Uutiset

Maaseutu täyttyy padel-kentistä – Ugissa vietettiin avajaisia kesäkuussa

kirjoittaja
Ilmakuva padelkentästä, joka takana kioski ja kaupunginlahti.

 

Maaseuturahaston tuella on rakennettu Suomeen jo ainakin 17 padel-kenttää ja uusia hakemuksia valmistellaan edelleen. Kesäkuussa Uuteenkaupunkiin valmistui kaksi full panorama -kenttää paraatipaikalle kaupunginlahden rannalle.

Uudestakaupungista kotoisin olevat Georg Sura, Mikael Herbert ja Aleksi Vuola innostuivat padelista todenteolla pari vuotta sitten. Pääkaupunkiseudulle opiskelemaan lähteneet nuoret ovat viihtyneet itse lajin parissa neljä tai viisi kertaa viikossa. Kun he kesällä 2020 tulivat Uuteenkaupunkiin mökkeilemään, he havahtuivat siihen, ettei heidän kotikaupungissaan ole yhtään kenttää, vaikka Helsingissä niitä on ollut jo pidemmän aikaa kymmeniä.

– Soitimme heti mökkireissun jälkeisenä maanantaina kaupunginarkkitehdille ja siitä se sitten lähti, kertoo Sura. 

Kaupunki lähti yhteistyöhön mukaan innolla ja lisäksi Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin tuen maaseuturahastosta. Kesäkuun alussa 2021 kaupunginlahden rannalle Crusell-puistoon avattiin kaksi kilpatason full panorama -kenttää. 

– Tämä oli se paikka, jota kaupungille ehdotimme, eikä muita paikkoja edes mietitty! Kaupunki avusti meitä maanrakennuksessa, mistä oli tosi iso apu, sillä padel-kentissä ylivoimaisesti suurin työ on pohjien tekemisessä, Sura sanoo. 

Uudestakaupungista katsottuna lähimmät kentät ovat tällä hetkellä Kustavissa, Raumalla ja Raisiossa, joten pelaajia on riittänyt ukilaisten lisäksi paljon myös naapurikunnista. Uudenkaupungin padel-kenttien erikoisuutena on oma venepaikka, ja moni porukka onkin tullut pelaamaan veneellä esimerkiksi läheisiltä mökeiltä – ja on uutta kenttää tultu katsomaan satojenkin kilometrien päästä.

Mailat saa vuokrattua paikan päältä ja alkuun riittää ihan tavalliset urheiluvaatteet ja lenkkarit. Varsinaisissa padel-kengissä on kuitenkin parempi sivuttaistuki, joka vähentää nilkkavammojen riskiä. Välineitä myydään kentän laidalla olevalla kioskilla, mutta vuokrahinnat on pidetty kohtuullisina siksi, että kynnys kokeilla uutta lajia olisi mahdollisimman matala. Padel-mailat ovat sen verran kevyitä, että monet alle kouluikäisetkin ovat innostuneet pelistä.

Ilmakuva padel-kentistä, joiden oikealla puolella on kioski.
Padel Uusikaupunki Oy pitää kenttien laidalla myös kioskia, jossa on myynnissä lajiin sopivia varusteita ja virvokkeita.

Alkeiskursseja ja turnauksia

Yrittäjien mukaan Uudenkaupungin padel-kentillä on riittänyt mukavasti väkeä alusta asti ja kesän edetessä suosio on vain kasvanut. Toki säätkin ovat hellineet! Välillä heinäkuiset iltapäivät ovat olleet jopa liian kuumia pelaamiseen, sillä lasiseinien kehystämillä kentillä ei ole vilvoittavasta merituulesta juuri apua. 

Ensimmäiset pelaajat tulevat yleensä aamukymmeneltä ja viimeiset lähtevät iltakymmeneltä. Vuoron voi varata Playtomic-sovelluksella ja tarjolla on myös vakiovuoroja. Pelaamaan pääsee myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, sillä kioskin edessä on laatikko, josta saa koodin avulla mailat ja pallot, jos yrittäjät eivät itse ole paikalla. 

Tämän kesän aikana Padelliiton kouluttamat valmentajat ovat pitäneet Uudessakaupungissa alkeiskursseja pari kertaa viikossa, ja ensimmäiset turnauksetkin on jo järjestetty.

– Alkeiskurssit jatkuvat syksyyn asti ja eiköhän turnauksiakin tule vielä lisää. Varsinaista sarjatoimintaa olemme suunnitelleet ensi kesäksi, kun laji alkaa olla tuttu, kertoo Sura.

Padel on kuitenkin sen verran helppo peli, että kokeilemaan voi lähteä ilman kurssiakin. Nelinpelinä pelattava padel muistuttaa paljon tennistä, mutta kenttä on pienempi ja sitä ympäröiviä seiniä pystyy hyödyntämään pelissä. Säännöt löytää esimerkiksi Padel Uudenkaupunki Oy:n kotisivulta. Ottelun voittaa paras kolmesta erästä ja jokaisessa erässä on vähintään kuusi peliä. Syöttö lähtee ristikkäiseen ruutuun ja pallo palautetaan aina vastustajan kenttään, mutta sitä voi jatkaa vielä lasin kautta tulleen pompun jälkeen. 

– Padelissa alkaa pallot pysyä pelissä nopeasti. Ennen kaikkea lajissa viehättää sosiaalisuus. Tässä ollaan neljästään samassa kopissa ja kuullaan hyvin, mitä puhutaan. Padel ei myöskään ole mikään voimalaji, sillä lasin kautta pystyy vielä jatkamaan palloa. Tenniksessä kovin lyöjä vie aika usein pisteen, kun tulee ohituslyönti. Tässä ei ohituslyöntejä ole, Sura selittää.

Jos peliporukkaa ei löydy omasta takaa, voi seuraa kysellä Padel Uudenkaupungin Whatsapp-ryhmästä, joka on ollut avuksi erityisesti mökkiläisille. Myös yrittäjät itse lähtevät välillä kentälle, jotta asiakkaat saavat pelin aikaan. Liittymislinkki ryhmään löytyy yrityksen kotisivulta. 

Mikeael ja Georg seisovat vierekkäin Pade Uusikaupunki Oy:n paidoissa padel-kenttien edessä.
Mikael Herbert (vas.) ja Georg Sura sekä Padel Uusikaupunki Oy:n kolmas yrittäjä Aleksi Vuola suunnittelevat ensi vuodeksi jo sarjatoimintaa.

Pelit jatkuvat pitkälle syksyyn

Pelejä voi jatkaa käytännössä niin kauan kuin säät suosivat. Kentät pysyvät auki vähintään syyskuun loppuun, mutta Sura itse pelasi viime vuonnakin pitkälle lokakuuhun. Syyspelejä helpottaa kenttien laadukas led-valaistus. 

– Tehoa riittää ja valot on suunnattu niin, etteivät ne osu silmiin, kun katsoo ylös palloon, Sura kertoo. 

Pelatessa pysyy kyllä lämpimänä, mutta sateet voivat muodostua ongelmaksi. Jos kenttä on märkä, pallot eivät pompi ja peliin tulee vaarallisia liukuja. 

 

Janica Vilen

Aurinkokuntareitti havainnollistaa pian aurinkokuntamme asetelmaa Tuorlassa

kirjoittaja
Ilmakuva Tuorlan alueesta.

 

Kaarinassa sijaitsevalla Tuorlan alueella juhlitaan tänä syksynä paitsi Avaruuspuiston avajaisia myös Aurinkokuntareitin valmistumista. Aurinkokuntamme kappaleita ja niiden etäisyyksiä havainnollistava reitti toteutetaan Leader Varsin Hyvän tuella.

Tuorlan tähtitieteellinen seura on tekemässä Aurinkokuntareittiä, joka havainnollistaa aurinkokuntaamme kuuluvien planeettojen kokoa ja etäisyyttä toisistaan. Reitti tulee kulkemaan Tuorlan majatalon kulmalta Väisäläntien päähän muutaman sadan metrin matkan. Reitti on suunniteltu niin, että sen voi yhdistää Tuorlan esteettömään luontopolkuun, jota pitkin majatalolle voi palata metsän kautta. 

Väisäläntien päähän Avaruuspuiston parkkipaikan ja Tuorlan luontopolun nuotiopaikan väliin jäävän lammen päälle on suunniteltu Auringon paikkaa, ja toiseen päähän majatalon kulmalle tulee Pluto. Auringon halkaisija tulee olemaan 14 metriä ja Pluton 2,4 senttiä. Väliin jäävät planeetat osuvat tälle välille, esimerkiksi Jupiter tulee olemaan halkaisijaltaan 1,4 metriä ja Maa 12 senttiä.

– Pluto ei ole virallisesti planeetta, mutta kuitenkin osa aurinkokuntaa ja kaikkien tuntema, joten halusimme ottaa sen mukaan, kertoo hankkeessa mukana oleva Peetu Sillanpää.

Aurinkokuntareitti on tarkoitettu kaikenikäisille ja se on kierrettävissä omatoimisesti koska tahansa. 

Tähtitieteellisen seuran jäsenet ovat haaveilleet reitistä jo pitkään. Nyt se saadaan toteutettua maaseuturahaston tuella osana Leader Varsin Hyvän HobbyLeader-hanketta. 

– Hankkeen puitteissa tehdään nyt planeetat ja myöhemmin sitten Aurinko. Se on niin suuri, ettei se mahtunut mukaan tähän hankkeeseen ja meidän täytyy vielä suunnitella sen toteutusta.

Tämän hetken suunnitelma on kuvata Aurinko kaaren avulla, joka voisi samalla toimia aurinkokellona. Samoin jonkinlaiset infotaulut tullaan tekemään jälkikäteen niin Auringon kuin Plutonkin kohdille. Ennen niitä lisätietoa aiheesta saa planeettojen yhteyteen laitettavien qr-koodien kautta. 

Planeetat tehdään ruostumattomasta teräksestä. 

– Taiteilija Jaana Saarikoski tulee maalaamaan ne, jotta ne saadaan oikeasti muistuttamaan esittämiään planeettoja – taiteelliset vapaudet huomioiden, kertoo Sillanpää.

– Uskon, että Aurinkokuntareitti tulee olemaan todella suosittu, koska se demonstroi niin hyvin planeettojen kokoa ja etäisyyttä toisistaan. Ja samalla se nivoutuu hyvin yhteen esteettömän luontopolun kanssa, hän jatkaa. 

Peetu Sillanpää näyttää sormillaan, kuinka pieni Pluto tulee olemaan.
Plutoa esittävä teräspallo tulee Tuorlan majatalon kulmalle. Halkaisijaltaa se tulee olemaan vain 2,4 senttiä. Kuvassa tulevaa havainnollistaa Peetu Sillanpää.
Peetu Sillanpää osoittaa auringon tulevaa paikkaa.
Aurinkokuntareitin huipennus tulee Väisäläntien päässä olevan lammen ylle. Auringon halkaisija tulee olemaan 14 metriä.

