Uutiset

Paikallista tuottajaa halutaan tukea – lähiruoka kiinnostaa aiempaa enemmän

kirjoittaja

Turussa tehdyn kuluttajakyselyn mukaan jopa 96 prosenttia vastaajista kertoi ylipäätänsä joskus ostavansa lähiruokaa ja heistä 87 prosenttia ostaa lähiruokaa vähintään kerran viikossa.

Turun yliopiston tiedote:

Turun yliopiston Brahea-keskus toteutti laajan kuluttajakyselyn lähiruoan hankintamotiiveista, suosikkituoteryhmistä, ostopaikoista sekä erilaisten jakamistalouden mallien kiinnostavuudesta.

Brahea-keskuksen tekemä selvitys vahvistaa aikaisempien valtakunnallisten tutkimusten tuloksia lähiruoan hankinnan motiiveista. Suurin osa vastaajista (63 %), kertoo tärkeimmäksi syyksi ostaa lähiruokaa halun tukea paikallista yrittäjää. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi kuluttajien halu tietää, missä, miten ja kuka ruoan on tuottanut (40 %). Kolmantena syynä nousi esille lähiruoan tuoreus ja mielikuva lähiruoan pienemmästä ympäristövaikutuksesta (33 %).

– On mielenkiintoista huomata kuluttajien hankintamotiiveissa tapahtunut muutos viimeisten vuosien aikana. Kuluttajien tietoisuus omien valintojen vaikutuksesta niin ympäristöön kuin yhteiskuntaan on kasvanut, projektipäällikkö Johanna Mattila sanoo.

Kuluttajalähtöisessä ruokaketjussa on tärkeää tarkastella kuluttajien toiveita siitä, mistä he haluavat ostaa lähiruokaa. Valtaosa vastaajista (82 %) ostaa lähiruoan kaupasta samalla kun tekevät kotitalouden muutkin ruokaostokset. Myös tulevaisuudessa vastaajat toivovat lähiruokatuotteita löytyvän ruokakaupasta.

– Kuluttajat toivovat jatkossa pystyvänsä ostamaan yhä enemmän paikallista ruokaa esimerkiksi ravintoloista. Tämä on mielenkiintoinen signaali koko food service -sektorille. Osataanko tätä hyödyntää markkinoinnissa tarpeeksi hyvin esimerkiksi nostamalla paikallinen ruoka ja ruoantekijät esille ruokalistoilla? Tarinat ja tekijät ruoan takana kiinnostavat asiakkaita, Mattila toteaa.

Toisaalta kyselyssä selvisi myös, että erilaiset vaihtoehtoiset lyhyet jakelukanavat nostavat suosiotaan.

– Koska suurin motivaatio ostaa lähellä tuotettua ruokaa oli halu tukea paikallista yrittäjää, heijastuu se myös ostopaikkatoiveisiin. Erilaiset suoramyynnin tavat kiinnostavat 68 % vastaajista, Mattila kertoo.

Kuluttajat haluavat itse osallistua ruoan tuotantoon

Kyselyn mukaan yli puolet vastaajista haluaa osallistua itse ruoan tuottamiseen (56 %). Erilaiset kuluttajakeskeiset liiketoimintamallit, kuten kumppanuusmaatalouden erilaiset muodot, monipuolistavat lähiruoan tarjontakonsepteja perinteisten jakelukanavien rinnalla ja tuovat kuluttajan vahvemmin osaksi ruokaverkostoa.

– Kuluttajakeskeiset liiketoimintamallit ja uudet osallistavat tavat toimia ruokaketjussa ovat jo saavuttaneet erityisesti Etelä-Suomen kaupunkikeskusten asukkaat. Kuluttajissa on herännyt kiinnostus osallistua ruoantuotantoon erilaisin tavoin. Osasyynä tähän on varmasti kuluttajien vieraantuminen ruoantuotannosta, Mattila pohtii.

Osa vastaajista (17 %) kertoi olevansa kiinnostunut joukkorahoituksesta. Joukkorahoituksen kautta kuluttaja pystyisi osallistumaan lähiruokayrityksen toimintaan. Kumppanuusmaatalous kuulosti kiinnostavalta 15 prosentin mielestä. Kumppanuusmaataloudessa kuluttaja voisi esimerkiksi vuokrata viljelijältä oman omenapuun tai ostaa puutarhalta sato-osuuden. Kaupunki- ja kotitarveviljelystä oli kiinnostunut 39 % vastaajista.

