Yritystoiminnasta luovutaan pääsääntöisesti ihan liialla kiireellä. Yrityssalon Sujuvasti seuraavalle -hankkeessa maaseudun yrittäjille jaettiin tietoa siitä, mitä kaikkea yrityskauppojen suunnittelussa kannattaa huomioida ja tehtiin asiantuntijoiden avustuksella yksityiskohtaisia suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Toimivan yrityksen jatkon turvaaminen on tärkeää sekä yrittäjän, henkilökunnan että koko alueen elinvoiman kannalta.
Yrityssalon yrityskauppoihin, omistajanvaihdoksiin ja sukupolvenvaihdoksiin keskittynyt Sujuvasti seuraavalle -hanke on päättynyt, mutta työ näiden teemojen parissa jatkuu. Leader Ykkösakselin tukemassa hankkeessa koottiin vuosien 2020–2021 aikana alan asiantuntijapooli ja luotiin konsepti, joka on nyt osa Yrityssalon palvelurepertuaaria. Toki apua omistajanvaihdoksiin on saanut jo aiemminkin, mutta nyt sitä tarjotaan hyväksi havaitun konseptin mukaisesti.
– Hanke lähti siitä huolesta, että säilyykö työpaikat maaseudulla, kun yrittäjät ikääntyvät. Jo 20 vuotta sitten arvioitiin, että yrityksiä tulee lyhyellä aikavälillä paljon myyntiin, kun suuret ikäluokat eläköityvät, mutta lopulta sellaista piikkiä ei koskaan tullut. Osa oli myynyt yrityksensä jo paljon ennen eläkeikää, osa jatkaa yrittäjänä tappiin asti. Moni vain pisti oven kiinni perässään eikä edes miettinyt, olisiko joku halunnut jatkaa yritystä, selittää hankkeen parissa työskennellyt yritysneuvoja Jukka Heinonen.
Nykyisin yrittäjät ovat hyvin erilaisia keskenään. Osa perustaa elämänsä aikana useita yrityksiä ja siksi omistajanvaihdoksiin liittyviä palveluita on tarjottu ikääntyvien yrittäjien lisäksi myös nuoremmille yrittäjille.
– Luopumisen suunnittelu on yksi osa yritystoiminnan kehittämistä. Vaihtoehtoja kannattaa pohtia jo useampia vuosia ennen kuin myyminen on ajankohtaista, Heinonen neuvoo.
Webinaareja ja yrityskohtaisia tapaamisia
Hankkeen aikana järjestettiin yleisötilaisuuksia, joissa kerrottiin yleisesti omistajanvaihdoksista. Lisäksi oli tilaisuuksia, joissa keskityttiin johonkin tiettyyn teemaan, esimerkiksi verotukseen. Kaikki tilaisuudet voi katsoa myös jälkikäteen Yrityssalon sivuilta.
Lisäksi yrittäjien oli mahdollista saada maksutonta yrityskohtaista neuvontaa. Tähän tilaisuuteen tarttui hankkeen aikana 24 yritystä.
– Tiedän, että tapaamisten jälkeen on syntynyt jo useampi kauppa, mutta tarkkoja lukuja emme saa mistään. Ja jos apua on saatu nyt, kauppa voi syntyä vaikka kahden vuoden kuluttua, kun yritys on ensin saatu myyntikuntoon, Heinonen kertoo.
Myyntikunto ei tarkoita vain yrityksen kannattavuutta, vaan esimerkiksi yhtiömuotoa. Usein esimerkiksi henkilöyhtiö muutetaan osakeyhtiöksi ennen myymistä. Tai jos jatkaja haluaa ostaa pelkän liiketoiminnan, mutta ei kiinteistöjä, niin kauppaa ennen tulee tehdä tiettyjä teknisiä ratkaisuja, joihin voi kulua useampia kuukausia. Siksi yrittäjän kannattaa pyytää asiantuntija-apua jo reilusti ennen kuin myyminen on ajankohtaista – vaikka ostaja olisi jo tiedossakin.
