hundbanans konditionstrappa har på några år hunnit väcka intresse vida omkring. Den har flera gånger nått över massmedias nyhetströskel.

– Trappan har presenterats såväl i lokalnyheterna som i riksmedia. I en nyhetstext sades att Hundbanans enda dåliga sida är att den är så långt ifrån Helsingfors.

Enligt Kronberg kommer man både från Pargas och annanstans ifrån till trappan för att träna konditionen och för att träffa folk. Det har kommit en busslast motionärer ända från Hyvinge. Hundbanans trappa är känd inte bara för den goda motionen och den fina utsikten utan också för att man alltid hälsar på dem man möter där.

Det enda användarna har saknat är att man skulle få ta sin hund med i trappan – då det nu heter Hundbanan – men det är förbjudet av säkerhetsskäl. Motionärerna skulle också gärna träna vintertid, men då är trappan ofta liksom andra trappor stängd. I övrigt har trappan väckt mycket positiv respons.

– Det här är alldeles invid Skärgårdens ringväg och många tar en paus här på vägen till skärgården. Hundbanans motionstrappa är inte bara en motionsplats, den har också blivit en sevärdhet.

Livonsaaren Osuuskaupan palvelut täydentyivät kaikkien käytössä olevalla lähijakelulokerikolla

kirjoittaja
Kaksi naista testaa Livonsaaren Osuuskaupan lähijakelulokerikon toimintaa.

 

Livonsaaren Osuuskaupan lähijakelulokerikko on kesän ajan koekäytössä. Se on osa lähijakelupistekonseptia, jolla pyritään vähentämään liikenteen aiheuttamia päästöjä sekä lisäämään viihtyisyyttä, turvallisuutta, palveluja ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa sinun pitäisi palauttaa esimerkiksi luoksesi unohtunut tavara omistajalleen, mutta välimatkaa on eivätkä aikataulut osu yhteen? Naantalin Livonsaaressa tällaiset tilanteet on aiemmin ratkaistu jättämällä tavara Livonsaaren Osuuskaupan kassan taakse viestilappusen kera. 

Enää tavaroita ei tarvitse jättää kaupan henkilökunnalle, sillä Osuuskaupalla on otettu kesän ajaksi koekäyttöön lähijakelulokerikko. Se on neljä lokeroa sisältävä kaappi, jonne kuka tahansa voi tuoda säilytettävän asian maksutta: tuote laitetaan vapaaseen lokeroon, ovi suljetaan, näppäillään itse valittu pääsykoodi ja lokeron ovi lukitaan. Tämän itse valitun koodin avulla seuraava henkilö saa lokeron auki ja tavaran itselleen.

– Kaikki voivat käyttää lokerikkoa, eikä se vaadi erillistä sovellusta. Lokerikko on tarkoitettu lyhytaikaiseen säilytykseen, mutta aikaa ei ole rajoitettu toistaiseksi, kestävän liikkumisen asiantuntija Paula Väisänen Valonialta kertoo.

Nainen näppäilee koodia lähijakelulokerikkoon.
Lokerikon käyttäjä valitsee itse koodin, jolla lokeron saa auki.

Rahoitusta Leader Varsin hyvältä

Lähijakelulokerikko otettiin käyttöön torstaina 4. toukokuuta. Sen taustalta löytyy kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia ja Naantalin kaupunki, jotka toteuttivat Lähijakelupisteiden esiselvitys- ja kokeiluhankkeen yhdessä. Koko hanke sai alkunsa jo vuosi sitten toteutetulla sähköisellä kyselyllä, jolla organisaatiot selvittivät paikallisten asukkaiden, yhdistysten ja yritysten tarpeita, kokemuksia ja odotuksia lähijakelupisteisiin liittyen.

Kyselyn vastausten perusteella muotoutui konsepti, joka muuttui teoriasta käytännöksi Livonsaaren Osuuskaupan lähijakelulokerikon käyttöönoton yhteydessä.

Yhteensä koko hanke kustansi 50 000 euroa, johon saatiin 35 000 euroa hankerahoitusta Turun seudulla toimivalta Leader-ryhmä Varsin hyvältä.

