Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyvään viestintään keskittyvä Haloo maaseutu! -hanke on saanut uuden tekijän. Jatkossa FM Janica Vilen kokoaa yhteen viestiä Varsinais-Suomessa tehdyistä maaseutua kehittävistä hankkeista ja niiden tuloksista.
Kehittämishankkeita rahoitetaan Manner-Suomen Maaseudun kehittämisaohjelman kautta. Ohjelmakausi 2014–2020 alkaa olla loppusuoralla. Viimeiset rahoituspäätökset tehdään
todennäköisesti tämän vuoden loppuun mennessä.
– On mukavaa hypätä kelkkaan juuri tässä vaiheessa ohjelmakautta, kun positiivista kerrottavaa löytyy joka puolelta maakuntaa. ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tuella on toteutettu toinen toistaan mielenkiintoisempia hankkeita, joiden tuloksista on ilo päästä kertomaan suurelle yleisölle. Varsinais-Suomen maaseudulla tuntuu riittävän ideoita ja energiaa, kommentoi tuore viestintäkoordinaattori.
Maaseutuohjelman kautta rahoitusta saaneita hankkeita on aloitettu tällä ohjelmakaudella
Varsinais-Suomessa jo yli 600. Mukana on maaseudulla toimivien yritysten kehittämiseen
liittyviä hankkeita, mutta myös paljon yleishyödyllisiä yhdistysten ja maaseudun asukkaiden
tarpeista haettuja projekteja, joiden avulla on parannettu esimerkiksi maaseudun viihtyisyyttä,
saavutettavuutta tai palveluja.
– Näiden hankkeiden kautta maaseutu on kasvattanut elinvoimaisuuttaan ja vetovoimaisuuttaan. Kertomalla näistä hankkeista, ihmiset saavat tietää, mitä maaseudulla tapahtuu ja millaisia vaikutuksia hankerahoituksella on saatu aikaan. Koen onnistuneeni viestinnässä erityisesti siinä vaiheessa, jos kerrottujen tarinoiden kautta joku uusi ihminen inspiroituu miettimään, miten juuri hän voisi kehittää maaseutua omalla toiminnallaan, Vilen sanoo.
Janica Vilen on journalismin ja viestinnän ammattilainen. Hänen työurastaan edelliset seitsemän
vuotta kului päätoimittajana ML-Mediat Oy:n palveluksessa.
– Päätoimitin neljää eri kaupunkilehteä ja yhtä asumisen teemalehteä Varsinais-Suomen alueella. Edellisen työni kautta Turun seutu, saaristo ja Vakka-Suomi ovat tulleet hyvinkin tutuiksi, mikä on varmasti hyödyksi tässä työssä. Nyt pääsen laajentamaan näkökulmaa myös Salon seutuun ja Loimaan seutuun, Vilen toteaa.
Haloo maaseutu! -hanke toteutetaan yhteistyönä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmien kanssa. Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää: I samma båt – samassa veneessä, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Ykkösakseli sekä Ravakka. Viestintähanke jatkuu vuoden 2021 loppuun.
Maaseudun yritysten ja alkutuotannon väliaikaisen tuen haku on alkanut Hyrrä-asiointipalvelussa. Tukea on mahdollista saada 5 000 – 10 000 euroa. Tuki on tarkoitettu koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin eikä se edellytä kehittämistoimenpiteitä yritykseltä.
Päätöksen avustuksesta tekee ELY-keskus. Hakemusta tehdessä kannattaa varmistaa, että menoja esitetään riittävän kattavasti, jotta tuella voidaan varmistaa yrityksen toiminnan jatkuminen koronakriisin yli. Hyväksyttäviä menoja ovat esimerkiksi henkilöstö-, kiinteistö- ja vuokrakulut. Tarkemmat tiedot hyväksyttävistä menoista ovat Ruokaviraston verkkosivuilla: www.ruokavirasto.fi/koronarahoitus.
Maaseudun yritysten väliaikaista tukea voivat hakea yritykset, jotka toimivat samalla y-tunnuksella maatilan kanssa ja harjoittavat muuta yritystoimintaa kuin maataloutta, metsätaloutta tai kalataloutta. Tukea voivat hakea myös maataloustuotteiden jalostusta ja myyntiä harjoittavat alle 10 henkilöä työllistävät yritykset. Maataloustuotteita ovat esimerkiksi meijerituotteet, myllytuotteet, teurastamotuotteet ja lihavalmisteet, vihannekset, kasvikset, marjat ja sienet sekä näistä valmistetut tuotteet, rehut ja lemmikkieläinten ruoka.
Alkutuotannon väliaikaista tukea voivat hakea esimerkiksi erikoistuneet maatilat, porotilat ja puutarhatilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai merkittävästi pienentynyt koronakriisin vuoksi.
Pyörämatkailualan yritysten ja toimijoiden yhteistyöhön keskittyvä tapahtuma
Vastuullisuus ja vähähiilisyys maaseutumatkailussa
Nykyisten luonto – ja pyörämatkailijoiden kiinnostukset ja tarpeet
Tapahtuman järjestävät Lounais-Suomen Leader-ryhmät ja kunnat yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Tapahtuma on osa maaseutuverkoston toimintaa.
13. helmikuuta 2020 järjestetään maaseudun yrittäjille ja yhdistyksille suunnattu viestintäfoorumi, jossa pohditaan onnistunutta palvelukokemusta. Tilaisuudessa käydään läpi myös sitä, miten kriisin koittaessa kannattaa hoitaa yrityksen tai yhdistyksen viestintä.