– Kuluttajien osallistuminen ruoan tuottamiseen lisää ruoan arvostusta. Kiinnostus kumppanuusmaatalouteen ja joukkorahoitukseen alkaa heräämään 30 vuoden iässä. Suurin asiasta kiinnostuneiden kuluttajaryhmä näyttäisi olevan 41–60-vuotiaat. Isojen kaupunkien asukkaat ovat kiinnostuneempia osallistumaan ruoan tuotantoon kuin muiden kuntien asukkaat.

Mattilan mukaan kuluttajalähtöisiin konsepteihin liittyy erittäin vahvasti lähiruokasektorin tulevaisuuden liiketoiminnan menestymismahdollisuudet.

– Kuluttajat haluavat tehdä vastatoimia globalisaatiolle kannattamalla erilaisia hyperlokalisaatiota tukevia kulutusmuotoja, Mattila sanoo.

Kysely toteutettiin osana ”Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa” -hanketta, jota rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Varsinais-Suomen kunnat. Kyselyyn vastasi yhteensä 449 kuluttajaa.

Lisätietoa:
Johanna Mattila
projektipäällikkö
Turun yliopiston Brahea-keskus
p. 040 565 8121, johanna.mattila@utu.fi

800 tuhannen euron liikuntahalli rakentuu 400 tuhannella – talkootyö avainasemassa

kirjoittaja

 

Loukonkulman Lukko ry rakentaa parhaillaan 700 neliön kokoista uutta liikuntahallia Pöytyän Kumilassa. Halli rakennetaan tarpeeseen, sillä liikuntapaikoista on huutava pula. Hallilla halutaan tukea erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastusta.

Rakentamisesta vastaava Vesa Rantanen Turun Teollisuuden Rakentajista kertoo, että samanlaisen hallin rakennuttaminen maksaisi yleensä noin 800 tuhatta euroa. Hintalappu on noin puolet pienempi talkootyön, yhteistyökumppaneiden ja paikallisten yrittäjien ansiosta. Hankkeelle on myönnetty 50 prosentin rahoitus maaseuturahaston kautta. Rahoittajana toimii paikallinen Leader-yhdistys Jokivarsikumppanit.

Loukonkulman Lukon liikuntahallihankkeen suunnitteluryhmän puheenjohtaja Paavo Kallio.
Vasemmalla rakentamisestavastaava Turun Teollisuuden Rakentajien Vesa Rantanen.

Liikuntahalli on valmistunut nopeasti, sillä hanke käynnistyi keväällä ja parhaillaan hallissa tehdään sisälevytystä. Ripeä tahti on hyvän suunnittelun ja ahkerien talkoolaisten ansiota. Talkootyötunteja on tällä hetkellä lähes neljätuhatta. Loukonkulman Lukon hankkeen puuhamies Paavo Kallio kertoo, että kaikki on edennyt hienosti suunnitelmien mukaan. Hankkeen budjetti tulee hieman ylittymään alkuperäisestä, sillä lattiaratkaisu vaihdettiin paremmaksi.

— Talkooväki on ollut mukana todella hienosti. Talkoolaiset ovat antaneet myös omia työkoneitaan käyttöön, joten kaikin puolin tämä on ollut mallikas yhteinen projekti, kertoo Paavo Kallio.

Toukokuun loppupuolella liikuntahallin seinät pystytettiin elementteinä.

Rakentamiseen on sisältynyt myös rakennusteknisesti mielenkiintoisia vaiheita. Hallin kattotuolit koottiin maassa kolmeen osaan. Valmiit osat nostettiin suurikokoisella nosturilla omille paikoilleen. Käytetyt rakennusmateriaalit ovat laadukkaita lattiasta kattoon. Suuren tilan lämmitys tulee olemaan seuran kannalta kustannustehokas maalämpö.

Liikuntahalli valmistuu ensi vuoden alussa. Loukonkulman Lukko suunnittelee jo seuraavaa hanketta, joka on uuden hallin kyljessä sijaitsevan vanhan Lukontalon remontointi.

Tältä näytti kesäkuun puolessa välissä, kun katto oli juuri nostettu paikalleen.

 

Juttu ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Katso alla olevat videot hankkeesta!

 

Kokkauskurssilla puhutaan englantia ja opitaan vierasta kulttuuria

kirjoittaja

 

Kokkaushankkeen koordinaattori Ilze Liepina-Naula on asunut useissa eri maissa ennen Suomeen muuttamista.

Loimaan evankelisen kansanopiston käytävillä on vuoden mittaan tuoksunut kansainvälinen ruoka.  Tuoksun takana ovat olleet paikalliset ruuasta ja kulttuurista innostuneet loimaalaiset asukkaat. Opistolla pidetään vielä kaksi tapaamista Maukas englanti -kokkauskurssin puitteissa.