Syyskuussa vietetään Avaruuspuiston avajaisia

Tuorlan alueella toimi vuosina 1952–2019 Turun yliopiston observatorio, joka perustettiin Yrjö Väisälän aloitteesta. Väisälä oli yksi Suomen merkittävimmistä tiedemiehistä, jota on kiittäminen esimerkiksi GPS-järjestelmästä. Hän löysi Tuorlassa lukuisia pikkuplaneettoja ja hänen optiikan hiontaan liittyviä menetelmiä hyödynnetään Tuorlassa edelleen. 

Yliopiston siirryttyä muihin tiloihin observatorion perintoä vaalimaan perustettiin Avaruuspuisto Väisälä, jonka avajaisia vietetään syyskuussa 2021. Avaruuspuistossa pääsee esimerkiksi katsomaan planetaarioelokuvia sekä tutustumaan Suomen suurimpaan kaukoputkeen ja kalliotunneliin. Aurinkokuntareitti pyritään saamaan valmiiksi avajaisiin mennessä, mutta aikataulu riippuu täysin teräksen toimitusaikataulusta. 

Aurinkokuntareitin lisäksi Tuorlassa voi tutustua kahteen aikavaelluspolkuun, joista pidempi alkaa alkuräjähdyksestä ja päättyy nykyhetkeen. 

– Universumi on 13,8 miljardia vuotta vanha, ja polulla jokainen 100 metriä vastaa miljardia vuotta ajassa, esittelee Sillanpää.

Lähiaikoina observatorion mäen kaikki rakennukset tullaan kyltittämään ja aluetta siivotaan yhteistyössä Livian opiskelijoiden kanssa. 

Aikavaelluspolun opaskyltti.
Tuorlassa on jo ennestään mahdollista lähteä opastetulle aikavaellukselle.

Tuorla on mielenkiintoinen matkakohde

Museovirasto on luokitellut Piikkiönlahden merellisissä maisemissa sijaitsevan Tuorlan alueen Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Tuorlan dokumentoitu historia yltää 1500-luvulle, jolloin alueen uskotaan toimineen Kuusiston piispanlinnan karjatilana. Tuorlan kartanon tiedetään seisseen paikoillaan jo keskiajalla. Ei siis ihme, että alueella vierailee vuosittain noin 45 000 ihmistä.

Tuorlassa toimii tähtitieteellisen yhdistyksen ja Avaruuspuiston lisäksi Ammattiopisto Livia ja Tuorlan majatalo, jossa pääsee nauttimaan kotiruuasta mummolatunnelmissa. Majatalossa on hostel-majoitusta sekä lähiruoka- ja lahjapuoti. Majatalon pihalla kesävieraita ilahduttavat kanat ja lampaat. Liviassa taas voi opiskella maataloutta, puutarhataloutta sekä luonto- ja ympäristöalaa. Matkailijoille Livian harjoitteluympäristö tarjoaa paljon silmiä hivelevää katseltavaa. 

Tuorlan tammien ja pähkinäpensaiden täyttämässä lehtometsässä kulkee kaksi luontopolkua, jotka ovat osa Tammireitistöä. Polut on hyvin opastettuja ja mielenkiintoista katseltavaa löytyy luonnon lisäksi lasten iloksi tuotujen tonttujen seikkailuista. Tuorlan lehto kuuluu Natura2000 -suojelualueeseen. 

Nuotiopaikka, jonka takana puuvaja.
Livia on hiljattain kunnostanut nuotiopaikan Avaruuspuiston lähelle.
Luontopolku, jonka varrella olevassa puussa näkyy Tammireitistön tunnus.
Tuorlan luontopolut ovat myös osa Tammireitistöä, jonka tunnistaa sini-valko-vihreästä merkinnästä.
Kuva päärakennuksen julkisivusta, edessä kukkapenkki.
Tuorlan alueella vierailee vuosittain noin 45 000 ihmistä. Päärakennus on valmistunut jo keskiajalla.
Tuorlan majatalon ovi.
Tuorlan majatalo tarjoaa ruokaa ja majoitusta. Saman katon alta löytyy myös lähiruoka- ja lahjapuoti.

62 800 euroa harrastustoiminnan hyväksi

HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea 24 eri toimenpiteeseen yhteensä 62 800 euroa. Tuettujen investointien tavoitteena on kehittää harrastusmahdollisuuksia kulttuurista urheiluun ja muihin aktiviteetteihin sekä edistää maaseudun asukkaiden aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja hyvinvointia. 

Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat 1 000 – 5 000 euroa. Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksista, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

Teemahankkeen tarkoitus on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euroa. Yleishyödyllisten Leader-hankkeiden haku on käynnissä jatkuvasti. Turun seudulla toimivan Leader Varsin Hyvän rahoituskehys vuosina 2021–2022 on 700 000 euroa. 

Lista kaikista HobbyLeader-hankkeen tukemista toimenpiteistä:

  1. Paimion Rasti ry: Mobiilisuunnistusradat Paimion Parantolan lähimetsiin ja Rivonmäkeen.
  2. Peimarin Koirat ry, Paimio: Koirapuiston aitaus.
  3. Turun Ursa ry: Allsky-kameran, objektiivin ja kontrollerin hankinta Kevolan observatoriolle Paimioon.
  4. South West Karting Fin ry, Paimio: Kahden kartingauton ja moottorin hankinta.
  5. Paimion musiikkiopiston tuki ry: Hankitaan sähköinen kosketinsoitin tarvikkeineen, langaton äänentoistosetti ja vahvistin/kaiutin -yhdistelmä Sauvoon.
  6. Peimari United: Jalkapallon kenttävarusteiden hankinta.
  7. Sauvon Urheilijat ry: Laavun rakentaminen Suojalan ulkoilualueelle.
  8. Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry: Kulttuurikeskuks Vahtisten vanhan koulun valotekniikan parantaminen, mikrofonien hankinta ja näyttämön kattaminen ns. tanssimatolla.
  9. Piikkiön Kehitys ry: Piikkiön Kehityksen kerhotalon parkkipaikan laajennus.
  10. Tuorlan tähtitieteellinen seura ry, Kaarina/Piikkiö: Rakennetaan visuaalinen Aurinkokunta -reitti Tuorlan alueelle.
  11. Rusko Riding Team ry: Isojen peilien hankkiminen ratsastusmaaneesiin.
  12. Raision Rinkka ry: Vuokrattavien lumikenkien hankinta.
  13. Nousiaisten perhepäivähoidon vanhempainyhdistys ry: Kuljetettava puuhaperäkärryn hankinta perhepäivähoitajien käyttöön sekä lainattavaksi esim. lasten tapahtumiin.
  14. Nousiaisten kotiseutuyhdistys ry: Opasteiden asentaminen kunnan keskustasta Nousiaisten kotiseutumuseolle, opastaulu museoalueelle ja rakennuskohtaiset opasteet.
  15. Ruskon Pallo-67 ry: Sähköisen tulostaulun hankinta Ruskon hiekkatekonurmikentälle.
  16. Eläkeliiton Taivassalon yhdistys ry: Tietokoneen ja projektorin sekä liikuntavälineiden hankinta ryhmätoiminnan kehittämiseksi.
  17. Liedon Teatteri ry: Tietokoneen, vahvistinmikserin, säilytyskalusteiden sekä lipunmyynnin ja kahvion varusteiden hankinta.
  18. Raision seudun taideyhdistys ry: Dataprojektorin, valkokankaan ja taidetarvikkeiden hankinta.
  19. Varsinais-Suomen jousimetsästäjät ry: Jousimetsästyksen välinehankinnat.
  20. Urheiluseura Nousiaisten Alku ry: Maastopyöräreitistön raivaaminen ja merkitseminen Nousiaisten Valpperin maastoon, vanhan (10 km) ja uuden osuuden (10 km) raivaus ja siltojen tekeminen sekä laavun rakentaminen.
  21. Maarian kyläyhdistys ry, Turku: Hankitaan sähköpyörä kärryllä, sähköpiano, viisi akustista kitaraa sekä teline ja äänentoistolaite mikrofonilla.
  22. SF-Caravan Naantali ry: Hankitaan SF-Caravan Naantalin hallinnoimalle Salorannan yleiselle uimarannalle kaksi kanoottia ja sup-lautaa, sekä näille säilytyskatos.
  23. Partiolippukunta Maarian Tähkät ry: Biokäymälä ja ruokakatos lippukunnan tontille Nousiaisiin.
  24. Nutturlan Makasiiniteatteri ry: Nousiaisten työväentalon keittiön maalaus ja lattian lakkaaminen, tiskikoneen hankinta, valaistuksen ja lämpöpatterien uusiminen sekä pimentävien verhojen hankkiminen.

 

Tee se Vakka-Suomessa! Matkailuvinkkejä maaseudun ystäville

kirjoittaja
Neljä kuvaa matkailuaiheista, joiden päällä Varsinais-Suomen leima ja Tee se Suomessa -logo.

 

Vakka-Suomi on täynnä mielenkiintoisia matkailukohteita! Moni löytää tiensä Uuteenkaupunkiin Pakkahuoneen munkkeja maistelemaan, mutta onhan siellä muutakin. Vakka-Suomen maaseutu on ripoteltu täyteen matkailuhelmiä, joita esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla.

Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Vakka-Suomessa: Asmandia ja Mietoistenlahti Mynämäellä, Untamalan raittikylä Laitilassa, Velhoveden kierros ja Pyhämaan kylä Uudessakaupungissa sekä Tummamäen luontopolku Vehmaalla, joiden kaikkien kehittämistä on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ravakka.

Asmandia on ulkoilualue Mynämäellä, jossa voi viettää aikaa rentoutuen tai kuntoillen. Se on lähtöpaikka luontopoluille, joita pitkin pääsee esimerkiksi Rauasvuorelle, Linnavuorelle ja Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle. Asmankolo-laavulla pystyy valmistamaan omia eväitä. Laavulta saa myös vuokrattua kyläyhdistyksen kanootteja, jos haluaa kokea Mynämäen maalaismaisemat Mynäjoesta käsin. Alueelta löytyy myös lentopallokenttä, kuusiväyläinen frisbeegolf-rata sekä mölkky- ja petankkikenttä, joihin tarvikkeita saa lainata maksutta.

Nainen katsoo kiikareilla maisemaa ja kuvan alareunassa lukee "Tee se Suomessa".
Rauasvuoren näköalapaikalta avautuu upeat metsäiset maalaismaisemat.

Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Mietoistenlahden lintupolut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn niin lintuharrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Nappaa siis kiikarit mukaan ja lähde bongamaan tai nauti vain kävelystä luonnon ja lintujen keskellä! Alueella on kaksi lintutornia, Vasikkahaan torni ja Perhetorni, sekä Silakkarin esteetön lintulava ja maisemakalliot. Enimmillään lahdella on laskettu jopa 6 000 vesilintua.

Ihmisiä lintutornissa.
Mietoistenlahden aluetta ylläpitää Metsähallitus yhdessä Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kesäkahvila ja 2,3 km mittainen kulttuuripolku, jonka varrella voi tutustua Untamalan vanhoihin rakennuksiin, muinaisjäänteisiin ja rautakauden jälkipuolella uhrikivinä käytettyihin kuppikiviin. Samalla alueella sijaitsee myös KasiTori, josta löytyy laaja kirjo paikallisia tuotteita aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Keskellä kirkko, oikealla Ventolan kylätalo.
Untamalassa sijaitseva Pyhän Pietarin kirkko on puukirkko, joka on rakennettu 1785.