Tilaisuuden kouluttajana toimii Jenni Rajahalme, jolla on takanaan satoja koulutuksia ja keynote-puheenvuoroja huippupalauttein. Hänen ainutlaatuinen tapansa kertoa tarinoita ja ratkaisuja on mieleenpainuvaa ja innostavaa. Taustalla on yli 15 vuoden kokemus yrittäjyydestä ja työelämän sekä viestinnän kehittämisestä. Jenni osaa ottaa yleisönsä, hän kylvää huumoria vaikka aiheena onkin tärkeät ja vakavasti otettavat asiat. Jenni on viestintätoimisto Kumppanian osakas ja asiantuntija. Hän on istunut järjestötoiminnassa yli 12 eri hallituksessa sekä neljän eri yrityksen hallituksessa. Rajahalme puhuu vuosittain yli 50 koulutuksessa ja tapahtumassa noin 2500-3000 osallistujalle.
Maksuttomaan koulutustilaisuuteen voit ilmoittautua tästä linkistä. Viestintäfoorumin järjestää Haloo maaseutu -viestintähanke.
EkoTeko – yhdistykset kestävän kehityksen kärkeen on Leader Ravakan ja Leader Varsin Hyvän hanke joka alkoi lokakuussa 2019 ja kestää vuoden 2021 loppuun asti. EkoTeko palvelee Ravakan ja Varsin Hyvän toiminta-alueen yhdistyksiä, asukkaita ja kuntia päämääränään mm. kierrätyksen, yhteis- ja uusiokäytön lisääminen; energiankulutuksen vähentäminen; uusiutuvan energian käytön edistäminen; osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen; sekä kestävän arjen taitojen käyttöönotto.
Miksi EkoTeko-hanke on olemassa?
Kestävästä kehityksestä on puhuttu jo kauan, mutta vasta viime vuosina olemme heränneet siihen, että nykyisen kaltainen ihmiskunnan toiminta ei todellakaan voi jatkua. Meillä kaikilla on yhteinen vastuu siitä, että maapallo voi hyvin, ja ettemme pilaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään.
Hanke lähti liikkeelle siitä, että miten maaseudun yhdistykset voisivat vastata tähän tilanteeseen. Leader Ravakka ja Leader Varsin Hyvä päättivät yhdistää voimavaransa tukeakseen toiminta-alueidensa yhdistyksiä neuvonta-, asiantuntija-, ja koulutuspalveluja tarjoamalla, jotta nämä ryhtyisivät ekotekoihin!
Ovatko Varsinais-Suomen yhdistykset parhaillaan suuria epäekologisia kuluttajia?
Päinvastoin. Yhdistykset ovat yleensä edelläkävijöitä yhteisöissään, ja juuri siksi yhdistysten kautta tässä hankkeessa nähdään mahdollisuus viedä eteenpäin ekologista ajattelua ja toimintaa. Yhdistysten toiminta on jo nyt monilla tavoin kestävää – asiat tehdään pitkälti itse, paikallisin voimavaroin ja käytetään lähituotteita. Haja-asutusalueilla yhdistykset järjestävät harraste-, kulttuuri- ja muuta vapaa-ajan toimintaa, joka mm. edistää sitä, että meidän ei tarvitse kulkea pitkiä matkoja autolla näiden palveluiden pariin.
Se mitä EkoTeko-hankkeessa halutaan saavuttaa, on se että kylillä vielä enemmän tiedostettaisiin se, että me kaikki voimme omalla toiminnallamme tehdä arjen tekoja sen eteen, että kuluttaisimme vähemmän ja viisaammin luonnonvaroja mm. energiaratkaisuihin, ostokäyttäytymiseen ja liikkumiseen liittyen. Tässä yhdistykset voivat omalla esimerkillään ja toiminnallaan olla suunnan näyttäjiä!
Onko yhdistyksessäsi tarvetta neuvontaan, koulutukseen tai kokemustenvaihtoon kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa? Kutsu EkoTeko-hanke käymään yhdistyksessäsi. EkoTeko voi järjestää kanssanne esimerkiksi työpajan, neuvonta-, koulutustilaisuuden tai opintoretken. Yhteistyötä EkoTeko-hankkeen kanssa voi tehdä mm. seuraavissa aihepiireissä:
Tietoa tai ohjausta kylätalon tai muun yhdistyksen ylläpitämän tilan energiaratkaisuihin.
Kierrätykseen tai jätteiden lajitteluun liittyvää neuvontaa tai ratkaisuja.
Miten lisätä kylätoiminnan, -tapahtumien tai muun yhdistystoiminnan ekologisuutta (vähemmän ympäristöä kuluttavaa).
Tietoa kuivakäymälöistä.
Opastusta kompostin perustamiseen.
Apua kimppakyytitoiminnan perustamiseen.
Tietoa ekologisemmasta autoilusta.
Ideointia ja kokemuksia tavaroiden yhteiskäytöstä.
Opastusta satokausituotteiden tai muiden paikallisten tuotteiden vaihtopiirien perustamiseen.
Vesiensuojelun tai vesistökunnostuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvää opastusta.
Opastusta luonnonmukaisten puhdistusaineiden käyttöön.
Tietoa siitä miten vähentää veden ja energiankulutusta.
Koulutusta siihen, miten tiedottaa ympäristöasioista.
Lähiruuan käytön edistäminen.
Tietoa ruokahävikin vähentämisestä.
Ohjausta ja materiaaleja ympäristökasvatuksen toteuttamiseen.
Opastusta siihen, miten pukeutua kestävämmin.
Ota yhteyttä hankekoordinaattoriin:
Tiina Saaresranta, tiina.saaresranta@varsinhyva.fi, 044 7929005.
Verkostopalvelut järjesti maaseutuohjelman viestintäverkostolaisille mahdollisuuden tutustua Euroopan Unionin toimintaan pääkallopaikalla Brysselin EU-korttelissa. Kolmen päivän aikana ehdittiin vaikka mihin! Vierailu avasi silmät EU-instituutioiden toimintatavoille ja antoi paljon ajateltavaa. Pidetään EU-lippu korkealla!
