Suomusjärven frisbeegolfradan avajaisia vietetään keväällä!

Nainen heittää frisbeetä metsässä.

 

Frisbeegolfin suosio kasvaa edelleen ja uusia ratoja rakennetaan koko ajan lisää ympäri Suomen. Seuraavaksi lajin harrastajat pääsevät testaamaan uutta rataa Salon Suomusjärvelle.

Leader Ykkösakseli on myöntänyt tukea jo useamman frisbeegolfradan rakentamiseen. Leader-tuella on rakennettu ratoja esimerkiksi Salon Märynummeen ja Vihdin Nummelaan. Tänä vuonna Ykkösakseli on tukenut uuden radan rakentamista Suomusjärvelle. Hankkeesta vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suomusjärven paikallisyhdistys.

– Kysyimme suomusjärveläisiltä, mitä uutta tänne kaivataan ja kyselystä nousi idea frisbeegolfradasta. Aloitimme talkoot keväällä, ja nyt täältä puuttuu käytännössä enää opasteet, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja ja hankevastaava Tanja Heinänen.

Nopeasta toiminnasta on kiittäminen aktiivisia talkoolaisia. Vapaaehtoisia on ollut yhteensä noin 35, mutta töitä on tehty pienissä porukoissa. Yhteensä talkootunteja kertyi hankkeen aikana yli 500. 

– Työtä helpotti paljon sekin, että kyläläisillä oli itsellään niin paljon työkaluja ja työkoneita käytettävissä, että saimme nopeasti valmista jälkeä, kiittelee Heinänen. 

Muutamat suurimmat puut on käyty kaatamassa väyliltä ammattilaisvoimin, mutta kaikki muu on tehty talkoilla suunnittelusta alkaen. Frisbeegolfradan pääsuunnittelijana on toiminut Sami Lindholm. 

Nainen seisoo harja kädessä frisbeegolfradan heittopaikalla.
Heittopaikat on nikkaroitu talkoilla. Kuvassa Tanja Heinänen harjaa hiekkaa heittopaikan mattoon, jotta siinä ei liukastuisi.

Suomusjärven rata lähtee urheilukentältä ja kulkee pururadan läheisyydessä. Radalla on yhteensä 12 väylää, joiden kaikkien vaikeusaste on par 3. Väylät on kuitenkin suunniteltu niin, että heittäminen on mielekästä sekä aloittelijoille että kokeneille frisbeegolfaajille. Koko radan kiertämiseen kannattaa varata aikaa noin puolitoista tuntia. 

MLL:n lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomusjärven Sisu, Suomusjärven koulun vanhempaintoimikunta, Suomusjärvi-seura ja Suomusjärven maatalousnaiset. Rata tulee olemaan hiihtokautta lukuunottamatta aina kaikkien vapaassa käytössä ja myös paikallisen koulun ja päiväkodin hyödynnettävissä.

Vihreä opaskyltti kalliolla, jonka päältä on kääritty maaperäkerros pois.
Kuntta on kääritty pois pahimmista paikoista, ja kaiteita tai muita tukia on vielä tulossa turvallisuuden varmistamiseksi.

Avajaisia juhlitaan keväällä

Uuden radan avajaisia vietetään keväällä.

– Vähän olemme jo miettineet, kuka tulee heittämään virallista avausheittoa ja millaista ohjelmaa järjestetään. Toiveissa olisi saada avajaisten yhteyteen myös pieni kurssi frisbeegolfista, Heinänen kertoo. 

Kesäksi on toiveissa saada radan varteen myös roskiksia. Frisbeegolfkiekkojen vuokraamistakin on jo ideoitu paikallisten nuorten keskuudessa. 

– Tämä on Suomusjärven ensimmäinen frisbeegolfrata, mutta Salon alueella ratoja on jo useampia. Kesällä voisi järjestää vaikka turnauksen, jossa kierretään kaikki Salon radat, Heinänen pohtii. 

Salossa toimii paikallinen frisbeegolfseura, josta saatiin vinkkejä myös Suomusjärven väylille. 

Nainen kävelee pienellä puusillalla metsässä, josta on kaadettu puita.
Yhdelle väylälle on rakennettu pieni silta helpottamaan kulkemista ja se alle vesipiste, jossa voi tarvittaessa vaikka huuhdella kädet.

Leader-tuki apuna

Varsinais-Suomessa Leader-tuella on saatu aikaan jo toistakymmentä frisbeegolfrataa. Radat ovat pääsääntöisesti yleishyödyllisessä käytössä, joten Leader-rahoitus sopii rakentamiseen hyvin. Suomusjärven radalle Ykkösakseli myönsi 50 prosentin tuen. 

– Meidän kokonaisbudjetti oli 20 000 euroa, joten tämä ei olisi mitenkään onnistunut ilman Leader-rahoitusta, toteaa Heinänen. 