Velhoveden kierros Uudessakaupungissa on pyöräilyreitti, jossa voit nauttia saariston tunnelmasta ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Hurauta pyörällä koko 50 kilometrin mittainen reitti yhtä soittoa tai nautiskele saariston tunnelmasta pitkän kaavan mukaan! Pääreitti on viitoitettu myötäpäivään tienvarressa oleville pyöräilyreittimerkeillä.

Viisi pyöräilijää, joista ensimmäinen vilkuttaa.
Velhoveden luodoilla ja saarilla on asuttu yli tuhannen vuoden ajan. Rengastie on syntynyt, kun kaksi merenlahtea, Ruotsinvesi ja Velhovesi, padottiin kaupungin vedenhankintaan.

Pyhämaa taas on matkakohde meriseikkailujen, luonnon ja historian ystäville. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Pyhämaa muodostuu 245 saaresta ja luodosta, joista suuri osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata ja Telakanrannasta löytyy matala uimaranta, lentopallokenttä, grillikatos, vesiposti, jätesäiliöt, matonpesupaikka, veneenlaskupaikka, vierasvenesatama ja infopiste Rantsali. Idyllinen ja rauhallinen paikka sopii varsinkin lapsiperheille. Telakanrannasta voi myös vuokrata kajakkeja. Pyhämaan vanha kirkko eli Pyhämaan uhrikirkko on yksi harvoista 1600-luvulta säilyneistä puukirkoista. Elinvoimainen ja omaleimainen Pyhämaa valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi kyläksi.

Kolme ihmistä selin frisbeegolfradalla.
Pyhämaan koululta lähtee frisbeegolfrata.

Tummamäen luontopolku kutsuu ihastumaan Vehmaan maisemiin ja kivityöhistoriaan. Vanhan kiviteollisuusalueen lomassa kulkevalla luontopolulla pääsee hämmästelemään luonnonvaraisen metsän ja ihmisen jättämien jätekivikasojen sopusointua. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä. Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä.

Laavu metsämaisemassa.
Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan.

Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.

EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.

Saaristotoimikunnan puheenjohtaja listaa viisi asiaa, jotka Varsinais-Suomen saaristossa pitäisi saada kuntoon

kirjoittaja
Kuva yhteysalukselta merelle päin.

 

Kun kunnanvaltuustot syksyllä vaihtuvat, vaihtuu myös Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunnan kokoonpano. Nyt on aika katsoa, mitä tällä kaudella on saatu aikaan! Saaristotoimikunnan puheenjohtaja Heidi Loukiainen listaa viisi tärkeintä asiaa, joihin on yritetty vaikuttaa. 

Pian päättyvällä valtuustokaudella Varsinais-Suomen saaristotoimikunnan puheenjohtajana on toiminut Kemiönsaarella asuva Heidi Loukiainen. Toimikunnan tehtävä on huolehtia siitä, että saariston etu huomioidaan päätöksenteossa. Tavoitteena on näin parantaa saariston elinvoimaisuutta – asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia sekä ympäristön kestävyyttä.

Puheenjohtajan mukaan toimikunnan agendalla on kuluvalla kaudella ollut ennen kaikkea viisi asiaa: liikkumisen helpottaminen, tietoliikenneyhteyksien parantaminen, saaristossa asumisen ja sinne muuttamisen helpottaminen, kyläkoulujen puolesta puhuminen ja yrittäjyyden edistäminen. 

LIIKENNEYHTEYDET on selkeä ykköskysymys. 

– Olemme ottaneet kantaa liikenneyhteyksien parantamisen puolesta, esimerkiksi laituriasiat ja lauttaliikenne on ollut tapetilla. Kaikissa asutuissa saarissa täytyy olla liikennöinnissä tietty taso, jotta asukkaat pystyvät käymään töissä ja muilla asioilla, Loukiainen linjaa. 

Hän toivoisi saaristoon lauttaliikenneyhteyksien lisäksi myös kevyempiä vaihtoehtoja, kuten toimivia taksiveneratkaisuja. Sellaisia varten on jo olemassa verkkoalustoja, mutta yrittäjiä kaivataan!

TIETOLIIKENNEYHTEYKSIEN puutteitakin on nostettu koronan myötä entistä enemmän esiin, kun ihmiset ovat alkaneet tehdä etätöitä loma-asunnoilta käsin.

– Onneksi niihin on nyt mahdollista hakea rahoitusta, Loukiainen toteaa viitaten maaseudun elpymisvaroihin, joista Suomi on varannut 16 miljoonaa laajakaistahankkeiden tukemiseen. 

ASUMISEN MAHDOLLISUUDET Loukiainen nostaa esiin kolmantena. Varsinais-Suomen saaristoon kaivataan nyt kipeästi vuokra-asuntoja. 

– Vuokratarjontaa tarvitaan ylipäätään lisää, mutta erityisesti saaristokuntien kannattaisi satsata pieniin vuokrataloihin, joissa on oma piha. Sellaisia saaristosta etsitään koko ajan! Moni haluaisi kokeilla asumista saaristossa, mutta ei uskalla ostaa taloa ennen kuin on saanut kokeilla, miten elämä saaristossa sujuu. Ja oman kodin rakentaminenkin on helpompaa, jos voi asua vuokralla rakentamisen ajan. Aina kun saaristoon on saatu vuokra-asuntoja, ne ovat heti täyttyneet, Loukiainen avaa. 

Saariston asumispolitiikkaan liittyy vahvasti myös vapaa-ajan asukkaat, jotka ovat yksi saariston elinvoimaisuuden tukipilareista. Saaristokunnissa on vaihtelevia käytäntöjä sen suhteen, voiko vapaa-ajan asuntoja muuttaa vakituisiksi asunnoiksi ja millaisin perustein. Lisäksi keskustelussa on ollut kaksoiskuntalaisuuden kysymykset. 

– Kaksoiskuntalaisuus on aika monitahoinen kysymys, johon liittyy verovarojen jakaminen kahden kunnan välillä, mutta myös se, että asukkailla tulisi olla vaikutusmahdollisuus molemmissa kunnissa. En kuitenkaan näe asiassa mitään ongelmaa. Sitä kannattaisi testata jollain mallilla, jotta saadaan lisää tietoa aiheesta, Loukiainen kommentoi.

KOULUT ovat yksi saaristossa asumisen edellytys. Saaristossa jokainen koulu kamppailee sen kanssa, miten lapset riittävät. Paljon kouluja on lakkautettu, mikä on hankaloittanut saaristoon muuttamista entisestään. Tällä hetkellä monien saariston lasten koulumatka-ajat hipovat lähellä kahta tuntia. 

– Jos liikenneyhteydet olisivat kunnossa, koulukyydit pystyttäisiin järjestämään järkevästi, summaa Loukiainen. 

Hän toivoisi, että saaristossa selvitettäisi paremmin myös etäopetuksen mahdollisuuksia. 

– Korona tarjosi kouluille pakollisen ihmiskokeen, josta saatiin paljon dataa ja infoa siitä, mihin meidän koululaitos oikeasti taipuu. Etäopetuksen mahdollisuuksia kannattaisi hyödyntää saaristossa myös jatkossa. Tähänkin kannattaisi tehdä kokeilu, jotta saisimme tietää enemmän etäopetuksen vaikutuksista, Loukiainen ehdottaa. 

Loukiainen uskoo, että kaksikielisyys voisi olla pienten saaristokoulujen pelastava tekijä. Kaksikielinen koulu voi olla monelle perheelle ratkaiseva tekijä vakituista asuinpaikkaa etsiessä.

– Kaksikielisyys on valtava rikkaus, jota saaristossa kannattaisi paremmin hyödyntää ja markkinoida, muistuttaa Loukiainen.

YRITTÄJYYDEN suhteen suurimmat haasteet ovat ne samat tutut: puutteet liikenneyhteyksissä ja tietoliikenteessä. Saaristossa yrittäminen on suurimmaksi osaksi sesonkiluonteista. Esimerkiksi Saariston rengastien lauttayhteydet jäävät syksyn tullen tauolle, mikä vaikuttaa paljon matkailuun.

– Nykyään ihmisten mökit ovat hyvin pitkälti sellaisia, joissa voi asua ympäri vuoden, joten suurin este on liikkuminen. Sesongin pidentämiseksi on tehty saaristossa töitä pitkään, Loukiainen kertoo.

Heidi Loukiainen nojaa porraskaiteeseen toimistoympäristössä.
Heidi Loukiainen. Kuva: Johanna Hento, Mainossatama.

Työ näkyväksi!

Saaristotoimikunta on tällä kaudella panostanut myös oman työnsä näkyväksi tekemiseen, jotta ihmiset saaristossa osaavat tarvittaessa pyytää toimikunnan apua. 

– Saariston asukkaat voivat olla yhteydessä Varsinais-Suomen liiton saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinoseen, joka tuo asiat saaristotoimikunnan käsittelyyn. Vastaavasti me olemme kutsuneet säännöllisesti saariston asukkaita briiffaamaan saaristotoimikuntaa, jotta olemme saaneet asukkaiden näkökulman esiin kannanotoissa, Loukiainen kertoo toimikunnan työskentelystä.

Saaristotoimikunnan työn näkyvyyttä on parannettu muun muassa järjestämällä webinaareja saariston ajankohtaisista asioista. 

Paikalliset ja kansalliset tavoitteet

Saaristotoimikunnan tehtävänä on käsitellä Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa täydentävän erillisen saaristo-ohjelman mukaisesti asioita, jotka koskevat toimialueen tulevaisuusstrategiaa, tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden linjauksia ja painotuksia ja kehittämisen voimavaroja, sekä toimia Varsinais-Suomen saaristoalueen edunvalvojana ja yhteistyön koordinoijana.

Saaristotoimikunta edistää siis paikallisen saariston asioita, mutta tekee myös tiivistä yhteistyötä valtakunnallisen saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) kanssa. SANK toteuttaa kansallista saaristo-ohjelmaa, johon kuuluu Saaristomeren alueen lisäksi esimerkiksi Saimaan saaristo. SANK seuraa myös saaristolain toteutumista. 

Heidi Loukiaisen oma työ saaristotoimikunnassa päättyy tähän vuoteen. 

– Tämä on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka saariston asioihin. Kiinnostukseni saariston kehittämistä kohtaan alkoi 20 vuotta sitten, kun muutin Kemiönsaarelle. Nyt olen kuitenkin muuttamassa pois, sillä minut valittiin keväällä Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtajaksi, Loukiainen kertoo. 

Hän on ehtinyt Varsinais-Suomessa asuessaan toimia muun muassa Kemiönsaaren Yrittäjien puheenjohtajana sekä Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien luottamustehtävissä. Työuralla hän on keskittynyt elinvoimakysymyksiin.

Neuvottelut uuden saaristotoimikunnan kokoonpanosta ovat parhaillaan käynnissä.