Euroopan komission rooli Euroopan unionin poliittisena toimeenpanoelimenä
Preparation for CAP 2020 Kai Heikkilä, Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston johtava asiantuntija Kai Heikkilä kertoi, mitä muutoksia uusi Cap 2021-2027 tuo maatalouden ja maaseudun rahoitustukiin. Esitelmässään hän kertoi myös Suomen maatalouden haasteista, komission tavoitteista ja maaseudun kehityksen kahdeksasta tukitoimityypistä.
Capin kokonaisbudjetti on 365 006 miljoonaa euroa, joka on 28,5 % EU:n kokonaisbudjetista. Capissa on kaksi toimintalinjaa. Ensimmäiseen kuuluvat suorat tuet, markkinatuet ja käyttötarkoitukseen sijoitetut tuet, mitkä ovat yleensä EU:n täysin rahoittamia. Toiseen toimintalinjaan kuuluu maaseudun kehittäminen. Suomi on puheenjohtajamaana pitänyt tärkeänä maatalouden rahoituksen vahvan roolin säilymistä. Kritiikkiä on tullut digitalisaatio- ja ilmastotavoitteiden unohtamisesta, mikä ei kuitenkaan pidä paikkansa, sillä ne ovat maatalousrahoituksen sisällä, Heikkilä muistuttaa.
Heikkilä kertoi, että Cap 2020 on erittäin tärkeä Suomelle; ”Sieltä tulee viljelijöille ja maaseudulle rahaa”. Uudessa Capissa tosin tukitasot tulevat laskemaan, mm. rakennetuki 4 %, ja lähentymään muiden jäsenmaiden tukitasoja. Heikkilä esitti huolensa siitä, että, jos tukitaso tiputetaan Ruotsin tasolle, niin meillä ei tule olemaan maataloutta kuin osassa maata. Myös hiilijalanjäljen pienentäminen äärettömyyksiin voi aiheuttaa sen, että karjatalouden harjoittaminen vähenee liikaa, ja Suomen ruokaomavaraisuus on uhattuna katastrofin sattuessa.
Heikkilä toi esityksessään esille huolen myös siitä, että suomalaisten viljelijöiden tulotaso on ollut laskevana trendinä jo kymmenen vuotta. Mikäli tulotasoon laskettaisiin urakointia ja metsätuloja, tulotaso ei näyttäisi yhtä pahalta. Suomen maatalousyrittäjien tulorakenne on kuitenkin ollut negatiivinen muihin jäsenmaihin verrattuna. Osaltaan tähän vaikuttaa mm. huonot ympäristöolosuhteet, tilusrakenteet jne. Myös tuottavuuden pysähtyminen vuoden 2009 tasolle on huolestuttavaa. Muita huolenaiheita Suomen näkökulmasta ovat tulonjakauma ketjussa, ideaali tilakoko tulonmuodostuksen kannalta eli 150-200ha on vaikea saavuttaa.
Kasvihuonekaasujen maatalousosuus on 45% Suomen päästöistä. Peltomme ovat nuoria, joten hiilensidonta on väistämättä vaatimatonta. Myös luonnon monimuotoisuus näyttää heikolta, sillä 77% maatalouden elinympäristöistä on epätyydyttäviä muun muassa salaojituksen ja niittyjen puutteen vuoksi.
Lähtökohta on, että meillä on paljon lehmiä ja paljon turvemaita, mikä antaa vähän takamatkaa ilmastokeskustelun kannalta. Kiinnostava mahdollisuus ilmastotyössä on kuitenkin yksittäisen tilan tarpeiden huomioiminen ja tilakohtaiset ilmastosuunnitelmat, joiden pohjalta voitaisiin laatia suunnitelma investoinneille, päästöille ja niiden kompensoinnille. Tulevaisuuteen katsova ratkaisu ei ole tilojen paketointi, vaan biodiversiteettien luominen.
Uuden kauden yleistavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:
älykäs, kestävä ja monipuolinen maatalous, elintarviketurva
EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteet
Maaseudun sosio-ekonominen rakenne
Euroopan komission rooli Euroopan unionin poliittisena toimeenpanoelimenä
Pia Lindholm, Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto.
Oikeuden ja perusoikeuksien osaston juristi Pia Lindholm kertoi Euroopan komission roolista poliittisena toimeenpanoelimenä.
Alkuun Lindholm kertoi, että päivä oli jännittävä ja merkittävä, koska uusi komissio oli aloittanut vierailupäivänämme 2.12.2019. EU-alueeseen kuuluu yhteensä 512 miljoonaa kansalaista ja 28 maata sekä maiden komissaarit. Komissaareja on maista poiketen tällä hetkellä 27 maasta, koska Iso-Britannia ei ole asettanut komissaaria. Komissaarit nimetään parlamentin toimesta ja heillä ei saa olla poliittisia kytköksiä, koska heidän tehtävänään on ajaa koko EU:n etua kansallisten etujen sijaan. Halutuin salkku komissaarien kesken on taloussalkku. Suomen komissaari on Jutta Urpilainen.
Lindholm selvensi myös, että EU on perustettu toisen maailman sodan jälkeen vuonna 1945, koska haluttiin taata rauha ja ettei uusia maailman sotia enää tulisi. Bryssel valikoitui ”EU:n” pääkaupungiksi, koska tuolloin ei kukaan muu maa halunnut ottaa roolia isäntäkaupunkina.
Tämän jälkeen Lindholm kertoi komission tehtävät, joka ovat toimia EU:n politiikan toimeenpanoelimenä sekä kollegiona ja edistää EU:n yleistä etua. Komission rooli on aloiteoikeuksissa, politiikan ja talousarvion toteuttamisessa, perustussopimusten valvomisessa ja kansainvälistymisessä. Toimielimistä vallankäytön näkökulmasta Euroopan neuvosto edustaa jäsenvaltioiden valtaa. Euroopan parlamentti puolestaan kansalaisia ja komissiolla on toimeenpanovalta. Tämän lisäksi tuomivaltaa käyttää Euroopan tuomioistuin.
