Leader I samma båt – Samassa veneessä rf ry beviljade stöd för byggandet av en ny rullskidbanan i Pargas. I somras har banan varit i stor användning, och de första nationella rullskridskoåkningstävlingarna fick också beröm. Förutom rullskidor och -skridskor kan banan också användas med traditionella skidor, eftersom den asfalterade vägen fungerar som bas för ett skidspår under vintersäsongen.
I september 2020 firade Finby Ski Center invigningen av Pargas rullskid- och rullskridskobanan. De mest ivriga hann njuta av banan i höstas, men i sommar har den varit i stor användning.
– Byggandet av banan varade hela sommaren, men det var värt det! Det är härligt att se hur bra banan har tagits emot, kommenterade Patrick Johansson, ordförande för Pargas IF:s skidivision.
Även i sommar utfördes mindre reparationer på den 2,6 kilometer långa bana, och i slutet av sommaren hade de första nationella rullskridskoåkningstävlingarna redan organiserats.
– Det kom folk från hela Finland och konkurrenterna gav mycket positiv feedback om banan. Banan är tillräckligt teknisk för tävlingar, men om du vill göra det lättare, kan du bara välja sektioner som inte har branta stigningar, säger Johansson.
Banan passar därför inte bara för tävlande utan även för nybörjare. Många har faktiskt vågat sig på rullskidor för första gången nu när de har en egen träningsplats för sporten.
– För många är det ett stort hinder om man måste åka skidor i trafiken, och det är därför rullskridskoåkning hittills har tränats främst av tävlingsåkare. Men det är tryggt att prova här, när det inte finns någon annan trafik eller farliga korsningar, förklarar Johansson.
Patrick Johansson, ordförande för Pargas IF Ski Division, är glad över att se hur mycket arbetet bär frukt. Det finns också fyra längdskidåkare i hans egen familj, som nu har bra träningsmöjligheter året runt.
Framför allt har det nya spåret förbättrat barns fritidsmöjligheter i föreningen. Tidigare hölls rullskidträning i trafiken, vilket innebar att de yngsta åkarna inte kunde vara med. Nu är träningen trygg också för juniorer.
Förutom rullskidor kan du också åka banan med rullskridskor. Den upplysta banan används dagligen gratis och det ska vara underhållas långt in på hösten.
– Banan kan också användas när det är våt. Den endast måste vara ren från löv och barrar, som ska borstas eller blåses bort på hösten, säger Johansson.
Foto: Pargas IF.
Asfaltering hjälper även på vintern
Asfaltering av banan förbättrar skidförhållandena även på vintern, eftersom när banan är plan, behövs mindre snö för att göra en bra bana. Dessutom bär asfaltbasen spårmaskinerna bättre, och snön smälter inte så lätt på asfalten. Redan i vintras kunde man åka skidor i Finby länge efter att spåren från andra håll redan hade smält.
I vintras samlades 4 400 kubikmeter snö vid startpunkten för det nya spåret, så man hoppas att skidåkningen kommer att ske redan i december.
– Nu hade vi en exceptionellt varm sommar, men högen ser fortfarande ganska bra ut. Om det går bra, kan vi göra en kilometer spår på snön.
Skidbacken på Finby Ski Resort har använts i mer än 20 år. Förra vintern var snöläget så bra att alla Finbys spår var i bruk. Från asfaltleden kan du åka skidor totalt nästan 15 kilometer.
Spårkartan. Det finns över 15 kilometer av skidspår i Finby.
Pargas IF har under flera år varit bland de 20 bästa klubbarna i Finland enligt Skidförbundets klassificering.
– Det är en ganska stor prestation när det finns mer än 300 skidklubbar i Finland, varav några når skidspår redan i oktober. Snöförhållandena har påverkat träningen mycket, men nu planar läget ut, då rullskidåkning fungerar bra som en träning inför skidsäsongen, kommenterar Johansson.
De senaste åren har Pargas IFs juniorarbete gett resultat, och nu finns det tillräckligt med spänning även på vuxensidan. Anni Lindroos, som representerar klubben, fick sitt genombrott förra säsongen vid finska juniormästerskapen. Det ses snart hur skidåkaren som tog med sig de två finska mästerskapsguld kommer att lyckas i vuxenserien.
En gemensam insats
Flygsikten visar en skridskobana till vänster och en golfbana till höger, med en blåbaserad padelbana emellan. Bredvid banans utgångspunkt väntar 4400 kubikmeter snö.
Den totala budgeten för projektet var 60 900 euro, varav det offentliga stödet av I samma båt – Samassa veneessä Leader-gruppen var 39 600 euro eller 65%.
– Utan Leader-stöd hade detta inte byggts. Det hjälpte också att staden var så stöttande och lokala företag hjälpte oss också. På andra håll i Finland har liknande spår byggts på en trippelbudget, vet Johansson.
Rullskidbanan kompletterar Finbys annars mäktiga sportpalett. Golf, padel, frisbeegolf och terränglöpning finns i samma område. Den sista helgen i augusti kommer det nya spåret att fungera som utgångspunkt för SaaristoTrail -löpningsevenemanget.
Lohjanjärven luomassa pienilmastossa on otollinen paikka luonnon ihmeille. Järven rannalle rakennettu Arboretum Magnolia esittelee harvinaisia puita, pensaita ja perennoja, avaa upeita tila- ja luontokokemuksia ja pysäyttää rentoutumaan kauniisiin maisemiin. Leader Ykkösakselin tukemassa investointihankkeessa puistoa kehitetään parhaillaan entistäkin paremmaksi paikaksi rentoutua ja eheytyä.
Lohjanjärven rannalla sijaitseva Arboretum Magnolia on puulajipuisto, jonka tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia ja luontoyhteyttä. Kolmen hehtaarin alueella kulkee noin kilometrin mittainen polku, jonka varrella pääsee näkemään muun muassa 1 000 istutettua puuvartista, 350 erilaista perennaa ja valtavan määrän pörriäisiä.
Stenroosin perheen omistama arboretum on avattu yleisölle vuonna 2015, mutta sen rakentaminen on alkanut jo vuonna 2003.
– Kaikki alkoi meidän puutarhaharrastuksesta, jonka aloitimme vastapainoksi työuralle eläinlääketieteen parissa. Jäimme eläkkeelle vuonna 2013. Seuraavana vuonna osallistuimme puutarhapäivään, jonka jälkeen ihmiset pyysivät, että pääsisivät vierailulle uudestaan. Ja niin meistä tuli puutarhamatkailukohde, kertovat maisema-arkkitehti Suvi Pohjola-Stenroos ja hänen puolisonsa Esa Stenroos.
– Hyvin nopeasti asiakkaat alkoivat puhua siitä, miten hyvä täällä on olla, miten mieli virkistyy ja arki unohtuu. Kiinnostuin siitä, mikä täällä tuottaa hyvinvointia ja aloin selvittää asiaa. Opiskellessani maisema-arkkitehdiksi tein päättötyön, jossa testasin 70 ihmisellä puiston erilaisia hyvinvointia tuottavia aspekteja; sitä mitkä ominaisuudet ja mitkä alueet erityisesti tuottavat hyvinvointia. Ja tutkimuksen pohjalta teimme hyvinvointipolun, Pohjola-Stenroos jatkaa tarinaa.
Suvi Pohjola-Stenroos on opiskellut maisema-arkkitehdiksi Tartossa englantilaisen professorin opissa. Sitä kautta englantilainen puutarhaperinne näkyy myös Arboretum Magnoliassa.
Nykyisin puistossa saattaa käydä 70 asiakasta päivässä. Moni lähiseudun vakioasiakkaista on ostanut kausikortin ja tulee puistoon aina uudestaan ja uudestaan katsomaan esimerkiksi jonkun tietyn kasvin kukintaa.
– Täällä kokoontuu myös kirjallisuuspiiri, maalauskursseja on pidetty, samoin synttäreitä, ja korona-aikana järjestettiin esimerkiksi kastejuhla, kertoo Pohjola-Stenroos.
Mikä puiston salaisuus sitten on? Mikä siinä viehättää?
– Jotkut saavat hyvän olon estetiikasta, jotkut moniaistisista kokemuksista; osa nauttii luonnonläheisyydestä, osa tilakokemuksesta ja osa liikkumisesta. Täällä voi istua itsekseen ja kerätä voimia tai tulla ystävien kanssa piknikille. Ihmiset kaipaavat luontoon, mutta kaikki eivät uskalla tai voi lähteä metsään. Täällä pystyy kulkemaan helposti ja turvallisesti polkua pitkin. Kun tullaan aukeille paikoille, ihmiset tyypillisesti tiputtavat mielestään taakkoja. Vaikka kiinnitämme paljon huomiota yksityiskohtiin, harmoninen kokonaisuus on kuitenkin tärkein. Maisemarakentaminen on ollut lähtökohta kaikelle tekemiselle, vastaa Pohjola-Stenroos.
Puropolulla tilan tuntu ja lajirikkaus luovat vaikuttavuutta. Puutarhassa on vaihtuvia värejä ja erilaisia muotoja – kaikki sopusoinnussa keskenään.Arboretum Magnolia on harmoninen kokonaisuus, jossa rakennuksetkin on suunniteltu osaksi maisemaa luontoa kunnioittaen. Ennen kuin Stenroosit ostivat tontin vuonna 2003, siellä oli Rautakirjan loma-alue: tiheä kuusikko ja viisi purkukuntoista mökkiä.
Kantopuutarhassa ja rantaterassilla rentoudutaan
Pohjola-Stenroosin tekemän tutkimuksen perusteella tiedetään, että parhaat stressin poiston paikat Arboretum Magnoliassa ovat kantopuutarha ja rantaterassi.