Rahoituksen lisäksi hän muistuttaa neuvonnan tärkeydestä. Leader Ykkösakselista on tullut hankkeeseen hyviä ohjeita pitkin matkaa. 

Tietoa lajin säännöistä, etiketistä, erilaisten kiekkojen ominaisuuksista ja heittotekniikoista löytyy Suomen frisbeegolfliiton sivuilta. 

Vasemmalla frisbeegolfradan heittopaikka ja oikealla heittoväylä.
Frisbeegolfrata on rakennettu kaupungin maalle. Vuokrasopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi. Tämän väylän varrelta talkoolaiset niittivät parimetrisen heinikon.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

*Juttua muokattu 29.11. klo 10.37. Alkuperäisessä jutussa kerrottiin, että rata saadaan valmiiksi vielä marraskuun aikana, mutta avaus onkin päätetty siirtää kevääseen. Suomusjärven MLL pahoittelee muutosta ja toivottaa kaikki tervetulleeksi pelaamaan keväällä 2022. MLL on perustanut Facebook-sivun nimeltä Suomusjärven frisbeegolfrata. Sieltä pystyy seuraamaan tilannetta.

Loimaalla tehdään Leader-tuella musiikkinäytelmää taiteilija Viljo Marttilasta

Pääskynpesän punainen rakennus.

 

Onkijoella harmonikkansa kanssa tanssimusiikkia säveltänyt Viljo Marttila nousee oman kylänsä harrastajateatterin ensi vuoden näytelmän päätähdeksi. Elämäkerrallinen musikaali on kerännyt yhteen kymmeniä kyläläisiä! 

Haara–Onkijoen kyläyhdistys esittää Loimaalla lokakuussa 2022 musiikkinäytelmän paikallisen taiteilijan Viljo Marttilan (1910–1995) elämästä hänen itsensä säveltämällä musiikilla höystettynä. Puutarhurin valssin näytökset tullaan järjestämään kyläyhdistyksen tukikohdassa, eli Pääskynpesässä.

– Viljo Marttila asui tässä ihan 500 metrin päässä. Hän oli ammatiltaan maalari, mutta kun hän jäi eläkkeelle 60-luvun lopulla, hän alkoi säveltää, kertoo näytelmän käsikirjoitusprojektissa mukana ollut Elsa Hietala. 

Marttila ehti säveltää yli sata kappaletta, suurimmaksi osaksi iskelmää ja tanssimusiikkia. Omat kappaleensa hän sävelsi ja esitti harmonikalla, mutta lisäksi hän soitti ainakin viulua ja pianoa. 

Näytelmä kantaa sen kappaleen nimeä, joka toi hänet valtakunnallisesti ihmisten tietoisuuteen, sillä Puutarhurin valssi -kappaleen jälkeen Yle kävi tekemässä hänestä dokumentin, joka esitettiin televisiossa. 

Musiikkiuran lisäksi Marttila tuli tunnetuksi maisematauluistaan ja puutarhastaan. Onkijoen rannalla sijainnutta puutarhaa käytiin aikanaan ihmettelemässä bussilasteittain. 

Paikallinen työryhmä

Kaksi naista istuu Pääskynpesällä.
Sari Jokela (vas.) vastaa näytelmän musiikista ja Elsa Hietala on tehnyt suuren työn käymällä läpi Viljo Marttilasta tehtyjä lehtijuttuja ja haastattelemalla kyläläisiä.

Näytelmän ovat käsikirjoittaneet yhdessä kylällä itsekin asuva Elsa Hietala ja loimaalainen musiikkiteatteriohjaaja Merikerttu Mutala. Hietala on ammatiltaan historioitsija ja aktiivinen musiikin harrastaja, joten samalla kylällä asuneen Marttilan tuotanto ja elämänvaiheet olivat hänellä jo hyvin hallussa. Hän vastasi tausta-aineiston keräämisestä ja Mutala dramatisoinnista. 

Viljo Marttila sai elinaikanaan paljon mediahuomiota, joten aineistoa hänen elämästään oli hyvin saatavilla. Silti Hietala lähti keräämään myös kyläläisten omia muistoja paikallisesta taiteilijasta. 

Kaikki muistavat, että hän hymyili aina. Ja itsekin muistan hänen olleen hyvin ystävällinen ja auttavainen ihminen. Yhtään negatiivista muistoa en hänestä ole kuullut. 

Näytelmän musiikista ja sen harjoittamisesta vastaa niin ikään loimaalainen Sari Jokela. Hänen kokoamastaan orkesterista löytyy jo rummut, basso, kitara, harmonikka ja huilut. Viulistia vielä etsitään. 

– Musiikki elää ajassa, joten näytelmässä tuttuja kappaleita tullaan esittämään vähän uudenlaisella otteella, hän paljastaa. 