Käyttäjien kokemuksia kerätään kyselyllä

Jo lähes kuukauden käytössä ollut lokerikko on kerännyt  kiitosta, mutta hankkeen toteuttajat haluavat kerätä lisää käyttäjien kokemuksia: millainen tarve lokerolle on, mihin sitä on käytetty ja miten sitä voisi kehittää?

Palautekysely löytyy sähköisenä Valonian verkkosivuilta. Kyselyajan päätyttyä Naantalin kaupunki arpoo neljä 50 euron arvoista lahjakorttia Livonsaaren Osuuskauppaan kaikkien vastanneiden kesken.

Myynnissä olevia kukkia Livonsaaren Osuuskaupan edustalla.
Lähijakelulokerikko sijaitsee Livonsaaren Osuuskaupalla, ja on käytettävissä kaupan aukioloaikojen puitteissa.

Uudet LED-mainostaulut loistivat kilpaa auringon kanssa viikonlopun pesäpallo-ottelussa Pöytyällä

kirjoittaja
Pöytyän Urheilijoiden naisten Ykköspesis-joukkue pelaa pesäpalloa LED-mainostaulun takana.

 

Hankerahoituksen avulla hankitut LED-mainostaulut kustansivat yhteensä noin 18 500 euroa.

Naisten Ykköspesiksen kausi starttasi lauantaina 13. toukokuuta Pöytyällä, kun Pöytyän Urheilijat kohtasi Kajaanin Pallokerhon. Kotiavauksessa sää helli niin pelaajia kuin yleisöä, mutta auringon lisäksi Kymppi-Katto Areenalla loistivat edellisenä viikonloppuna asennetut, upouudet LED-mainostaulut. 

Kyseiset LED-taulut saatiin Kymppi-Katto Areenalle Digiä toimintaan -nimisen hankkeen kautta. Hanketta koordinoinut Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston puheenjohtaja Paavo Kallio kertoo, että taulut telineineen hankittiin nimenomaan ulkokäyttöön ja niiden kautta voi näyttää niin still-kuvaa kuin videoita. Kaikki kolme taulua on myös mahdollista yhdistää yhdeksi isoksi näytöksi.

– LED-taulut ovat nykypäivää, kun sähköisiä mainoksia voi näyttää halutulla tavalla, Kallio sanoo.

Pöytyän Urheilijat pelaa pesäpalloa sisävuorossa aurinkoisessa säässä Kajaanin Pallokerhoa vastaan.
LED-mainostaulut olivat hyvin esillä Pöytyän Urheilijoiden kotiavauksessa.
Yleisöä seuraamassa Pöytyän Urheilijoiden pesäpallo-ottelua.
Aurinkoinen sää ja viihdyttävä pesäpallo-ottelu vetivät mukavasti yleisöä Kymppi-Katto Areenalle lauantaina 13. toukokuuta.

Muovimainokset jäämässä historiaan

Mainostauluja ei hankittu hetken mielijohteesta: viime vuonna niiden käyttöä testattiin vuokrauksen avulla. Kallion mukaan kokemukset olivat erittäin positiivisia, joten he päättivät hankkia taulut Kymppi-Katto Areenalle. 

– Näitähän on ollut urheilutapahtumissa jo pitkään. Ne helpottavat mainosten näyttämistä, kun ei aina tarvitse teettää uusia muovimainoksia vaan vaihtaminen käy sähköisesti. Taulut ovat myös pitkäikäisiä.

Mainostaulut ovat myös liikuteltavissa ja muiden käytettävissä.

– Muutkin yhdistykset ja seurat voivat käyttää niitä. Niitä onkin jo kyselty eri tapahtumiin, Kallio kertoo.

Pöytyän Urheilijoiden pelaaja on juuri lyömässä ilmaan heitettyä palloa.
Ottelu KPK:ta vastaan päättyi Pöytyän Urheilijoiden voittoon 2–1.

Kehitystä hankkeiden kautta

Pöytyän Urheilijoiden naisten pesäpallojoukkueen kotiavaus oli ensimmäinen kerta, kun kaikki kolme mainostaulua olivat yhtä aikaa käytössä. Viikonloppu olikin monelta osin menestys: aurinkoisen sään lisäksi LED-taulut toimivat moitteetta, yleisöä oli paikalla mukava määrä ja kotijoukkue vielä voitti Kajaanin Pallokerhon lukemin 2–1.