Kantopuutarhojen syntyjuuret ovat Englannissa 1850-luvulla. Stenroosit saivat idean englantilaisesta puutarhalehdestä vuonna 2016. Rakennusaineena käytettiin lohjalaisten omakotitalojen tieltä kaivettuja kantoja, jotka on putsattu ja sitten sijoitettu puutarhaan juuret kohti taivasta.
– Tämä on suuri hyönteishotelli, jossa voidaan tukea lahottajia sekä perhosten ja kimalaisten toukkavaiheita. Ne saavat talvikodin täällä. Samalla tämä on seesteinen paikka, jossa voi miettiä syntyjä syviä, kun juuretkin on upside down. Elämässä ei aina kaikki ole niin helppoa, mutta asenne ratkaisee ja kantopuutarha muistuttaa siitä, että kaikki on kiinni näkökulmasta, Pohjola-Stenroos selittää.
Kantopuutarha on oiva paikka rentoutua. Vaikka katse hakeutuu helposti järvelle, kannattaa kiinnittää huomiota myös yksityiskohtiin. Kantojen lisäksi alueella on 14 erilaista saniaista ja useita erilaisia kuuliljoja.
Myös pariskunta itse hakeutuu usein kantopuutarhan tuoleille miettimään. Kun antaa katseen levähtää kohti Lohjanjärveä, voi nauttia samaan aikaan avoimesta maisemasta ja metsäisen kantopuutarhan suojasta. Paikka, jossa yhdistyy avoin maisema ja suoja, on useimmille ihmisille sellainen, jossa pystyy parhaiten rentoutumaan ja löytämään olennaisen.
Rantaterassilla ollaan saman kokemuksen äärellä. Terassin tuoleille tai räsymatoille voi asettua istumaan tai makoilemaan: nauttimaan Etelä-Suomen suurimman järven maisemista ja samaan aikaan ympärillä olevan japanilaisen puutarhan kauneudesta.
Omatoimiretkelle mobiiliopastuksen avulla
Glopas on maksuton mobiilisovellus, josta löytyy Arboretum Magnolian lisäksi muitakin reittejä, esim. opastettu kävelykierros Lohjan keskustassa.
Arboretum Magnoliaan voi varata opastetun kierroksen, mutta nyt tarjolla on myös mobiiliopastusta. Lataamalla Glopas-nimisen maksuttoman sovelluksen, pääsee kierroksen aikana kuulemaan lyhyen opastuksen puiston 15 eri teemasta. Ääniopastus alkaa automaattisesti, kun kävelee puistossa uuden teeman äärelle.
Opastettu kierros esittelee lyhyesti teorian biofiliasta, jolla tarkoitetaan rakkautta luontoa kohtaan ja ymmärrystä siitä, että olemme osa luontoa. Jos kulkee koko polun ja kuuntelee kaikki opastukset, aikaa kuluu noin kaksi tuntia. Mutta puistoon voi jäädä eheytymään, pidemmäksikin aikaa.
Arboretum avataan yleensä toukokuun toisella viikolla, kun puistossa kukkii 11 eri magnolia-lajiketta. Magnolioiden jälkeen aukeavat kirsikankukat, sitten kukkivat atsaleat ja alppiruusut. Koko kauden ajan puistossa on vaihtelevasti nähtävää, sillä istutukset on mietitty niin, että puisto kukkii koko kesän. Kauneimmillaan se on pariskunnan omasta mielestä lokakuun ensimmäisellä viikolla, kun ruskan värit ovat parhaimmillaan. Tänä vuonna puisto suljetaan 10. lokakuuta. Siihen asti puistossa voi vierailla joka viikko tiistaista sunnuntaihin.
Puisto on täynnä perhosia, kimalaisia ja muita pörriäisiä. Kuvassa näkyvä perhonen on keisarinviitta, joka on yksi puiston yleisimmistä perhosista. Silkkiyrtti on erityisesti perhosten suosiossa.Koreankolmioka kertoo, milloin sataa. Se nimittäin sulkee lehdykkänsä aina sadetta edeltävänä päivänä.Japanilaisessa puutarhassa voi ihailla esimerkiksi japaninlehtikuusen kauniita yksityiskohtia.Kreikanakantti on kukka, jonka ei pitäisi pärjätä näin pohjoisessa, mutta Lohjanjärven luomassa lämpimässä pienilmastossa sekin kukkii kuin Kreikassa konsanaan.Arboretum Magnolia on puulajiharrastjien mekka! Esimerkiksi neidonhiuspuu on uhanalainen harvinaisuus, josta on kirjoitettu paljon runoja ja jota käytetään muun muassa lääkekasvina.
Puisto kehittyy maaseuturahaston tuella
Arboretum Magnoliassa toteutetaan parhaillaan investointihanketta, johon Leader Ykkösakseli on myöntänyt maaseuturahastosta tukea. Hankkeessa alueelle on hankittu uusi biomurskain, komposti, kastelujärjestelmä, vierasvenelaituri, rantaterassi ja kasvihuone asiakaskäyttöön. Lisäksi tulossa on vielä penkkejä ja uusi työskentelytila.
Biomurskain on pariskunnan mukaan heidän paras hankintansa. Sen avulla kitkentä- ja karsintajätettä ei tarvitse enää kuljettaa mihinkään, mikä säästää aikaa, rahaa ja ennen kaikkea ympäristöä. Puistossa syntyy viherjätettä joka päivä monta kottikärryllistä. Nyt se kaikki murskataan pieneksi omalla biomurskaimella, minkä jälkeen aurinko kuivattaa jätteen ja se maatuu nopeasti.
Pyöritettävä kompostori edistää myös osaltaan puutarhan ekologisuutta. Siinä kompostoidaan esimerkiksi yleisövessan jätökset.
– Prosessi on todella tehokas, kun kompostiin pääsee koko ajan ilmaa ja massa sekoittuu pyörittämällä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että komposti syö kaiken, mutta kyllä sinne jossain vaiheessa alkaa kertyä multaa, jota voimme sitten levittää istutusalustoihin, esittelee Esa Stenroos.
Uusi kastelujärjestelmä tuli puutarhaan juuri oikeaan aikaan. Kun helle-ennätyksiä on rikottu, on kasteluvedellekin ollut entistä suurempi. Vesi tulee järvestä nyt runkoputkia pitkin eri alueille, ja kastella voi helposti kahdessa paikassa samaan aikaan.
– Koska korkeuserot ovat niin suuria, pumpun pitää olla todella järeä. Aikaisemmin pystyimme kastelemaan vain yhtä aluetta kerrallaan ja pumppuja hajosi jatkuvasti. Nyt uuden pumpun eteen laitettiin myös takaiskuventtiili, jonka ansiosta takaisin valuva vesi ei pääse rikkomaan pumppua, pariskunta selittää.
Uudessa kasvihuonessa voidaan järjestää Green Care -toimintaa. Asiakkaat pääsevät kasvihuoneeseen hoitamaan kasveja ja saavat toiminnasta paitsi hoitamansa kasvin myös onnistumisen kokemuksia ja yhteyden luontoon.
Uuden laiturin myötä puistoon pääsee nyt myös veneellä ja rantaterassi sai hankkeen aikana alleen uuden tukilaudoituksen. Uusien penkkien paikkoja mietitään parhaillaan ja tämän kauden ponnistelujen jälkeen aletaan suunnitella uutta työtilaa, joka on Leader-hankkeen viimeinen ja samalla suurin palikka.
Biomurskaimen avulla kitkentä- ja karsintajätettä ei tarvitse enää kuljettaa mihinkään.Rantaterassi sai hankkeessa uuden tukilaudoituksen.Hankkeessa valmistunut uusi laituri.Uudessa kasvihuoneessa voidaan järjestää Green Care -toimintaa, joka luo hyvinvointia luonnosta. Jotkut saavat yhteyden luontoon eläinten kautta, toiset kulkemalla paljain jaloin. Monelle käsillä tekeminen on hyvinvointia luova tekijä.
Lokalahdella toimiva Haavaisten vesiensuojeluyhdistys pyrkii parantamaan alueen vesistöjen kuntoa ja ympäristön tilaa lukuisilla hankkeillaan. Vuodesta 2006 toiminnassa ollut yhdistys on toteuttanut useita vesistöjen rehevöitymistä hillitseviä ja veden virtaamaa parantavia hankkeita, joista merkittävin on ollut uuden sillan rakentaminen Haavaisten väylälle. Tulevaisuudessa yhdistyksessä aiotaan panostaa vesistökartoitukseen ja vieraslajien häätämiseen alueelta. Haavaisten vesiensuojeluyhdistys keskittyy toiminnassaan siihen, mihin monet muutkin alueen vesiensuojeluyhdistykset: veden virtaaman parantamiseen ja rehevöitymisen vähentämiseen. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen toimialue sijoittuu Lokalahden pohjoispuolella sijaitsevaan lahdenpohjukkaan, jonka kummassakin päässä on kapeat kanavat. Aikanaan toinen pää on ollut kokonaan avoin, joten vesi on päässyt virtaamaan vapaammin, mutta nykyään tilanne on kuitenkin huonompi. – Kyseessä on osittain suljettu vesialue. Veden virtaama on viime vuosina ollut hyvin pientä, mikä on omalta osaltaan varmasti vaikuttanut vesialueen rehevöitymiseen, kertoo Heikki Mäntsälä, joka toimii tiedottajana Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksessä. Vesialueen kuntoon vaikuttavat myös maatalouden valumat, joita tulee jopa Kalannista saakka jokia ja laskuojia pitkin. Salmet ovat olleet alueella rehevöitymisen vuoksi pitkään umpeen kasvaneita. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Timo Tuina on viettänyt alueella koko ikänsä, ja hän muisteleekin, että hänen lapsuudessaan alueella ei ollut esimerkiksi kaislaa ollenkaan. Alueella on myös aikaisemmin ollut hiekkarantoja, joita ei enää rehevöitymisen vuoksi vesistöjen rannoilta löydy. – Limamaista mutaa on tullut viime vuosikymmeninä suuri määrä vesistöön. Aiemmin pohja on ollut kovaa savea, nyt se on mutaisaa, mikä tarkoittaa, että vesi ei vaihdu ja kasvillisuus lahoaa pohjaan. Sama ongelmahan toisaalta on joka paikassa. Tämmöisissä matalissa umpinaisissa lahdissa se vain korostuu, kertoo Timo Tuina. Yhdistys on perustettu vuonna 2006, minkä jälkeen se on toiminut aktiivisesti rehevöitymisen vähentämiseksi ja estämiseksi. Kasvustolauttoja oli 2000-luvun alussa vesistössä paljon, ja alueen asukkaat ja mökkiläiset olivat yhtä mieltä siitä, että vesiensuojeluyhdistys tulisi perustaa. Toiminta lähti käyntiin pikkuhiljaa, ja vuonna 2007 yhdistys saikin ELY-keskukselta 67 000 euron rahoituksen erilaisia suunnitelmia ja toteutuksia varten. – Ensimmäinen toimenpide oli ruopata vesialue auki. Siihen saatiinkin lopulta ihan kunnon väylä. Haavaisten saaren ympärivirtaus lähti toimimaan vihdoinkin kunnolla, kertoo Heikki Mäntsälä. Sen jälkeen yhdistyksessä on pyritty pitämään väylät auki ja niittämään kasvustoa säännöllisesti. Kaksi vuotta sitten yhdistys sai esimerkiksi Leader Ravakalta tukea ärviän poistoon vesistöstä. Ruoppauksia, ruovikon niittoa ja pohjakasvillisuuden niittoa yhdistys tekee kuitenkin vuosittain avustuksista riippumatta.
