Leader-ryhmät jakavat Varsinais-Suomen maaseudun kehittämiseen 3,7 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tarjoavat rahoitusta maaseudun kehittämiseen, esimerkiksi yritysten investointeihin ja yhdistysten yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Vuosina 2021–2022 jaettavissa on yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Haku on auki, ja päätöksiä aletaan tehdä huhtikuussa. 

Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmät rahoittavat monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omilla maaseutualueillaan. Vuosina 2021–2022 ne tulevat jakamaan maaseudun kehittämiseen Varsinais-Suomessa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. 

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi myös rahoituspäätökset tehdään paikallisesti Leader-ryhmien hallituksissa, joissa on edustajia kunkin alueen julkisesta sektorista, yhdistyksistä ja asukkaista. 

Suomessa toimii kaikkiaan 54 Leader-ryhmää. Ryhmillä on yhteensä jaettavissa 69,4 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. Rahoituskehyksestä EU:n maaseuturahaston osuus on 42 %, valtion osuus 38 % ja kuntien osuus 20 %. Maaseuturahaston ja valtion osuuden myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Ryhmillä on lisäksi erikseen toimintaraha, jonka turvin muun muassa tarjotaan neuvontaa ja apua hakemusten tekemiseen. 

Leader-ryhmien rahoittamat hankkeet ja yritystuet keräävät myös merkittävän määrän yksityistä rahoitusta ja talkootyötä, esimerkiksi ohjelmakaudella 2014–2020 Varsinais-Suomessa tehtiin eri Leader-hankkeissa yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä. 

Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuosina 2021–2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta uusilla siirtymäkauden varoilla. 

Leader-tukea voi hakea jatkuvasti. Siirtymäkauden 2021–2022 hankkeista aletaan tehdä päätöksiä huhtikuussa. Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Leader-ryhmien lisäksi myös Ely-keskukset myöntävät tukea maaseudun kehittämiseen. Sekä Ely-keskusten että Leader-ryhmien myöntämiä maaseuturahaston hanke- ja yritystukia haetaan sähköisesti HYRRÄ-palvelun kautta. Tukea ei myönnetä yrityksen tai yhdistyksen toiminnan ylläpitämiseen, vaan ennen kaikkea uuden toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi investointeihin, joilla on kerrannaisvaikutuksia koko alueen hyödyksi.

Varsinais-Suomen maaseudulle suuntautuva Leader-ryhmien rahoituskehys vuosina 2021–2022:

Leader Ravakka: 1 087 000 euroa

(Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Uusikaupunki, Vehmaa)

Leader I samma båt – Samassa veneessä: 736 000 euroa

(Kemiönsaari, Kustavi, Parainen)

Leader Varsin Hyvä: 700 000 euroa

(Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo)

Leader Ykkösakseli: 700 000 euroa

(Salo)

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit: 490 000 euroa

(Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoki)

Yhteensä: 3 713 000 euroa

Leader Ravakka ja Leader Ykkösakseli toimivat kumpikin kahden maakunnan alueella: Ravakka osin Satakunnan puolella ja Ykkösakseli osin Uudenmaan puolella. Ravakalla on jaettavissa yhteensä 1,67 miljoonaa ja Ykkösakselilla 1,75 miljoonaa euroa koko alueelleen. 

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

 

Birkkalan tila ja Karviaisten tila Salosta sekä Murtolan HamppuFarmi Marttilasta ovat aloittaneet kansainvälistymiseen tähtäävän yritysryhmähankkeen. Yritykset ovat hiljattain lähettäneet tuotteitaan myyntiin Amazonin verkkokauppaan ja nyt odotellaan ensimmäisiä tilauksia.

Spelttiä viljelevän Birkkalan tilan yrittäjä Simo Larmo, härkäpapua viljelevän Karviaisten tilan yrittäjä Katriina Klinckowström ja Murtolan HamppuFarmin yrittäjä Ville Virtanen ovat yhdistäneet voimansa saadakseen tuotteensa Amazon-verkkokaupan listoille. Viime keväänä aloitettu yritysryhmähanke on edennyt siihen pisteeseen, että ensimmäinen erä tilojen itse jalostamia ruokatuotteita on toimitettu kansainvälisille markkinoille klikkauksen päähän kuluttajista, ja nyt odotellaan ensimmäisiä tilauksia kuohuvat kylmässä. 

– Mutta ei työ suinkaan tähän lopu. Nyt vasta alkaa kunnon markkinointi, ettei homma jää siihen yhteen lavalliseen, huomauttaa Ville Virtanen. 

Birkkalan tilalta myyntiin lähti kolmea erilaista spelttijauhoa, spelttihiutaleita sekä speltistä tehtyä mysliä ja pastaa. Karviaisten tilalta Amazoniin lähti Voima-Papu -brändin alla myytäviä härkäpapujauhoja ja -muroja, kahta eri suklaapäällysteistä härkäpapua, paahdettua härkäpapurouhetta ja snäksipalloja, joita voi käyttää krutonkien tavoin vaikka sosekeitoissa ja salaateissa. HamppuFarmilta myyntiin valittiin hamppuproteiinijauhoja, hamppusnackseja, kuivan ihon hamppuöljyä, marjoilla höystettyä hamppurouhetta ja paahdettuja hampunsiemeniä. 

Yritysryhmähanke edellyttää luottamusta

Yritykset aloittivat yhteistyön jo viime keväänä kylvöjen aikaan. Syksyllä mukaan saatiin hanketta koordinoivaa ProAgria Länsi-Suomea edustava yritysasiantuntija Sari Uoti, joka hoitaa hankkeeseen liittyvän paperityön: sopimukset, laskujen maksun, raportoinnin ja maksatukset.

– Se on meille korvaamattoman tärkeä apu, että hankkeella on ulkopuolinen hallinnoija, jotta me yrittäjät voimme keskittyä oleelliseen, kiittelee Simo Larmo.  

Yritysryhmähanketta suunniteltiin alun perin isommalle joukolle, mutta lopulta mukaan jäi kolme yritystä. 

– Tällaiset hankkeet vaativat onnistuakseen yrittäjien keskinäisen luottamuksen, sillä hankkeen onnistumiseksi jokaisen pitää uskaltaa avata muille oman yrityksensä asioita. Pitää olla yhteinen tarve ja mielellään vähän samankaltaiset tuotteet, jotta pääsee nopeasti samalle aaltopituudelle. Tämän ryhmän muotoutumisessa on varmasti auttanut sekin, että kaikki kolme ovat perhetiloja, jotka jalostavat itse tuotteitaan, Uoti kommentoi. 