Korona kannusti pohtimaan tulevaisuutta
Hanke toteutettiin juuri koronan jyllätessä maailmassa, mikä hankaloitti toki yleisötilaisuuksien järjestämistä, mutta samalla tarjosi monelle yrittäjälle aikaa keskittyä yrityksensä kehittämiseen ja esimerkiksi tulevaisuudessa siintävän omistajanvaihdoksen suunnitteluun.
– Kokemus oli erittäin positiivinen. Hankkeen kohteena oli ennen kaikkea maaseudun pienet yritykset, joissa on usein sellainen ajatus, että ehkä myyntihaluja olisi, mutta siitä ei haluta pienessä yhteisössä kertoa kenellekään. Moni miettii, mitä naapurit ajattelevat. Isoissa kaupungeissa yksittäiset yrityskaupat eivät saa samalla tavalla huomiota, selittää Heinonen.
Hankkeessa on juurrutettu ajatusta, että omistajanvaihdoksen suunnittelu on osa yrityksen kehittämistä ja sitä kannattaisi oikeastaan miettiä jo silloin, kun yrityksen perustaa.
Aluekehityksen kannalta voi olla hyvinkin merkittävää, että maaseudun pienille yrityksille löydetään ostajat, jolloin työpaikat ja elinvoima säilyvät.
– Teknisesti maaseudun yrityksissä pitää tehdä ihan niitä samoja toimenpiteitä kuin kaupungissakin. Taloudellinen tilanne pitää olla sellainen, että yritys kiinnostaa, kirjanpidon tulee olla ajan tasalla – samoin koneet, laitteet ja kalusto. Ja avoimuus auttaa. Kukaan ei osta sikaa säkissä!
Yrityksen hinnoittelussa Heinonen muistuttaa, että ostaja on yleensä kiinnostunut kannattavasta liiketoiminnasta, valmiista asiakaskunnasta ja ehkä nimestä, mutta ei siitä, millainen elämäntyö yritys on omistajalleen ollut. Siksi yrityksen rahallinen arvo voi poiketa paljonkin siitä, mikä arvo yrityksellä on perustajalleen.
Paitsi hintaa, myös parhaita ratkaisuja yrityskauppoihin kannattaa miettiä yhdessä asiantuntijan kanssa. Joskus kannattaa myydä pelkkä liiketoiminta ja nostaa rahaa tyhjästä yhtiöstä useamman vuoden ajan, joskus kannattaa myydä koko yhtiö, eli kaikki osakkeet.
Omistajanvaihdokset ovat aina tapetilla
Heinonen on ollut Yrityssalon palveluksessa 14 vuotta ja sitä ennen hän on työskennellyt samojen asioiden parissa pankkimaailmassa. Omistajanvaihdokset eivät ole uusi aihe, eikä se ole myöskään mihinkään katoamassa.
– Omistajanvaihdokset ovat aina tapetilla! Ja jotta meidän yrityskanta olisi kilpailukykyinen, pitäisi omistajanvaihdoksia tehdä paljon nykyistä enemmän, Heinonen kommentoi.
Yrityssalo on Salon kaupungin kehittämisyhtiö, joka palvelee salolaisten yrittäjien ja yritysten lisäksi esimerkiksi Someron yrityksiä.
Luopuvien yrittäjien lisäksi omistajanvaihdoksista on puhuttu myös yrittäjyydestä haaveilevien kanssa. Aina ei kannata lähteä nollasta liikkeelle, sillä usein yrityskauppa on perustamista varmempi vaihtoehto onnistua.
Ja toisaalta myynti voi olla myös kasvun väline. Uusi osaomistaja voi tuoda mukanaan paitsi uutta rahaa myös uutta osaamista ja näin yrityskauppa voi mahdollistaa vaikka markkinoiden laajentumisen tai kokonaan uusien liiketoiminta-alueiden haltuunoton. Omaa työntekijää voidaan ajaa sisään yrittäjyyteen osaomistajuuden kautta tai osakkeita siirtää seuraavalle sukupolvelle pikkuhiljaa.
Sujuvasti seuraavalle -hanke on saanut Leader Ykkösakselilta 80 prosentin rahoituksen maaseuturahastosta 80 500 euron budjetilleen.
Teksti ja kuvat: Janica Vilen