Kokkaamisen ideana on paikallisten asukkaiden englannin kielen taidon kehittyminen ruuanlaiton parissa. Kurssilla kokkailtavat reseptit tulevat aina eri maista. Teemamaat valikoituvat alueelle muuttaneiden ihmisten mukaan. Ruuanlaiton ohessa kuullaan musiikkia kyseisestä maasta, jotta kurssilaiset pääsevät oikeaan tunnelmaan.

Kurssilla opitaan ymmärtämään eri kulttuureja

Ruuanlaiton lopuksi kuullaan esitelmä kyseisestä maasta Suomeen muuttaneelta ihmiseltä. Englanninkielen lisäksi kokkauksen ohessa tutustutaan toisiin kurssilaisiin, uuteen kulttuuriin ja erilaisiin keittiöihin. Yleensä maahanmuuttajia sopeutetaan suomalaiseen kulttuuriin, mutta kokkauskurssin ajatus on täysin päinvastainen. Kurssilla paikalliset oppivat ymmärtämään muualta muuttaneiden kulttuuria ja perinteitä.

Englanninkielisen kokkauskurssin äiti on Latviasta Loimaalle kaksi vuotta sitten muuttanut Ilze Liepina-Naula. Ilze toimii Maukas englanti -hankkeen koordinaattorina. Hän on asunut useissa eri maissa miehensä liikkuvan työn vuoksi.  Ilzen mielestä maahanmuuttajien sopeutumista auttaisi, jos paikalliset puhuisivat rohkeasti englantia uusille asukkaille.

– Hankkeen tavoitteena on rohkaista ihmisiä puhumaan, sillä suurin osa suomalaisista ymmärtää englantia. Kielitaidon ei tarvitse olla täydellistä, vaan uskallus kommunikointiin englanniksi usein riittää, Ilze Liepina-Naula kertoo.

Kokkauskurssilla opetellaan eri keittiöiden ja maiden yksinkertaisia perusreseptejä. Kaikki reseptit kootaan lopuksi yhteen ja niistä tehdään keittokirja.

Vuoden loppuun kestävän Maukas englanti -hankkeen rahoittajana toimii Leader-ryhmä Jokivarsikumppanit. Rahoitus on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020.

Kokkauskurssille on vielä mahdollista osallistua, sillä jäljellä ovat 23. marraskuuta ja 14. joulukuuta järjestettävät osuudet. Lisätietoja löydät hankkeen Facebook-sivuilta.

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

 

 

 

Pastakin voi olla lähiruokaa – toimittaja perusti pastatehtaan autotalliin

kirjoittaja

 

Paimiolainen Marika Mulari on intohimoinen kokkaaja, joka arvostaa puhdasta lähiruokaa. Keittiössä Mulari rakastaa kokeilla erilaisia uusia reseptejä. Muutama vuosi sitten Mulari halusi kokeilla pastan valmistamista, ja hän osti oman pienen pastamankelin. Nopeasti hän huomasi, että tuorepastan valmistaminen on yksinkertaista, mutta työlästä. Kaupassa myydään valmista italialaista tuorepastaa, mutta tuhansien kilometrien päästä kuljetettava ruoka ei ole ekologisesti kestävä valinta.

Vuosi sitten Mulari päätti selvittää, voisiko hän ryhtyä tekemään suomalaisista raaka-aineista tehtyä tuorepastaa. Niin toimittajan hommat saivat jäädä, sillä alkukesästä hän perusti yrityksen nimeltä Egget Pastaamo. Pastaamon ydinajatus on valmistaa tuorepastaa suomalaisista raaka-aineista.

– Tuorepasta maistuu paljon paremmalle kuin vedestä ja vehnäjauhosta valmistettu kuivatettu makaroni. Meillä pasta valmistetaan kananmunista, joita käytetään runsaasti. Se on pehmeää, täyteläistä ja siinä on kananmunien takia myös proteiinia. Pasta myydään sinä päivänä kuin se on tehty. Se on aidosti tuoretta lähiruokaa, Mulari kertoo.

Pastaamo sijaitsee Mularin pihalla olevassa autotallissa. Tallissa ei tosin ole ikinä pidetty autoa, koska ajoluiska ei, pastatehtaan onneksi, valmistunut ajallaan. Mulari kutsuu itseään leikkisästi tehtaan johtajattareksi, sillä autotallissa on todellakin oikea pastatehdas.