Paavo Kallio kannustaa muitakin seuroja ja yhdistyksiä toteuttamaan projekteja hankerahoituksen avulla. Mainostauluja varten he saivat Leader-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta hankerahaa noin 12 400 euroa. Yhteensä taulut kustansivat noin 18 500 euroa, ja erotuksen seura maksoi omista säästöistä.

– Hankkeet ovat oiva tapa toteuttaa eri juttuja. Jokivarsikumppaneiden kanssa yhteistyö on sujunut ennenkin hyvin, ja asiat saadaan aina hoidettua nopeasti ja erittäin hyvin.

Pöytyällä on aiemminkin toteutettu onnistuneita hankkeita. Vuonna 2018 valmistunut POP-Areena palkittiin viime maaliskuussa Varsinais-Suomen maaseutugaalassa ohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman liikuntahankkeen toteutuksesta.

Ilmakuva Pöytyän Urheilijoiden kotikentästä Kymppi-Katto Areenasta.
Pöytyän Urheilijoiden kotikenttä Kymppi-Katto Areena sijaitsee Kumilan kylässä Pöytyällä.

Leader Ravakka kerää jälleen maaseudun kehitysideoita MiniFarmi & Kukkamessut -tapahtumassa Uudessakaupungissa

kirjoittaja
Piirustuksia pyykkinarulla.

 

Leader Ravakka on jälleen mukana MiniFarmi & Kukkamessut -tapahtumassa lauantaina 20. toukokuuta. Osallistuminen on jo perinne Ravakalle, sillä kehittämisyhdistys on ollut mukana tapahtumassa jo sen ensimmäisestä kerrasta alkaen. 

Toiminnanjohtaja Ulla Kallio kertoo, että yhdistykselle on tärkeää jalkautua ihmisten pariin.

– Minifarmissa tavoitamme ihmisiä, joille toimintamme ei ole tuttua. Pääsemme juttelemaan heidän kanssaan ja keräämään informaatiota. Tapahtumassa tavoitamme myös näytteilleasettajat, jotka voivat myös saada meiltä rahoitusta, hän sanoo.

Viime vuonna Ravakan messupisteellä esimerkiksi lapset pääsivät piirtämään unelmiensa kotiseudun. Tänä vuonna kaikki messupisteen ohjelmaan osallistuvat saavat mukaansa pienen palkinnon.

Kaksi lasta piirtää, mies istuu heidän takanaan.
Ravakan ympäristöneuvoja Timo Vaahtoranta jututtamassa unelmiensa kotiseutua piirtäviä lapsia vuonna 2022.

– Toivomme, että ihmiset pysähtyvät juttelemaan ja kertovat toiveistaan oman kotiseutunsa suhteen. Samalla he kuulevat, mitä meillä on tarjota. Minifarmissa on ylipäätään paljon ohjelmaa lapsiperheille, niin toivottavasti ihmisiä on paljon liikkeellä.

Leader Ravakka kehittää maaseutua Vakka-Suomessa Uudenkaupungin, Vehmaan, Mynämäen, Laitilan ja Pyhärannan kunnissa sekä ja Satakunnan puolella Raumalla. Tänä vuonna käynnistyneellä rahoituskaudella jaettavissa on 4,8 miljoonaa euroa.

– Tällä kaudella uutena painopisteenä meillä on matkailu. Siitä on tullut jo paljon kyselyitä ja toiveita. Myös lähiliikunta ja retkeily ovat kiinnostaneet. Innostusta selkeästi on, ja nyt vain odotamme, että rahoituksien haut aukeavat luultavasti syksymmällä, Ulla Kallio kertoo.

Ihmiset kävelevät käsikkäin.
Vuoden 2022 Minifarmi-tapahtuma keräsi paljon porukkaa.

EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi 2023–2027 on alkanut! – Tukihaut avautuvat yksi kerrallaan

kirjoittaja
Kuvituskuva, jossa kolme pyöreää graafista elementtiä ja alareunassa neljä logoa, vasemmalta Leader Varsinais-Suomi, ELY-keskus, maaseutu.fi ja Euroopan Unionin osarahoittama.