Tässä tapauksessa kaikilla on omista erikoiskasvista jalostettuja ruokatuotteita, jotka eivät kilpaile keskenään. Sari Uodin mukaan viennin edistämiseen tähtäävissä hankkeissa edut ovat usein niin isot, että kannattaa tarvittaessa tehdä yhteistyötä myös omien kilpailijoidensa kanssa.

Osittain ryhmän muodostumista on helpottanut myös se, että yritykset ovat olleet toisilleen tuttuja jo entuudestaan MTK:n ja Yrityssalon hankkeista. Toisaalta tutustumista on vaikeuttanut se, että koronan vuoksi kaikki tapaamiset on järjestetty etäyhteyksin. 

Birkkalan tila haluaa korostaa viennissä luomuspeltin lisäksi myös suomalaisen perhetilan brändiä. Nyt yrittäjinä toimivien Simo ja Riina Larmon lapset edustavat jo tilan kuudetta sukupolvea.

Amazon on nimensä mukaan aikamoinen viidakko

Amazon on yksi maailman ensimmäisistä verkkokauppayhtiöistä. Se perustettiin Yhdysvalloissa alun perin kirjojen myyntiin, mutta nykyisin valikoimissa on jo lähes kaikkea mitä kuvitella saattaa. Lähin Amazonin toimipaikka avattiin Ruotsiin viime vuoden lopulla. 

Sari Uoti on vaikuttunut yrittäjien tekemästä työstä.

– Amazon on valtava yhtiö, jossa on älytön määrä ohjeita ja toimintatapoja. Monella muulla olisi usko loppunut tässä hommassa kesken, hän kommentoi. 

Hankkeessa on mukana palveluntarjoaja, jolta yrittäjät ovat saaneet apua joihinkin pulmiin.

– Mutta paljon on myös asioita, joita yrittäjät ovat itse selvittäneet ja joissa on ollut hyötyä siitä, että yrittäjät ovat olleet valppaana ja osanneet kysyä asioita, Uoti jatkaa. 

Birkkalan tila yritti Amazoniin kertaalleen yksin, mutta homma kaatui jo rekisteröintiin. Tietoa ehti kuitenkin kertyä paljon, mikä on ollut nyt koko yritysryhmän hyödyksi. 

– Yhdessä meitä on enemmän selvittämässä asioita ja kaikilla on omaa osaamista, joten voimme oppia toinen toisiltamme. Ja on tässä myös rahdilliset hyödyt, kun voimme lähettää kaikkien yritysten tuotteet kerralla, Larmo listaa hankkeen etuja. 

Katriina Klinckowströmin mukaan hankkeen suurin etu on ollut muiden yrittäjien tuki ja keskinäinen sparraus. 

Kaikilla kolmella on ollut ulkomaan kauppaa jo entuudestaan, mutta pääsy Amazoniin avannee vielä lisää ovia. 

– Amazon voi toimia myös ponnahduslautana jälleenmyyjille. Uskomme, että voimme olla ulkomaisten sisäänostajien silmissä kiinnostavampi ja luotettavampi toimija, kun olemme mukana Amazonissa, Simo Larmo pohtii. 

– Aivan varmasti! Jos selviää Amazonista, se on merkki siitä, että selviää mistä vain, Uoti lisää.

Maatalousyrittäjä Ville Virtanen (vas.) viljelee ja jalostaa öljyhampusta erilaisia tuotteita Marttilassa sijaitsevalla tilallaan. Kuvassa myös tilan emäntä Virve Kettunen.

Maaseuturahasto tukena

Leader Ykkösakseli ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ovat myöntäneet alueiden väliselle yritysryhmähankkeelle 16 983 euron tuen. Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuudessaan 22 644 euroa, joten kyseessä on 75 prosentin tuki. 

Yritysryhmähankkeen kriteerit täyttääkseen maatilan pitää myös jalostaa omia tuotteitaan. 

– Tämä on vielä aika uusi ja harvinainen tukimuoto. Se vaatii onnistuakseen yrittäjiltä paljon rohkeutta, mutta tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia. Tämä on hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta, Sari Uoti kehuu. 

Kaikki kolme yritystä ovat jo entuudestaan linkittyneet maaseudun kehittämisohjelmaan Ely-keskuksen ja paikallisten Leader-ryhmien myöntämien yritystukien kautta. Esimerkiksi Birkkalan tilalla on kehitetty Leader Ykkösakselin tuella ennen hukkaan menneistä speltin kuorista uusia tuotteita, kuten pellettejä, rehua ja kuiviketta. 

Salon Angelniemellä sijaitseva Voima-papu sai alkunsa vuonna 2016, kun Karviaisten tilan viljelijäpariskunta Katriina ja Martin Klinckowström kokeilivat pelloillaan härkäpapua.

Janica Vilen

Tervetuloa kuuntelemaan innovatiivisia näkemyksiä kiinteistöjen uusista käyttömahdollisuuksista!

Yhteisötila Tuukin keittiö.

 

Mielenkiintoinen webinaari kiinteistöjen uusiokäytöstä tulossa keskiviikkona 24. maaliskuuta klo 18–20.

Rakennuksen uusi elämä -webinaarissa esitellään rakennusten uusia käyttömahdollisuuksia sekä esimerkkejä ja korjausvinkkejä tilojen käyttöasteen nostamiseksi. Puheenvuoron saavat asiantuntijat ja maaseudun kehittäjät, jotka käsittelevät aihetta niin toiminnallisuuden kuin säilyttävän korjaamisenkin näkökulmasta.

Webinaarissa kuullaan muun muassa Auran keskustassa toimiva Auraamon ja Mynämäen Yhteisötila Tuukin (artikkelikuvassa) tarinat. Asiantuntijapuheenvuoron säilyttävästä korjaamisesta pitää Lauri Leppänen Restart Oy:stä.

Tilaisuus on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille, erityisesti yhdistyksille ja kunnille, joilla on uutta toimintaa kaipaavia tiloja tyhjillään.  

Webinaari järjestetään Teams-yhteydellä, ilmoittautumislinkki http://dy.fi/89b

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Leader Varsin Hyvä, Leader Ravakka, Varsinais-Suomen Kylät, Kyvykkäät kylät -hanke ja Ekoteko-hanke.