Pastatehdas on sisustettu tyylikkäästi ja tila on suoraan kuin sisustuslehdestä. Koneiden tasainen hurina tuo tilaan tehtaan tuntua. Pastatehtaan tärkein osa on Italiasta ostettu pastakone, jonka avulla pystyy valmistamaan lähes minkä mallista pastaa tahansa. Tehtaassa on myös erilaisia muita tarvikkeita ja laitteita pastan valmistamiseen sekä pakkaamiseen.

Tuorepastan perusresepti on yksinkertainen; ulkoilevan kanan munia, lähellä jauhettuja jauhoja ja vettä. Niinpä, miksi ihmeessä sitä täytyy rahdata Italiasta asti?

– Meillä Suomessa on vehnää, maailman puhtaimmat kananmunat ja puhtain vesi. Suurin osa tuorepastasta tuodaan Suomeen joko pakastettuna tai suojakaasuun pakattuna, Mulari toteaa.

Tällä hetkellä Egget Pastaamon pastaa myydään lähiruokapiireissä. Mulari kertoo, että kaupoista on jo tullut kyselyjä ja lähiaikoina pastaa toimitetaan myös muutamiin ravintoloihin.

Mularin tavoitteena on nyt opettaa suomalaiset syömään lähellä tuotettua tuorepastaa.

– Se on arjen luksusta. Muutamassa minuutissa sinulla on valmis ruoka. Ei siinä tarvitse kuin vaikka oliiviöljyä ja valkosipulia tai voita ja jonkun yritin. Sitten oletkin jo valmis syömään sitä pastaa.

Yritys sijaitsee Paimiossa maaseudulla, joten Egget Pastaamoon on myönnetty maaseuturahaston yritystukea Leader-yhdistys Varsin Hyvän kautta. Mulari suosittelee muillekin yrittäjille maaseuturahaston mahdollisuuksien selvittämistä.

– Tämä on minun mielestä niin loistava mahdollisuus, että kannattaa selvittää onko maaseuturahastossa jotain sellaista, mitä voisi itse yrityksessään hyödyntää, rohkaisee Mulari.

 

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, Haloomaaseutu.fi

Katso video ja kuuntele haastattelu alta!

 

Närturismen i Pargas utvecklas genom att göra friluftsstråk mångsidigare

kirjoittaja

 

I Pargas pågår ett projekt för kartläggning av de befintliga friluftsstråkens skick och av möjligheterna att utveckla stråken. Samtidigt utreds också potentiella nya stråk. Genom kartläggningen vill man stödja lokalbefolkningens rekreationsmöjligheter och naturturismen. Projektet varar i tre månader och finansieras av den i Pargas verksamma Leader-gruppen I samma båt.

Projektledaren Helena Särkijärvi har bland annat kartlagt ön Långholmen söder om Kyrkfjärden i Pargas. Pargas stad äger största delen av ön och det har inte funnits någon verksamhet på ön i åratal.

För närvarande är ön i naturtillstånd och till exempel är trädbeståndet av mycket varierande ålder. Den mångsidiga naturen på ön varierar från höga berg till ängslika partier. I projektet har möjligheten att anlägga naturstigar för rekreationsändamål utretts. Särkijärvi har kartlagt platserna med störst potential för friluftsstråk på ön. På kartan har flera möjliga naturstigar blivit inritade, sådana som kan anläggas med ganska enkla medel.

I praktiken sker kartläggningen av nya stråk i terrängen med hjälp av en GPS-positionerare och en kartapplikation som sparar den sträcka man gått i naturen. Planerarens uppgift blir då att hitta stråk som redan är så lättframkomliga som möjligt och som kunde bli officiella stråk. Vid de flesta stråken krävs också röjning av halvfallna träd.

Tack vare utredningsarbetet i projektet är det lättare för staden att avgöra hur stråken kan utvecklas framöver. Målet är att locka fler närturister och kanske till och med internationella naturturister till Pargas.

 

Text: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Översättning: Leila Martinkauppi

Paraisten lähimatkailua kehitetään monipuolistamalla ulkoilureittejä

kirjoittaja

Paraisilla kartoitetaan nykyisten ulkoilureittien kuntoa ja kehittämismahdollisuuksia. Samalla selvitellään myös uusia mahdollisia reittejä. Kartoituksella halutaan tukea paikallisten virkistysmahdollisuuksia ja luontomatkailua. Kolme kuukautta kestävän hankkeen rahoittaja on Paraisilla toimiva Leader-ryhmä I samma båt.

Hankkeen vetäjä Helena Särkijärvi on kartoittanut muun muassa Paraisilla Kirkkoselän eteläpuolella sijaitsevaa Långholmenin saarta. Paraisten kaupunki omistaa saaresta suurimman osan ja saaressa ei ole ollut vuosiin mitään toimintaa.