 

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseudun kehittämistä, jotta koko Suomi voisi hyvin. Varsinais-Suomessa uuden rahoituskauden tavoitteita, mahdollisuuksia ja muutoksia on esitelty jo lukuisissa eri tilaisuuksissa.

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen eri tukimuotojen haut avautuvat pikkuhiljaa. Maatalouden investointitukien ensimmäinen hakujakso päättyy 10. toukokuuta, peltotukien haku alkoi 8. toukokuuta ja muiden tukimuotojen hakuajoista tiedotetaan niin pian kuin mahdollista osoitteessa maaseutu.fi.

Maatalouden suoria tukia haetaan Vipu-palvelusta, maatalouden investointitukia ELY-keskuksesta Hyrrä-asiointipalvelun kautta ja maaseudun yritys- ja kehittämistukia ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä. Rahoitukseen liittyvistä asioista saa neuvontaa myös kuntien maaseutuviranomaisilta. Varsinais-Suomen maatalous- ja maaseuturahoituksen parissa työskentelevien tahojen uusi viestintäkanava löytyy osoitteesta maaseutu.fi/varsinais-suomi.

Maatalouden investointitukien hakemusten määrä yllätti!

Maatalouden investointitukien ensimmäinen hakujakso päättyi 10. toukokuuta ja hakemuksia tuli Varsinais-Suomen ELY-keskukseen yli 200.

– Edellisen kauden viimeisillä hakukierroksilla saimme niin paljon hakemuksia, että oli yllättävää nähdä, kuinka suuri paine hakutauon aikana ehti syntyä. Tukea on haettu paljon esimerkiksi salaojituksiin ja tuotantovarastoihin. Yli kolmannes hakemuksista on energiatuotannon investointeihin, kommentoi johtava rahoitusasiantuntija Janita Leppänen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Maatalouden investointitukea voi hakea esimerkiksi navetan, sikalan tai kasvihuoneen rakentamiskustannuksiin, salaojitukseen ja yhteisiin ojitusinvestointeihin tai korjauksiin, jotka parantavat eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa. Myös maatilan energiainvestointeihin voidaan myöntää investointitukea. Tämän vuoden toinen valintajakso on 11.5.–15.8.

Maataloustukien hakuun koulutettiin maaliskuussa yli 4 000 ihmistä

Kaksi naista seisoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aulassa.
MTK Varsinais-Suomen aluepäälliköt Terhi Löfstedt (vas.) ja Aino Launto-Tiuttu.

Peltotukien hakuaika on 8.5.–15.6. ja eläintukien hakuajoista tiedotetaan myöhemmin. Näistä maatalouden suorista tuista järjestettiin Varsinais-Suomessa tukikoulutuksia yhteistyössä kuntien maaseututoimien ja MTK:n Kohti tulevaa -hankkeen kanssa jo maaliskuussa. Koulutuksia oli yhteensä yli 40 ja ne tavoittivat yli 4 000 ihmistä. Koulutusten tallenteet ja esitykset on kerätty MTK Varsinais-Suomen sivuille.

Koulutuksista MTK:n puolesta vastanneet aluepäälliköt Aino Launto-Tiuttu ja Terhi Löfstedt kertovat, että keskustelua heräsi esimerkiksi viljelykierron suunnittelusta, viljavuusanalyysien tekemisestä, uusista kasvipeitteisyysvaatimuksista, fosforirajoituksista, monitoroinnista ja ekojärjestelmästä.

– Nyt kun on uusi kausi ja uudet järjestelmät, viljelijöiden pitää opetella paljon uutta, ja ennen kaikkea pitää opetella pois vanhasta. Kannattaa tarkistaa, mitä mikäkin termi tarkoittaa, eikä luottaa siihen, mitä on oppinut edellisten kausien aikana. Vaikka opeteltavaa on paljon, paljon on myös mahdollisuuksia, tiivistää Terhi Löfstedt.