Viljo Marttilan musiikki on yhdistänyt Jokelaa ja Hietalaa jo aiemminkin. Kaksikko on esittänyt Marttilan kappaleita joka kesä pidetyssä kyläyhdistyksen laulutapahtumassa. Tähän näytelmään idea tuli kuitenkin muilta kyläläisiltä. 

Neljä Viljoa näyttämöllä

Seinällä kehyksissä kuva teatteriporukasta.
Haara–Onkijoen kyläyhdistys on tehnyt teatteria jo pitkään. Ensin kyläläiset järjestivät perinnepäivien yhteydessä esityksen 1800-luvun perinnehäistä ja siitä projektista innostuneina he alkoivat tehtailla omia näytelmiä.

Näyttelijöitä on yhteensä parikymmentä lähes vauvasta vaariin – ja muuta väkeä vähintään saman verran kahvinkeittäjistä katsomon rakentajiin ja liikenteenohjaajiin. Monelle työryhmän jäsenelle Viljo Marttila oli henkilökohtaisesti tuttu, mikä lisäsi innokkuutta osallistua. 

Näytelmässä käydään läpi Marttilan elämän kaikkia vaiheita ja siksi päärooliin tarvittiin neljä eri-ikäistä näyttelijää, joista nuorin on 11-vuotias. Näytelmän ensimmäinen osa sijoittuu Punkalaitumelle, josta Marttila on kotoisin. Toinen puoli sijoittuu Onkijoen kylään, johon Marttila muutti rakastuttuaan kylällä asuneeseen Helvi Rajalaan, josta tuli hänen vaimonsa.

Marttilan hahmon lisäksi näyttämöllä nähdään useita muitakin kyläläisille tuttuja henkilöitä, jotka liittyvät taiteilijan tarinaan, esimerkiksi soittokavereita ja ystäviä.

– Aloitamme harjoitukset tammi–helmikuun vaihteessa ja silloin tehdään viimeiset viilaukset myös käsikirjoitukseen. Täällä on perinteisesti toimittu niin, että ensin kerätään porukka kasaan ja sitten kirjoitetaan jokaiselle rooli, kertoo Hietala. 

Leader-tukea hyödynnetty jo kolmeen kertaan

Pääskynpesän pihapiiri.
Haaran ja Onkijoen yhteinen kyläyhdistys toimii Pääskynpesässä, joka on rakennettu parikymmentä vuotta sitten Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tuella. Kuvassa oikealla näkyy vuonna 2016 niin ikään Leader-tuella rakennettu leikkipaikka.

Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry on myöntänyt teatterihankkeelle Leader-tukea. 

– Olisi ollut aika vaikea lähteä liikkeelle ilman rahoitusta nyt, kun kaikki olivat koronan jäljiltä omissa poteroissaan. Juuri tällaisena korona-aikana tuntuu todella hyvältä, että voimme palkata ammattiohjaajan, kommentoi Hietala. 

– Enkä keksi montaa parempaa tapaa elävöittää kylää ja kerätä ihmisiä yhteen, hän lisää.

Leader-tukea on hyödynnetty kyläyhdistyksessä ennenkin. Vuonna 2016 kylätalon pihalle valmistui uusi leikkipaikka, joka osaltaan tukee kylätalon toimintaa ja palvelee ennen kaikkea kylällä asuvia lapsiperheitä. Ja myös 2000-luvun alussa valmistunut Pääskynpesä on saanut tukea Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneilta. 

Pääskynpesä on nykyisin paitsi kyläyhdistyksen myös muiden paikallisten yhdistysten tukikohta. Saman katon alla toimii muun muassa työväenopiston harrastuspiirejä, Loimaan metsästysseura, paikallinen pienviljelijäyhdistys sekä Maa- ja kotitalousnaiset. Lisäksi taloa vuokrataan juhlatilaksi. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Ely-keskus valmistelee KIPSI-hankeen laajenemista koko Suomen rannikkoalueelle

Maata, jossa näkyy traktorin jäljet.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa sivuillaan valmistelevansa yhdessä muiden ELY-keskusten kanssa KIPSI-hankkeen laajenemista koko Suomen rannikon kattavaksi. Valmisteilla olevan hankkeen laajeneminen on tarkoitus toteuttaa EU:n elvytyspaketista haettavalla rahoituksella.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitetussa KIPSI-hankkeessa levitetään Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä yhteistyössä viljelijöiden kanssa vuosina 2020–2023. Tähän mennessä alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on käsitelty kipsillä.

Laajenevan KIPSI-hankkeen valmistelu on hyvässä vauhdissa ja tavoitteena on, että hanke käynnistyy jo vuoden 2022 alussa. Hankkeen on tarkoitus laajentua Varsinais-Suomen lisäksi Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueelle.