Ruoppauksen jälkeen veden virtaus saatiin käyntiin salmessa. Oikealla kuva tilanteesta ennen ruoppausta. Kuvat: Haavaisten vesiensuojeluyhdistys.
Seuraavana vuorossa peltojen kipsikäsittelyt Nyt kun vesi on saatu alueella virtaamaan, on yhdistyksen seuraava projekti Timo Tuinan mukaan saada myös valuma-asiat kuntoon, sillä vesistöön valuu maatalouden vaikutuksesta jatkuvasti haitallista typpeä ja fosforia. Yhdistys haluaisi ehkäistä valumia tekemällä yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kanssa ja kertomalla heille keinoista, joilla valumia saataisiin vähennettyä. – Peltojen kipsikäsittely on nykyään trendikäs ja tehokas keino valumien ehkäisyyn. Haluttaisiin informoida siitä myös alueen maanomistajia, jotta mahdollisimman moni ottaisi kipsikäsittelyt käyttöön. Meillä onkin vireillä projekti, jossa tehdään yhteistyötä lokalahtelaisen Ahmasveden vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Tarkoituksena olisi kutsua maanomistajat tilaisuuteen, johon tulee asiantuntijoita eri instansseista kertomaan vesiensuojeluasioista ja esimerkiksi kipsikäsittelyn hyödyistä, kertoo Timo Tuina. Kipsikäsittelyssä peltojen suojavyöhykkeelle levitetään kipsiä, joka sitoo fosforin ja estää sitä valumasta vesistöön. Jokien ja uomien vierialueet tulee myös käsitellä kipsillä, jotta valumat eivät pääsisi vesistöihin saakka. Kipsikäsittelyt ovat jo laajalti käytössä ympäri Suomen, ja usein niistä hyötyvät vesistön lisäksi myös maanomistajat. – Maanomistajille ja viljelijöille saattaa olla jopa hyötyä näistä toimenpiteistä, sillä kun kipsiä levitetään pellolle, niin tuottavuus nousee. Kipsikäsittely on heille myös täysin ilmaista, sillä rahoitus tulee ELY-keskuksen Itämeri-projektista, kertoo Heikki Mäntsälä.
Haavaisten vesialueen vuotuisena ongelmana on ollut runsas ärviäkasvusto. Kuva: Haavaisten vesiensuojeluyhdistys.
Kosteikkojen rakennus myös tärkeä osa vesiensuojelua Kosteikkojen rakennus on kipsikäsittelyiden ohella eräs tärkeimmistä maatalouden valumia ehkäisevistä toimenpiteistä. Tuinan ja Mäntsälän mukaan kosteikkoja voi rakentaa yhdistyksen voimin muun muassa vuokraamalla maa-alueita ja rakentamalla niille kosteikkoja, mutta se on pienelle yhdistykselle työläs prosessi. Yhdistys voi kuitenkin hakea rahoitusta kosteikolle ja tehdä kosteikkosuunnitelman, minkä jälkeen maanomistaja saa rahoituksen kosteikon rakentamiseen. Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksessä on tehty jo jonkin verran työtä kosteikkojen rakentamiseksi. – Olemme auttaneet yhden kosteikon rakentamisessa Hakulaan. Se ei valitettavasti toimi niin kuin odotimme eli sieltä tulee vielä valumaa. Pitäisi saada kosteikoille lisää pinta-alaa, sillä nykyinen on liian pieni, kertoo Heikki Mäntsälä. Vuoden 2007 rahoituksella tehtiin yhdistyksessä myös useita kosteikkojen rakentamiseeen tähtääviä kartoituksia: muun muassa kasvillisuuskartoitus, kalakartoitus ja olemassa olevien kosteikkojen kartoitus. Yhdistys sai myös hiljattain Leader Ravakalta rahoitusta uuteen valuma-aluekartoitukseen, jonka avulla pyritään suunnittelemaan lisää kosteikoita. Kartoitus valmistuu elokuun lopulla, ja sen vastaavana henkilönä on Ravakan Pekka Alho. – Kartoituksen tavoitteena on, että löydettäisiin kaikki seudun valuma-alueet. Sen lisäksi kenties saisimme myös jonkinlaisen käsityksen siitä, mihin kosteikkoja rakennetaan ja mihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota, kertoo Timo Tuina.
Tuppiluodon yksityistien uuteen siltaan saatiin myös suurempi siltarumpu, joka parantaa myös Haavaisten väylän virtaamaa.
Suurin ponnistus oli uusi silta Haavaisten väylälle Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen suurin saavutus on ollut kolme vuotta sitten vuonna 2018 Haavaisten väylään rakennettu uusi silta. Siihen yhdistys sai rahoitusta kolme vuotta sitten. – Vanha silta oli liian matala, eikä vesi vaihtunut väylässä ollenkaan. Saimme Ravakalta suunnittelurahaa uutta siltaa varten. Tiekunta taas sai avustusta tien varsinaiseen rakentamiseen, kertoo Heikki Mäntsälä. Tien varsinaisena päärakennuttajana toimi Tuppiluodon Yksityistie. Haavaisten vesiensuojeluyhdistys maksoi lisäksi sillan rakentamista varten tarvittavan pohjatutkimuksen ja sillan maisemoinnin, joihin se sai myös avustusta Leader Ravakalta. Lisäksi yhdistys on hoitanut myös alueen ruoppauksia. Sillan kokonaiskustannukset olivat noin 150 000 euroa. – Uuden sillan ansiosta vesi alkoi vihdoin virrata paremmin Haavaisten väylällä. Siltaa ei olisi varmaan tullut ilman yhdistystä, lisää Timo Tuina ylpeänä.
Leader Ravakka myönsi Haavaisten vesiensuojeluyhdistykselle tukea ärviäkasvuston poistoon. Kasvusto poistettiin imuruoppauksella, ja hankkeen puitteissa tehtiin useita talkoita.
Pieni, mutta aktiivinen yhdistys Timo Tuina ja Heikki Mäntsälä kertovat, että Haavaisten vesiensuojeluyhdistys on yksi ensimmäisistä vesiensuojeluyhdistyksistä alueella. He ovat auttaneet myös muita alueen vesiensuojeluyhdistyksiä aloittamaan toimintansa, ja käyneet konsultoimassa heitä avustuksiin ja muihin käytännön asioihin liittyen. – Ollaan tultu perustamisvuodesta aika paljon eteenpäin, sillä nykyään toiminta on melko ammattimaista. Meillä on aina joku projekti käynnissä eli tehdään aika suuria juttuja siihen nähden, että yhdistys on pieni. Varainhankinta koostuu suurimmaksi osaksi jäsenmaksuista, joten aina pitää jostain saada avustusta uusia projekteja varten, kertoo Tuina. Vapaaehtoisten määrä on yhdistyksessä vähentynyt, mutta se on Tuinan mukaan ymmärrettävää, sillä suurin osa työstä hoidetaan koneellisesti, eikä talkoita enää järjestetä niin usein kuin ennen. Yhdistyksen hallituksessa on noin kymmenen jäsentä, ja sen lisäksi mukana toiminnassa on useita vapaaehtoisia. – Aktiivista väkeä on ollut sekä hallituksessa että sen ulkopuolella. Sitä ilman tämä olisi aika nopeasti kuivunut kokoon, sanoo Tuina. Varainhankintaa tehdään kuitenkin jäsenmaksujen lisäksi eri tavoin, muun muassa tapahtumia järjestämällä. Tapahtumat kasvattavat yhteishenkeä, ja yhdistystoiminnan sosiaalinen puoli onkin Tuinan ja Mäntsälän mukaan yhtä tärkeää kuin hanketoiminta. – Tällainen tapahtumien järjestäminen luo yhteistöllisyyttä. Yhdistyksellä on siis myös sosiaalista arvoa. Se, että tavataan toisiamme on kuitenkin tärkeä osa yhdistystoimintaa, kertoo Heikki Mäntsälä. – Olisi mukavaa saada myös uusien nuorten asukkaiden tietoisuuteen, että tällainen yhdistys on olemassa, ja että pelkällä jäsenmaksullakin voi tehdä paljon hyvää. Tulevaisuutta ajatellen täällä on toimittava koko ajan, lisää Tuina. Teksti: Nina Maunuaho Kuvat: Nina Maunuaho & Haavaisten vesiensuojeluyhdistys
Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään keskiviikkona 25. elokuuta, mutta Salossa Kuusjoen Nummijärvellä etkoillaan jo tiistaina 24. elokuuta lasten ja nuorten leikkimielisen onkikisan merkeissä!