 

Janica Vilen

Taivassalon eläkeläiset hankkivat välineitä harrastamiseen ja digiloikkaan

kirjoittaja
Neljä ikäihmistä heittämässä mölkkyä urheilukentällä.

 

Leader Varsin Hyvän teemahanke HobbyLeader tukee harrastustoimintaa maaseudulla. Teemahankkeen kautta rahoitetaan kaikkiaan 24 toimenpidettä yhteensä 62 800 eurolla. Yksi tukea saaneista yhdistyksistä on Eläkeliiton Taivassalon yhdistys, jonka toimenpiteillä lisätään eläkeläisten liikkumista ja digitaitoja. 

Eläkeliiton Taivassalon yhdistys on hankkinut HobbyLeaderin tuella uusia harrastusvälineitä: pari mölkkypeliä, pari bocciapallosarjaa ja neljä frisbeegolfkiekkosarjaa. Mölkkyä pelataan Taivassalon urheilukentällä joka maanantai. Bocciakausi alkaa syyskuussa ja frisbeegolfin saloihin tutustutaan pian paikallisten nuorten opastamana. 

– Täällä on nyt yhdeksän väylää ja lisää on tulossa. Taivassalossa on paljon frisbeegolfin aktiiviharrastajia, joilta pyydämme opastusta, että pääsemme lajissa alkuun. Mölkkyä täällä on pelattu jo kauan, samoin bocciaa. Taivassalon uudella liikuntahallilla on erinomaiset olosuhteet boccian pelaamiseen, kertoo Taivassalon eläkeläisten puheenjohtaja Inkeri Kauppila-Numminen.

Hänen miehensä Timo Numminen vastaa yhdistyksen toisesta HobbyLeader-toimenpiteestä, eli tietokoneen ja projektorin hankinnasta ja käyttöönotosta. Uuden laitteiston avulla yhdistyksen kuukausikokouksia voi jatkossa seurata myös etänä Zoomin tai Teamsin kautta. 

– Meillä on 350 jäsentä, joista yli 50 asuu muualla. Monet heistä ovat mökkiläisiä tai muualle muuttaneita entisiä Taivassalolaisia. Laitehankintojen ansiosta hekin voivat jatkossa osallistua kuukausikokouksiin, joissa on usein tärkeitä aiheita ja mielenkiintoisia luentoja. Ja eihän sitä tiedä, vaikka tällaisia poikkeusoloja olisi jatkossakin, joten kaikkeen on hyvä varautua, puheenjohtaja toteaa koranatilanteeseen viitaten. 

Kuukausikokoukset pidetään Taivassalon uudessa seurakuntakeskuksessa, jossa on hyvin tilaa isommallekin porukalle. 

– Nyt kun meillä on tietokone ja projektori, voimme kokouksen aluksi tai lopuksi pitää pienen liikuntatuokion. Netissä on paljon ilmaiseksi katsottavia jumppavideoita, joten ohjaajaa ei erikseen tarvita. Meidän ikäisille liikunta on niin tavattoman tärkeää, että pienikin liike auttaa, muistuttaa Kauppila-Numminen.  

Inkeri on kuvan etualalla vasemmalla ja Timo oikealla, taustalla muut pelaavat mölkkyä.
Taivassalon eläkeläisten puheenjohtaja Inkeri Kauppila-Numminen ja hänen miehensä Timo Numminen vastaavat HobbyLeader-hankkeen toimenpiteistä.

Digiopastusta pienryhmille

Uutta tekniikkaa on tarkoitus hyödyntää myös suunnitteilla olevissa digiopastuksissa, joita tulee vetämään Timo Numminen.

– Paikallinen Lounaisrannikon osuuspankki tarjoaa meille tilat koulutuskäyttöön. Ajatus on koota 5–10 hengen ryhmä, jotta koulutusta voi antaa ihan kädestä pitäen tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käyttöön, kertoo Numminen.

Lisäksi hän on suunnitellut pienempiä tietoiskuja digiaiheista kuukausikokousten yhteyteen.  

Digiopastusten tarkoitus on antaa perusvalmiudet digilaitteiden sujuvaan ja turvalliseen käyttöön, sähköiseen asiointiin ja kriittiseen suhtautumiseen verkosta löytyvään tietoon. 

– Palvelut siirtyvät kovaa vauhtia digitaaliseen muotoon. Eläkeläisten pitää osata hoitaa esimerkiksi veroasioita ja pankkiasioita verkossa. Myös terveyspalvelut ovat jo siirtymässä verkkoon, Numminen muistuttaa asian tärkeydestä.

Digilaitteiden hankinta helpottaisi tietysti myös harrastamista. Taivassalon eläkeläisistä vasta kolmanneksella on sähköpostiosoite. Oman digilaitteen hankkimalla pystyy jatkossa osallistumaan myös etänä järjestettävään ohjelmaan.  

Aktiivista toimintaa

Inkeri Kauppila-Numminen ja Timo Numminen ovat asuneet Taivassalossa nyt kuusi vuotta ja ovat erittäin tyytyväisiä eläkeikäisille suunnattuun vapaa-ajan tarjontaan. 

– Eläkeläisillä on karaokekerhotoimintaa sekä golfista kiinnostuneita. Jumppia järjestää moni eri taho. Kunnan ja eri yhdistysten palvelut täydentävät hyvin toinen toisiaan. Esimerkiksi Taivassalon Tahti teki kuntoportaat, joita kaikki saavat käyttää ja tähän urheilukentän viereen valmistui juuri Toivon puisto, jossa on vanhemmille sekä nuorille ja lapsille kuntoilu- ja leikkivälineitä, kertoo Kauppila-Numminen. 

Urheilukentältä lähtee myös 2,6 km mittainen valaistu kuntorata. Kävely onkin ollut eläkeläisten keskuudessa suosittua erityisesti korona-aikana, kun sisäliikuntaa ei ole voinut harrastaa. 

– Silloin kun oli paljon osallistujia, jakaannuimme pienempiin ryhmiin, ettemme ylittäneet koronarajoituksia, kertoo Numminen.  

Pariskunta toimii aktiivisesti myös muissa Taivassalon yhdistyksissä, joiden kautta Leader Varsin Hyvän rahoitusmahdollisuudet olivat jo ennalta tuttuja. Inkeri Kauppila-Numminen on osallistunut Marttojen kautta kahteen Leader-hankkeeseen, joista toisessa uusittiin Marttalan ulkolaudoitus ja toisessa hankittiin ekokäymälä. Hänen miehensä taas on ollut hankevetäjänä Taivassalo-Seuran hankkeessa, jossa digitoitiin talteen vanhoja valokuvia ja lasinegatiiveja.

Ilmakuva urheilukentästä.
Taivassalon urheilukentällä on hyvät puitteet harrastaa vaikka ja mitä!

62 800 euroa harrastustoiminnan hyväksi

HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea 24 eri toimenpiteeseen yhteensä 62 800 euroa. Tuettujen investointien tavoitteena on kehittää harrastusmahdollisuuksia kulttuurista urheiluun ja muihin aktiviteetteihin sekä edistää maaseudun asukkaiden aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja hyvinvointia. 

Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat 1 000 – 5 000 euroa. Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksista, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

Teemahankkeen tarkoitus on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euroa. Yleishyödyllisten Leader-hankkeiden haku on käynnissä jatkuvasti. Turun seudulla toimivan Leader Varsin Hyvän rahoituskehys vuosina 2021–2022 on 700 000 euroa. 

Lista kaikista HobbyLeader-hankkeen tukemista toimenpiteistä:

  1. Paimion Rasti ry: Mobiilisuunnistusradat Paimion Parantolan lähimetsiin ja Rivonmäkeen.
  2. Peimarin Koirat ry, Paimio: Koirapuiston aitaus.
  3. Turun Ursa ry: Allsky-kameran, objektiivin ja kontrollerin hankinta Kevolan observatoriolle Paimioon.
  4. South West Karting Fin ry, Paimio: Kahden kartingauton ja moottorin hankinta.
  5. Paimion musiikkiopiston tuki ry: Hankitaan sähköinen kosketinsoitin tarvikkeineen, langaton äänentoistosetti ja vahvistin/kaiutin -yhdistelmä Sauvoon.
  6. Peimari United: Jalkapallon kenttävarusteiden hankinta.
  7. Sauvon Urheilijat ry: Laavun rakentaminen Suojalan ulkoilualueelle.
  8. Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry: Kulttuurikeskuks Vahtisten vanhan koulun valotekniikan parantaminen, mikrofonien hankinta ja näyttämön kattaminen ns. tanssimatolla.
  9. Piikkiön Kehitys ry: Piikkiön Kehityksen kerhotalon parkkipaikan laajennus.
  10. Tuorlan tähtitieteellinen seura ry, Kaarina/Piikkiö: Rakennetaan visuaalinen Aurinkokunta -reitti Tuorlan alueelle.
  11. Rusko Riding Team ry: Isojen peilien hankkiminen ratsastusmaaneesiin.
  12. Raision Rinkka ry: Vuokrattavien lumikenkien hankinta.
  13. Nousiaisten perhepäivähoidon vanhempainyhdistys ry: Kuljetettava puuhaperäkärryn hankinta perhepäivähoitajien käyttöön sekä lainattavaksi esim. lasten tapahtumiin.
  14. Nousiaisten kotiseutuyhdistys ry: Opasteiden asentaminen kunnan keskustasta Nousiaisten kotiseutumuseolle, opastaulu museoalueelle ja rakennuskohtaiset opasteet.
  15. Ruskon Pallo-67 ry: Sähköisen tulostaulun hankinta Ruskon hiekkatekonurmikentälle.
  16. Eläkeliiton Taivassalon yhdistys ry: Tietokoneen ja projektorin sekä liikuntavälineiden hankinta ryhmätoiminnan kehittämiseksi.
  17. Liedon Teatteri ry: Tietokoneen, vahvistinmikserin, säilytyskalusteiden sekä lipunmyynnin ja kahvion varusteiden hankinta.
  18. Raision seudun taideyhdistys ry: Dataprojektorin, valkokankaan ja taidetarvikkeiden hankinta.
  19. Varsinais-Suomen jousimetsästäjät ry: Jousimetsästyksen välinehankinnat.
  20. Urheiluseura Nousiaisten Alku ry: Maastopyöräreitistön raivaaminen ja merkitseminen Nousiaisten Valpperin maastoon, vanhan (10 km) ja uuden osuuden (10 km) raivaus ja siltojen tekeminen sekä laavun rakentaminen.
  21. Maarian kyläyhdistys ry, Turku: Hankitaan sähköpyörä kärryllä, sähköpiano, viisi akustista kitaraa sekä teline ja äänentoistolaite mikrofonilla.
  22. SF-Caravan Naantali ry: Hankitaan SF-Caravan Naantalin hallinnoimalle Salorannan yleiselle uimarannalle kaksi kanoottia ja sup-lautaa, sekä näille säilytyskatos.
  23. Partiolippukunta Maarian Tähkät ry: Biokäymälä ja ruokakatos lippukunnan tontille Nousiaisiin. 
  24. Nutturlan Makasiiniteatteri ry: Nousiaisten työväentalon keittiön maalaus ja lattian lakkaaminen, tiskikoneen hankinta, valaistuksen ja lämpöpatterien uusiminen sekä pimentävien verhojen hankkiminen.