OHJELMA

18:00 Tervetuloa/ Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen kylät, Kyvykkäät kylät-hanke.
18:10 EkoTeko edistää kestävää kehitystä/ Pia Poikonen, Leader Varsin Hyvä.
18:15 Älykkäät kylät /Älykkäät kylät- teemaryhmän koordinaattori Sami Tantarimäki.
18:30 Monitoimitalo Auran Auraamo/ Elinkeinoasiantuntija Anna-Mari Alkio.
18:45 Keskustelua, kysymyksiä, kommentteja
19:00 Yhteisötila Tuuki/ Katja Rippstein, Wirmon martat.
19:15 Säilyttävä korjaaminen/ Lauri Leppänen, Restart Oy.
19:30 Muuttuva kerhotalo/ Aleksis Klap, Nunnan seudun asukasyhdistys.
19:45 Keskustelua, kysymyksiä, kommentteja

Verkkokauppa tarjoaa rajattomat mahdollisuudet maaseudun yrityksille! Nappaa vinkit talteen!

Maammekaupan tuotteita: vaatteita, kosmetiikkaa ja pellavapyyhkeitä.

 

Ihmiset välttelevät koronan vuoksi kontakteja kaupoissa, mutta verkossa tehdään ostoksia sitäkin enemmän. Kun asiointi siirtyy verkkoon, yritykset eivät enää saa kilpailuetua esimerkiksi kaupunginläheisestä sijainnista. Laitilan Maammekauppa ja Uudenkaupungin Yrittäjät kertovat oman tarinansa ja antavat vinkkejä verkkokaupan perustamiseen!

Verkko on oiva ja koronaturvallinen paikka kaupankäynnille, mutta Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä toteaa, ettei verkkokauppa ole vain korona-ajan työkalu, vaan tulevaisuuden työkalu. 

– Verkkokauppa on ihan ehdoton riippumatta siitä, puhutaanko B2B- vai B2C-myynnistä. Me olemme saaneet hyvin myyntiä verkkokaupan kautta, mutta verkkokaupat ovat meille erittäin tärkeä työkalu myös tukusta tilatessamme. Ei ole kyllä yhtään ikävä sitä aikaa, kun piti kysellä tuotetietoja sähköpostilla tai sitä ennen faksilla, Jäsperlä kommentoi. 

Hänen sähköalan yrityksensä Telmarin myy Uudenkaupungin Yrittäjien yhteisen UkiApp-verkkokaupan kautta muun muassa työkaluja ja valaisimia. 

Alun perin yritykset halusivat perustaa verkkokaupan palvellakseen joustavammin jo olemassa olevaa asiakaskuntaa, mutta tilaukset yllättivät. 

– Tähän asti kaikki myynti on ollut vuorenvarmasti lisämyyntiä, koska tilaukset ovat tulleet ihan eri puolilta Suomea. Se kertoo siitä, että hakukoneoptimointi on meidän alustalla onnistunut, Jäsperlä toteaa. 

– Tähän asti olemme olleet ihan paikkakuntalaisten asiakkaiden varassa, koska Uudessakaupungissa ei ole ohikulkuliikennettä. Tämä tuo Uudenkaupungin yrityksille paljon uusia mahdollisuuksia, hän jatkaa. 

Tällä hetkellä verkkokaupassa on mukana parinkymmenen yrityksen joukko, jonka kanssa palvelua on kehitetty. Tavoitteena on kuitenkin kasvattaa yritysten ja sitä myötä myynnissä olevien tuotteiden määrää. 

– Mitä enemmän tavaraa saadaan myyntiin, sitä enemmän sivulle saadaan silmäpareja. Nyt mukana on vain Uudenkaupungin yrittäjiä, mutta olemme avoimia myös seudulliselle yhteistyölle. 

Paljon on vielä kehitettävää

näyttökuva ukiapp-verkkokaupan etusivulta.
Uudenkaupungin yrittäjien verkkokauppa löytyy osoitteesta ukiapp.fi. Mukana on tällä hetkellä 24 yrityksen tuotteita.

UkiApp-verkkokauppa on rakennettu Vilkkaan alustalle. Leader Ravakan tukemaa verkkokauppahanketta hoitaa pääosin Laura Lehmuskoski, mutta Vakkaverstaan yrittäjä Esko Kangas on ollut projektissa teknisenä apuna. Tämän vuoden loppuun jatkuvasta hankkeesta ollaan kerätty jo paljon arvokasta kokemusta.

–  Nyt ollaan päästy hyvään alkuun, mutta paljon on vielä kehitettävää. Tämä alusta on selvästi ajateltu yhden yrityksen verkkokaupaksi. Sellaista alustaa ei ole, joka toimisi hyvin useamman yrityksen markkinapaikkana. Kaikkein paras olisi sellainen alusta, joka toimii yhden luukun periaatteella, jolloin maksupalvelu, varastonhallinta, pakettikauppa ja laskutus hoituisi automaattisesti ja yhdellä kilpailutuksella. Nyt kaikista palveluista pitää tehdä omat sopimukset, Kangas kertoo verkkokaupan ongelmakohdista. 

Kun lähtee suunnittelemaan verkkokauppaa, Uudenkaupungin Yrittäjät neuvovat miettimään ajoissa hyvää nimeä ja varaamaan tarvittavat domainit. Heidän verkkokauppansa kantaa nyt samaa nimeä kuin Uudenkaupungin oma sovellus, UkiApp. Verkkokaupalle on kyllä järjestetty nimikilpailu, mutta hyvät ehdotukset on jouduttu sivuuttamaan, koska vastaavat domainit ovat olleet jo käytössä. 

Lisäksi he suosittelevat rekisteröitymään pakettikauppa.fi -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen neuvotella monen kuljetusyrityksen kanssa ja säästyy kuljetukseen liittyviltä piilokuluilta. Tuotetietoihin kannattaa kirjoittaa kaikki mahdollinen, jotta asiakkaat löytävät tuotteet hakukoneilla ja myyjät välttyvät turhilta palautuksilta. Selaimessa toimivan verkkokaupan perustaminen on huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa kuin oman sovelluksen tekeminen ja yhteistyö on se, mikä kannattaa. 

– Meille voi aina ilman muuta soittaa ja kysyä apua. Yleensä on turha hakata omaa päätä seinään, sillä melkein aina joku muu on jo aikaisemmin hakannut päätään siihen samaan seinään, Jäsperlä sanoo. 

Rohkeaa markkinointia ja panostusta omiin vahvuuksiin

Kuva Maammekaupan yrittäjästä Jarkko Knuutilasta tiskin takana.
Maammakaupan yrittäjä Jarkko Knuutila neuvoo markkinoimaan rohkeasti, sillä heittäytymistä arvostetaan. Maammekauppa löytyy osoitteesta maammekauppa.fi.