Pakkaa mukaasi onkivälineet ja tule ongelle Nummijärven niemenkärkeen. Tapahtuma alkaa uimarannan parkkialueelta (Järvitie 91, 25340 Kanunki) klo 17 infolla, jonka jälkeen suuntaamme kohti onkipaikkaa. Jokainen kisaaja huolehtii itse paikalle omat kalastusvälineensä. Aikaa onkia on klo 18:45 asti, jolloin suoritetaan kalojen punnitseminen parkkialueella.
Kisan voittajaksi kruunataan se onkija, joka onnistuu kalastamaan isoimman kalan ja tunnistaa sen itsenäisesti.
Tilaisuuden järjestelyissä otetaan huomioon alueelliset kokoontumisrajoitukset. Onkikisa toteutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään 7. Tapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen ja ilmoittautua voi Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten verkkosivulla, johon pääsee tästä linkistä! Viimeinen ilmoittautumispäivä on 22.8. Tapahtuma on maksuton.
Lisätiedot:
Janita Kylänpää
Matkailu- ja ruoka-asiantuntija
Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
ProAgria Länsi-Suomi
050 66471 janita.kylanpaa@maajakotitalousnaiset.fi
Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset toteuttavat Ravintoa Rantakalasta projektia, joka on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Hankkeen tarkoituksena on parantaa lasten ja nuorten kalan käsittelytaitoja sekä kannustaa perheitä ja nuoria vapaa-ajankalastus harrastuksen pariin käytännön toimenpiteiden sekä viestinnän avulla. Luonto- ja kalatalousharrastus nostaa yksilön ja perheen hyvinvointia ja tukee tasapainoista elämää.
Jos Varsinais-Suomen pääkaupungin hulina alkaa kyllästyttää, pääsee jo muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta maaseututunnelmiin. Uudistuneelta Tee se Suomessa -sivustolta löydät alkusyksyn matkavinkit sekä päiväretkille että pidemmille reissuille Turun ympäristössä.
Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista peräti kahdeksan on Turun seutukunnan alueella. Kaikkia kohteita on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Varsin Hyvä.
Liedon Vanhalinna on upea kokonaisuus Linnavuoren kartanomiljöössä vain reilun 10 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta. Vanhalinna on suosittu kulttuurimatkailukohde, sillä onhan se Suomen laajimmin tutkittu ja löydöiltään rikkain muinaislinna: Linnavuoren alueelta on löydetty esineistöä rautakaudelta asti. Vanhalinnan museossa on muun muassa kotimuseo ja aika ajoin vaihtuvia näyttelyitä. Museokauppa Hildan puodista voi ostaa pieniä matkamuistoja ja se on auki samaan aikaan museon kanssa.
Carfield Oy tarjoaa monipuolista polkupyörävuokrausta kaikenikäisille pyöräilijöille. Pyöränvuokraus on helppoa, sillä vuokrapyöriä löytyy ympäri eteläistä Varsinais-Suomea yli 30 vuokrapisteessä. Voit vuokrata pyörän yhdestä vuokrapisteestä ja palauttaa toiseen pisteeseen. Lähde vaikka vuokrapyörällä saaristoon ja tule bussilla takaisin kaupunkiin! Yrityksen päätoimipiste ja kolme vuokrauspistettä sijaitsevat Turussa.
Nautelankosken museo, luonto- ja muinaisalue henkivät vanhan ajan kulttuuria. Nautelankoski on Aurajoen suurin koski, jonka luonto ja ympäröivät rakennukset ovat merkittävä osa alueen kulttuurihistoriaa. Alue tunnetaan myös kivikautisena asuinpaikkana, ja sen museoissa kävijät pääsevätkin tutustumaan kivikauden elämään. Nautelankosken alueeseen kuuluvat museorakennuksina muun muassa myllärintupa, Lauri Nautelan museo, vesimylly, vilja-aitta ja sauna. Siihen kuuluu lisäksi Kukkarkosken muinaismuistoalue sekä Nautelankosken luonnonsuojelualue. Vanhalta Tampereentieltä voi tehdä pikaisenkin tutustumisen luonnonsuojelualueelle ja pysäköidä auton alueella sijaitsevan Nautelankosken museon parkkipaikalle.
Kuusiston piispanlinnan rauniot. Kuusiston saari on retkikohde, jossa yhdistyvät ainutlaatuinen saaristoluonto, historia ja nykytaide. Kuusiston saari on muuttunut paljon niistä ajoista, kun piispa Maunu I asutti vastavalmistunutta piispanlinnaa saaren kärjessä 1290-luvun lopulla. Tuolloin linna sijaitsi vielä omalla saarellaan, joka on maankohoamisen myötä hiljalleen kuroutunut kiinni pääsaareen. Keskiajalla piispan palatsi oli katolisen Suomen hengellisen elämän ja poliittisen vallan keskus. Kuusiston linnan tarina kuitenkin päättyi, kun kuningas Kustaa Vaasa määräsi piispanlinnan purettavaksi uskonpuhdistuksen aikaan vuonna 1528. Luonto valtasi rauniot nopeasti. Nykyään raunioilta lähtee 3,2 kilometrin mittainen Kappelinmäen luontopolku, joka kiertää lehtomaista mäkeä puiden katveessa. Polulta voi kavuta Kappelinmäen kallioiselle huipulle ihailemaan silmiä hivelevää saaristomaisemaa. Kuusiston saari on ajan myötä kehittynyt merkittäväksi lintukohteeksi ja alueella viihtyvät myös monet lepakkolajit. Raunioilla on wc ja tulentekopaikka sekä opasteet omatoimista tutustumista varten. Laiturilta pääsee myös pulahtamaan mereen!
Liedon Parmaharjulle rakennettiin vuonna 1969 legendaarinen hyppyrimäki ja urheilutalo, jossa on vietetty monenlaisia tapahtumia: ikimuistoisia häitä ja jännittäviä mäkikisoja. Parmaharjulla kiemurtelee myös juuri kunnostettu luontopolkuja, joista voi valita 1,6 kilometrin, 6 kilometrin tai 9 kilometrin mittaisen reitin. Alueelle valmistui pari vuotta sitten myös hampusta tehty kota, joka palvelee retkeilijöitä, ja talvisin metsään tehdään hiihtoladut. Urheilutalon tilat toimivat lisäksi hyvin esimerkiksi yritysten toimintapäivien järjestämiseen. Liikuntasalissa voi järjestää urheilullista ohjelmaa, ja lisäksi Parmaharjulta löytyy hyvät tilat kokoustamiseen, ruokailuun ja saunomiseen. Lue lisää kunnostetusta urheilutalosta!
Tuorlasta löytyy nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden. Kaarinassa historiallisen Kuninkaantien varrella sijaitseva Tuorlan alue on täynnä toimintaa! Tuorlan Majatalo on kuuluisa maittavasta kotiruuastaan ja mummolatunnelmia herättävästä hostellimajoituksestaan. Observatoriossa voi tutustua avaruuden ihmeisiin ja floristiikkatalossa hämmästyä kukkaloistosta. Alueen luonnosta pääsee nauttimaan ja oppimaan opastetulla luontopolulla. Tuorlan Majatalon yhteydessä toimii lähiruoka- ja lahjapuoti. Majatalo soveltuu myös viihtyisän kokouspäivän, perhejuhlien tai yritystilaisuuksien viettoon. Palvelukin on A-luokkaa, sillä Tuorlan Majatalon Marja Vaiste on valittu Vuoden yrittäjäksi vuonna 2020. Lue lisää Tuorlan uudesta Aurinkokuntareitistä!
Aurajoentien matkailutie kutsuu tutustumaan Aurajokilaakson upeisiin maisemiin kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä, kajakilla tai vaikka sup-laudalla. Vuonna 2021 virallisen matkailutien statuksen saanut Aurajoentie kulkee Turusta Oripäähän Liedon ja Pöytyän kautta – lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja maatiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. Palveluita ja tapahtumia on reitin varrella jo yllin kyllin ja lisää kehitetään koko ajan. Aurajoentien lisäksi Suomessa on kymmenen muutakin matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Kaikki Varsinais-Suomen reitit kohtaavat Turussa, joten niitä on helppo myös yhdistää samaan matkasuunnitelmaan. Lue lisää Aurajoen matkailutiestä!
RavintolaWanha Salakuljettaja on tunnettu herkullisesta ruuasta, iloisesta palvelusta ja monipuolisesta ohjelmatarjonnasta. Velkuan vierasvenesatamassa sijaitsevasta koko perheen suosikkiravintolasta saa pitsoja, carte-burgereita ja ruokaisia salaatteja sekä grilliherkkuja. Ravintolan vieressä lapsiasiakkaita ilahduttaa leikkipaikka nimeltä Salakuljettajan puisto ja sisällä ravintolassa voi tutustua Velkuan historiaa esittelevään näyttelyyn. Asiakaspaikkoja on aurinkoisella terassille 140 ja ohjelmaa on perinteisesti läpi kesäkauden. Paikka on tunnettu myös hyvistä bileistään ja ennen kaikkea muinaistulien yön tapahtumistaan. Majoituspaikkoja on paitsi tietysti vierasvenesatamassa myös meren rannalle tehdyissä viihtyisissä mökeissä. Palvelurakennuksesta löytyy veneilijöiden ja majoittujien käyttöön pesukoneet, suihkut ja wc-tilat sekä keittiö.
Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle
Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.
EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.
Lähiruokapäivänä kampanjoidaan tilojen ja kotimaisen ruuantuotannon puolesta! Lähiruokapäivän tapahtumien järjestäjät tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden päästä tutustumaan paitsi lähiruokatuotteisiin myös lähiruuan ammattilaisiin ja maaseudun yrittäjiin pintaa syvemmältä.