Nousiaisten Valpperi on Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021!

kirjoittaja
Ilmakuva Valpperista, jonka päällä teksti "Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021: VALPPERI Nousiainen.

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on valinnut Nousiaisten Valpperin kylän Vuoden 2021 varsinaissuomalaiseksi kyläksi. Vuoden kylä -tittelin lisäksi kilpailussa jaettiin tänä vuonna kunniamaininta Nauvon kirkonkylälle ja erityispalkinto Paimion Sahan seudun alueelle. Palkinnot jaettiin Varsinais-Suomen Kyläpäivän yhteydessä sunnuntaina 11. heinäkuuta Salon Hajalassa. 

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021 on Nousiaisten Valpperi, joka on viime vuosina kokenut melkoisen muodonmuutoksen: Kylään rakennettiin vuonna 2015 uusi kyläkoulu, jossa opiskelee kolmisenkymmentä lasta. Pari vuotta sitten remontoitiin urheilutalo, jonka läheisyyteen on nyt kunnostettu uimapaikka ja sauna, jotka palvelevat ympäri vuoden. Uudella kodalla voi nauttia kesäviikonloppuisin paikallisen nuoren pyörittämän kotakahvilan herkuista ja muina aikoina syödä omia eväitä. Valpperiin on hiljattain tehty myös ÄssäMix-kenttä, juoksuportaat, rantalentopallokenttä, frisbeegolfrata ja 10 km mittainen maastopyöräreitti, jota laajennetaan pian toisetkin 10 km. 

Ennestään kylällä on maankuulu latuverkosto, ja myös Nousiaisten kunnan virkistysalue Rantapiha Kurjenrahkan kansallispuistossa on Valpperin aluetta. Koulun vanhempainyhdistys jäädyttää luistelukenttää talkoilla ja kesäisin kylän lapset kokoontuvat pelaamaan jalkapalloa. Myös leikkikenttä pidetään kunnossa talkoovoimin. 

Työ liikunnan ja urheilun parissa on Valpperissa ollut pitkäjänteistä, mutta moni asia on kulminoitunut juuri vuoteen 2021. Eikä kaikki suinkaan tähän lopu. Elokuussa luvassa on vielä Valpperin uuden maastopyöräreitin ensimmäinen MTB-tapahtuma, josta odotellaan samanlaista menestystä kuin Valpperin tunnetuista hiihtokilpailuista. Lisäksi kyläläiset kokoavat parhaillaan Valpperille verkkosivuja, jotta muutkin kuin kyläaktiivit saavat tietoa uusista palveluista. 

Ilmakuva Valpperin urheilutalon ja koulun alueelta.
Valpperin urheilutalon (kuvassa oikealla) ympäristö on kokenut viime vuosina kunnon muodonmuutoksen, joka alkoi kyläkoulun (punainen rakennus kuvan taka-alalla) rakentamisesta vuonna 2015. Nyt alueella on suosittujen hiihtolatujen lisäksi muun muassa maastopyöreitti, kota, kuntoportaat, uimapaikka ja sauna.

Sukupolvet yhteistyössä

Vuoden kylä -kilpailun raatia ilahdutti erityisesti se, miten Valpperissa talkoillaan yhdessä monen sukupolven kesken. Esimerkiksi frisbeegolfradan avauspaikkojen pohjia nikkaroitiin talvella paikallisten eläkeläisten ja teinien kesken ja sama porukka lähti kevään tullen talkoisiin maastoon. 

– Huomionarvoista on, että esimerkiksi maastopyörävuokraamoa ja kotakahvilaa pyörittävät 4H-nuorten yritykset, toteaa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. 

Kylällä asuva kuuden lapsen äiti ja vanhempainyhdistyksen aktiivi Heidi Sukari pitää kyläkoulua Valpperin sydämenä.

– Meidän lapsilla on koulumatkaa 900 metriä. Jos kyläkoulua ei olisi, pitäisi matkustaa bussilla 15 kilometrin päähän. On todella harvinaista, että vielä johonkin tehdään uusi kyläkoulu, kun muualta niitä päin vastoin lakkautetaan, hän kommentoi.

Lisäksi hän on iloinen kylän liikuntamahdollisuuksista. 

– Meidänkin alakouluikäisiä lapsia saa oikein hakemalla hakea kotiin välillä syömään. Jos tällaisia puitteita ei olisi, moni lapsi saattaisi jäädä yksin kotiin pelaamaan puhelimellaan, Sukari jatkaa. 

Kuvassa kahdeksan ihmistä terassilla.
Valpperilaiset puhaltavat yhteen hiileen. Parasta kylässä on heidän mukaansa kyläkoulu, liikuntamahdollisuudet ja yhteishenki.

Testamentti vauhditti yhteistyötä

Kylällä asuvan Markku Arvolan mukaan juurisyy siihen, miksi Valpperi on nyt kehittynyt niin paljon, on Erkki Peltolan testamentti, jonka kautta saatiin varoja Valpperin kehittämiseen. Testamenttivaroista perustettiin vuonna 2018 Valpperin kehittämisrahasto, joka käyttää varoja testamentin ehtojen mukaisesti pitkäjänteisesti Valpperin kylän hyväksi.

– Se on edesauttanut yhteistyötä koulun, paikallisten yhdistysten ja kylän asukkaiden välillä. Viimeisen vuoden aikana on saatu yhteistyöllä paljon aikaan, Arvola kiittelee. 

Kylähenki oli kuitenkin kohdillaan jo ennen testamenttia. Tiistaisin pidettävä kyläkahvila on tuonut ihmisiä yhteen – samoin niin ikään tiistaisin järjestettävä nuorisosähly. Perhepartio tarjoaa toimintaa jo alle kouluikäisille ja talkootyössä ihmiset ovat tulleet hyviksi ystäviksi.

Valpperin valkea ihme!

Viime vuosina Valpperiin on tullut paljon uusia mahdollisuuksia kesälajien harrastamiseen, mutta hiihto oli kuitenkin se, mistä kaikki alkoi. Valpperin hiihtoladuilla riittää mäkiä ja haastetta!

– Täällä puhutaan Valpperin valkeasta ihmeestä. Vieressä olevat isot suot luovat tänne vilpoisen pienilmaston, minkä vuoksi täällä on aina hiukan parempi lumitilanne kuin muualla, selittää kylällä asuva Päivi Lehtonen. 

Hänkin on omalta osaltaan vaikuttanut kylän elinvoimaan, sillä koronan alkaessa hän perusti kotiinsa Take away -kioskin, josta Kuhankuonon retkeilijät voivat napata lämmintä ruokaa mukaansa. 

 

Nauvon kirkonkylälle kunniamaininta

Nauvon kirkonkylä eli Nagu Kyrkbacken tuli Vuoden kylä -kisassa toiseksi ja saa näin ollen kunniamaininnan. 

– Yhteisellä tekemisellä ja yhteistyöllä Nauvon kirkonkylästä on tullut erinomaisen vetovoimainen kyläkeskus Paraisilla. Yritysvetoisten palveluiden, kuten vierasvenesataman, ohella yhdistykset ovat järjestäneet jo pitkään suosittuja tapahtumia, jotka houkuttelevat väkeä kauempaakin, Tauno Linkoranta perustelee valintaa. 

Yhdistysyhteistyön yksi keskeinen uroteko on ollut Kunnantuvan pelastaminen ja kunnostus. 

– Kuusi yhdistystä perusti tätä varten yhteisen Föreningen Kommunalstugan i Nagu rf:n, joka kehittää tilasta kylän olohuonetta. Nauvo on tullut tutuksi myös tuloksekkaasta maahanmuuttajien kotouttamistyöstä, Linkoranta jatkaa. 

Mikael Aalto Kunnantuvan ulko-ovella.
Kyläläisten yhdessä remontoima Kunnantupa on keskeinen paikka Nauvon kirkonkylässä. Kyläaktiivi Mikael Aalto kertoo, että remontin myötä tuvassa on nyt muun muassa parempi keittiö, uusi sähköjärjestelmä, ilmalämpöpumppu ja hyvä kokousjärjestelmä yhdistysten kokouksia varten.

Erityispalkinto Paimion Sahan seudun alueelle

Vuoden kylä -kisan erityismaininta päätettiin antaa Paimion Sahan Seudun alueelle. 

– Hakemuksen lähettänyt Aikuisten Olohuone ry haastoi hienosti miettimään, mikä oikeastaan on kylä. Paimiossa Sahan Seudun alue oli sahan loppumisen jälkeen 1986 pitkään hylättynä. Kaupunki päätti kuitenkin vuonna 2011 kunnostaa alueen Jokipuiston virkistysalueeksi, kertoo Linkoranta. 

Sittemmin alueesta on tullut keskeinen kokoontumis- ja virkistyspaikka. Siellä voi kuntoilla ja ulkoilla ja yhdistykset järjestävät siellä tapahtumia. Olennainen osa aluetta on naapuruston hieno pientalomiljöö, jossa vanhoja omakotitaloja ja huviloita on kunnostettu pieteetillä. Myös Joulukujana tunnettu Postinkuja kuuluu alueeseen, samoin kuin Työväentalo Isku, jota on kunnostettu Tapahtumatalo Iskuksi yksityishenkilön voimin vuodesta 2017 lähtien.

Ilmakuva Paimion joesta ja Jokipuistosta.
Paimioon 1889 perustetun Sahan rannassa on nykyisin Paimion Jokipuisto, jossa on muun muassa petankkikenttä, pulkkamäki, grillikatos, ulkokuntosali, kuntoportaat ja laituri.

Jo 20 kylää palkittu

Valpperi on Vuoden kylä -kilpailun 20. voittaja. Aikaisemmat palkinnot ovat saaneet Salon Hajala (2020), Kemiönsaaren Västanfjärd (2019), Salon Märynummi (2018), Loimaan Virttaa (2017), Taalintehtaan Dalsbruk (2016), Uudenkaupungin Pyhämaan Luoto (2015), Mynämäen Asemanseutu (2014), Sauvon Karuna (2013), Naantalin Livonsaari (2012), Pöytyän Uusikartano (2011), Salon Teijon alue (2010), Someron Häntälä (2009), Yläneen Tourula-Keihäskoski (2008), Taivassalon Vehas (2007), Someron Kultela (2006), Laitilan Untamala (2005), Loimaan Niinijoki (2004), Kiskon Aijala-Kaukuri (2003) ja Loimaan Haara-Onkijoki (2002).

Tänä vuonna kilpailun teemana oli Taitava kylä. Tällaisella kylällä hallitaan jokin asia tai asiat erityisen hyvin. Kylä kenties jopa tunnetaan muualla tästä taidostaan. Taitoa myös välitetään kylässä uusille toimijoille.