Tällä hetkellä saari on luonnonmukaisessa tilassa ja esimerkiksi puusto on hyvin eri ikäistä. Saaren monipuolinen luonto vaihtelee korkeasta kalliosta niittymäisiin osiin. Hankkeessa on selvitetty mahdollisuutta toteuttaa luontopolkuja virkistyskäyttöön. Särkijärvi on kartoittanut saaresta potentiaalisimmat kulkureittien paikat. Kartalle on piirtynyt useampia, melko helposti toteutettavissa olevia, luontopolkuja.

Hankevastaava Helena Särkijärvi on liikkunut kartoitettaville alueille muun muassa soutuveneen avulla.

Käytännössä uusien reittien kartoitus tehdään maastossa käyttäen hyväksi GPS-paikanninta ja karttasovellusta, johon voi tallettaa luonnossa kuljetun reitin. Suunnittelijan tehtäväksi jää löytää valmiiksi mahdollisimman helppokulkuinen reitti, josta voisi tehdä virallisen reitin. Useimmat reitit vaativat myös puoliksi kaatuneiden puiden raivausta.

Hankkeen selvitystyön perusteella kaupungin on helpompi päättää, miten reittejä voidaan jatkossa kehittää. Tavoitteena on saada Paraisille houkuteltua enemmän lähimatkailijoita ja tulevaisuudessa myös kansainvälisiä luontomatkailijoita.

 

Teksti ja kuvat, Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

KATSO VIDEO!

Metsästysseura rakentaa talkoilla uutta hirsihuvilaa

kirjoittaja

 

Marttilan Eräveikot rakentavat parhaillaan uutta metsästysmajaa seuralle. Projekti on edennyt nopeasti ahkerien talkoolaisten ansiosta. Rakentamiseen on alkujaan laskettu 22 000 talkootuntia. Jo nyt on nähtävissä, että talkootuntien osuus tulee olemaan runsaasti arvioitua suurempi. Tällä hetkellä hirsirakennuksessa tehdään väliseinien muuraustöitä.

Seuran puheenjohtaja Esko Numminen kertoo, että idea uuden metsästysmajan rakentamiseen tuli naapuriseuralta.  Uudelle tilalle on Marttilassa kysyntää muun muassa erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

– Metsästysseura Karinaisten Kytät teki laajennuksen omaan majaansa Leader-rahoituksella. Otin heti yhteyttä Leader-yhdistys Jokivarsikumppaneille, ja siitä hanke lähti rullaamaan, kertoo Numminen.

Hirsirakenteisessa metsästysmajassa on tilaa noin 90 neliötä. Rakennukseen tulee keittiö, wc-, sauna- ja kokoustilat 50-henkilölle. Rakennus lämpiää seuran omalle tontille kaivetulla maalämmöllä.

Rakennustyöt aloitettiin keväällä 2017. Numminen kertoo, että rakennus valmistuu ensi vuoden syksyllä.

– Toistaiseksi kaikki on mennyt mallikkaasti. Täytyy myöntää, että onhan tämä herättänyt jopa positiivista kateuttakin kylillä.

Metsästysmajan kokonaiskustannusten määrä on noin 232 000, josta Leader-rahoituksen osuus on 50 prosenttia. Rahoituksen on myöntänyt alueella toimiva Leader-yhdistys Jokivarsikumppanit. Metsästysmaja on yksi suurimmista Leader-rahoitettavista hankkeista.

– Leader-tukea voidaan myöntää toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen hankkeeseen enintään 180 000 euroa. Tämä hanke on hieno osoitus maaseudun Leader-rahoituksen tarpeesta, jotta paikallisten seurojen toimintaedellytyksiä voidaan turvata. Yhdistykset ja seurat ovat kehittämisen suuri voimavara. Toteuttaessaan yleishyödyllisiä hankkeita ne turvaavat maaseudun elinvoimaisuutta ja tuovat sinne palveluja, joita muutoin ei siellä olisi, kertoo hankeasiantuntija Satu Juntunen Jokivarsikumppanit ry:stä.

Valmistuessaan metsästysmajaa vuokrataan laajasti erilaisiin tilaisuuksiin yhdistyksille ja yksityishenkilöille. Käyttövuorokausia on arvioitu olevan noin 180 vuodessa. Metsästysmajalle on tarvetta esimerkiksi suunnistus ja koiratapahtumien yhteydessä.