Lopuksi Lindholm kertoi Euroopan tulevaisuudesta ja että komissiolla ja EU:lla on entistä enemmän haasteita tulevaisuudessa mm. siirtolaisuus-, ilmastonmuutos-, terrorismi- ja taloudellisissa sekä sosiaalisissa epätasa-arvokysymyksissä.
Miksi Kuntaliitto on paikan päällä Brysselissä ja miten asioihin pyritään vaikuttamaan?
Kuntaliiton Brysselin toimistolla meidät otti vastaan johtaja Ulla Karvo. Kuntaliitto tekee kuntien ja alueiden edunvalvontaa. Suomessa Kuntaliitolla on noin 200 työntekijää, Brysselin toimistolla työskentelee kaksi henkilöä. Brysselissä edunvalvontaa on tehty jo ennen EU-jäsenyyttä vuodesta 1992.
Kuntaliitto toimii eurooppalaisen CEMR (Council of European municipalities and regions) alla. CEMR edustaa yli 40 maan järjestöjä, joten toiminta on EU:ta laajempaa. Karvo mainitsi haasteiksi suuret erot eurooppalaisten kuntien välillä. Kilpailukyky- ja kulttuurierot voivat olla todella isoja. Siinä missä Suomessa on 300 kuntaa, Ranskassa on 36 000. Hallinnollisia eroja on paljon, monessa EU-maassa maakunnilla ja alueilla on suurempi rooli.
Kuntaliiton edunvalvontatyö koostuu pitkälti lausuntojen valmistelusta yhteistyössä muiden maiden kuntajärjestöjen kanssa. He järjestävät myös erilaisia seminaareja ja tapaamisia. Noin 60% kuntien tehtävistä on sellaisia, että niistä säädetään EU-tasolla, joten lainsäädäntötyöhön vaikuttaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeä tehtävä. Esimerkkeinä Karvo mainitsi mm. terveydenhuoltoon, energiaan, liikenteeseen, koulutukseen ja työllisyyteen liittyvät asiat. Kuntaliiton tavoitteena on, ettei EU lainsäädäntö aiheuta kunnille ja alueille lisärasitteita. Samalla turvataan kuntien ja alueiden toimintaedellytyksiä. Kuntaliitto toimii myös Alueiden komitean (CoR) sihteeristössä. Alueiden komitean valiokunnissa toimii suomalaisia kuntien edustajia ja poliittisia päättäjiä.
Karvo korosti, että myös Kuntaliiton tärkeänä tehtävänä on EU:n merkityksen esiin tuominen kansalaisille. Vaikka isot linjat päätetään EU-tasolla, lähellä olevat asiat päätetään lähellä. Viestinnässä käytetään mm. uutiskirjeitä, twitteriä ja asiantuntijablogeja.
Ajankohtaista toimistossa on parhaillaan koheesiopolitiikan valmistelun seuraaminen ja siihen vaikuttaminen. Karvon mukaan rakennerahastojen kautta Suomeen kanavoituva 1,3 miljardin euron rahoitus on kunnille todella merkittävä. Maaseuturahoitusta tai maaseutupolitiikkaa Karvo ei puheessaan maininnut. Ehkä kuntien ohella yhteistyötä myös kuntien edunvalvonnan kanssa voitaisiin tiivistää. Miten kattavasti Kuntaliitossa edes ollaan tietoisia siitä, millaisia mahdollisuuksia maaseudun kehittämisen rahoitus tarjoaa kunnille, tai miten paljon kuntalaisten hyvinvointia on hankkeilla mahdollista kehittää?
Euroopan maaseutuverkoston toiminta ja viestintä, ENRD, Contact Point
“Hieno nähdä, että Suomen maaseutuohjelman viestijät ovat todellisia ihmisiä!” Roxana Vilcu (communication specialist ENRD, Contact Point)
Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston toiminnassa pyritään parantamaan maaseudun kehittämisen tuloksia EU:ssa.
David Lamb (Networking Manager) esitteli ENDR-toimintaa ja kehittämisverkostoa. Verkostossa on 42 yksikköä ja kaikki EU-maat ovat edustettuina. Verkoston tarkoituksena on yhdistää Eu-maita ja komissiota.
Lamb kertoi vuosittain järjestettävästä Maaseutuverkoston yleiskokouksesta, jossa on 200 edustajaa niin kansallisista viranomaisista Leader-ryhmiin ja eri yhteisöjen edustajia sekä neuvontapalvelujen edustajia, että tutkimuslaitoksia. Yleiskokouksessa käydään läpi ajankohtaisia aiheita ja se ohjaa verkoston työtä. Jokaisen tapahtuman jälkeen he tekevät julkaisun, ja myös kaikki esitykset ovat aina julkisia ja nähtävillä verkkosivuilla.
Lamb myös kertoi toiminnan kolmesta pääasiasta, jotka ovat:
Yksikköjen avustaminen; Miten maaseutuohjelmia mitataan ja arvioidaan.
Verkostoituminen ja osallistaminen (esim. viestintä ja fasilitointi).
Leader-työn ohjaaminen.
Verkosto jakaa tietoa:
maaseudun kehittämispolitiikasta
rahoituksesta
maaseutuohjelmista
hankkeista
hyvistä käytänteistä
saavutuksista ja arvioinnista.
Roxanne Vilcu esitteli ENDR:N viestintää. Viestinnän suurimmat kohderyhmät ovat maaseutuverkostot, toimintaryhmät ja muut sidosryhmät.