Myös laitilalainen Maammekauppa on perustettu nelisen vuotta sitten Leader Ravakan tuella. Maammekauppa myy vain Suomessa valmistettuja tuotteita, pääosin verkkokaupan kautta, vaikka nykyisin yrityksellä on myös myymälä Laitilan keskustassa. 

– Meidän verkkokauppa on WordPressin päälle rakennettu WooCommerce-kauppa. Nykyisin yksi helpoimmista ja yleisimmistä alustoista on Shopify, mutta neljä vuotta se ei vielä ollut varteenotettava vaihtoehto, kertoo Maammekaupan yrittäjä Jarkko Knuutila. 

Teknisiä ratkaisuja kannattaa hänen mukaansa miettiä ennen kaikkea sen kannalta, mitä aikoo myydä ja kenelle. 

– Ja tekniikka ei välttämättä ole se asia, johon kannattaa laittaa omaa aikaansa. Sen olen tässä oppinut, että kannattaa laittaa oma energia siihen, missä on hyvä. Tekniset ratkaisut voi tilata ulkopuolelta, jolloin omaa aikaa jää enemmän vaikka tuotteiden valmistukseen. Pitkässä juoksussa verkkokaupan alkuinvestointi on kuitenkin aika pieni, Knuutila neuvoo.  

Markkinoinnissa kannattaa hänen mukaansa olla aito, samaistuttava ja rohkea. 

– Heittäytyminen huomataan ja sitä arvostetaan!

Lisäksi Knuutilan mukaan kannattaa profiloitua tiettyihin tuoteryhmiin. 

– Aluksi meillä oli myynnissä epämääräisesti kaikkea, mutta nyt panostamme selkeästi vaatteisiin, luonnonkosmetiikkaan ja lahjatavaroihin. Meillä on myynnissä toisaalta paljon hyvin vanhoja suomalaisia merkkejä ja toisaalta taas ihan uusia, hän kertoo. 

Esimerkiksi Jokipiin pellava on yli sata vuotta vanha brändi. Puukoista tunnettu Marttiini on yli 90-vuotias ja huopatossuista tunnettu Lahtiset yli 80-vuotias. Sen sijaan uutta kotimaista vaatetuotantoa edustaa muun muassa Paapii Design. 

Tällä hetkellä Maammekauppa on täysin suomenkielinen verkkokauppa, mutta mahdollisuuksia olisi toki myös kansainvälisille markkinoille. 

– Seuraava askel olisi markkinoida verkkokauppaa muualla asuville suomalaisille, Knuutila pohtii. 

Ulkosuomalaisia on tällä hetkellä noin 1,6 miljoonaa, joista suurin osa asuu Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.  

Jos valmistaa omia tuotteita, kannattaa aina Knuutilan mielestä perustaa oma verkkokauppa. 

– Vaikka kaikki myynti tapahtuisi jälleenmyyjien kautta, se oma verkkokauppa on paras näyteikkuna tuotteille ja vahvistaa brändiä. Ja jälleenmyyjienkin on helpompi tutustua tuotteisiin siellä verkossa, Knuutila ohjeistaa. 

 

Janica Vilen

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Yrittäjä Micael Tesfazghi.

 

Micael Tesfazghi ja Helen Ghebrehiwet tuovat suomalaisille paahtimoille laadukasta, aromikasta ja pehmeää etiopialaista kahvia suoraan viljelijöiltä. Viime keväänä he perustivat myös oman paahtimon Kaarinaan Leader Varsin Hyvän tuella. 

Kahvitukku ABI alkoi paahtaa kahvia Kaarinan Asianajajankadulla keväällä 2020. Jo sitä ennen Kahvitukku toimitti etiopialaista raakakahvia suomalaisille paahtimoille suoraan Sidamosta, josta yrittäjäpariskunta on kotoisin. 

Micael Tesfazghi ja Helen Ghebrehiwet ovat kasvaneet kahvin parissa. Sidamossa on pitkät kahvintuotannon perinteet ja tuonnin kulmakivi onkin henkilökohtaiset hyvät suhteet kahvinviljelijöihin – niihin pieniin toimijoihin, jotka eivät muuten saisi tuotteitaan Euroopan markkinoille. Kahvin synnyinseuduilla Etiopiassa on arviolta noin neljä miljoonaa kahvin viljelijää, mutta tilat ovat keskimäärin alle hehtaarin kokoisia.

Kahvi lähetetään Suomeen aina tuoreena, juuri kuorittuna ja ilman välikäsiä. Matka Sidamosta Rauman satamaan kestää 31 päivää. Sen jälkeen osa kahvista myydään muille pienpaahtimoille ja osa paahdetaan itse Kaarinassa. 

Etiopialainen kahvi on Ghebrehiwetin mukaan samaan aikaan korkealaatuista, aromikasta ja pehmeää – ja siksi niin suosittua. Kaikki aromit tulevat maaperästä, eikä viljelyssä käytetä kemikaaleja. 

– On ihana nähdä, miten Suomessa arvostetaan laadukasta kahvia, yrityksen tarinaa ja  viljelijöitä. Olemme kaikista asiakkaista todella kiitollisia, hän sanoo. 

Kahvitukku ABI myy itse paahtamaansa kahvia suoraan kuluttajille verkkokaupan kautta ja muutamissa kaupoissa Turussa, Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Joensuussa. Lisäksi he paahtavat kahvia tilauksesta yrityksille. Esimerkiksi jouluna Kahvitukku ABIn paahtama kahvi yrityksen omalla etiketillä oli suosittu liikelahja. 

Varsin Hyvä auttoi laitehankinnoissa

Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen (vas.) ja Helene Ghebrehiwet uskovat, että Kahvitukku ABIn saamalla maaseuturahaston tuella tulee olemaan pian myös työllistävä vaikutus.

Kahvitukku ABI sai Leader Varsin Hyvältä 35 prosentin tuen paahtimolaitteiston, myllyn ja pakkauskoneen hankintaan. Investoinnin kokonaiskustannus oli 40 840 euroa, josta maaseuturahaston tuki oli 14 294 euroa. 

Varsin Hyvän myöntämä taloudellinen tuki vakuutti yrittäjäpariskunnan siitä, että heidän yritysideansa on hyvä ja kannattava.

– Kun ulkopuoliset asiantuntijat näyttivät vihreää valoa, uskalsimme itsekin sijoittaa, Helen Ghebrehiwet kiittelee. 