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

 

Maaseutuparlamentti lunasti odotukset – maaseudusta keskusteltiin sen kaikissa merkityksissä

kirjoittaja

Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetty valtakunnallinen tapahtuma kokosi reilu 800 osallistujaa eri puolilta Suomea keskustelemaan maaseudun kriittisistä kysymyksistä ja edistämään sen monia mahdollisuuksia. Inspiroivat puhujat herättivät innostusta ja tunteita, joita purettiin ahkerasti myös sosiaalisessa mediassa.

 

Mielikuvia ja marginaaleja -keskustelussa olivat mukana muun muassa Antti Sahi (vas.), Tytti Määttä, Torsti Hyyryläinen, Reetta Harjunen, Jyri Kataja-Rahko ja Tuomas Enbuske.

 

Julkaistu: 04.09.2017

 

Maaseutuparlamentin ajankohtaiskeskusteluissa painotettiin muun muassa maaseudun monimuotoisuuden ja alueiden erilaisten tarpeiden parempaa tunnistamista yhteiskunnallisissa päätöksissä. Useassa ohjelmaosiossa nousi esiin ilmeinen tarve vahvistaa maaseututietoutta niin median, päättäjien kuin virkamiestenkin keskuudessa. Maaseutu mielletään ja käsitellään liian usein ja helposti homogeenisena tilana.

Maaseudulla syntyy hyviä uutisia

Tapahtuman videon välityksellä lauantaina avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä muistutti osallistujia maaseudun hyvistä uutisista.

– Lähes kaikissa harvaan asutun maaseudun maakunnissa yritysten liikevaihdon kehitys on ollut koko maan keskitasoa tai sitä parempaa kuluvana vuonna. Monet kasvun eväät, kuten puutuotteet, metalliteollisuus, elintarvikkeet ja matkailu ponnistavat suomalaiselta maaseudulta, totesi Leppä.

Maaseudun monimuotoisuuden tunnistaminen tärkeää

Syntymäpaikkakunnallaan vieraillut kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen painotti Maaseutukatsauksen 2017 julkistamistilaisuuden puheenvuorossaan, että hyvän maaseutu-politiikan tekeminen edellyttää maaseudun monipuolisuuden ymmärtämistä. Vehviläinen korosti puheessaan myös monipaikkaisuusilmiön tärkeyden ja tarpeen edetä kohti kaksoiskuntalaisuutta.

Kolmen vuoden v

älein tuotettava laaja Maaseutukatsaus on tarkoitettu taustatiedoksi yhteiskunnallisille päätöksentekijöille. Maaseutukatsauksen 2017 on tuottanut Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä TK-Evalin kanssa. Kirjoittamiseen on osallistunut kymmenen tutkijaa. Maaseutukatsauksen on päätoimittanut yliopistotutkija ja dosentti Maarit Sireni, Itä-Suomen yliopistosta.

Suomen eturivin päättäjille vahvat viestit

Maaseutuparlamentin sunnuntaiohjelman kohokohdaksi nousi Pauli Aalto-Setälän isännöimä Maaseutu-politiikan pyöreä pöytä -keskustelu. Korkeatasoiseen puhujakaartiin kuuluivat Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen, Luken maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen ja Sitran kiertotalouden avainalueen päällikkö Kari Herlevi. Asiantuntijakeskustelussa nostettiin esiin lähipalvelut ja koulutus, kiertotalous, digitalisaatio, monipaikkaisuus ja työvoiman saatavuus.

Kuntatason päättäjille toivottiin lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi ja läpinäkyvyyttä päätöksen-tekoon. Kyläkoulun jatkoa pohtivalle kunnalle Hilkka Vihinen antoi reseptin: Vaihtoehdoista täytyy hankkia mahdollisimman tarkat kustannuslaskelmat, ja lapsen arjen sujuvuudelle tulee määritellä hinta.

– Älkää sulkeko yhtäkään oppilaitosta, ennen kuin kouluverkosto on käsitelty kokonaisuutena, Vihinen vetosi.

Kansantalouden kannalta osaavan työvoiman pulaan maaseudulla löydettiin ratkaisuja niin monipaikkaisuudesta kuin maahanmuutosta. Harvoin ajatellaan että pitkäaikais- ja

nuorisotyöttömyys eivät niinkään ole harvaan asutun maaseudun ongelmia, vaan siellä pula on osaavasta työvoimasta. Pyöreässä pöydässä todettiin, että maahanmuutto on Suomelle mahdollisuus ja välttämättömyys.

Mahdollisuus kuntaveron jakamiseen kuntien välillä ja muut kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät kysymykset puhutti panelisteja. Toimivat verkkoyhteydet irrottavat yhä useamman työn tietystä paikasta. Suomessa on yhtä monta vapaa-ajanasuntoa kuin YouTube-tiliä, noin puoli miljoonaa.