Mistä ruoka tulee? Mitä lehmät syövät? Haiseeko sika pahalle tai miltä tuntuu hevosen turpa kämmentä vasten? Muun muassa näihin kysymyksiin voi saada vastauksen osallistumalla valtakunnallisen Lähiruokapäivän tapahtumiin 11.9.2021.
Varsinais-Suomesta mukaan on ilmoittautunut jo yhdeksän kohdetta!
Tilavierailuille ottavat vastaan omien tuotteiden ja ohjelman kera Wanha Kanala Loimaalla, puutarha-alan perheyritys Terra Vinealis Salossa, Murtolan HamppuFarmi Oy Marttilassa, Voima-Papu tuotteista tuttu Karviaisten tila Salossa ja Highlandeja kasvattava Nummenpään tila Marttilassa.
Lisäksi Lähiruokapäivän kohteiden joukossa on September Open -tapahtuma Taalintehtaalla sekä kolme useamman tuottajan yhteistä myyntitapahtumaa: Raision Taitokeskus / Friisilän verstaat, Salon Taitokeskus / Sininen talo ja Lähiruokakioski Pikantti Katiskanmäellä Salossa.
Mukaan mahtuu edelleen! Ilmoittautuminen on auki 15.8. asti osoitteessa www.lähiruokapäivä.fi
Lähiruokapäivä tunnettiin aikaisemmin nimellä Osta tilalta -päivä. Nimi muutettiin siksi, että järjestäjien joukkoon voisi liittyä mahdollisimman moninainen joukko lähiruuan ystäviä ja ammattilaisia. Mukaan toivotaan ruoantuottajia ja myyjiä, tiloja, elintarvikkeiden jatkojalostajia, matkailu- ja elämysalan ammattilaisia sekä yhdistyskentän koko kirjoa, martoista metsästysseuroihin.
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen Jokitalkkari-hankkeessa parannetaan alueen vesistöjen tilaa muun muassa kosteikkoja rakentamalla ja ihmisten ympäristötietoisuutta lisäämällä. Malli reilut kaksi vuotta kestävään hankkeeseen saatiin Vantaanjoen alueella jo vuosia onnistuneesti toimineesta Jokitalkkari-hankkeesta.
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä käynnistettiin viime marraskuussa virtavesien kunnostukseen keskittyvä Jokitalkkari-hanke. Hankkeen tavoitteen on parantaa virtavesien käyttöarvoa sekä lisätä ihmisten ympäristötietoisuutta omasta lähivesistöstä. Taustalla ovat Euroopan Unionin asettamat tavoitteet vesien hyvästä ekologisesta tilasta, kansallinen kalatiestrategia ja verkostojen synnyttäminen osana vastuullista kansalaistoimintaa. Yhdistyksen toimialue käsittää koko lounaisen rannikkoalueen vesistöt ja niiden vaikutuspiiriin kuuluvat merialueet.
– Yhdistys on perustettu alunperin 1960-luvulla, mutta olemme aktivoituneet vasta muutaman viime vuoden aikana. Hanketoiminnan näkökulmasta suuremmat kokonaisuudet, kuten nyt tämä Jokitalkkari-hanke, ovat yhdistyksen toiminnan kannalta parempi vaihtoehto kuin joukko pieniä hanketöitä, kertoo projektityöntekijä Pasi Salmi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksestä.
Jokitalkkarimalli on otettu ensimmäisenä käyttöön Vantaan vesiensuojeluyhdistyksessä 2010-luvun alussa. Vantaan kokeilusta saatiin idea soveltaa mallia myös Lounais-Suomen alueelle.
– Vantaalla toimii nykyään ihan vakituinen jokitalkkari. Kun tätä mallia on kokeiltu ja menetelmät saatu meidän alueelle sopivaksi, olisi tarkoitus tehdä toiminnasta vakituista myös Lounais-Suomessa, kertoo Salmi.
Lounais-Suomen malli kuitenkin eroaa jonkin verran Vantaan mallista. Vantaalla hanke keskittyy puhtaasti virtavesikunnostukseen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseen. Vantaalla tehdään lisäksi myös elinympäristöjä taimenille ja kutualueita poikasille ennallistamalla koskia. Lounais-Suomessa jokitalkkarin töihin kuuluu myös muita vesiensuojeluun liittyviä töitä sekä erilaisten yhdistysten hankeneuvontaa.
– Lounais-Suomessa tilanne on taimenen kannalta huonompi, sillä yhden toimijan keskitettyä toimintaa ei juuri ole ollut. Aurajoki on kuitenkin samankaltainen kuin Vantaanjoki eli vaellusesteitä ja perattuja koskia löytyy valitettavasti täältäkin, kertoo alueen jokitalkkari Mikko Koho, joka toimii myös Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä ry:n alueella rannikkotalkkarina.
Jokitalkkari-hanke on Leader Varsin Hyvän rahoittama, ja siihen kuuluu Varsin Hyvän toimialueen kunnat. Hanke päättyy virallisesti vuoden 2022 lokakuussa.
Turun maisemaa halkova noin 70 kilometriä pitkä Aurajoki on yksi Suomen suurimmista Saaristomereen laskevista joista.
Lounais-Suomen jokitalkkari keskittyy kosteikkojen rakentamiseen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen Jokitalkkari-hanke keskittyy virtavesien kunnostamisen lisäksi myös kosteikkojen rakentamiseen ja ennallistamiseen. Suomesta on aikojen saatossa kuivattu viljelysten ja istutetun metsän tieltä erilaisia kosteikkoja jopa kymmenien tuhansien neliökilometrien alueelta, ja varsinaissuomalaisessa peltomaisemassa näkyvät painanteet ovatkin Kohon mukaan aikanaan olleet kosteikoita tai vesialueita, jotka on myöhemmin kuivattu peltojen tieltä. Suomesta ojittamatonta maastoa löytyy siis enää lähinnä kansallispuistoista ja luonnonpuistoista. – Teemme tärkeää työtä, sillä vesiensuojeluhistoria on Suomessa surullinen. Aikanaan vesiasioita katsottiin lähinnä maatalouden näkökulmasta se sijaan, että olisi otettu ympäristöasiat huomioon. Aurajoen valuma-alueeltakin on kuivattu yli sata järveä 1500-luvulta lähtien, kertoo Koho. Jokien patoaminen ja oikaiseminen tekee elinolosuhteet hankalaksi kaloille ja muille vesieliöille. Kohon mukaan ojitukset tulisi tukkia kaikkialla, missä vain on mahdollista. Kosteikkojen rakentamisen myötä vesien hydrologia paranee eli esimerkiksi jokien uomat eivät kuivu enää niin helposti, mikä takaa vesieliöstölle paremmat elinolosuhteet. Lisäksi jokien virtaama hidastuu, mikä vähentää uoman eroosiota, jonka mukana pohjasta lähtee irti ravinteita ja kiintoainesta. – Kosteikkojen uudelleenrakentaminen on aika hankala ja monimutkainen juttu. Siinä on kyllä puurtamista, että saadaan veden laatu ja vesistöjen hydrologia kuntoon, sanoo Salmi. Kosteikkojen rakentaminen ja ennallistaminen on Kohon mukaan tärkeää myös siksi, että kosteikko on elinympäristönä merkittävä ja uhanalainen Suomessa. Kosteikot sitovat ravinteita, ja niiden lajisto on usein hyvin monipuolinen: kosteikoista hyötyvät vesilinnut, hyönteiset, kalat ja jotkut nisäkkäätkin. – Kosteikot ovat niin sanotusti monimuotoisuuden helmi. Varsinaissuomalainen maatalousmaisema on aika kuivaa eli kosteikot ovat kyllä vetonauloja kaikelle elämälle, kertoo Mikko Koho. Kosteikon rakentaminen alkaa siten, että kosteikolle etsitään soveltuva paikka. Alueen tulee olla maljamainen, jotta siihen saadaan kerrytettyä patoamalla vettä. Padottu vesi viipyy altaassa kauan, ja kun se vihdoin laskee mereen, on se puhdistunut ravinteista. Kosteikkopaikkoja kartoitetaan ja etsitään Kohon mukaan aktiivisesti koko ajan. Avainasemassa on maanomistajien myötämieliset asenteet, sillä kosteikkojen alle tulee jäämään runsaasti maa-alueita. – Kiinnostuneita maanomistajia on ollut aika vähän. Tällä hetkellä meillä on pari kohdetta, jotka tulevat todennäköisesti jossain vaiheessa etenemään. Meihin voi ottaa myös yhteyttä, jos omistaa maata ja on kiinnostunut kosteikkojen rakentamisesta. Kriteereinä paikalle ovat vain soveltuvat maaston muodot, joten aina kannattaa ottaa yhteyttä, ja sitten tapauskohtaisesti katsotaan soveltuuko paikka kosteikkorakentamiseen, kertoo Koho.
Kosteikkojen perustaminen on yksi tärkeimpiä Jokitalkkari-hankkeen tavoitteita. Niiden perustamiseen tarvitaan kuitenkin yleensä maanomistajan lupa. Kuva: Martina Motzbäuchel.