Hän muistuttaa, että on tärkeä viestiä paikallisella tasolla. “On tärkeää mennä paikalle, jotta näkee mitä siellä todella tapahtuu.” Eurooppalainen verkosto mahdollistaa tiedon jakamisen. Valitettavasti, joka maassa ei ole paikallista maaseutuverkostoa. Roxanne kehuu Suomen olevan poikkeuksellisen aktiivinen oman verkoston kanssa. Yhtä aktiivinen on Espanja.
ENDR:n someviestintä on ollut orgaanista, eikä rahaa maksettuihin mainoksiin ei ole käytetty. Twitter on aktiivisin kanava. #Ruralwoman -kampanja instagramissa kasvatti tietoisuutta naisten oikeuksista ja yrittäjyydestä. LinkedIniä aloitetaan hyödyntämään artikkeleiden jakamisessa. Roxanne kertoi, että parhaiten kanavassa toimivat yrityssivut, ei tarvitse olla hyväksymässä jäseniä koko ajan.
Julkaisuja heiltä tulee säännöllisin väliajoin, lehdet isompia rutistuksia. Verkkoon materiaalia tuotetaan useasti. Kotiläksyksi Roxanne antoikin sisällöntuotannon ja omien hankkeiden jakamisen verkostolle.
“Muistakaa jakaa mitä on tehty viime vuosien aikana!”
Toiminnan brändäys on ollut tärkeää. Sen avulla on luotu tunnistettava ilme. Seuraavaksi tarkoituksena on pureutua Leader-toiminnan vaikuttavuuteen.
Roxanne vinkki hyvästä viestinnästä on ruotsalainen Höga Kusten.
Toimistolla 11 eri kansallisuutta.
Exchange & Cooperation team:
David Lamb
Roxana Vilcu Pilar Arcas
Osoitteet joihin heille voi lähettää tietoja/julkaisuja/ottaa yhteyttä olivat:
publication@enrd.eu, editor@enrd.eu, info@enrd.eu.
Euroopan Parlamentin esittely ja istuntosalikäynti
Euroopan Parlamentin “Tylypahkan” toimintaa esitteli Maria Tuomela. Hänen päätyö on esitellä parlamenttia erilaisille kohderyhmille, joista isoin on ehkä alueen koululaisryhmät. Suomalaisia opiskelijoita käy vähän, kannustimena on apuraha-systeemi, jota kannusti hyödyntämään EU-tiedon lisäämiseen paikan päällä. Parlamentin täysistuntoja käy kuuntelemassa eri alojen edustajia ja meppien tukiryhmiä. Strasbourgiin ajaa neljä rekkaa, ei 100 kuten usein väitetään, istuntoja varten, mukanaan kaikki audiovisuaaliset välineet.
Parlamentin viestinnässä on kaksi päälinjaa, lainsäädäntö ja kampanja viestintä.
Uusi parlamentti oli juuri aloittanut toimintansa ja saimme valaistusta miten vaaleista kampanjoitiin. Tavoitteena oli saada eri kohderyhmät pohtimaan, miksi kannattaa äänestää EU-vaaleissa. Kampanjan päätuote oli video, jolla haluttiin herättää huomiota. Rahaa ei juuri käytössä, joten promoaminen oli tehtävä ansaitun median avulla..
Valitse tulevaisuus, jonka haluat lapsellesi, oli kampanjan otsikko ja teema. Choose Your Future -European Elections 23-26 Maj. Sisältönä oli vauvojen synnyttäminen, erilaiset ja eri väristen äitien aidot synnytykset kuvattiin. Huomioitu, että esim. samaa sukupuolta olevia ei ollut videolla, koska on vahvasti katolisia maita kuten Malta ja Kroatia, jotka eivät hyväksy samaa sukupuolta olevien suhteita. Video sai monenlaista palautetta, katsojia yli 100 miljoonaa.
Äänestysprosentti nousi yli 50 ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Mikä oli videon ansioita, sitä ei pystytä osoittamaan. Nuoret muualla Euroopassa äänesti enemmän, mutta Suomessa äänestysvilkkaus pysyi ennallaan.
EU-vaalien tulos mullisti puolueiden jakoa. Renew Europe puolueeseen pamahti 20 ranskalaista meppiä. Vihreät nostivat myös osuuttaan. Eurokriittisten blokki jäi hajanaiseksi.
Toimittajana Brysselissä ja miltä EU-viestintä näyttää niillä laseilla
Maria Pohjala, Maaseudun Tulevaisuus
Maria Pohjala työskentelee Suomen toiseksi luetuimman sanomalehden Maaseudun Tulevaisuuden EU-kirjeenvaihtajana. Hän on yksi niistä noin kymmenestä suomalaisesta toimittajasta, jotka seuraavat EU:n toimintaa Brysselistä käsin.
Suurin osa aiheista, joista kirjoitetaan, liittyy EU-lainsäädäntöön. Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto muodostavat ydinkolmikon, joita Maria seuraa tiiviisti. Pääaiheet ovat lehden lukijakuntaa erityisesti kiinnostavat metsä- ja maatalous sekä ilmasto.
Viestinnän kannalta pitkät päätösprosessit ja asioiden nopea omaksuminen ovat haastavia. Yhdestä asiasta päättämiseen saattaa mennä useita vuosia, joiden aikana asiakokonaisuudesta tehdään lukuisia eritasoisia päätöksiä.
Pohjalan perustyöhön kuuluu kirjoittamisen lisäksi paljon tapaamisia ja tiedonhankintaa kentällä. Komissio järjestää viikottain tiedotustilaisuuden niistä teemoista, joista aikoo kullakin viikolla viestiä. Tilaisuuksien lisäksi tärkeä tietolähde on Suomen komissaari, joka tapaa toimittajia säännöllisesti. Muutoin komissiolta on hankala saada lausuntoja, sillä niitä saavat antaa vain erittäin kiireiset nimetyt puhujahenkilöt.