Kipsikäsittely vähentää merkittävästi maatalouden fosforikuormitusta ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesistöön. Paras vesiensuojeluhyöty on saatavissa kipsikäsittelyyn soveltuvilla eroosioherkillä savimailla. Suomessa yleisimmin käytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset. Kipsikäsittelytuki myönnetään palveluna kipsikäsittelyyn soveltuville pelloille viljelijän hakemuksesta.

Varsin Hyvän nuorisotyöryhmä perustetaan joulukuussa!

Joona Silvola toimistossaan.

 

Oletko kiinnostunut oman asuinalueesi kehittämisestä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä? Kiinnostaako alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö? Turun seudun 13–25-vuotiailla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus liittyä mukaan Leader Varsin Hyvän nuorisotyöryhmään!

Leader Varsin Hyvän projektikoordinaattori Joona Silvola kiertää parhaillaan Turun seudun kunnissa kertomassa nuorille maaseudun kehittämisestä. Varsin Hyvään ollaan perustamassa nuorisotyöryhmää, johon pyritään saamaan edustus kaikista Leader-ryhmän toiminta-alueen kunnista: Kaarinasta, Liedosta, Maskusta, Naantalista, Nousiaisista, Paimiosta, Raisiosta, Ruskolta, Sauvosta, Taivassalosta ja Turusta. 

– Useampi nuori on jo löytynyt! Vielä seuraavat pari viikkoa kierrän kunnissa, ja joulukuussa olisi sitten tarkoitus järjestäytyä, kertoo Silvola. 

Nuorisotyöryhmässä pääsee vaikuttamaan siihen, miten maaseutua kehitetään Turun seudulla ja millaisiin asioihin EU:n maaseuturahaston tukivaroja suunnataan. Nuorisotyöryhmä saa käsittelyynsä nuorten omia hankehakemuksia ja pääsee lisäksi osallistumaan monenlaisiin työpajoihin ja opintomatkoihin. 

– Lisäksi toiminnalla on paljon välillisiä hyötyjä. Nuorisotoiminnasta voi olla hyötyä esimerkiksi työnhaussa. Nuorisoyhteistyön kautta voi saada myös uusia kavereita ja sellaisia verkostoja, joista on hyötyä aikuisiällä. 

25-vuotias Silvola on itse toiminut useamman vuoden Uudenkaupungin nuorisovaltuustossa.

– Siitä on ollut ihan selkeää hyötyä. Tuskin olisin tätäkään työpaikkaa saanut ilman sitä kokemusta, Silvola pohtii. 

Tukea yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen

Tuleva nuorisotyöryhmä pääsee käsittelemään Nuoriso-Leaderin hakemuksia. Varsin Hyvä tarjoaa Nuoriso-Leaderin kautta rahoitusta tällä hetkellä nuorten yrittäjyyden edistämiseen ja kestävää kehitystä tukevaan toimintaan. 

Jos maaseudulla asuva nuori haluaa työllistää itsensä, toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin kuluihin tai tarvittaviin investointeihin voi saada korkeintaan 500 euron tuen.

Kestävää kehitystä tukeva rahoitus on myös korkeintaan 500 euroa. Sitä voi saada esimerkiksi teeman mukaisen tapahtuman järjestämisestä syntyviin kuluihin, kurssitoimintaan, yhteiskäyttöön tulevien harrastusvälineiden hankintaan, opintoretkien kuljetuksiin, tilavuokriin tai esiintyjäpalkkioihin. Hakijana voi toimia vähintään kolmen 12–25-vuotiaan nuoren ryhmä, alueella toimiva yhdistys tai kunnan nuorisotoimi.

Kansainvälisiä mahdollisuuksia

Leader Varsin Hyvän nuorisotoimintaa kehitetään osana Opportunities for Young People -hanketta. Hankkeen aikana perustetaan Varsin Hyvälle oma nuorisotyöryhmä ja kehitetään omaa nuorisotoimintaa, mutta tehdään myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhtenä hankekumppanina Varsin Hyvällä on Vakka-Suomessa toimiva Leader Ravakka ja toisena Pohjois-Italiassa toimiva Leader-ryhmä.

– Tarkoitus on lähteä ensi keväänä käymään Italiassa ja italialaiset tulevat sitten vastavierailulle Suomeen kesän aikana. Yhteistyön kautta nuoret saavat kansainvälisiä verkostoja ja kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta, Silvola kertoo. 

Tähän mennessä italialaisten kanssa on pidetty vasta yksi palaveri, mutta jo sen perusteella Silvola uskoo, että yhteistyöstä tulee hedelmällistä.

– Siellä ollaan vasta käynnistämässä nuorisovaltuustoja. Suomessa työ on jo pitkällä, joten pystymme kertomaan heille täällä saaduista kokemuksista. 