Alan parhaimmistoon kuuluva laitteisto saapui Saksasta Kaarinaan vuoden 2020 huhtikuussa ja ensimmäiset kahvit myytiin jo toukokuussa. 

– Sitten aloimme kutsua kahvila- ja ravintolayrittäjiä maistamaan meidän kahvia. Ihmiset ovat olleen todella kannustavia ja arvostavat sitä työtä, joka kahvin eteen on tehty. Ihmisiä kiinnostaa tietää, mistä kahvi tulee, Ghebrehiwet kommentoi. 

Kaksi maata, kolme kahvia

Kaarinassa paahdettua kahvia saa esimerkiksi Turku-aiheisena. Wahva Turku on tehty sidamosta, Wanha Turku gujista ja Wieno Turku yirgacheffestä.

Yrittäjäpariskunnan haaveena on aina ollut tehdä yhteistyötä Etiopian ja Suomen välillä.

– Tässä työssä voimme hyödyntää taustaamme, suhteitamme viljelijöihin ja alan osaamista, Ghebrehiwet tiivistää. 

Valikoimassa on kolme eri kahvilaatua: guji, sidamo ja yirgacheffe, joista jokaisessa on oma arominsa. 

– Yirgacheffe on oma suosikkini. Siinä on viinin, marjojen ja kukkien aromia ja maistuu erityisesti tumman suklaan kanssa. Guji on pehmeää, jasmiinin ja hunajan makuista ja lisäksi siinä on vähän lakan aromia. Sidamo taas on sitruksen makuista. Siinä ei ole yhtä voimakkaat aromit kuin muissa, Ghebrehiwet esittelee. 

Kaikkia kolmea kahvia saa kolmella eri paahtoasteella: vaaleana, keskipaahteisena ja tummana. 

Paahtimossa saa käydä tutustumassa paahtamiseen ja maistelemassa kahveja, kun vain sopii ajan ennakkoon yrittäjien kanssa. 

 

Janica Vilen

 

Outdoor Leader -hanke järjestää kaksi webinaaria luontomatkailusta ja reitistöistä 18.3. ja 15.4.

Paimion luontopolku.

 

Mitä pitää tietää reittien suunnittelusta, kunnostuksesta ja muusta ylläpidosta? Miten varmistetaan reittien turvallisuus ja siisteys? Entä miten voisi huomioida erityisryhmät luontokohteissa? Tule Outdoor Leader -webinaariin kuulemaan asiantuntijoiden vinkit ja keskustelemaan alan toimijoiden kanssa. 

Kansainvälisessä Outdoor Leader- hankkeessa mukana olevat suomalaiset Leader-ryhmät järjestävät kevään aikana kaksi kaikille avointa ja maksutonta webinaaria luonto- ja reitistöteemoista. Torstaina 18. maaliskuuta klo 17.30 – 19.30 aiheena on reitistöjen suunnittelu, ylläpito, turvallisuus ja esteettömyys. Torstaina 15. huhtikuuta klo 17–19 taas puhutaan muun muassa digitaalisista karttapalveluista ja opastetuista luontoretkistä.

– Webinaarit on tarkoitettu ennen kaikkea pienille retkeilyreittien toimijoille, kuten yhdistyksille ja yrityksille. Helmikuun kansainvälinen webinaari sai paljon kehuja, mutta lisäksi toivottiin kokonaan suomenkielistä tilasuutta, jossa olisi mahdollisuus myös vertaistukeen toimijoiden kesken, kertoo webinaareja valmisteleva Taina Simola Varsinais-Suomen jokivarskikumppanit ry:stä.

Maaliskuun webinaarin ilmoittautuminen on auki osoitteessa: http://bit.ly/2MBNwRu 

Linkki webinaariin lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta.

Huhtikuun webinaarin ilmoittautuminen alkaa myöhemmin.

OHJELMA 18.3. webinaarissa

klo 17.30 Outdoor Leader-hankkeiden yhteistyön esittely ja webinaarin teemat

Taina Simola, Leader Jokivarsikumppanit & Outdoor Leader-hankkeet 

klo 17.40–18.00  Reittien, polkujen ja ulkoilualueiden suunnittelu ja toteutus  

Jouko Parviainen, Leader Varsin Hyvä ja Ravakka 

Tapio Hartikainen, BikeMenu-hanke 

klo 18.00–18.20 Retkeilyreittien turvallisuus ja palvelurakenteet 

Minna Boström, Leader I samma båt – Samassa veneessä  

klo 18.20–18.40 Miten voimme paremmin ottaa huomioon esteettömyyden? 

Laura Lehtonen, Metsähallitus  

Case: uusi esteetön Karpalopolku (2 km) valmistuu keväällä 2021 Kurjenrahkan kansallispuistoon 

klo 18.40–19.00 Reitistön ylläpito 

Rauma Latu ry / Terhi Lindfors 

Case: Rauman Ladun Nasulampi 

klo 19.00–19.20 Miten onnistuu vanhan Kirkkopolun ylläpito? 

Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistys / pj Seppo Mattila 

Case: Paimenenmäeltä Kirkkopolkua pitkin Yläneen kirkolle 

klo 19.20–19.30 Keskustelua, kysymyksiä ja kommentteja 

 

Huhtikuussa asiaa karttapalveluista, opastuksista ja geologiasta matkailutuotteena

Huhtikuun webinaarin ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaa myöhemmin keväällä. Luvassa on asiaa muun muassa digitaalisista karttapalveluista ja siitä, miten erilaisilla opastuksilla saa lisää sisältöä patikointiin. Esittelyssä on muun muassa Digisaapas-hanke ja Luontokapinetin tarjonta. Helmikuun kansainvälisessä And Out We Go! -webinaarissa geologiasta matkailutuotteena puhunut geologi Teemu Öhman on puhujana myös huhtikuun webinaarissa – tällä kertaa suomen kielellä.

 

 

Lisätietoja webinaareista:

Taina Simola, p. 044 0251521

taina.simola@jokivarsi.fi

 

Onneksi on ohra! -reseptikilpailun finalistit on valittu

Reseptikilpailun finaaliin päässeet ruoat.

 

Onneksi on ohra! -reseptikilpailu on edennyt finaalivaiheeseen. Logomossa parhaan ohrareseptin tittelistä kisaavat 14. huhtikuuta ohrablinit, ohralasagne, ohra-brownie, ohra-kebab-kasviswokki, grahamlihapiirakka lampaanliha- ja ohratäytteellä sekä Ohra a la Finland nimeä kantava ohrapuurosta ja mustikoista tehty jälkiruoka. 