Vuoden 2021 valinnat teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama kuusihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat yhdistyksen puheenjohtaja Sami Tantarimäki sekä kyläasiamies Tauno Linkoranta ja kyläaktivaattori Joonatan Stenwall. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Haloo Maaseutu -hankkeen tiedottaja Janica Vilen ja Eero Kaskela Osuuspankista. 

Karttakuva, jossa 20 merkintää kaikkien voittajakylien kohdalla.

 

Janica Vilen

Yritystuilla lisätään maaseudun elinvoimaa!

kirjoittaja
Piirroskuvassa neljä erilaista yrittäjää.
©maaseutuverkosto

 

Maaseudun yritystuet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille – toiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Viime valintajaksolla investointitukea myönnettiin muun muassa Suomen Erikoisteipille, Skotlannin Vihannekselle ja Halikon Kumipalvelulle. Tänä vuonna maaseudun yritykset voivat hakea tukea myös elpymisvaroista!

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen myöntämiä maaseudun yritystukia voi hakea Hyrrä-järjestelmän kautta ympäri vuoden, mutta päätöksiä tehdään valintajaksoittain. Parhaillaan kuluva valintajakso päättyy 31. heinäkuuta. 

Yritystukimuotoja on kolme: perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Yritystuen suuruus on pääasiassa 20 % tai korotetusti 35 %. Lisäksi haettavissa on hankerahoituksen puolelle lukeutuva yritysryhmähanke, jossa tukitaso on 75 %. 

Sama yritys voi saada tukea useammankin kerran, jos vain edellytykset täyttyvät. Tuki ei kuitenkaan saa vääristää kilpailua. 

Investointituella kaksi uutta työpaikkaa Somerolle

Somerolla toimiva Suomen Erikoisteippi Oy sai tänä keväänä investointituen kahden suurkuvatulostimen hankintaan. Investoinnin kustannus oli yhteensä 160 000 euroa ja tukea myönnettiin 20 % eli 32 000 euroa. 

– Tämä oli hyvin simppeli juttu. Meidän hankinta oli niin yksinkertainen, että hakuprosessikin oli helppo. Ja kokemusta oli jo entuudestaan, sillä olemme saaneet investointitukea ennenkin – kymmenisen vuotta sitten, kommentoi yrityksen toimitusjohtaja Mika Sirro. 

Investoinnilla oli yrityksessä työllistävä vaikutus. Heti laitehankintojen jälkeen yritykseen palkattiin yksi uusi työntekijä ja toinen on mitä luultavimmin vielä tulossa. 

Vuonna 2009 perustettu Suomen Erikoisteippi tekee autojen ja veneiden teippauksia, ikkunoiden tummennuksia sekä monenlaisia muita tulostus- ja teippaustöitä. 

Jatkojalostusta tuetaan korotetusti

Vasemmalla tynnyripesuri ja oikealla lokerovaaka.
Skotlannin Vihannes Oy:n uudet laiteinvestoinnit auttavat tehostamaan tuotantoa. Vasemmalla tynnyripesuri ja oikealla lokerovaaka.

Skotlannin Vihannes Oy on yksi esimerkki korotettua investointitukea saaneesta yrityksestä. Korotetun 35 prosentin tuen voi saada muun muassa oman tilan tuotteiden jatkojalostamiseen. 

Skotlannin Vihannes kasvattaa avomaan kurkkuja ja jalostaa niistä suolakurkkuja, joita myydään Veljesten kurkut -brändin alla.  Suolakurkut viljellään, valmistetaan ja pakataan Salon Perniössä, Vainion perhetilalla. Kurkut saavat makunsa valkosipulista, piparjuuresta, mustaherukan lehdistä ja tillistä. Suolakurkut eivät sisällä etikkaa tai sokeria, vaan ne valmistetaan maitohappokäymisellä. 

Tänä keväänä yritykselle myönnettiin investointitukea lokerovaakaan, tynnyripesuriin ja vakumointikoneeseen. 120 000 euron investoinnista maaseuturahaston tuki oli 35 % eli 42 00 euroa. 

– Investoinnin avulla olemme pystyneet tehostamaan tuotantoa ja kasvattamaan kapasiteettia. Nyt töitä voi tehdä vaikka useammassa vuorossa, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Juho Vainio. 

Hänen lisäkseen yrityksessä on kaksi muuta osakasta ja parhaillaan kurkkujen parissa ahkeroi myös viisi kausityöntekijää. Investoinneilla on ollut työllistävä vaikutus. 

Investointituen hakuprosessi on Vainion mielestä selkeä ja Ely-keskuksen asiantuntijat ovat neuvoneet niin hakuvaiheessa kuin maksatusvaiheessakin. Myös Skotlannin Vihanneksella oli investointituesta kokemusta entuudestaan:

– Vuonna 2018 muutimme uusiin tiloihin. Uuden rakennuksen ja laitteiden kustannukset olivat silloin niin isot, että hanke olisi voinut jäädä tekemättä ilman Ely-keskuksen tukea, Vainio kommentoi. 

Korona toi tarpeen varaston laajennukseen

Orastava pelto etualalla ja punainen rakennus taka-alalla.
Kuvassa Halikon Kumipalvelun nykyiset tilat, joiden taakse uusi varastorakennus tehdään.

Halikon Kumipalvelu Oy on saanut 20 prosentin investointituen varastolaajennukseen. Investoinnin kokonaiskustannus on 576 500 euroa ja tuen määrä 115 300. 

– Kun korona pysäytti maailman ja laivaliikenne seisahtui, meille tuli yli kuukauden viivästys tilausten toimittamiseen. Siksi tarvitsemme nopeasti lisää varastointitilaa. Olemme tuesta hyvin kiitollisia ja ehkä sen avulla pystymme omalta osaltamme parantamaan koko Suomen tilannetta, kommentoi yrityksen toimitusjohtaja Sini Ketonummi poikkeuksellista tilannetta.

Uutta varastotilaa tehdään parhaillaan ja valmista tulee toivottavasti vuoden loppuun mennessä. 1200 neliön rakennuksesta 1000 neliötä tulee olemaan kylmäsäilytystilaa ja 200 neliötä lämmintä. Lämmin tila suunnitellaan niin, että se pystytään tarvittaessa ottamaan tulevaisuudessa tuotannon käyttöön. 

Yrityksen laskelmien mukaan uusi varastotila luo mahdollisuuden vähintään 15 prosentin kasvulle liikevaihdossa. Lisäksi investoinnin avulla pystytään työllistämään vähintään kaksi uutta työntekijää.

Vuonna 1987 perustettu tukkuyritys tuo maahan ja myy pääasiassa kumisia ja muovisia kuljetinhihnoja. 

– Meidän päätuote on teknisen kuljetushihnat. Ihmisille ehkä tutuin tuote on kaupoissa käytettävät kassahihnat, mutta tuotteita lähtee monipuolisesti niin maatalouteen, teollisuuteen kuin kaivoksillekin. Jos tuotanto seisahtaa hihnan rikkouduttua, siitä tulee niin suuret kustannukset, että nämä tuotteet ostetaan aina sieltä, missä niitä on heti varastossa, Ketonummi selventää suuremman varaston tarvetta. 

Yritys on viime vuonna laajentanut toimintaansa erityisesti ulkomaille. Tukkukaupan lisäksi palveluihin kuuluu myös kuljetushihnojen asennus- ja liitospalvelut. 

Elpymisvaroista yritystukiin 30 miljoonaa

Tämän vuoden myöntövaltuuden lisäksi Ely-keskus pääsee myöntämään tukia pian myös maaseudun elpymisvaroista, joista 30 miljoonaa on varattu yritystukiin. Elpymisrahoitusta haetaan oman alueen Ely-keskuksesta, mutta varoja ei jyvitetä maakuntien välille. On siis kunkin alueen omasta aktiivisuudesta kiinni, kuinka paljon tukipaketista voi hyötyä.

Yritystukien puolella elpymisvaroilla pyritään tukemaan myös sellaisia investointeja ja omistajanvaihdoksia, joita ei tueta maaseutuohjelmasta. Näin elpymisvarat ja maaseutuohjelman kautta samaan aikaan jaettavat siirtymäkauden varat täydentävät toisiaan.

Investointeihin elpymistukea voivat hakea mikro- ja pienyritykset sekä sellaiset maatilat, joilla on maatalouden lisäksi muutakin yritystoimintaa saman Y-tunnuksen alla. Työllistävien yritysten omistajanvaihdoksiin on mahdollista saada elpymistukea harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla. 

Elpymisvaroista 2 miljoonaa euroa on varattu yritysten omistajanvaihdoksiin, 18 miljoonaa euroa investointeihin ja 10 miljoonaa euroa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen sekä markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen.

Elpymisvaroista tuettavilla investoinneilla odotetaan olevan myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kokonaiskestävyys huomioon ottaen. 

 

Parhaan tukimuodon löytämisessä auttavat Ely-keskuksen asiantuntijat:

  • Sirkka Rantala, yritysasiantuntija puh. 0295 022 742
  • Mia Vienne, yritysasiantuntija puh. 0295 022 756
  • Markku Alm, yritys- ja energia-asiantuntija puh. 0295 022 542

Paimioon tulossa kaksi MOBO-suunnistusrataa!

kirjoittaja
Kuva metsäpolusta ja kivestä, joiden takana pilkottaa Paimion parantola.

 

Leader Varsin Hyvän teemahanke HobbyLeader tukee harrastustoimintaa maaseudulla. Teemahankkeen kautta rahoitetaan kaikkiaan 24 toimenpidettä yhteensä 62 800 eurolla. Yksi tukea saaneista yhdistyksistä on Paimion Rasti, joka tekee Leader-varoilla mobiilisuunnistusratoja. Lisäksi Paimioon on tulossa HobbyLeaderin tuella muun muassa karting-autoja, koirapuiston aitaus ja kamerakalustoa Kevolan observatoriolle. 

Paimion Rasti on saanut Leader Varsin Hyvän teemahankkeesta tukea mobiilisuunnistusratojen (MOBO) rakentamiseen. Ratoja on tulossa tämän kesän aikana Paimion parantolan metsään ja Rivonmäelle. MOBO-radat ovat käyttäjille maksuttomia matalan kynnyksen omatoimiratoja, joilla suunnistamiseen tarvitaan vain älypuhelin. Ilmaisen mobiilisovelluksen lataamalla saa puhelimeensa kartan ja kompassin. Metsään pystytettäviin rastitolppiin tulee lähileimausominaisuus puhelimen tunnistamien NFC-tarrojen avulla.

– Parantolan rastit ovat pienellä alueella, jossa parantola toimii koko ajan maamerkkinä ja helpottaa suunnistamista. Ajatus on, että suunnistaessa voi samalla nauttia rauhassa parantolan kangasmetsien ainutlaatuisesta ympäristöstä, kertoo Paimion Rastin puheenjohtaja Pertti Arola. 

Rivonmäen reiteistä lyhin on kilometrin mittainen ja pisin neljä kilometriä. Pisimmällä radalla on vähän tiukempia rasteja, eli haastetta riittää myös sellaisille suunnistajille, jotka lähtevät liikkeelle kuntoilumielessä. 