Leader-toiminta tähtää maaseudun kehittämiseen omalla kotiseudulla, mutta yhteistyössä laajan eurooppalaisen verkoston kanssa. Nuorisotyöryhmän kautta pääsee siis vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan omia kotikulmia kehitetään ja samalla tutustumaan kansainväliseen maaseutupolitiikkaan.

Työpajoja ja aktivointia

Leader Varsin Hyvän nuorisotoiminnassa korostuu monenlaiset työpajat. Ensimmäinen niistä järjestetään heti joulukuussa Sauvossa yhteistyössä Paimion–Sauvon 4H-yhdistyksen kanssa. Työpajan teemana on nuorten kesäyrittäjyys.

Tulossa on myös yhteisiä työpajoja Leader Ravakan nuorisotyöryhmän kanssa. 

– Siellä on toiminut nuorisotyöryhmä jo jonkin aikaa, joten voimme oppia heiltä paljon, Silvola sanoo. 

Lisäksi nuorisotyöryhmän jäsenten toivotaan vievän omiin kotikuntiinsa viestiä NuorisoLeaderin mahdollisuuksista. Tällä hetkellä tukimuoto on vielä melko tuntematon. 

Vaikka mahdollisuuksia on paljon, toiminnan on kuitenkin tarkoitus olla harrastusmaista. Kokouksia järjestetään vuoden aikana 4–6 ja niistä maksetaan kokouspalkkio matkakuluineen. 

– Nuorilla on elämässään niin paljon kaikkea muutakin, että tämän toiminnan ei ole tarkoitus kuormittaa ketään, Silvola päättää.

 

Kiinnostuitko?

Ilmoittaudu mukaan toimintaan Varsin Hyvän sivuilla!

 

Paraisten palokuntavarasto on yksi Lux Archipelagon kohteista!

Palokuntavarstorakennuksen julkisivu.

 

Paraisten kirkon kupeeseen vuonna 1907 rakennettu palokuntatalo ehti olla unohduksissa vuosikymmeniä. Nyt uuteen loistoonsa Leader-tuella remontoitu rakennus on yksi Lux Archipelago -viikon kohteista!

Paraisten vapaapalokunta perustettiin vuonna 1894 ja vuonna 1907 kirkon kupeeseen valmistui Paraisten ensimmäinen palokuntatalo. Se jäi kuitenkin nopeasti pieneksi ja vapaapalokunnan toiminta päätettiin siirtää keskustaan VPK:n talon viereen vuonna 1926. Vanha rakennus jäi varastoksi. Vuonna 1933 seurakunta osti sen itselleen työkaluvajaksi. 

Myöhemmin 70-luvulla seurakunta oli aikeissa purkaa rakennuksen ja silloin kotiseutuyhdistys heräsi. 

– Kotiseutuyhdistys halusi säästää rakennuksen ja nyt se on kotiseutuyhdistyksen omistuksessa, vaikkakin kirkon tontilla. Silloin yhdistys teki rakennukseen uuden tornin vanhojen piirustusten mukaan ja tänne avattiin vapaapalokunnan näyttely, kertoo kotiseutuyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Lena Långbacka. 

Tavaraa kertyi kuitenkin niin paljon, että rakennus jäi käytännössä vapaapalokunnan vanhojen tavaroiden varastoksi. Ajan saatossa katto alkoi vuotaa ja rakennus muutenkin rapistua. 

Nainen palokuntavarastosta kertovan näyttelyn keskellä.
Paraisten kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Lena Lånbacka esitteli näyttelyä Leader-toimijoille perjantaina 5. marraskuuta.

Kaksi Leader-hanketta

Vuonna 2018 Paraisten kotiseutuyhdistys alkoi kunnostaa suojeltua rakennusta I samma båt – Samassa veneessä ry:n tukeman Leader-hankkeen turvin. Kunnostushankkeen budjetti oli 62 000 ja siihen myönnetyn Leader-tuen osuus 65 %. Muita rahoittajia olivat Svenska kulturfonden, Konstsamfundet, Martha och Albin Löfgrenin kulttuurirahasto, Vanhan Malmin säätiö, Nordkalk ja Lähitapiola Etelärannikko. 

– Täällä oli sen verran vesivahinkoja, että torni oli lähellä romahtaa. Ensin rakennus piti tukea ja tyhjentää. Sitten oli paljon paperitöitä ja vasta sitten alkoi varsinainen kunnostus. Sisäkatto on uusittu melkein kokonaan ja peltikatto kokonaan. Tällainen katto on todella harvinainen, Långbacka kertoo. 

Myös lattia piti purkaa kokonaan, mutta osa lankuista pystyttiin vielä hyödyntämään. Koko rakennus nousi 15 senttiä ja torni sai uudet ikkunat. Suurin osa töistä piti teettää ammattilaisilla, mutta silti kotiseutuyhdistyksen väelle ja muille talkoisiin osallistuneille kertyi 250 tuntia vapaaehtoistyötä esimerkiksi maalaamisesta ja sitä edeltävistä pohjatöistä. 