Jatkossa luvassa kemikaaliselvityksiä ja taimenen istuttamista Kosteikkojen rakentamisen lisäksi merkittävä osa Jokitalkkari-hankkeesta on koulutustoimintaa. Peruskoululaisille opetetaan erilaisissa tapahtumissa kalakantojen kestävää käyttöä, kalavesien hoitoa ja kalastusta harrastuksena ja taitona. – Koululaisille pidetään vesi- tai kalapäiviä. Niihin sisältyy lähinnä yleistä tutustumista vesiluontoon, sillä nykyään lapsilla ei ole niin paljon kosketuspintaa vesistöasioihin kuin ennen, kertoo Koho. Jokitalkkari on myös käynyt kestävän kehityksen palvelukeskus Valonian kanssa kartoittamassa potentiaalisia vesistönkunnostuspaikkoja ympäri Varsinais- Suomen, sillä Valonialla on myös paljon vesistöön liittyviä hankkeita, jotka sopivat yhteen jokitalkkarin toimenkuvan kanssa. – Kohteita on lähinnä Kemiönsaarella ja Paraisilla. Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa onko alueen joissa luonnollista taimenkantaa, ja jos sellaista ei löydy, aletaan suunnitella elinympäristöjen kunnostuksia ja taimenten istuttamista, kertoo Mikko Koho. Ensi vuoden puolella Jokitalkkari-hankkeen piirissä aloitetaan myös kemikaaliselvitykset. Ympäristöministeriön uuden tavoitteen mukaan kaikki syntyvä jäteöljy tulisi saada kerättyä ja kierrätettyä. Nyt kuitenkin jäteöljystä kierrätetään vain noin 80 prosenttia. – Monesti maaseudun asukkaat pitävät jäteöljyä säilössä, vaikka sen voisi nykyisin melko helposti kierrättää. Tarkoitusenamme on tehdä kuntien ja Lounais-Suomen Jätehuollon kanssa selvitys jäteöljyn kierrättämisestä ja keksiä parempi keino saada kemikaaleja kiertoon, kertoo Pasi Salmi. Jokitalkkari-hankkeen päättyessä järjestetään vielä aiheeseen liittyvä seminaari, ja esitellään hankkeen loppuraportti sekä Jokitalkkari-toimintamallikuvaus. Tämän jälkeen malli olisi tarkoitus ottaa vakituiseen käyttöön Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä. – Kyllä tämä on oikein hyvä kokeilu ollut tähän mennessä. Nyt kun vain kertyy riittävästi aineistoa ja kokemusta, niin tiedämme, miten saamme mallin parhaiten räätälöityä yhdistyksellemme sopivaksi, kertoo Pasi Salmi.
Halistenkosken padon alue on ainoa paikka, jossa kalastusta valvotaan Jokitalkkari-hankkeen alueella. Patoalueelle on myös rakennettu vuonna 1995 kalatie, joka mahdollistaa vaelluskalojen nousun Aurajoen yläjuoksulle. Kalatiestä hyötyvät erityisesti merilohi, meritaimen, kirjolohi, siika ja nahkiainen.
Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho & Martina Motzbäuchel
Monet tuntevat Salosta Teijon kansallispuiston ja hurmaavan vanhan ruukkikylän Mathildedalin, mutta Salon alueella on paljon muutakin nähtävää. Lähde esimerkiksi seikkailemaan Vaskion luontopolulle, vietä aktiivinen kesäpäivä Märynummen ulkoilualueella tai ota rennosti ja vuokraa mökki Petun saarelta. Salon alueelta löytyy matkakohteita jokaiseen makuun, ja ne esitellään juuri päivitetyllä Tee se Suomessa -sivustolla. Valtakunnallinen matkailusivusto Tee se Suomessa on päivitetty kesään 2021. Varsinais-Suomen sivulla esitellään kolmisenkymmentä matkailuvinkkiä, joista kuusi on Salon kunnan alueella. Kaikkia kohteita on tukenut paikallinen Leader-ryhmä Ykkösakseli. Märynummen ulkoilualueella on täyspitkä frisbeegolfrata, vaelluspolku geokätköineen, liikuntateline, uimala saunoineen, tennis-, petankki- ja rantalentopallokentät sekä valaistu kuntorata, joka toimii talvella myös hiihtolatuna. Halikon Hakoniskat järjestää sään salliessa hiihtokilpailuja ja Koirakerho Tassut koulutuksia ja tapahtumia Tassukalliolla. Myös suunnistukselle ja maastopyöräilylle maastot ovat erinomaiset. Alueella voi tutustua myös Märynummen kylän vaiheikkaaseen historiaan, sillä sieltä löytyy muinaisia asuinsijoja ja kuppikiviä sekä 1800-luvun lopun sotilaskasarmialue. 1920-luvulla alueelle perustettiin piirimielisairaala, jonka kaunis puisto rakennuksineen houkuttelee kävelylle.
Vaskion luontopolku kulkee pääosin syvässä uomassa mutkittelevan Vaskionjoen varrella, mutta haarautuu muutamassa kohdassa notkon yläosaan, jolloin pääsee ihailemaan myös valtakunnallisesti arvokasta Uskelan jokilaakson maisemaa. Vaskion luontopolku voitti Varsinais-Suomen Vuoden maisematekokilpailun vuonna 2018. Se on suunniteltu osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten kylämaisemahanketta ja perustettu talkoovoimin kyläläisten kesken. Polun varrella on muutama penkki, jolle voi pysähtyä ihastelemaan maisemia.
Salon Salakalliolla voit lomailla asuntoautolla tai -vaunulla vaikka pidempäänkin, sillä leirintäalue on käytössä ympäri vuoden. Alueella on 500 hengen tanssilava ja 100 hengen kerhorakennus. Keskellä aluetta on kirkasvetinen lampi, jonka keskellä on ponttoonilaituri ja rannalla tunnelmallinen sauna. Lapsille on tehty oma leikkipaikka, ja lisäksi alueelta löytyy muun muassa frisbeekorit ja lentopalloverkko. Talvella Salakalliolta pääsee yhdyslatua pitkin Märynummen valaistuille hiihtopoluille ja kesäisin voi lähteä patikoimaan vaikka parin kilometrin päässä virtaavalle Uhrilähteelle. Salakallion omistaa urheiluseura Halikon Hakoniskat, joka järjestää alueella myös tapahtumia ja vastaa karavaanareiden palveluista.
Prittanan Puoti on pieni ja idyllinen puoti maaseudun rauhassa maisemareittien varrella. Puodista löydät paikallisia käsitöitä ja luonnonvaratuotteita, kuten muun muassa palashampoota, saippuaa, makusiirappeja ja sienisuolaa. Puodissa on pieni kahvio, joka palvelee kesäaikaan torstaista sunnuntaihin. Lauantaisin Prittanan Puodin pihalla pidetään rompetoria, jolloin erityisesti vanhojen autojen harrastajien kannattaa poiketa paikalle. Puodilla järjestetään myös monenlaisia kursseja, esimerkiksi kasvi- ja sienivärjäyksestä sekä kompostoinnista.
Cafe Vinssi on merellinen kesäkahvila ja terassi eteläisessä Salossa. Kahvilassa voit nauttia suussa sulavia pikkusuolaisia ja makeita herkkuja samalla kun ihailet maisemia. Kahvila on perustettu Förbyn telakan vanhaan vinssirakennukseen, joka tarjoaa sympaattiset puitteet kahvilalle. Alueen historiaa voi aistia sekä rakennuksessa itsessään että rakennuksen pihassa olevassa vanhassa vinssissä.
Petun kartanon kahvila ja puoti sijaitsevat Salon Särkisalossa Petun saarella. Petun Kartanon kahvilassa on tarjolla maittavaa lähiruokaa ja menneen ajan leppoisaa tunnelmaa. Puodissa taas myydään oman tilan tuotteita, kuten luomuvihanneksia ja hunajaa. Myös muita lähellä tuotettuja pieniä herkkuja löytyy valikoimasta. Kartanon ympäristössä voit tutustua tammivanhuksiin, arboretumiin ja perinnebiotooppeihin. Jos haluat viipyä pidempään, saarelta löytyy vuokramökkejä.
Yli 300 kohdetta kutsuu lomailemaan maaseudulle
Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamalle Tee se Suomessa -sivustolle on koottu Suomesta yhteensä yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä.
EU-osarahoitteisesta maaseutuohjelmasta rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014–2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa: 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja.
The village branding project, funded by Leader Ravakka, crystallized the deepest essence of Finnish villages into a brand identity that villages can use for marketing and awareness-raising. Two villages participated in the project: Rautila and Pyhämaa. In Pyhämaa, the new brand has already been in active use, while Rautila is still waiting for the current event restrictions to be eased. However, both villages are very pleased with the outcome of the project.
Each town and village has its own essence that lives in the minds and stories of the villagers and visitors. The purpose of the participatory village branding project was to find out, with the help of the villagers, where this deepest essence of the villages comes from and crystallize it into a brand identity. The project challenged villagers to consider what they are proud of in their hometowns and how they could make their home an attractive place to live and visit in the future.
The village branding project involved two regional partners: Pyhämaa Tourism Association and Rautila-Irjala Village Association. The villages of Pyhämaa and Rautila were branded with the help of branding professionals in cooperation with the residents. The villages received, among other things, new logos and a color scheme, as well as a brand book in which the brand is explained in more detail.
– Although the branding work was completed last year, the regions will continue to utilize their new brand independently. The project itself will continue until the end of 2021, the intention being to organize another domestic study trip related to branding, says Juuliska Seikola, Development Manager at Leader Ravakka.
The project has been funded by Leader Ravakka and has a total cost estimate of € 69,000, of which 90% is public support. The international project also has two foreign partners: Dalälvarnas Utvecklingsområde from Sweden and Abulas Lauku partnerība from Latvia, respctfully.
Everyone is allowed to utilize the new party tent the Pyhämaa Tourism Association acquired.
Help from professionals
The brands were designed under the guidance of professionals. Jaana Waari and Mari Lounavaara from the consulting agency Majame held several workshops for the villagers, where they worked together to define the features on which the village brands would be built. According to Waari, the whole project was built specifically around inclusion, and the locals were involved in as many stages of the design process as possible.
– The project started with an effort to understand what these branded places are like. It was very important to hear the villagers’ ideas about their own village. Involvement is a really great advantage when it comes to thinking about the voice of the village and how the story of the village would be told. It can be said that the villagers have designed the brand themselves and we from Majame have only been involved as professionals who crystallize it all into a brand, says Waari.