Juttuaiheita on lähestyttävä sinivalkoisin silmälasein ja pidettävä mielessä lehden lukijakunta. Taustalla ovat usein kysymykset: mitä tästä seuraa Suomelle ja kuinka monimutkaiset lainsäädännön prosessit suodatetaan ruohonjuuritasolle? Pohjala kertoo CAP-uudistuksen olevan yksi tärkeimmistä aiheista juuri nyt.
Pohjala seuraa myös uuden ilmastosopimuksen syntyä sekä uuden budjetin sisältöä, sillä Suomi aikoo hakea lisää rahaa maatalouteen. Ilmastokysymykset ovat jatkuvasti pinnalla ja on mielenkiintoista seurata tavoitetta, jonka mukaan jäsenmaat olisivat hiilidioksidineutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Erityisesti Pohjalaa huolettaa muiden jäsenmaiden sitoutuminen sillä ainakin Puola, Tshekki ja Unkari ovat jo nyt jäljessä asetetuista tavoitteista.
MTK:n, SLC:n ja Pellervon yhteinen toimisto Brysselissä
Brysselin toimiston tehtävänä on suomalaisten maanviljelijöiden, metsänomistajien sekä maaseutuyrittäjien etujen valvominen Euroopan unionissa. Toimiston tehtävänä on huolehtia, että Suomea koskevia, MTK:n jäsenten etuja palvelevia asioita ja erityispiirteitä otetaan huomioon Euroopan unionin lainsäädännössä ja kansainvälisissä kauppasopimuksissa.
Brysselin toimisto seuraa aktiivisesti Euroopan unionin, sen yhteisen maatalouspolitiikan sekä muiden järjestön jäsenille tärkeiden asioiden kehitystä ja välittää näihin liittyvää tietoa kotimaahan.
Brysselin toimistossa on myös Maaseudun Tulevaisuuden kirjeenvaihtajan työtila.
Opintoretkelle osallistuivat ja raportin yhteistyössä tuottivat:
Anssi Ketonen, Sinikka Torssonen, Jaana Hiltunen, Pirjo Onikki, Meri kiikkala, Riika Isola, Henna Huovinen, Miia Koivunen, Harri Kontio, Tuija Nikkari, Tiia Rantanen, Sanna Ruuska, Terfi Sandberg, Kaija Siikavirta, Karita Toivanen, Sofia Tuisku, Johanna Veijanen ja Mimmi Virtanen
Maaseuturahaston yritysrahoituksen työllisyyskerroin eli syntyneet työpaikat suhteessa käytettyyn rahoitukseen on lähellä korkean työllistävyyden palvelualoja, kirjoittaa Jaana Husu-Kallio.
Maaseudulla toimiville yrityksille suunnattu rahoitus tuottaa tulosta. Parannetun tuottavuuden ja kilpailukyvyn vaikutuksena syntyy työpaikkoja ja sen myötä lisää hyvinvointia. Kansallisesti ja myös kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset puhuvat selkeää kieltään: maaseutuun kannattaa investoida.
Tuoreessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksessa tarkasteltiin maaseudun asumista, työtä ja yrittäjyyttä sekä arvioitiin syntyneitä alue-, talous- ja työllisyysvaikutuksia.Usein maaseudun toimijoille rahoitusta tarjotaan ainoastaan maaseuturahastosta (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta). Rahoitus myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta.
Maaseuturahaston yritysrahoituksen vaikuttavuutta voidaan pitää merkittävänä, sillä sen työllisyyskerroin eli syntyneet työpaikat suhteessa käytettyyn rahoitukseen on lähellä korkean työllistävyyden palvelualoja. Miljoona euroa yritysrahoitusta synnyttää keskimäärin 8,4 työpaikkaa. Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla miljoonan euron kokonaistuotantoon tarvitaan noin 11 henkilötyövuotta ja teollisuudessa yleisesti 3–5 henkilötyövuotta.
Huomioitavaa on, etteivät työllisyys- ja investointivaikutukset jää vain maaseuturahaston rahoitusta saaneisiin yrityksiin. Maaseudulle suunnattavasta rahoituksesta hyötyvät myös yritykset, jotka toimivat tuettujen yritysten kanssa samassa toimintaympäristössä. Näin rahoituksesta hyötyvät epäsuorasti myös tukea saamattomat yritykset.
”Tuetut yritykset osana laajempaa verkostoa kertaannuttavat yritysrahoituksen vaikutukset aluetaloudessa. Tulokset ovat eurooppalaisittain omaa luokkaansa.”
Keskimäärin rahoitetussa yrityksessä yksi uusi työpaikka synnyttää 0,5 työpaikkaa ympärillä toimiviin yrityksiin. Tämä johtuu siitä, että maaseudun talouden erityispiirteisiin kuuluu pienten ja keskisuurten yritysten verkostomainen toimintatapa. Siten tuetut yritykset osana laajempaa verkostoa kertaannuttavat yritysrahoituksen vaikutukset aluetaloudessa. Tulokset ovat eurooppalaisittain omaa luokkaansa.
Rakennetukea saaneiden tilojen liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin tiloilla keskimäärin, ja investointitukea saaneet tilat työllistävät muita tiloja enemmän myös yrittäjäperheen ulkopuolista työvoimaa.
Maatalouden puolella rahoituksen merkittävin ja pitkävaikutteisin aluetaloudellinen vaikutus liittyy tuotannon tason säilymiseen ja tuotannon jatkuvuuteen, mutta lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus vaikuttaa myös muuhun tuotantoon alueilla ja työllistää muilla aloilla tavaroiden ja palveluiden hankinnalla.
Maaseuturahaston toimilla on yritysten ja maatalouden lisäksi kohennettu maaseudun palveluita, parannettu maaseudulla asuvien yrittäjien ja maatalousyrittäjien osaamista sekä luotu yhteistyöverkostoja.