Rapistunut rakennus, jonka seinän edessä rakennustelineet.
Talkootyötunteja kertyi 250. Kuva: Paraisten kotiseutuyhdistys.

Kun rakennus saatiin kuntoon, kotiseutuyhdistys toteutti vielä toisen Leader-hankkeen. Siinä tehtiin palokuntavarastoon näyttely rakennuksen historiasta ja vapaapalokunnan vaiheista Paraisilla. Näyttelyhankkeen kokonaisbudjetti oli 13 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 70 %. 

Kotiseutuyhdistys on saanut paikallisilta paljon kiitosta urakastaan. Ovet avattiin kesäkuussa 2021 ja sen jälkeen on kävijöitä riittänyt. 

Punainen hevosvetoinen koneruisku, jonka päällä kaksi palokypärää.
Palokuntatalon valmistumisvuonna Paraisten vapaapalokunta sai paloapuyhdistykseltä lahjoituksena hevosvetoisen koneruiskun, jota leikkimielisesti kutsuttiin Paksuksi Bertaksi. Nyt Paksu Bertta on osa palokuntavaraston näyttelyä.
Näyttelyn esineitä. Palotorvi on kuvassa etualan vasemmassa reunassa.
Kun palokuntatalo valmistui vuonna 1907, Paraisilla oli vasta vaatimaton puhelinverkko. Malmilla asuva palomies vastaanotti hätäpuhelut ja hälytti muut palokuntalaiset paikalle puhaltamalla palotorveen (kuvassa vasemmalla) palokuntatalon tornissa.

Valoa pimeyteen!

Palokuntavaraston sisälle näkee aina lasioven läpi ja näyttelyteksit pääsee lukemaan tai kuuntelemaan pihalla olevan qr-koodin kautta, joten kohteessa voi vierailla koska tahansa. Varsinaisia aukioloaikoja kohteella ei ole, mutta kotiseutuyhdistyksen aktiivit tulevat tarvittaessa opastamaan. 

Nyt käynnissä on Lux Archipelago -tapahtuma, jonka aikana rakennus komeilee juhlavalaistuksessa ja ovet pidetään auki. Tapahtuma jatkuu 21. marraskuuta asti. 

Palkuntavaraston rakennus iltavalaistuksessa.
Leader-tuella remontoitu rakennus on yksi Lux Archipelago -viikon kohteista. Kuva: Lena Långbacka.

Auraamosta tuli kaikenikäisten auralaisten kohtaamispaikka!

 

Auran keskustaan vuonna 2019 avatussa Auraamossa on saman katon alla muun muassa kauppa, perhekahvila, työttömien työpaja ja Aurajoen matkailutien infopiste. Tilaa kehitetään edelleen koko ajan. Uusimpana investointina Auraamoon tehtiin teatteritila Auran uudelle Nuorisoteatterille Leader Jokivarsikumppaneiden tuella.

Auran keskustassa vuosia palvellut Valintatalo lopetti toimintansa vuonna 2017 ja Auran kunta osti kiinteistön itselleen vuonna 2018. Jo seuraavana vuonna 2019 kiinteistökauppa alkoi kantaa hedelmää, kun tiloihin avattiin kuntalaisten yhteinen olohuone ja monitoimitalo Auraamo. 

– On kunnan elinvoiman kannalta tosi tärkeää, että täällä on paikka, jossa ihmiset tapaavat säännöllisesti, kommentoi Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio. 

Nainen seisoo kaupassa keltainen huivi kaulassaan.
Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio Auraamon myymälässä.

Suunnitteluvaiheessa ideoita tilan käyttöön kerättiin kuntalaisilta. Tarvetta oli nimenomaan matalan kynnyksen maksuttomalle yhteiskäyttötilalle – ja sellainen Auraamosta lopulta tuli. Muutamia väliseiniä lisäämällä ja pienellä pintaremontilla kuntalaisille saatiin aikaan oiva kokoontumispaikka. 

– Investointilistalla on vielä lämmitys- ja ilmastointipuolen juttuja ja on tänne tehty sisustussuunnitelmakin, jota lähdetään toteuttamaan toivottavasti ensi vuonna, kertoo Alkio. 

Nykyinen sisustus on kiertotalouden malliesimerkki. Vanhat kalusteet ovat saaneet Auraamossa uuden elämän ja tekevät tilasta sympaattisen ja helposti lähestyttävän. 

Auraamo on saanut paljon kiitosta paikallisilta ja herättänyt kiinnostusta myös naapurikunnissa. Tila on valittu yhdeksi esittelykohteeksi ensi vuonna ilmestyvään Varsinais-Suomen Kylät ry:n teokseen Vanha talo, uusi meininki, joka kertoo esimerkkejä maaseudun vanhojen rakennusten kekseliäästä uusiokäytöstä.   