Paimion Rasti tekee MOBO-ratojen eteen arviolta 61 talkootyötuntia. 

Paimiossa MOBO-radat ovat ensimmäiset laatuaan, mutta naapurikunnissa niitä on ollut jo jonkin aikaa. Yksi rata löytyy Piikkiön Linnavuoren retkeilyalueelta. Sauvossa on kaksi rataa: Kirveskalliolla ja Ahtelassa. 

Etualalla Pertti Arola Paimion Rastin paidassa ja takana parantolan julkisivu.
Paimion Rastin puheenjohtaja Pertti Arola Paimion parantolalla. Paimion Rasti on 350 jäsenen suunnistusseura. Seura on ollut kaksi kertaa järjestämässä maailman suurinta suunnistustapahtumaa Jukolan viestiä. Syyskuussa 2021 seuralla on edustus suunnistuksen nuorten MM-kisoissa sekä tyttöjen että poikien sarjoissa.

MOBO-radat käytettävissä koulusuunnistukseen

Paimion MOBO-radat valmistuvat tämän kesän aikana, ja syksystä alkaen niitä voi hyödyntää myös koulujen liikuntatunneilla. 

– Nyt suunnistamaan voi lähteä milloin tahansa, kun aina on radat ja rastit valmiina. Tämä helpottaa paljon koulusuunnistusta. Parantolan radan lähellä on Hanhijoen koulu, Rivonmäelle taas pääsee helposti Kriivarin ja Vistan kouluilta, eli radat palvelevat isoa porukkaa, Arola sanoo.

Lisäpalvelu parantolan kävijöille

Parantolan MOBO-ratojen uskotaan tukevan myös parantolan muuta toimintaa, jota kehitetään koko ajan. Suunnistusrata voi osaltaan houkutella Alvar Aallon arkkitehtuurin perässä Paimioon tulevia turisteja tutustumaan myös metsään, joka on aikanaan tarjonnut mielenrauhaa tuberkuloosiparantolan potilaille.

Suunnistuksen lomassa voi bongata parantolan metsistä vaikka Lemmenlammen tai vastavalmistuneen Parantolan polun varrella olevan laavun. Luontopolusta vastaa Parantolan metsät ry, joka sekin sai hankkeeseensa Leader-tukea Varsin Hyvältä. 

Mobiilisuunnistustolppa maastossa.
Piikkiön Linnavuoren MOBO-radalla on käytössä QR-koodit, mutta Paimion ratojen rastitolppiin tulee lähileimausominaisuus puhelimen tunnistamien NFC-tarrojen avulla.

62 800 euroa harrastustoiminnan hyväksi

HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea 24 eri toimenpiteeseen yhteensä 62 800 euroa. Tuettujen investointien tavoitteena on kehittää harrastusmahdollisuuksia kulttuurista urheiluun ja muihin aktiviteetteihin sekä edistää maaseudun asukkaiden aktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja hyvinvointia. 

Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat 1 000 – 5 000 euroa. Teemahankkeen toimenpiteille myönnettävä tuki on 75 % kokonaiskustannuksista, mutta omarahoitusosuuden voi korvata kokonaisuudessaan talkootyöllä. Toimenpiteiden tulee olla valmiita lokakuuhun 2022 mennessä.

Teemahankkeen tarkoitus on rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euroa. Yleishyödyllisten Leader-hankkeiden haku on käynnissä jatkuvasti. Turun seudulla toimivan Leader Varsin Hyvän rahoituskehys vuosina 2021–2022 on 700 000 euroa. 

 

Lista kaikista HobbyLeader-hankkeen tukemista toimenpiteistä:

  1. Paimion Rasti ry: Mobiilisuunnistusradat Paimion Parantolan lähimetsiin ja Rivonmäkeen.
  2. Peimarin Koirat ry, Paimio: Koirapuiston aitaus.
  3. Turun Ursa ry: Allsky-kameran, objektiivin ja kontrollerin hankinta Kevolan observatoriolle Paimioon.
  4. South West Karting Fin ry, Paimio: Kahden kartingauton ja moottorin hankinta.
  5. Paimion musiikkiopiston tuki ry: Hankitaan sähköinen kosketinsoitin tarvikkeineen, langaton äänentoistosetti ja vahvistin/kaiutin -yhdistelmä Sauvoon.
  6. Peimari United: Jalkapallon kenttävarusteiden hankinta.
  7. Sauvon Urheilijat ry: Laavun rakentaminen Suojalan ulkoilualueelle.
  8. Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry: Kulttuurikeskuks Vahtisten vanhan koulun valotekniikan parantaminen, mikrofonien hankinta ja näyttämön kattaminen ns. tanssimatolla.
  9. Piikkiön Kehitys ry: Piikkiön Kehityksen kerhotalon parkkipaikan laajennus.
  10. Tuorlan tähtitieteellinen seura ry, Kaarina/Piikkiö: Rakennetaan visuaalinen Aurinkokunta -reitti Tuorlan alueelle.
  11. Rusko Riding Team ry: Isojen peilien hankkiminen ratsastusmaaneesiin.
  12. Raision Rinkka ry: Vuokrattavien lumikenkien hankinta.
  13. Nousiaisten perhepäivähoidon vanhempainyhdistys ry: Kuljetettava puuhaperäkärryn hankinta perhepäivähoitajien käyttöön sekä lainattavaksi esim. lasten tapahtumiin.
  14. Nousiaisten kotiseutuyhdistys ry: Opasteiden asentaminen kunnan keskustasta Nousiaisten kotiseutumuseolle, opastaulu museoalueelle ja rakennuskohtaiset opasteet.
  15. Ruskon Pallo-67 ry: Sähköisen tulostaulun hankinta Ruskon hiekkatekonurmikentälle.
  16. Eläkeliiton Taivassalon yhdistys ry: Tietokoneen ja projektorin sekä liikuntavälineiden hankinta ryhmätoiminnan kehittämiseksi.
  17. Liedon Teatteri ry: Tietokoneen, vahvistinmikserin, säilytyskalusteiden sekä lipunmyynnin ja kahvion varusteiden hankinta.
  18. Raision seudun taideyhdistys ry: Dataprojektorin, valkokankaan ja taidetarvikkeiden hankinta.
  19. Varsinais-Suomen jousimetsästäjät ry: Jousimetsästyksen välinehankinnat.
  20. Urheiluseura Nousiaisten Alku ry: Maastopyöräreitistön raivaaminen ja merkitseminen Nousiaisten Valpperin maastoon, vanhan (10 km) ja uuden osuuden (10 km) raivaus ja siltojen tekeminen sekä laavun rakentaminen.
  21. Maarian kyläyhdistys ry, Turku: Hankitaan sähköpyörä kärryllä, sähköpiano, viisi akustista kitaraa sekä teline ja äänentoistolaite mikrofonilla.
  22. SF-Caravan Naantali ry: Hankitaan SF-Caravan Naantalin hallinnoimalle Salorannan yleiselle uimarannalle kaksi kanoottia ja sup-lautaa, sekä näille säilytyskatos.
  23. Partiolippukunta Maarian Tähkät ry: Biokäymälä ja ruokakatos lippukunnan tontille Nousiaisiin. 
  24. Nutturlan Makasiiniteatteri ry: Nousiaisten työväentalon keittiön maalaus ja lattian lakkaaminen, tiskikoneen hankinta, valaistuksen ja lämpöpatterien uusiminen sekä pimentävien verhojen hankkiminen.

 

Janica Vilen

Maan vesitalouden ja kasvukunnon parantaminen auttaa myös ympäristöä

kirjoittaja
Ilkka Mäkitalo (vas.), Anna Kymäläinen ja Ilmari Hunsa seisovat messuteltassa Forum Marinumin pihalla.
Ilkka Mäkitalo (vas.), Anna Kymäläinen ja Ilmari Hunsa Forum Marinumin Kesätorilla.

 

Varsinais-Suomen viljelijät ovat kokeilleet monenlaisia keinoja maatalouden ravinnehuuhtouman hillitsemiseksi. Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke jakaa tietoa parhaista keinoista sekä viljelijöille että kuluttajille. 

MTK-Varsinais-Suomen toteuttama Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke välittää viljelijöille tietoa pellon vesitalouden hallinnasta ja maan kasvukunnon parantamisesta sekä lannan ja kierrätysravinteiden tehokkaasta hyödyntämisestä. Kaikilla näillä toimilla on suora vaikutus paitsi maanviljelyn kannattavuuteen myös vesistöjen tilaan. 

Valtion ympäristöhallinnon arvion mukaan Suomessa yli puolet vesiin päätyvästä ihmistoimintojen aiheuttamasta ravinnehuuhtoumasta tulee maataloudesta. Maatalous on merkittävä kuormittaja erityisesti peltovaltaisilla valuma-alueilla, joita Varsinais-Suomessa on paljon. Maan vesitalous ja kasvukunto -hankkeen työntekijä Anna Kymäläinen kertoo, että Varsinais-Suomen viljelijät ovat tehneet pitkäjänteistä työtä maataloudesta tulevan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi. 

– Mitään yhtä yksittäistä ratkaisua ei ole, mutta hyviä kokemuksia on saatu pellon vesitalouden hallinnasta, toimivista ojista ja salaojista sekä niiden hoidosta. Viljelykierrolla ja kasvien valinnalla on vaikutusta, ja esimerkiksi kalkituksella ja kipsin levityksellä on saatu hyviä tuloksia. Tämä on monen asian summa, kommentoi Kymäläinen. 

Kipsikäsittely vähentää merkittävästi pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista pelloilta. Varsinais-Suomessa on parhaillaan käynnissä KIPSI-hanke, jonka tavoitteena on levittää kipsiä vuosien 2020–2022 aikana Saaristomeren valuma-alueella yhteensä 50 000 – 85 000 peltohehtaarille. 

Myös kasvipeitteisyyden lisääminen auttaa. Esimerkiksi joen töyräillä nurmi toimii hyvin ravinteiden suodattimena. 

Tiedon puute on suurin ongelma

Nousiaisissa Hunsan tilaa isännöivä agrologi Ilmari Hunsa viljelee seitsemää eri kasvia. Vesistöjen suojelussa yksi avainasia on hänen mukaansa lannoitus. 

– Kun levittää lannoitetta oikean määrän, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, maahan ei mene mitään ylimääräistä. En lannoita koskaan turhaan. Maanäytteiden perusteella pystyy hyvin arvioimaan, kuinka paljon ravinteita tarvitaan ja kasvukauden aikana lannoitusta lisätään tarpeen mukaan. Meillä peltojen ravinnetase on miinusmerkkinen, sillä joka vuosi ravinteita lähtee sadon mukana enemmän kuin maahan on laitettu, kertoo Hunsa. 

Ongelma ei siis niinkään ole tämän päivän viljely, vaan peltoihin vuosikymmenten aikana varastoitunut fosfori, joka valuu vesistöihin pikkuhiljaa vielä useita vuosikymmeniä, vaikka kaikki viljeleminen loppuisi. Professori Kalervo Väänänen julkaisi kesällä 2020 Ainutlaatuinen Saaristomeri -operaation tilaaman selvityksen Saaristomeren alueen kestävästä kehityksestä. Väänäsen mukaan suurin syy Saaristomeremme nykyiseen tilaan on se, että viimeisen 50 vuoden aikana Itämeren valuma-alueelle on tuotu 40 miljoonaa tonnia fosforia. Siitä noin 10 % on valunut mereen ja loput on vasta matkan varrella. 