– Osa-aikaiset maaseudun asukkaat ovat pitkälti käyttämätön potentiaali, Elli Aaltonen huomautti.

Maaseutupoliittinen julkilausuman viestiä eteenpäin

Maaseutuparlamentin 2017 päätteeksi julkistettiin ensimmäinen yhteinen maaseutupoliittinen julkilausuma ”Mahdollistetaan menestyvä maaseutu”. Julkilausumassa painotetaan erityisesti erilaisten alueiden erityispiirteiden sekä monipaikkaisuuden huomioimista ja esiin tuomista ja näin eri alueille räätälöityjen ratkaisujen mahdollistamista; maaseutuvaikutukset selvittämistä ja huomioimista ennakoivasti päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa; maaseudun aineellisten voimavarojen hyödyntämistä kestävästi, vahvistaen alueen ja paikan toimintaympäristöä ja kunnioittaen toimijoita.

– Jokaisella organisaatiolla on tärkeä rooli julkilausuman viestin viemisessä paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen päätöksentekoon ja siinä, että tavoitteista synty

y konkreettisia tekoja, painottaa Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström.

Maaseutupolitiikan neuvosto esittelee julkilausuman kansallisille päättäjille ja europarlamen-taarikoille. Åström tähdentää, että suomalaista maaseutuviestiä viedään lokakuussa myös eurooppalaiseen maaseutuparlamenttiin, jossa muotoillaan maaseudun kehittämisen tulevaisuutta eurooppalaisella tasolla.

Maaseutuparlamentti -ohjelma toteutettiin laajassa yhteistyössä

Maaseutuparlamentin päävastuutahona toimii Maaseutupolitiikan neuvosto MANE. Pääjärjestäjät ovat yhteistyössä MANEn kanssa maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutu-verkosto, Suomen Kylätoiminta ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Pohjois-Savon kylät ry, joka on vastannut paikallisista ja alueellisista järjestelyistä.

Maaseutuparlamentti 2017 -ohjelmassa toteutettiin 16 erilaista kokopäivän retkeä Savossa, 34 työpajaa ja seminaaria, neljä ajankohtaiskeskustelua, valtakunnallisen kylätoiminnan palkitsemiset sekä Kumppanitori ja kaikille avoin Sadonkorjuutori, jossa vieraili kolmipäiväisen tapahtuman aikana osallistujien lisäksi reilu 1000 kävijää. Mukana ohjelmaa toteuttamassa oli yli 40 paikallisen tason ja valtakunnallisen tason ja eri alan organisaatiota.

Tapahtuman pääjärjestäjät lähettävät kaikille ohjelman toteuttamiseen osallistuneille organisaatioille, asiantuntijoille ja vapaaehtoisille lämpimät kiitokset.

Maaseutuparlamentti 2017 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Aineistoa:

  • Maaseutupoliittinen julkilausuma on luettavissa täällä.
  • Maaseutukatsaus 2017 on luettavissa täällä.
  • Maaseutukatsauksen 2017 kansalaiskyselyn yhteenvetoraportti on luettavissa täällä.
  • Maaseutuparlamentin tallenteet ajankohtaiskeskusteluista julkaistaan viikolla 37 Maaseutupolitiikan verkoston youtube kanavalta. Maaseutupolitiikan pyöreä pöytä -keskustelu julkaistaan ensimmäisenä 11.9.
  • Keskustelun antia sosiaalisessa mediassa voi lukea aihetunnuksilla #maapuhuu#Maaseutuparlamentti
  • Tapahtuman nettisivuilla Maaseutuparlamentti.fi kannattaa käydä lähiviikkojen ja syksyn aikana. Sivuille lisätään blogeja, kuvia ja retkikoosteita sekä työpajamateriaaleja.

Lisätietoa:

Christell Åström
tapahtuman emäntä, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri,
christell.åström@mmm.fi, p. 0295 16 2030.

Antonia Husberg
tapahtuman tuottaja, Maaseutupolitiikan neuvoston hanke- ja viestintävastaava,
antonia.husberg@mmm.fi, p. 0295 16 2033

Merja Kaija
Kyläasiamies, järjestelyt paikallisella ja alueellisella tasolla,
merja.kaija@pohjois-savonkylat.fi, p. 045 179 1070

Teksti: maaseutuparlamentti, kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Seura rakentaa rapistuneesta urheilukentästä urheilupuistoa

kirjoittaja

 

Auran Palokunnan Urheilijat ry kunnostaa parhaillaan Auran vanhasta urheilukentästä monipuolista urheilupuistoa. Puistoon rakennetaan uusi nurmikenttä, ulkokuntosalilaiteet ja oheistoiminta-alue, joka toimii juoksusuorana ja venyttelyalueena. Tavoitteena on saada urheilupuistolle entistä enemmän käyttöä ja mahdollistaa monipuolinen urheilun harrastaminen.