– Pääsääntöisesti voisi sanoa, että jos menee minimivaatimuksilla, eurot jäävät tällä kaudella pienemmiksi. Mutta tilakohtaisia eroja on paljon ja moneen asiaan pystyy itse myös vaikuttamaan, lisää Aino Launto-Tittu.

Kohti tulevaa -hankkeen koulutukset tarjosivat kattavan perehdytyspaketin uuden kauden asioihin. Lisää tietoa on luvassa vielä kuntien omissa koulutuksissa, joita järjestetään kevään aikana. Tulossa on muun muassa paikallisia kyselytunteja ja opastusta viljelijöille tehdyn Vipu-mobiilin asennukseen ja käyttöönottoon.

Maaseuturahoituksen muutoksia esiteltiin huhtikuussa

Johanna Mattila pitää puheenvuoroa Laitilan valtuustosalissa.
Johanna Mattila esitteli maaseuturahoituksen mahdollisuuksia eri seutukunnissa. Laitilassa pidettiin tilaisuus 25.4.

Suomesta 95 % on maaseutua. Varsinais-Suomessa maaseuduksi lasketaan lähes koko maakunta. Vain Turun ja Salon seuduilla on maaseuturahoituksen ulkopuolelle jääviä alueita, joiden tarkka rajaus on nähtävillä ELY-keskuksen karttapalvelussa.

Maaseuturahoituksen muutoksista järjestettiin huhtikuussa Varsinais-Suomen yhteinen webinaari ja sen jälkeen vielä viisi keskustelutilaisuutta eri seutukunnissa. Tilaisuudet tavoittivat yhteensä yli 300 ihmistä. Kiertueella esiteltiin Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmaa ja paikallisen Leader-ryhmän strategiaa. Lisäksi käytiin läpi uuden rahoituskauden mukanaan tuomia muutoksia hanke- ja yritystuissa sekä maksatusasioissa.

Salossa keskustelua heräsi erityisesti uusista yritystukimuodoista. Laitilassa kiinnostuttiin laajakaistahankkeista. Turussa keskusteltiin esimerkiksi hankkeiden kustannusarvioiden tekemisestä ja prosenttiperusteisen kustannusmallin muutoksista. Koskella päästiin heti käytäntöön kiinni, kun tilaisuus alkoi Leader-tukea saaneen MTK-Koski Tl:n toteuttaman Honkamäen kunnostushankkeen esittelyllä. Paraisilla keskusteltiin saariston erityispiirteistä ja keskustelutilaisuuden jälkeen päästiin jo sparraamaan yhtä uutta yritysideaakin.

Maaseutupalvelut-yksikön kehittämispäällikkö Johanna Mattila avasi kaikki tilaisuudet esittelemällä Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteitä, joita ovat alkutuotanto, ruokaketju ja elintarvikkeiden jatkojalostus, maaseutu- ja saaristomatkailu, maaseudun monipuolinen yrittäjyys sekä asuminen ja hyvä elämä maaseudulla. Lisäksi suunnitelman läpileikkaavia teemoja ovat osaamisen kehittäminen, digitalisaatio sekä ympäristö- ja ilmastotoimet.

– Kaikki keskeiset asetukset ovat voimassa ja nyt odotetaan, että saamme vielä tietojärjestelmät siihen kuntoon, että hanke- ja yritystukienkin haku saadaan auki. Varsinais-Suomeen on tulossa 38 miljoonan euron rahoitus hanke- ja yritystukiin uudelle kaudelle, joten mahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen on vaikka kuinka! Nyt voi siis alkaa ideoida, Mattila kannusti tilaisuuksien osallistujia.

Kehittämispäällikkö oli iloinen, että tilaisuudet tavoittivat ihmisiä laajasti erilaisista taustoista. Paikalla oli muun muassa yrittäjiä, yhdistysaktiiveja, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden edustajia, oppilaitoksia ja kotiseutunsa kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita.

– Oli ilo nähdä, että kenttä on aktivoitunut ideoimaan ja keskustelemaan. Tilaisuuksissa oli välitön ja hyvä tunnelma, hän kiittelee.

 

 

* Juttua muokattu 11.5. Päivitetty maatalouden investointitukien hakemusmäärä hakuajan umpeuduttua.