Waari also emphasizes the importance of the brand. When a village as a brand, positive images of the village arise in the minds of visitors, increasing memorability.
– The brand makes the operation of the village more systematic and professional. It also looks clearer and more targeted, and the village’s communication is more consistent as well, adds Waari.
According to Waari, it is also important that the new brand is used diligently. Therefore, the project included action trials in which new brands were introduced. In Pyhämaa, for example, the Tourism Association decided to acquire a large party tent with a new logo, while Rautila ordered branded roll-up banners to use at events.
– Although it was important to start implementing the brands immediately, maintaining continuity was also an important goal. In the last meeting with the village actors, we made an action plan for the future, which gave us continuity in branding, says Waari.
Pyhämaa General Store is one of the first companies in the villages to utilize the new brand.
In Pyhämaa, the brand is already in active use
One of the villages involved in the project, Pyhämaa, located on the coast near Uusikaupunki, has been profiled as a small but lively coastal village. According to Kari Aalto, President of the Pyhämaa Tourism Association, Pyhämaa was selected for the branding project because it is more active than many other localities in the region. Several projects funded by Leader Ravakka have also been carried out in the area, such as new signposts for tourists, the summer theater auditorium and an 18-hole frisbee golf course.
– We try to make the village comfortable and attractive, so that people would move here. Attracting new residents to the village is also an important part of ensuring the survival of the local school. Tourism is just a tool for that, says Aalto.
The cheerful colors of the brand tell a story about Pyhämaa: although it is a village close to nature, it is not merely a nature destination. There are many other things to do and see in the village as well. In addition to the logo and colors, the brand is also associated with images of the village and the villagers. According to Aalto, a Pyhämaa resident must be modest but reliable.
– At the release ceremony, as the description of Pyhämaa was read, many of the villagers had tears in their eyes. It was so apt, says Aalto.
According to Aalto, the brand has gradually been introduced more and more, although not everyone recognizes the brand yet.
– I believe the brand will gradually become more and more well-known. We are starting to get the blocks together, but we need to know how to use them correctly, says Aalto.
New brand building ideas were obtained from visits to twin villages in Latvia and Sweden.
– The trips gave me really good ideas for branding. We learned that instead of listing attractions, the brand should emphasize how living and visiting the village feels. Excited about it, I made a few videos about what you can feel and experience here, says Aalto.
The brand is especially visible in the party tent acquired by the Pyhämaa Tourism Association, which all Pyhämaa actors can utilize at their own events. Last autumn, the local Sports Association Pyhämaan Pyry also donated jerseys with a new logo to all Pyhämaa schoolchildren. According to Aalto, the purpose is to get other companies and associations in the area to use the logo and brand.
– The brand creates a common spirit here in the village. Everyone also likes the brand, which was a bit of a surprise, because individual taste can sometimes lead to arguments, laughs Aalto.
Kari Aalto of Pyhämaa Tourism Association says that it is important to attract new residents to the village. He also wants to make the village more international.
Rautila is waiting for the restrictions to pass
Rautila, located on the shores of Vehmassalmi, is described in the brand book as a peaceful and close-to-nature place. The brand also emphasizes the village’s active association activities and interesting history as a hub for Vehmassalmi’s steamship traffic. In Rautila, the people of the Rautila-Irjala Village Association in particular took an active part in branding activities.
– In terms of branding, the villagers were neither really for nor against the project. A lot of people took part in the initial surveys, which then dwindled as the project progressed. The brand project soon became a project of mainly just the village association, says Jussi Jaakkola, chairman of the village association.
Rautila is mostly a summer cottage area, and permanent residents can only be found in a few dozen houses in the village area. However, the municipality of Vehmaa recently zoned new lots in Rautila, which has gradually brought more permanent residents as well.
– I hope that branding will help Rautila gain visibility and new residents. Unfortunately, because of the coronavirus, we have lived quite a quiet life for the last year. Sure, the brand was launched last autumn, but its utilization has been waiting for the future, says Jaakkola.
Normally, Rautila has a Christmas market, a winter event and several events in the center of Vehmaa during the summer. In addition to participating in these events, with the support of Leader Ravakka, the village association maintains a beach sauna built on the shores of Vehmassalmi, which fortunately was reopened to the public as the coronavirus restrictions eased. According to Jaakkola, however, the village association hopes that Rautila could start marketing in cooperation with the municipality in order to promote the brand more.
– We have not really inspired companies to participate in this brand work, as there are not many of them here in the Rautila area. Contacting companies is also a resource issue for the association, adds Soila Jaakkola, a spokesperson for the village association.
Despite these shortcomings, the village association itself actively uses the brand. Currently, the new logo is printed on a bookmark that’s being sold along with the reprint of the village’s history book and on roll-up ads used at events.
– The new brand is really easy to use and the visual elements can be combined in many ways. We plan to use the brand in future projects and acquisitions, such as the tent which is to be acquired in the autumn as part of Ravakka’s small investment project, and which should be used at events, adds Soila Jaakkola.
The village association also wants the brand to highlight Rautila’s significant history. Rautila is next to the old original Vehmaa, as the center of Vehmaa was once on the shores of Vehmassalmi in Rautila, until a railway was built in the locality.
– A hundred years ago, Rautila was a significant place; there were many different services and more residents. One could say that a hundred years ago Rautila was a brand even though the brands were not known at the time. Consideration could be given to incorporating Rautila’s history into the new brand, thereby re-awakening Rautila’s reputation, says Jussi Jaakkola.
Although the implementation of the brand has been somewhat stalled in Rautila, the people of the village association are still satisfied with the result.
– The branding project was interesting. The overall experience was really nice and the end result was great. Now we just have to come up with ways to utilize it, says Jussi Jaakkola.
Jussi and Soila Jaakkola in front of the new roll up advertisement banner of Rautila. They think that the brand is easy to use and quite timeless.
Leader Ravakan rahoittamassa kyläbrändäyshankkeessa kiteytettiin varsinaissuomalaisten kylien syvin olemus brändi-identiteetiksi, jota kylät voivat käyttää markkinoinnissa ja tunnettuuden lisäämisessä. Hankkeeseen osallistui kaksi kylää: Rautila ja Pyhämaa. Pyhämaassa upouusi brändi on ollut jo ahkerassa käytössä, kun taas Rautilassa vielä odotellaan tapahtumarajoitusten hellittämistä. Molemmissa kylissä ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä hankkeen lopputulokseen. Kaikilla paikkakunnilla on oma olemuksensa, joka elää kyläläisten ja vierailijoiden mielessä, puheissa ja tarinoissa. Osallistavan kyläbrändäyshankkeen tarkoituksena olikin selvittää kylien asukkaiden avulla, mistä tämä kylien syvin olemus kumpuaa ja kiteyttää se markkinoinnissa käytettäväksi brändi-identiteetiksi. Hankkeen avulla haastettiin kylien asukkaat pohtimaan, mistä he ovat ylpeitä kotipaikkakunnissaan, ja miten he voisivat luoda kotipaikastaan houkuttelevan paikan asua ja vierailla myös tulevaisuudessa. Kyläbrändäyshankkeessa oli mukana kaksi alueellista yhteistyökumppania: Pyhämaan matkailuyhdistys ry sekä Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry. Pyhämaan ja Rautilan kylät brändättiin osallistavan brändäyksen ammattilaisten avulla yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kylät saivat hankkeessa muun muassa uudet logot ja värimaailman sekä brändikirjan, jossa brändiä selitetään tarkemmin. – Brändäystyö tuli päätökseen jo viime vuonna, mutta alueet jatkavat brändin käyttöä itsenäisesti. Hanke itsessään päättyy vasta tämän vuoden lopussa, ja tarkoituksena on järjestää vielä yksi kotimaan opintomatka brändäykseen liittyen, kertoo Leader Ravakan kehittämispäällikkö Juuliska Seikola.
Hankkeen on rahoittanut Leader Ravakka, ja sen kokonaiskustannusarvio on 69 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on 90 prosenttia. Kansainvälisellä hankkeella on lisäksi kaksi ulkomaista yhteistyökumppania: Dalälvarnas Utvecklingsområde Ruotsista ja Abulas lauku partnerība Latviasta.
Pyhämaan uutta logolla ja brändin väreillä varusteltua juhlatelttaa saavat hyödyntää kaikki kylän toimijat. Kuva: Kari Aalto.
Ammattilaiset apuna brändäyksessä Brändit suunniteltiin ammattilaisten johdolla kyläläisiä osallistaen. Jaana Waari ja Mari Lounavaara suunnittelutoimisto Majamesta pitivät kyläläisille useita työpajoja, joissa pyrittiin yhdessä saamaan selville piirteet, joiden varaan kylien brändit rakentuvat. Waarin mukaan koko hanke oli rakennettu nimenomaan osallistamisen ympärille, ja ihmiset otettiin mahdollisimman monessa suunnitteluprosessin vaiheessa mukaan. – Projekti lähti liikkeelle siitä, että pyrittiin ymmärtämään millaisia nämä brändättävät paikat ovat. Erittäin tärkeää oli kuulla, mitä kyläläiset ajattelevat kylästä ja millainen se on. Osallistaminen on todella suuri etu silloin, kun pitää miettiä millainen kylän puheääni on tai miten kylän tarina kerrottaisiin. Voi sanoa, että ihmiset ovat tämän itse suunnitelleet ja me Majamelta olemme olleet mukana vain ammattilaisina, jotka kiteyttävät sen kaiken brändiksi, kertoo Waari. Waari korostaa brändin tärkeyttä, sillä kun kylällä on brändi, siihen on sekä kyläläisen että vierailijan helppo kiinnittyä. Kylästä herää silloin positiivisempia mielikuvia, ja se jää usein paremmin mieleen. – Brändi tekee kylän toiminnasta järjestelmällisempää ja ammattimaisempaa. Toiminta näyttää selkeämmältä ja tavoitteellisemmalta kuin ilman brändiä, ja kylän viestintä on myös johdonmukaisempaa, lisää Waari. Waarin mukaan on myös tärkeää, että uutta brändiä käytetään ahkerasti. Sen vuoksi hankkeeseen sisältyi toimenpidekokeiluja, joissa uudet brändit pääsivät käyttöön. Pyhämaassa päätettiin esimerkiksi hankkia tapahtumia varten suuri juhlateltta uudella logolla varustettuna, kun taas Rautilassa teetettiin brändin mukaiset roll up -mainokset tapahtumissa käytettäviksi. – Oli mahtavaa, että brändit saatiin heti käyttöön. Teimme kuitenkin vielä viimeisessä tapaamisessa kylän toimijoiden kanssa jatkoa varten toimenpidesuunnitelman, jonka avulla saimme brändityölle jatkuvuutta ja uusia ideoita tulevaisuuden varalle, sanoo Waari.