– Vanha urheilukentän alue on ollut retuperällä jo pidemmän aikaa. Huonokuntoinen urheilukenttä oli myös seuran kehittämisen este. Kenttäolosuhteiden vuoksi seuraa ei voitu kehittää, sillä esimerkiksi jäsenmäärää ei voitu kasvattaa. Tällä hetkellä tuntuu hyvältä seistä tässä uuden urheilupuiston nurmikentän laidalla, kertoo hankkeen ideoinut seuran toiminnanjohtaja Ville Antikainen.

– Ajatus urheilupuistosta syntyi jalkapalloturnauksessa Italiassa, jossa jokaisella pikkuseuralla oli oma urheilupuistoalue. Uskon, että Suomessakin ollaan menossa samaan suuntaan kuin muualla Euroopassa, jossa urheilupuistojen pyörittäminen ja kehittäminen ovat urheiluseurojen vastuulla, arvioi Antikainen.

Kentän kunnostustyötä on tehty talkoolaisten voimin.

– Karkeasti arvioiden talkootunteja on kertynyt nyt noin 350-400. Aktiivisia talkoolaisia on noin kymmenkunta. Itse olen noin puolisen vuotta tehnyt tätä aktiivisesti. Jossain vaiheessa vaimo jo vihjasi, että hän hommaa minulle nukkumapatjan kentän laidalle, paljastaa ahkera talkoolainen ja seuran puheenjohtaja Markku Saarinen.

Puiston takaosassa sijaitseva hiekkakenttä on jo muutettu nurmikentäksi. Kenttää on laajennettu ja pohja on tasoitettu. Kentän tieltä on kaadettu puita ja talkoolaiset ovat siistineet alueella kasvaneet rämeiköt. Nurmikentän laidoille on rakennettu uudet korkeat verkot, jotta pallo ei päädy vieressä kulkevalle junaradalle.

Urheiluseuran oman rahoituksen lisäksi urheilupuiston rakentamiseen on myönnetty maaseuturahaston Leader-rahoitusta. Rahoituksen on myöntänyt alueella toimiva Leader-ryhmä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.

Seuran toimintaa kehitetään ison turnauksen avulla

Tulevana viikonloppuna on luvassa uuden nurmikentän koeponnistus, kun seura järjestää huippusuositun Jymy Cup -juniorijalkapalloturnauksen. Turnaukseen osallistuu yhteensä 116 joukkuetta ja otteluita on yhteensä 340. Suuren vuosittaisen tapahtuman avulla seura rahoittaa ja kehittää toimintaansa.

– Turnaus tuo kaiken kaikkiaan 1200 junioria ja noin 3500 ihmistä tänne Auran kylälle. Yhteistyö paikallisen jäätelötehtaan kanssa on ollut isossa roolissa turnauksen järjestämisessä aivan alusta saakka. Turnausviikonloppu tuo kylille eloa ja puhutaan useammasta kymmenestä tuhannesta eurosta mitä tapahtuma tuo tänne kylille rahaa, arvioi Antikainen.

 

 

Teksti, kuva ja video: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Hyrrän käyttökatko ennakoitua lyhyempi

kirjoittaja

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tietojärjestelmiä ja sähköisen asioinnin palveluja koskeva käyttökatko jää ennakoitua lyhyemmäksi. Käyttökatko alkaa perjantaina 25.8.2017 klo 16.15 ja päättyy viimeistään 4.9.2017. Aikaisempi tieto oli, että käyttökatko alkaisi torstaina 17.8.

Muun muassa Maaseutuviraston Vipu-, Hyrrä- ja Nekka-asiointipalvelut eivät ole käyttökatkon aikana käytettävissä. Käyttökatko koskee myös muiden virastojen järjestelmiä MMM:n hallinnonalalla.

Tietojärjestelmiä ja sähköisen asioinnin palveluita voi käyttää normaalisti käyttökatkon alkamiseen saakka. Tiedotamme heti, kun palvelut ovat taas katkon jälkeen käytettävissä.

Tarvittaessa hakemuksen saa vireille paperilomakkeella katkon aikana. Ohjeita tuenhakijoille

Lisätietoja Maaseutuvirastosta:
Yksikönjohtaja Keijo Yli-Hukkala
0295 31 2343
keijo.yli-hukkala (at) mavi.fi