Tammikuussa käynnistyneeseen Onneksi on ohra! -reseptikilpailuun lähetettiin määräajassa yhteensä 42 reseptiä. Reseptejä tuli laajasti joka puolelta Suomea, ja Perinnepadasta tunnettu Päivi Lehtonen valitsi niistä semifinaaliin 20 parasta. 

Semifinaali järjestettiin Loimaalla Novidan keittiössä keskiviikkona 3. maaliskuuta. Päivi Lehtosen kokkaamia kilpailuruokia tuomaroivat Foody Allenia edustavat Aki Wahlman ja Teresa Välimäki sekä  Novidassa työskentelevä ravintola-alan opettaja Lasse Alisaari. 

Semifinaalissa oli mukana jälkiruokia, suolaisia leivonnaisia, pataruokia, salaatteja ja monipuolisesti kaikkea, mitä ohrasta keksiä saattaa. 

Finaali huhtikuussa Logomossa

Tuomaristo valitsi maistamiensa annosten joukosta finaaliin sellaisia ruokia, joissa ohraa oltiin käytetty paljon ja kekseliäästi. Ajatus on nostaa esiin sellaisia ruokia, jotka voivat avata ohralle väylää uusiin keittiöihin.

Finaali käydään Turun Logomossa 14. huhtikuuta Foody Allenin siipien suojassa. Silloin kuutta finaaliin päässyttä ruokaa pääsee kokkaamaan Young Chef -nuorisokokkijoukkue, joka koostuu koulutetuista ja kunnianhimoisista nuorista kokeista. 

Maukasta lähiruokaa

Semifinaalin tuomaristo kokoontui Novidan Loimaan toimipisteelle arvioimaan reseptejä. Kuvassa vasemmalta Lasse Alisaari, Aki Wahlman ja Teresa Välimäki.

Onneksi on ohra! -kampanjan takana on Laitilan Kulttuurin Tuki ry, jonka ideana on ollut nostaa erilaisten tempausten avulla kotimaisen ohran arvostusta. Ohraa on viljelty Laitilassa jo pronssi- ja rautakauden vaihteessa. Ennen reseptikilpailua sama joukko kampanjoi esimerkiksi ohrasta keitetyn joulupuuron puolesta. 

Tuomaristoon kuuluva Aki Wahlman on kotoisin Laitilasta ja lähti mielellään mukaan puhumaan ohran puolesta. 

– Ohra on tosi maukasta lähiruokaa, joka sopii moneen tarkoitukseen, hän tiivistää.

Niin ikään tuomaristossa mukana oleva Teresa Välimäki on nyt myös innostunut ohrasta, vaikka lapsena vihasikin koulun ohrapuuroa.  

– En tiedä, onko muutos tapahtunut minussa vai ohran valmistamisen tavoissa, mutta nyt se on ihan minun makuuni. Ja onhan se hassua, että riisiä lennätetään tänne tuhansien kilometrien päästä valtavia määriä, vaikka kotimaista ohraa voi käyttää monissa resepteissä riisin tavoin, hän toteaa.  

– Ohrassa viehättää myös ravintorikkaus ja kuitupitoisuus. Lähes kaikki suomalaiset saavat ruuasta nykyisin liian vähän kuituja, Välimäki lisää. 

Semifinaaliin asti reseptikilpailun toteutuksesta vastasi Maaseutuohjelman rahoittama ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoima Kuluttajat ruokatalouden keskiössä -hanke, jonka väki on myös innoissaan ohrasta. Perinteisistä kotimaisista viljoista kaura on noussut viime vuosina uuteen suosioon, ja nyt ohralle halutaan tehdä samanlainen brändäys. Toinen hanke, joka on ollut mukana mahdollistamassa kilpailua on Vastuullista proteiinia pöytään -hanke, jota toteuttavat yhteistyössä Pohjois-Karjalan Pro Agria ja Turun yliopiston Brahea-keskus.

 

FINALISTIT JA TUOMARISTON KOMMENTIT

 

Ohrablinit

Ohrablinit.

Hauska idea! Blinien happamuus säilyi, vaikka reseptiin vaihdettiin ohra. Resepti oli yksinkertainen ja toimiva. Erityisesti miellytti se, että taikina valmistui parissa tunnissa, eikä sitä tarvinnut seisottaa yön yli. 

Ohra-brownie

Ohra-brownie.

Kiva rakenne, sopivan kostea! Tumma suklaa pelitti hyvin ohran vahvan maun kanssa. Resepti oli todella yksinkertainen ja idea oli hyvä. Helppo ja nopea jälkiruoka!

Ohralasagne

Ohralasagne.

Helppo, hyvä ja maukas arjen ratkaisu! Kiva idea korvata vehnäinen pasta kotimaisella ohralla. 

Ohra a la Finland

Ohra a la Finland.

Mustikkaohrakermaherkku! Kermaan sekoitettu puuro vie muistoissa appelsiiniriisin äärelle. Tämä on hyvä suomalainen versio siitä. Klassiset maut, rehellinen ja aito!

Grahamlihapiirakka lampaanliha- ja ohratäytteellä

Grahamlihapiirakka.

Kotimaisen lampaan ja kotimaisen ohran yhdistelmä täytteessä on hieno oivallus. Taikina on kivan rapsakka, eikä liian rasvainen. 

Ohra-kebab-kasviswokki

Ohra-kebab-kasviswokki.

Tämä puhuttelee nuorisoa! Wokki ja kebab ovat nyt pinnalla ja ohra toimii reseptissä hyvin yllättävänä elementtinä. Helppo ja hyvä arkiruoka.

Varsinais-Suomen maaseudun vahvuuksina turvallisuus, monimuotoisuus, hyvä maine ja sähköiset palvelut!

Varsinais-Suomen kartta, josta näkyy, mitkä osat maakunnasta ovat kaupunkia ja mitkä maaseutua.
.
Tiesitkö, että joka neljäs varsinaissuomalainen asuu maaseudulla? Tai että maaseutumme väestö kasvaa aina heinäkuussa viralliseen tilastoon verrattuna yli 70 000 asukkaalla? Maaseudulla asuvat 20–64-vuotiaat ovat keskimäärin hieman tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa kuin samanikäiset kaupunkilaiset, ja työttömyysaste on maaseudulla pienempi kuin kaupunkialueilla. Tämä kaikki ja paljon muuta selviää juuri valmistuneesta Maaseutuluotaimesta.
.