Pyhämaan kyläkauppa on yksi ensimmäisistä alueen yrityksistä, jotka ovat ottaneet uuden logon käyttöönsä.
Pyhämaassa brändi jo aktiivisessa käytössä Toinen hankkeeseen osallistuneista kylistä, rannikolla Uudenkaupungin kupeessa sijaitseva Pyhämaa, on profiloitunut pieneksi, mutta eläväiseksi rannikkokyläksi. Pyhämaan matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kari Aallon mukaan Pyhämaa valikoitui brändäyshankkeeseen sen vuoksi, että se on aktiivisempi, kuin moni muu seudun paikkakunnista. Pyhämaassa on myös tehty useita Leader Ravakan rahoittamia hankkeita, kuten uudet opastekyltit matkailijoita varten, Suviteatterin katsomo ja 18-väyläinen frisbeegolf-rata. – Pyrimme tekemään kylästä viihtyisän, jotta ihmiset muuttaisivat tänne. On tärkeää houkutella kylään uusia asukkaita, jotta saisimme kylän koulun säilymään. Matkailu on vain apuväline siihen, kertoo Aalto. Brändin iloiset värit kuvaavat Pyhämaata. Vaikka kyseessä on luonnonläheinen kylä, ei ole kyse silti pelkästä luontokohteesta, vaan kylään mahtuu myös monenlaista muuta nähtävää. Logon ja värien lisäksi brändiin liittyy myös muun muassa mielikuvia kylästä ja kyläläisistä: pyhämaalaisen pitää Aallon mukaan olla muun muassa vaatimaton, mutta luotettava. Itseään ei myöskään Pyhämaalla turhaan kehuta, mutta pyritään silti ylittämään odotukset. Kyläläisten ja ammattilaisten yhteistyössä luoma brändi otettiin kylässä liikutuksella vastaan. – Julkaisutilaisuudessa ihmisillä oli kyyneleet silmissä, kun he lukivat Pyhämaan kuvauksen. Se oli niin osuva, kertoo Aalto. Brändi on saatu Aallon mukaan vähitellen yhä enemmän käyttöön Pyhämaassa, vaikka vielä ihan kaikki eivät brändiä tunnista. – Uskon, että brändi tulee vähitellen yhä tunnetummaksi. Meillä alkaa olla palikat kasassa, mutta niitä pitää osata käyttää oikein, kertoo Aalto. Puhtia brändin rakentamiseen saatiin myös vierailuilta ystävyyskyliin Latviassa ja Ruotsissa. – Tutustumismatkoilla saatiin brändäykseen oikein hyviä ideoita. Opimme, että brändissä tulisi nähtävyyksien luettelemisen sijaan korostaa, miltä asuminen ja vierailu kylässä tuntuu. Siitä innostuneena teinkin muutaman videon siitä, mitä täällä voi tuntea ja kokea, kertoo Aalto. Brändi näkyy erityisesti Pyhämaan matkailuyhdistyksen hankkimassa juhlateltassa, jota kaikki pyhämaalaiset toimijat voivat hyödyntää omissa tilaisuuksissaan. Viime syksynä myös paikallinen urheiluseura Pyhämaan Pyry lahjoitti kaikille Pyhämaan koululaisille pelipaidat, joihin painettiin uusi logo. Aallon mukaan tarkoitus on saada muutkin alueen yritykset ja yhdistykset käyttämään logoa ja brändiä. – Kyllä se brändi yhteishenkeä tänne kylälle luo. Kaikki ovat myös tykänneet brändistä, mikä oli vähän yllätys, sillä makuasioistahan voi kiistellä, nauraa Aalto.
Pyhämaan matkailuyhdistyksen Kari Aalto kertoo, että uusien asukkaiden houkuteleminen Pyhämaahan on erittäin tärkeää. Erityisesti ulkomaalaiset asukkaat ovat hänen mukaansa tervetulleita kylään kansainvälisyyttä luomaan.
Rautilassa odotellaan vielä vilkkaampaa tapahtumakautta Vehmassalmen rannalla sijaitseva Rautila tiivistetään brändikirjassa rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi paikaksi. Brändissä korostetaan lisäksi kylän aktiivista yhdistystoimintaa sekä mielenkiintoista historiaa Vehmassalmen höyrylaivaliikenteen solmukohtana. Rautilassa brändäystoimintaan osallistui aktiivisesti erityisesti Rautilan-Irjalan kyläyhdistyksen väki. – Brändäyksen suhteen kylässä ei oikeestaan oltu puolesta eikä vastaan. Alkukyselyihin osallistui paljon porukkaa, joka sitten projektin edetessä kyllä hupeni. Brändihankkeesta tuli lopulta Rautilassa kyläyhdistyksen hanke, sillä sitä vietiin eteenpäin lähinnä yhdistyksen voimin, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Jaakkola. Rautila on pääosin kesämökkialuetta, ja vakituisia asukkaita löytyy ainoastaan muutamasta kymmenestä talosta kylän alueella. Jaakkolan mukaan ihmiset viettävätkin Rautilassa aikaa erityisesti kesäisin, minkä vuoksi se on profiloitunut kesäkyläksi. Vehmaan kunta kaavoitti Rautilaan kuitenkin hiljattain uusia omakotitontteja, mikä on tuonut hiljalleen lisää myös vakituisia asukkaita. – Toivon mukaan brändäys auttaa Rautilaa saamaan näkyvyyttä ja uusia asukkaita. Koronan takia ollaan valitettavasti eletty melkoista hiljaiseloa viimeinen vuosi. Toki brändi julkaistiin viime syksynä syysmarkkinoilla, mutta sen hyödyntäminen on jäänyt odottamaan tulevaisuutta, sanoo Jussi Jaakkola. Normaalisti Rautilassa on joulun aikaan myyjäiset, keväällä talvitapahtuma ja kesäaikaan Vehmaan keskustassa useita tapahtumia, joihin kyläyhdistys osallistuu. Lisäksi kyläyhdistys ylläpitää Leader Ravakan tuella Vehmassalmen rantaan rakennettua rantasaunaa, joka kyläläisten onneksi koronarajoitusten hellittäessä saatiin avattua taas yleisölle. Jaakkolan mukaan kyläyhdistys kuitenkin toivoo, että Rautila voisi saada markkinoinnin käyntiin yhteistyössä kunnan kanssa, jotta brändiä saataisiin enemmän esille. – Emme ole saaneet oikein yrityksiäkään innostettua tähän brändityöhön mukaan, sillä niitä ei täällä Rautilan alueella ole kovin montaa. Toisaalta yritysten kontaktointi on myös yhdistykselle resurssikysymys, lisää kyläyhdistyksen tiedottaja Soila Jaakkola. Kyläyhdistys itse kuitenkin käyttää brändiä aktiivisesti. Tällä hetkellä uusi logo on painettu kylän historiikkikirjan uusintapainoksen kyljessä myytävään kirjanmerkkiin ja tapahtumissa käytettäviin roll up -mainoksiin. – Uusi brändi on todella helppokäyttöinen ja visuaalisia elementtejä voi yhdistellä monella tapaa. Aiomme käyttää brändiä tulevaisuuden projekteissa ja hankinnoissa, kuten muun muassa syksyllä Ravakan pieninvestointihankkeen puitteissa hankittavassa teltassa, jota olisi tarkoitus käyttää markkinoilla ja tapahtumissa, lisää Soila Jaakkola. Kyläyhdistys haluaa nostaa myös Rautilan merkittävää historiaa esiin brändin yhteydessä. Rautilassa ollaan vanhan alkuperäisen Vehmaan äärellä, sillä Vehmaan keskus on aikanaan ollut Vehmassalmen rannalla Rautilassa, kunnes paikkakunnalle rakennettiin rautatie. – Sata vuotta sitten Rautila oli merkittävä paikka, sillä täällä oli paljon eri palveluita ja enemmän asukkaita. Voisi sanoa, että sata vuotta sitten Rautila oli brändi vaikkei brändeistä silloin tiedettykään. Tällä hetkellä se elää vähän hiljaiseloa. Brändin liittämistä Rautilan historiaan voisi harkita, ja sitä kautta uudelleen herätellä Rautilan tunnettuutta, kertoo Jussi Jaakkola. Vaikka brändin toimeenpanoa on saatu Rautilassa hieman odottaa, on kyläyhdistyksen väki silti tyytyväinen lopputulokseen. – Brändäyshanke oli mielenkiintoinen projekti ja kokemuksena tosi kiva. Lopputulos oli todella hyvä, joten nyt pitää keksiä tavat hyödyntää sitä, päättää Jussi Jaakkola.
Jussi (vas.) ja Soila Jaakkola esittelevät Rautilan brändin väreillä ja logoilla varustettua roll up -mainosta. Heidän mukaansa ilme on hyvin aikaa kestävä.Vehmassalmen rannalla sijaitseva Rautilan rantasauna houkuttelee kesäisin väkeä jopa Turusta saakka.