Yleiskuva Auraamon aulasta. Vasemmalla näkyy piano ja oikealla pöytäryhmiä.
Auraamo tulee olemaan yksi esimerkki Varsinais-Suomen Kylien ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa.

Myymälä ja tapahtumat tukevat toisiaan

Auraamossa toimii Elävän virran yhdistyksen ylläpitämä myymälä, jossa on tarjolla noin 30 auralaisen pienyrittäjän tuotteita: käsitöitä, elintarvikkeita ja monenlaista muuta! Samalta tiskiltä vuokrataan myös esimerkiksi sup-lautoja, joilla voi lähteä seikkailemaan vieressä virtaavalle Aurajoelle. Lisäksi myymälä voi toimia lippupisteenä Auraamon viereen rakennetun Sisupuiston tapahtumille. Auraamossa toimii myös Aurajoen matkailutien infopiste. 

Auraamon aula toimii maksuttomana paikkana tapahtumien järjestämiseen ja esimerkiksi etätyöpisteenä. Tiloissa on internetyhteys ja pistorasioita työskentelyä varten. Töiden lomassa voi lukea päivän lehdet ja taukokahvit saa ostettua viereisestä myymälästä. 

Aurajoen matkailutien standi ja esitteitä.
Auraamossa toimii myös Aurajoen matkailutien infopiste. Turusta Oripäähän kulkevaa matkailutietä on kehitetty kolmen eri Leader-hankkeen kautta.

Auraamon kokoushuone on yhdistyksillä kovassa käytössä. Vakituisia käyttäjiä ovat esimerkiksi Auran SPR ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka järjestää tiloissa perhekahvilaa. Kokoushuoneen lisäksi yhdistykset pystyvät hyödyntämään myös talon keittiötä.

Tiloja käyttävät yhdistykset ja myymälän asiakkaat pysyvät perillä Auraamon tapahtumista ja tapahtumat taas tuovat asiakkaita myymälään ja heittävät sisään yhdistysten toimintaan. 

– Mitä enemmän täällä tapahtuu, sitä paremmin tila vastaa tarkoitustaan. Yhdistykset voivat järjestää toimintaa Auraamossa aina veloituksetta, Alkio toteaa.  

Auraamo on vahvasti mukana myös uusille asukkaille suunnatussa Auran kunnan infopaketissa. Auran kunnan väkiluku on juuri ylittänyt 4 000 asukkaan rajan. Uusille asukkaille Auraamo on oiva paikka tutustua sekä kunnan palveluihin, elinkeinoelämään että yhdistyskenttään. 

Iltatorit saivat hyvän vastaanoton

Nainen ja mies laajennetulla lastauslaiturilla.
Vanhasta lastauslaiturista tehtiin esiintymislava iltatoreja ja muita tapahtumia varten. Kuvassa Anna-Mari Alkio esittelee lavaa Varsinais-Suomen kyläasimies Tauno Linkorannalle.

Auraamon pihaa on viime vuosina muokattu tori-alueeksi. Kesätiistaisin järjestettävät iltatorit ovat tulleet nopeasti todella suosituiksi. Torimyyjien käyttöön on ehostettu kunnan vanhoja bussipysäkkejä ja keväällä 2020 pihalta purettiin vanha huoltorakennus. 

Pisteenä i:n päälle rakennuksen takana olevasta vanhasta lastauslaiturista tehtiin esiintymislava.

– Kesällä täällä oli jo pari bändiäkin esiintymässä. Toritoimintaa kehitetään eteenpäin koko ajan, Alkio esittelee. 

Teatteri on Auraamon uusin tulokas

Auran Nuorisoteatterin standi ja taustalla mustaksi maalattu teatteritila.
Auran Nuorisoteatterilla on nyt oma näyttämö Auraamossa.

Uusimpana projektina Auraamoon on syksyllä 2021 valmistunut Auran Nuorisoteatterin näyttämötila, joka suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Auran ja sen lähikuntien alle 29-vuotiaiden nuorten kanssa, joille toimintakin tullaan suuntaamaan. 

Teatteria on kehitetty kahden eri Leader-hankkeen avulla, joita kumpaankin hallinnoi Auran kunta. Investointihankkeessa teatterille hankittiin kalusteet ja av-tekniikka. Kehittämishankkeessa taas suunnitellaan uusiin tiloihin toimintaa: aloitetaan matalan kynnyksen teatteritoiminta sekä luodaan nuorisoteatterille oma brändi ja markkinointisuunnitelma. Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry myönsi 35 000 euron investointihankkeelle 65 prosentin tuen ja 16 000 euron kehittämishankkeelle 90 prosentin tuen. 