Varsinais-Suomen maaseudun vahvuuksia ovat hyvä ja turvallinen asuinympäristö, monimuotoinen luonto, maaseudun hyvä maine sekä sähköisten palvelujen saatavuus. Sen sijaan parannettavaa löytyy kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksesta, maaseudun markkinoinnista asuinpaikkana, maaseutuyritysten kansainvälistymisessä sekä Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuudessa.

Varsinais-Suomen maaseudun tilannetta ovat tutkineet Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian asiantuntijat Pasi Saukkonen ja Niina Tiittanen. Maaseutuluotaimeksi nimetty tutkimus yhdistelee monipuolisesti maaseudusta saatavilla olevaa tietoa ja erilaisten maaseudun toimijoiden kokemuksia, joita kerättiin kyselyn avulla viime syksynä. 

Vastaavia tutkimuksia on tehty myös muissa maakunnissa. 

– Vaikuttaisi siltä, että maaseudun tilasta ja kehittämisestä ajatellaan Varsinais-Suomessa hieman myönteisemmin kuin aiemmissa Maaseutuluotain-kohteissamme Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa, kommentoi projektitutkija Pasi Saukkonen. 

Vaikka maaseudun tulevaisuuteen katsotaan alueella luottavaisin mielin, myös kehitettävää löytyy. 

– Näin alueen ulkopuolisen silmin katsottuna nostaisin tärkeinä, laajempina kehittämiskohteina esille toimijayhteistyön tiivistämisen, paikallisten mahdollisuuksien tunnistamisen, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen sekä kaupunki-maaseutuyhteyden tiivistämisen, Saukkonen listaa. 

Maaseutuluotaimen perusteella Varsinais-Suomen maaseudun kehittämispanostuksia tulisi suunnata myös erityisesti paikkariippumattoman tietotyön edistämiseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen, elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja lähiruoan saatavuuteen, vesien tilan kohentamiseen, hajautetun energian tuotannon ja uusiutuvan energiaratkaisujen edistämiseen sekä maaseudun saavutettavuuden parantamiseen ja peruspalvelujen turvaamiseen.

Maaseutuluotainta hyödynnetään Varsinais-Suomessa ennen kaikkea maaseudun kehittämistyössä niin Ely-keskuksessa ja Leader-ryhmissä kuin muissakin maaseudun kehittämiseen liittyvissä organisaatioissa. 

– Saamme tästä hyvän työkalun toimintamme kehittämiseen ja uuden ohjelmakauden valmisteluun. Maaseutuluotaimen avulla pystymme paremmin arvioimaan, mihin maaseudun kehittämisvaroja kannattaa käyttää, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri. 

Maaseutuluotaimen on kehittänyt Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Varsinais-Suomen maaseutua koskevan tutkimuksen on rahoittanut Keskitien säätiö.

Koko tutkimusraportti on luettavissa täällä:

Maaseutuluotaimen raportti 1.3.2021

 

Korona kasvatti lähiruuan ja viljelijöiden arvostusta

Tero Sarkala perunalaatikoiden keskellä.

 

Sipulinviljelijän Tero Sarkalan mukaan ikävällä koronatilanteella on ollut positiivinenkin puoli: Suomalaisen ruuan ja sen viljelijöiden arvostus on noussut. Laadukkaan ruuan lisäksi Sarkalaa ja muita Aurajokilaakson viljelijöitä voi kiittää heidän muokkaamastaan kansallismaisemasta. 

Tero Sarkalan luotsaamalla perhemaatilalla Liedossa viljellään keltaista, punaista ja valkoista sipulia sekä sipulin vaatiman pitkän viljelykierron vuoksi muun muassa viljaa ja heinää. 

– Sipuli on arvoituksellinen kasvi. Leikkisästi voisi sanoa, että siitä paljastuu kuori kerrallaan aina uusia piirteitä ja ominaisuuksia. Se vaatii pellolla aika paljon toimenpiteitä kasvaakseen hyvin, mutta on myös tosi palkitseva kasvi, hän kertoo. 

Sipulin viljelykierto on viitisen vuotta, joten aina kun pellolla on viljelty vuosi sipulia, pitää sen jälkeen viljellä viisi vuotta jotain muuta ennen kuin maa on taas valmis seuraavia sipuleita varten. 

Silti Sarkalan tilalla viljellään sipulia lähes 10 hehtaarilla niin paljon, että työtä riittää pakkaamon puolella koko vuodeksi. 

– Elokuussa korjattavia sipuleita pakataan ja myydään aina seuraavaan juhannukseen asti. Siksi tässä on kädet täynnä töitä ympäri vuoden. Tämä on tosi puoleensa vetävää hommaa, mutta kyllä sitä toisaalta joskus kaipaisi sellaista selkeää irtiottoa ja lomaa, joka monen muun kasvin viljelijälle tulee itsestään, Sarkala kommentoi. 

Kotimaisen viljelijän arvostus kasvoi koronan myötä

Sarkalan mukaan ikävällä koronatilanteella on ollut positiivinenkin puoli: Suomalaisen ruuan ja sen viljelijöiden arvostus on noussut. 

– Kotimainen ruuantuotanto on tärkeä juttu ja haluan olla kantamassa omaa korttani soppaan. Meillä on tosi hyvä ruokahuolto ja hyvin toimiva ruokaketju. Kyllä se kasvattaa motivaatiota, että muutkin vihdoin näkevät sen, hän toteaa. 

Suomalaisissa kaupoissa myytävät sipulit ovat lähes poikkeuksetta kotimaisia. Vain erikoissipulia, kuten hopeasipulia ja pinkkisipulia, tuodaan ulkomailta ja niitäkin pääosin muista Euroopan maista: Hollannista, Espanjasta ja Ranskasta. 

Sarkalan sipuleista suurin osa myydään paikallisissa K- ja S-ryhmien kaupoissa. Lisäksi pieni osuus lähtee tukkuihin ja teollisuuteen vähän kauemmas. Kaikki noin 250 000 kiloa Sarkalan sipulia tulee kuitenkin syötyä Suomen sisällä. 

Kuva sipuleista.
Sipulia viljelevän Tero Sarkalan kesä alkaa siitä, kun hän saa ensi kertaa lautaselleen uusia perunoita ja uusia sipuleita. Se on hänen mielestään ruokaa parhaimmillaan. Vaikka alkukesän nippusipulit ovatkin aivan omassa luokassaan, maistuu sipuli viljelijälleen ympäri vuoden. Talvella Tero Sarkalan suurinta herkkua on kermainen sipulikeitto höystettynä timjamilla.