Maaseuturahaston rahoituksen avulla rakennetut laajakaistayhteydet luovat perustan yrittämiselle ja näin edesauttavat taloudellisen toiminnan kehitystä ja kasvua maaseudulla. Toimiva infrastruktuuri on edellytys muiden rahoitusvälineiden vaikuttavuudelle, kuten yritysrahoitukselle.
Tutkimustulokset osoittavat, että tulevalla EU:n rahoituskaudella (2021–2027) on tavoiteltava vaikuttavuuden lisäämistä räätälöimällä kehittämistoimia eri alueiden ja yritysten erilaisiin tarpeisiin. On tuettava myös alueiden valmiuksia toimia. Maatalouden rahoituksessa on tarpeen turvata sellaisia investointeja, jotka tähtäävät jalostusasteen nostoon maatiloilla.
Maaseudun yritys- ja hankerahoitus edellyttää yhä enemmän yhteensovittamista muiden EU-rahastojen ja kansallisen rahoituksen kanssa. Erilaisia välineitä on pystyttävä soveltamaan joustavammin yhdessä, jolloin rahoitusvälineet vahvistavat toisiaan. Tämä on huomioitava tulevan rahastokauden valmisteluissa.
On tärkeää, että päätöksentekijöillä on ajantasainen käsitys maaseudun nykytilanteesta ja käytettyjen politiikkatoimien vaikutuksista: erilaiset maaseudut eri puolilla Suomea ovat täynnä kasvuhakuisia ja kannattavia yrityksiä sekä kekseliäitä asukkaita. Tutkimus osoittaa selkeästi, että ihmisten kokoisia ideoita kannattaa rahoittaa.
Jaana Husu-Kallio
kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
Varsinais-Suomi on Suomen suurin tuottaja porkkanan, sipulin ja lantun viljelyssä. Lounais-Suomen Koulutuskuntayhtymän luotsaamassa Yhteistyöllä tulosta -hankkeessa on autettu vihannesviljelijöitä muun muassa laatutappioiden vähentämisessä.
Maaseuturahaston kautta rahoitettu Yhteistyöllä tulosta -kehittämishanke käynnistyi vuonna 2015 ja se päättyy vuoden 2019 lopussa. Hankkeelle oli kysyntää, sillä monilla viljelijöillä oli haasteita vihannesviljelyssä. Esimerkiksi varastotautien aiheuttamat laatutappiot olivat merkittäviä. Laatutappioiden seurauksena syntyi myös merkittävä määrä lajittelujätettä. Pahimmassa tapauksessa kokonaisia varastoeriä jouduttiin kuljettamaan jätteeksi varastotautien leviämisen vuoksi.
– Haluttiin lähteä kehittämään avomaan viljelyä laajemmin ja saada kotimaisten vihannesten tarjonta ympärivuotiseksi, sanoo hanketta luotsannut Susanna Saari.
Hankkeen myötä vihannesten säilyvyydessä on saavutettu selkeää parannusta. Esimerkiksi porkkana on saatu säilymään jo kesäkuuhun saakka. Hankkeen lähtökohtana oli, että vihannesten laatua haluttiin parantaa. Parempilaatuiset vihannekset vähentävät merkittävästi laatutappioita. Samalla kotimaisen viljelyn kannattavuutta on pystytty parantamaan ja ympäristövaikutuksia pienentämään. Hankkeen kohderyhmä ovat Varsinais-Suomen avomaan vihannesviljelijät, joiden osaamista on kehitetty hankkeen asiantuntijoiden ja viljelykokeilujen avulla.
– Ollaan tehty erilaisia viljelykokeita, testattu erilaisia lajikkeita, lannoituksia ja viljelymenetelmiä. Ollaan kokeilu myös aivan uusia kasveja, kertoo hankkeessa asiantuntijana toiminut viljelykonsultti Jan Langerak.
Hankkeessa ovat olleet mukana lähes kaikki vihannekset, mutta pääasiassa hankkeessa keskityttiin taloudellisesti tärkeisiin porkkanaan, varhaisperunaan ja sipuliin. Varsinais-Suomi on myös punajuuren ja lantun suurin tuottaja, joten myös ne olivat mukana hankkeen kokeilukasveissa. Vihannesten varastonkestävyyttä on pystytty parantamaan merkittävästi vähentämällä varastotauteja. Vihannesten ulkoista ja sisäistä laatua on parannettu. Hyvät tulokset on saavutettu muun muassa tutkimalla maaperän rakennetta näytteillä ja tarpeen mukaan lisätty esimerkiksi puuttuvia hivenaineita maaperään. Samalla myös viljelymenetelmiä on kehitetty kouluttamalla viljelijöitä.
– Ryhmässä tekeminen on edesauttanut syiden selvittämistä. Voidaan vertailla ja pohtia mistä johtuu hyvä tai huono sato, kuvailee Langerak.
Porkkana on Varsinais-Suomen alueen merkittävin vihannes taloudellisesti ja määrällisesti tarkasteltuna. Porkkanan pahimmaksi tuholaiseksi on muodostunut viime vuosien aikana porkkanakemppi, jota vastaan ei ole kunnollista torjunta-ainetta. Hankkeessa on onnistuneesti kokeiltu porkkananviljelyä tuholaisverkkojen alla. Ilman verkkoja kasvaneet porkkanat osoittautuivat merkittävästi huonompilaatuisiksi. Verkkoja kokeiltiin porkkanan viljelyssä ensimmäistä kertaa Varsinais-Suomessa.
Hanke on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta ja rahoitus on myönnetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 450 000 euroa.
Viljelykonsultti Jan Langerak kertoo, että ryhmässä tekeminen on edesauttanut syiden selvittämistä. On pystytty vertaamaan ja pohtimaan mistä hyvä tai huono sato johtuu.