Varastoitunutta fosforia on vaikeaa hyödyntää, mutta siihenkin on keinonsa.

– Keväällä maa on niin kylmä, ettei fosfori irtoa kasvien käyttöön. Tämä on biologinen ongelma. Yksi apukeino on kalkitus. Rakennekalkeilla voidaan parantaa maan rakennetta. Kun ph nousee, fosforin saatavuus paranee, selittää Hunsa. 

Lannoituksen ja kalkituksen lisäksi Hunsa on saanut hyviä tuloksia lisäämällä kasvipeitteisyyttä. Kasvipeitteisyys auttaa pitämään maa-aineksen paikoillaan ja sitä kautta ravinteet pellossa. Maanmuokkausta hän tekee kasvilajin tarpeiden mukaan ja maan vesitalouteen panostaminen säästää myös vesistöjä.

– Salaojitus vie pellosta ylimääräisen veden, jolloin maahan tulee lisää ilmatilaa ja happea. Näin kasvit eivät huku liikaan veteen ja maa kantaa meidän laitteet. Kesäisin on toki kastelun tarvetta, mutta lähtökohtaisesti Suomessa ensisijainen ongelma on liika vesi, kertoo Hunsa.

Keinoja on siis paljon ja niiden toteuttamiseen on tarjolla myös investointitukia. Hunsa uskookin, että suurin ongelma on tiedon puute. Agrologin koulutuksen saanut viljelijä opiskelee jatkuvasti lisää ja hakee vinkkejä myös ulkomailta. Kaikilla viljelijöillä ei kuitenkaan riitä aika jatkuvaan uuden opiskeluun. Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke vastaa omalta osaltaan tähän haasteeseen tarjoamalla uusinta tietoa viljelijöiden käyttöön. Hankkeessa on laadittu muun muassa lantaopas kasvinviljelytiloille ja järjestetty monenlaisia koulutuksia.

Sikalassa vähennetään ympäristön kuormitusta separoimalla

Koskella Paimionjoen varrella Välimaan tilan sikalaa pyörittävä Ilkka Mäkitalo pyrkii vähentämään vesistöjen rehevöitymistä lannan separoinnin avulla. Mäkitalolla on 115 emakkoa ja 185 hehtaaria peltoa. Se mitä pelloilla viljellään, menee kaikki sikojen rehuksi. Ja sikojen lanta hyödynnetään ravinteina pelloilla – ei kuitenkaan perinteissä tavalla. 

– Separointi on sitä, että lannasta erotellaan kuiva osa ja nestemäinen osa. Kuivassa osassa on pääasiassa fosforia ja nestemäisessä typpeä. Kun lanta separoidaan heti, fosfori ei ehdi liukenemaan nesteeseen. Näin eri ravinteet saadaan käyttöön niille lohkoille, joissa on tarve, selittää Mäkitalo. 

Hänen isänsä aloitti maanviljelyn 70-luvulla, jolloin lannoitusohjeessa neuvottiin lisäämään lannoitteita 700–800 kiloa hehtaarille. Nykyään ohje on noin 400 kiloa hehtaarille. Määrien lisäksi myös lannoitteiden pitoisuudet ovat vähentyneet merkittävästi. 

– Sen ajan viljelijät noudattivat sen ajan neuvoja. Ei se ole viljelijöiden vika, että ravinteita käytettiin liikaa. Nyt kun tiedetään paremmin, myös toimitaan paremmin, Mäkitalo sanoo. 

Separoinnin avulla hänen tilallaan on myös helppo tasata peltojen välisiä ravinne-eroja. Monilla tiloilla kaikki lanta ajetaan sikalan lähellä oleville pelloille, koska sen kuljettaminen kauas ei ole kannattavaa. Välimaan tilalla paljon fosforia sisältävät lähipellot saavat nykyisin typpipitoista lannoitetta ja fosforipitoinen kuiva aines viedään kauemmas. Kuiva lannoite on myös helpompi tarvittaessa myydä eteenpäin sellaisille tiloille, joilla ei ole karjalantaa käytettävissä. Lanta on haluttua tavaraa, sillä se lisää maan multavuutta ja sitä kautta kasvua ja auttaa kasvustoa selviämään säiden vaihteluista. 

– Meillä on kauempana sellaisia lohkoja, joille ei olla ajettu lantaa. Ne eivät ole läheskään yhtä hyviä. Eron huomaa selvästi varsinkin poikkeusvuosina, Mäkitalo kertoo. 

Mäkitalo on laskenut, että rahallisesti oman sikalan lantaa kannattaa levittää vain 1,5 kilometrin päähän. Sen jälkeen tulee edullisemmaksi käyttää säkkitavaraa. Mutta orgaanisella lannoitteella on kuitenkin parempi vaikutus pellon kasvukuntoon, jolloin tilanne mutkistuu. 

Mäkitalon tilalla on separoitu jo 15 vuoden ajan. Silti lähipeltojen fosforitasot ovat laskeneet vasta aavistuksen. Muutos on hidasta, mutta sitä kuitenkin on.

MTK Varsinais-suomen Maan vesitalous ja kasvukunto -hankkeen osatoteuttajana toimii ProAgria Länsi-Suomi ja sen rahoittaa Varsinais-Suomen Ely-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. 

 

Janica Vilen

Teatteriarvio: Puhtaat valkeat lakanat vie 60-luvun tunnelmiin Loimaalla

kirjoittaja
Raikkaan perheen tyttäret viikkaavat yhdessä valkoista lakanaa kotiapulaisen ohjeiden mukaan.

 

  • Kertunmäen kesäteatteri: Puhtaat valkeat lakanat
  • Esityskausi: 2.–16.7.2021
  • Käsikirjoitus: Raija Oranen ja Outi Keskevaari
  • Ohjaus: Sari Äikää-Torkkeli
  • Puvustus: Hanna-Maria Suonpää
  • Maskeeraus- ja kampaussuunnittelu: Kirsi Toivanen ja Netta Leppämäki
  • Lavastus: Jani Hägg, Sari Äikää-Torkkeli, Arto Koliseva ja työryhmä
  • Musiikin sävellys ja toteutus: Merikerttu Mutala

Loimaalla Kertunmäen kesäteatterissa luotetaan tänäkin vuonna TV:stä tuttuun tarinaan, kun lavan valtaa Puhtaat valkeat lakanat. 60-luvulle sijoittuvaa draamasarjaa seurattiin suomalaisissa kodeissa 90-luvulla, ja viime vuosina Raikkaan perhe on viihdyttänyt ihmisiä kesäteattereiden näyttämöillä. 

Näytelmäsovitus nivoo yhteen tv-sarjan ensimmäisen tuotantokauden tapahtumat Raikkaan perheen ihmissuhteisiin ja yritykseen keskittyen. Tarinan keskiössä ovat Ensio ja Maire Raikas sekä heidän lapsensa Katariina, Irene ja Heikki sekä tietysti vävyehdokkaat. Pukutehtaan puolella pähkäillään, miten idän vienti saadaan nousuun ja pitääkö miesten housuvalikoimiin ottaa kansan kaipaamaa teryleeniä. 

Raikas Oy:n pukutehtaan ja Mairen muotiliikkeen kautta näytelmässä pääsee loistamaan ennen kaikkea puvustaja Hanna-Maria Suonpää. Hahmojen asut ovat toinen toistaan upeampia ja onnistuneen puvustuksen ansioista katsojat pääsevät kunnon aikamatkalle suurten kuosien ja kirkkaiden värien 60-luvulle. Erityisesti Raikkaan perheen naisten päällä saadaan ihailla minihameita, A-linjaisia mekkoja, muhkeita kampauksia ja hiuspantoja. Vuosien kulumista pystyy seuraamaan näppärästi tyttöjen lahkeista, sillä näytelmän kuluessa 60-luvun alun caprit vaihtuivat vuosikymmenen loppua kohden hippimuotia mukaileviin leveisiin lahkeisiin. 

Katariina Raikasta näyttelevä Netta Leppämäki on kuin kuvan kaunis Audrey Hepburn. Nuorempaa ja luonteikkaampaa siskoa Ireneä näyttelevä Aino Lehtonen taas säväyttää ylioppilasjuhlissaan paljain jaloin ja hiukset hulmuten. Kumpikin vakuuttaa yleisönsä näyttelijän taidoillaan. On ilo nähdä, että konkariharrastajien keskuudessa kasvaa yhtä taitava uusi sukupolvi. 

Näyttelijöillä käsissään 60-luvun muotivaatteita.
Raikkaan perheen naiset ja Katariinan sulhanen Eero Kurppa ihastelemassa uutta mallistoa. Kuvassa vasemmalta Maire Raikas (Stina Saraste), Eero Kurppa (Lari Lauanne), Katariina Raikas (Netta Leppämäki) ja Irene Raikas (Aino Lehtonen).

Raikkaan perheen isää näyttelee itse oikeutetusti Loimaan seudun teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Jani Hägg, jonka lavakarisma on vertaansa vailla. Mieleenpainuvaa työskentelyä nähdään myös Raikkaan perheen kotiapulaista Sylviä näyttelevältä Leena Mahlamäeltä ja Sylviä vikittelevän tehtaan tuotantojohtajan Nuutisen näyttelijältä Kari Vuoriselta. 

60-luvun tunnelma jatkuu lavastuksessa ja tietysti näytelmän tapahtumissa, joita leimaavat muun muassa Kekkonen, ammattiyhdistysten nousu ja ystävystymisyritykset Neuvostoliiton kanssa. Parhaat naurut taitaa kirvoittaa tehtaan miesporukan kekseliäästi toteutettu junamatka Neuvostoliittoon – ja erityisesti sieltä paluu. Humalaisten miesten näytteleminen tuntuu tulevan Kertunmäellä kuin selkärangasta. 

Humalaiset miehen nousevat junasta Raikas Oy:n salkkujen kera.
Tehtaan johtoporras palaa Neuvostoliiton reissulta kunnon humalassa.

Koko työryhmä on ansainnut kunnon kiitokset. Koronan vuoksi suurin osa harjoituksista on pidetty verkon välityksellä ja vasta viime metreillä näyttelijät pääsivät tapaamaan toisensa. Hankalista harjoitusolosuhteista huolimatta kokonaisuus on toimiva, ehyt ja viihdyttävä. Ja voi, miten ihanaa on karanteenien ja sosiaalisten kontaktien välttelyn jälkeen päästä teatteriin! Leader-rahoituksella katetussa katsomossa yleisö on sijoitettu niin, että turvavälit säilyvät, mutta tunnelma tiivistyy. 

 

Arvio: Janica Vilen

Kuvat: Pablo Morilla Hamberg

 

LUE MYÖS:

Katettu katsomo parantaa kesäteatterin toimintaedellytyksiä Loimaalla