Viljelijä kolmannessa polvessa

Tero Sarkalan isä aloitti sipulin viljelyn vuonna 1997, mutta jo häntä ennen sukutilan maat olivat viljelyksessä. 

– Muistan, että olen 7–8-vuotiaana ollut kesällä pellolla isän kanssa ja tohissut kovaan ääneen, että minusta tulee isona maanviljelijä. Ajan mittaan se ajatus vahvistui ja lopulta opiskelin vielä maataloutta yliopistossa, hän taustoittaa. 

Tähän asti tilalla ollaan pärjätty oman perheen voimin. Tero Sarkalan äiti on vielä aktiivisesti mukana toiminnassa ja hänen puolisonsakin on isona tukena, vaikka käykin töissä kotitilan ulkopuolella. 

Tilan pitkällä viljelyshistorialla on ollut vaikutusta muuhunkin kuin varsinaissuomalaiseen ruuantuotantoon. Sarkalaa ja muita Aurajokilaakson viljelijöitä voi kiittää myös kansallismaisemasta. Kun maat ovat viljelyksessä, ne avaavat ihmisille näkymän Aurajoelle. Aurajoen rinnalla Liedonkin läpi kulkeva vanha Varkaantie on alkuvuodesta saanut virallisen matkailutien statuksen. Äänestyksen jälkeen Aurajoentieksi nimetty matkailutie kulkee yhtäjaksoisesti kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. 

MTK antaa hyvän selkänojan

Sarkala toimii aktiivisesti myös MTK:ssa. Liedon MTK:ssa hän on sihteerinä ja lisäksi hänet on juuri valittu Varsinais-Suomen MTK:n johtokuntaan. 

– Liedossa viljellään paljon. Täällä on useampi iso tila ja esimerkiksi Aurajokirannassa on komeat peltoaukeat. Liedon MTK:ssa pinnalla on nyt ennen kaikkea kuntavaaliasiat ja toisaalta Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka, jota parhaillaan uudistetaan. Odotamme sormet syyhyten tietoja Brysselistä, Sarkala kertoo. 

– Itse viljelijänä toivoisin avoimempia markkinoita, mikä vaatisi tiettyjä muutoksia lainsäädäntöön. Ja kaikki viljelijät tietysti toivovat, että lomakkeisiin kuluisi jatkossa vähemmän aikaa. Paperisota vähemmälle ja asiat yksinkertaisemmiksi, Sarkala tiivistää omat toiveensa maatalouspolitiikan suhteen. 

Viisasten kiveä hänen toiveidensa täyttämiseksi ei vain tunnu löytyvän. 

– Tässä on aina vähintään neljä osapuolta: viljelijä, asiakas, poliittinen päättäjä ja kauppa. Asiat ovat monimutkaisia. MTK tekee viljelijöiden eteen paljon sellaista hiljaista puurtamista, joka ei näy ulospäin, hän toteaa. 

Lisäksi MTK järjestää viljelijöiden avuksi monenlaista koulutusta ja neuvontaa. 

 

Janica Vilen

And out we go! -webinaarin tallenne on nyt katsottavissa!

Webinaarin juontaja Lauri Hyttinen näyttää peukkua.

 

Torstaina 18. helmikuuta pidetty And Out We Go! Benefits of Local Outdoor Activities -webinaari keräsi pitkälti toista sataa katsojaa Suomesta ja Ruotsista. Webinaarin tallenne on katsottavissa seuraavan kahden viikon ajan.

Kansainvälisen And out we go! -webinaarin aikana kuultiin useita puheenvuoroja eri ulkoilukohteista sekä Suomen että Ruotsin puolelta. Asiantuntijat kertoivat, miten paikallisista reitistöistä ja muista luontomatkailukohteista saa kaikki hyödyt esiin, miten kannattaa suunnitella uusia kohteita ja kuinka voi uudistaa jo olemassa olevia reittejä tai nähtävyyksiä esimerkiksi tarinallistamisen, yritystoiminnan tai tietyn teeman avulla.

Webinaarin järjesti kansainvälinen Outdoor Leader -hanke, jossa on mukana viisi Leader-ryhmää Varsinais-Suomesta, yksi Satakunnasta, yksi Etelä-Pohjanmaalta ja kaksi Ruotsista. Hankkeen tavoitteena on innostaa paikallisia yhdistyksiä kehittämään retkeilyreittejä ja ulkoilualueita Suomessa ja Ruotsissa. Webinaarin juonsi Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen (artikkelikuvassa).

Seuraavan kahden viikon ajan webinaaria pääsee katsomaan myös jälkikäteen. Tallenne on kolmessa osassa ja se poistuu nähtäviltä 11. maaliskuuta. Webinaarissa esitetyt videot jäävät kuitenkin käyttöön. Samoin puhujien esitykset.

 

Webinaarissa nähdyt videot:

Outdoor Sjuhärad: https://www.youtube.com/watch?v=6BIru_ggRD0

Outdoor Leader, Finnish groups: https://www.youtube.com/watch?v=hSEOOGUZQOc

Virttaa Bikes: https://www.youtube.com/watch?v=13T2AEQ9gQg

Perinnepata: https://www.youtube.com/watch?v=Z7mMs4mLgqU

Vakka-Rasti: https://www.youtube.com/watch?v=vfjEbBiBcwg 

Go Archipelago: https://www.youtube.com/watch?v=rG54P0qpdlU

Rauman Latu: https://www.youtube.com/watch?v=XDUZlpsUdsc

Raitti 181: https://www.youtube.com/watch?v=R-RAAurfbhQ

Nuuksion Taika: https://www.youtube.com/watch?v=K5wNEATl6O0

Turvallisuus luontopoluilla: https://www.youtube.com/watch?v=6uNAf1SoknA&feature=emb_title

Leader Åland: https://www.youtube.com/watch?v=kAfrGSSG0Ow

Michael Björklund, Smakbyn: https://www.youtube.com/watch?v=Mi6_0g037yM

 

Webinaarin puhujien esitykset:

Linus Olofsson: Work outside

Erik Johnson: Cykla och Vandra / Outdoor Sjuhärad

Teemu Öhman: From Geology to Geotrails

Jouni Elomaa: Saint Henry’sWay

Wilderness guide Satu de Weerd: Magic of Nuuksio

Minna Boström, LAG I samma båt: Safety & rules in the hiking trails & outdoor areas