Teksti ja kuvat Anssi Ketonen www.haloomaaseutu.fi
Varsinais-Suomen ensimmäinen Viestintäfoorumi kokoontuu Turussa 27.11. klo 15-17.
Viestintäfoorumi on Varsinais-Suomen maaseudun kehittäjien yhteinen kohtaamispaikka, jossa teemana on kehittää viestintätaitoja ja vaihtaa hyviä käytäntöjä.
Viestintäfoorumin järjestää Haloo maaseutu -viestintähanke ja tavoitteena on kokoontua jatkossa noin neljä kertaa vuodessa. Tilaisuudet ovat maksuttomia.
Ensimmäiseen viestintäfoorumiin mahtuu 20 ensimmäistä, sillä nyt teemana on ilmaisohjelma Canvan käyttö. Canva on ohjelma (https://www.canva.com/), jolla voi luoda näyttäviä kuvia markkinointiin. Yksinkertaisuudessaan se on ilmainen taitto-ohjelma, jota on helppo käyttää. Ohjelma toimii verkkoselaimella. Kouluttajana toimii Kukka Kalin mainostoimisto Kukesta. Suositeltavaa on, että otatte oman tietokoneen mukaan koulutukseen. Tiloissa on wlan verkko.
Haloo hankkeen viestintäkoordinaattori alustaa viestintäfoorumilaiset visuaalisen viestinnän pariin. Tavoitteena on avata markkinoinnin ja viestinnän visuaalisuutta havainnollistavin esimerkein.
Koulutus sopii kaikille, jotka tuottavat/ haluavat tuottaa yhdistyksille tai yrityksille visuaalista sisältöä somekanaviin tai verkkosivuille. Canvalla voi tehdä näppärästi esimerkiksi kylätapahtuman esitteen tai yrityksen mainoksen.
Ilmoittautumislinkki: https://forms.gle/vZ7fqiVoXbwykXB79
Osallistujille lähetetään muistutusviesti ja ohjeet ohjelmaan rekisteröitymiseen ennen koulutusta.
Selvityksen mukaan Leader-rahoitusta saaneet maaseudun yritykset menestyvät koko maan keskivertoyrityksiä paremmin. Yli neljä viidestä Leader-rahoitusta saaneesta tuoreesta yrityksestä oli viiden vuoden jälkeen yhä toiminnassa. Valtakunnallisesti keskimäärin joka toinen uusi yritys ajautuu yritystoiminnan lopettamiseen jo viiden ensimmäisen vuoden aikana. Suomen Leader-ryhmien tekemässä selvityksessä tarkasteltiin toimintansa aloittavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.
Selvityksessä havaittiin, että jo pienillä investoinneilla syntyy uusia työpaikkoja. Yksi Leader-rahoituksella syntynyt työpaikka maaseudun pienyritykseen maksoi noin 5800 euroa julkisia varoja. Työpaikat syntyivät, kun yrittäjät saivat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja ryhtyivät työnantajiksi. Suomalaisten mediaaniansiolla laskettuna julkinen panos työpaikan syntyyn palautuu verotuloina noin kymmenessä kuukaudessa.
— Vaikuttaisi siltä, että Leader-rahoitus antaa yrityksille merkittävän sykäyksen toimintaan. Korkea prosentti kertoo myös siitä, että paikallisesti on osattu tukea juuri niitä yrityksiä, joiden tuotteille ja palveluille on ollut kysyntää, sanoo Leader-asiamies Heli Walls.
Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2007-2013 Leader-yritysrahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen saaneita aloittavia yrityksiä. Rahoitusta saaneista alkavista yrityksistä toiminnassa on vuonna 2019 edelleen noin 88 prosenttia.
Yksi rahoitusta saaneista yrityksistä on vesantolainen LVI Peltsi Oy, joka tarjoaa LVI-asennuksia ja saneerauksia KVV-oikeuksin. Tarvikemyynnin lisäksi yritys tekee tarjouksia ja suunnitelmia rakennustyömaita varten. Kehittämisyhdistys Mansikka myönsi yritykselle vuonna 2013 yritystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.
— Kyllä yritystuki oli hyvä juttu. Se poisti kynnystä ja riskiä palkata työntekijä, koska työllistämiskulut ovat isot, sanoo Jukka Peltolehto LVI Peltsi Oy:stä.
Työntekijän palkkaaminen mahdollisti toiminnan laajentamisen. Käyttöön otettiin uudet toimitilat, jotka mahdollistivat tavaravaraston hankinnan ja komponenttien kasaamisen. Nyt LVI Peltsi Oy työllistää kolme henkilöä.
Leader-rahoituksella tuetaan muun muassa maaseudun pienempiä yrityksiä uusissa investoinneissa. Rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, jonka hallitus tekee rahoituspäätöksen. Rahoitusta myönnetään Suomen 54-Leader-ryhmässä, jotka kattavat maantieteellisesti koko Suomen. Leader-toiminnan piirissä on puolet suomalaisista.
Selvityksessä tarkasteltiin alkavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen vuosina 2007-2013. Yhden Leader-rahoituksella syntyneen työpaikan kustannus on laskettu niistä yrityksistä, joiden saama tukisumma ja työllistävä henkilömäärä olivat tiedossa.
Selvitys tehtiin Leader-ryhmien omien ilmoitusten perusteella. Kyselyyn vastasi 45 Leader-ryhmää, joista kuuden alueella tässä tarkasteltua käynnistämistukea ei myönnetty lainkaan.
Fakta: Leader-rahoituksen vauhdittamana maaseudulle perustetaan vuosittain noin 120 yritystä. (Vuosina 2015-20
18 myönnetty 498 perustamis- ja investointitukeatukea).
Lisätietoja antavat: viestintäpäällikkö Sofia Tuisku, 045 249 1162 sofia.tuisku@suomenkylat.fi
Leader-asiamies Heli Walls, p. 045 327 1117 heli.walls@suomenkylat.fi