Näytöskausien ulkopuolella teatteritilaa on mahdollista hyödyntää vaikka liikuntahetkiin, luentoihin ja muihin tilaisuuksiin. Esimerkiksi torstaina 11. marraskuuta tilaa hyödyntää Auranmaan Yrittäjämessut. 

Auraamon kautta työelämään

Työpajan pöydällä ompelukone ja monenlaista muuta rekvisiittaa.
Auran kunnan työpajalla valmistetaan tuotteita muun muassa Auraamon myymälään.

Auraamon takaosa on varattu kunnan työllisyyspalveluille. Työpajalla aktivoidaan 18–64-vuotiaita työttömiä ja valmistetaan tuotteita muun muassa Auraamon myymälään. 

Osa asiakkaista hakee työpajalta vauhtia työelämään työttömyysjakson jälkeen; osa on nuoria, jotka vasta ponnistavat työelämään ja harjoittelevat työelämävalmiuksia. Lisäksi paja aktivoi sellaisia työttömiä, jotka ovat jo eläkeiän kynnyksellä, eivätkä välttämättä enää työllisty, mutta kaipaavat elämäänsä työyhteisöä. 

Tarjolla on paitsi käsillä tekemistä myös apua työnhakuun. Työpajan ohjaajat järjestävät työttömille tarpeen mukaan esimerkiksi tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin ja työpaikkoihin.

Vasemmalla kuva tyhjästä kiinteistöstä ennen Auraamoa ja oikealla Auraamon tultua kiinteistöön.
Auran kunnan monitoimitila Auraamo on rakennettu vanhaan Valintatalon kiinteistöön. Nykyisin Valintatalosta muistuttavat enää turkoosit ovenpielet. Julkisivua koristaa nyt yhteisötaideteos Elävä virta, joka on tehty paikallisten taideharrastajien voimin Auranlaakson kansalaisopiston kuvataideopettaja Minna Vainion opastuksella.

 

Teksti: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

Vanha talo, uusi meininki! Maaseudun rakennuksia hyödynnetään kekseliäillä tavoilla

 

Vanha talo, uusi meininki! Maaseudun rakennuksia hyödynnetään kekseliäillä tavoilla

Tauno Linkoranta seisoo Auraamon edessä.

 

Nuorisopalveluita voi hyvin järjestää vanhassa navetassa ja pakohuonepelin rakentaa vanhaan kuivuriin. Vanhan kaupan lastauslaiturista pystyy tekemään esiintymislavan ja bussipysäkit käyvät torilla myyntikojuista. Varsinais-Suomen maaseudulla sijaitsevien vanhojen rakennusten kekseliästä uusiokäyttöä esitellään ensi keväänä ilmestyvässä kirjassa!

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kiertää tänä syksynä tutustumassa toinen toistaan kekseliäämpiin keinoihin hyödyntää maaseudun vanhoja rakennuksia. Varsinais-Suomen Kylät ry julkaisee ensi vuoden puolella aiheesta kirjan.

– Kirjassa tullaan esittelemään 10–12 kohdetta Varsinais-Suomen maaseudulta. Maakunta on täynnä hienoja esimerkkejä, mutta yritän valita mukaan sellaisia kohteita, joita ei ole vielä entuudestaan kulutettu puhki lehtien sivuilla, Linkoranta kertoo projektista. 

Kierros on vielä kesken, mutta tähän mennessä varmistuneita esittelykohteita ovat ainakin Aurassa sijaitseva monitoimitalo Auraamo, Paimiossa sijaitseva Iskun talo, Sauvossa vanhaan kuivuriin tehty pakohuonepeli, Kustavissa yhdistystaloksi muuttunut terveystalo ja Liedossa monenlaisessa käytössä oleva Mannin navetta. 

– Pakopeli on yksi luovimmista ideoista, joihin olen törmännyt. Sen ovat perustaneet 4H-yrityksen pystyyn pistäneet sisarukset. Rakennus on ollut alun perin sauna, jota on myöhemmin korotettu ja muokattu kuivuriksi. Sen jälkeen se on toiminut varastona ja edelleen se on vähän kuin kotimuseo, joka on aivan täynnä kaikenlaista tavaraa, Linkoranta kertoo. 

Uusi käyttötapa voi pelastaa

Linkoranta on vaikuttunut siitä, miten kekseliäillä tavoilla vanhoja rakennuksia on pystytty maaseudulla hyödyntämään tai jopa pelastamaan. Esimerkiksi Paimion keskustassa sijaitseva Iskun talo oli jo niin huonossa kunnossa, että se meinattiin jyrätä maan tasalle, kunnes paikallinen yrittäjä Anton Simolin päätti kunnostaa talon. Nykyään talossa järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja tarjotaan esimerkiksi majoituspalveluita. 

– Eniten olen kierroksellani hämmästynyt sitä, miten valtavia henkilökohtaisia panostuksia moni näistä projekteista on vaatinut. Joillain ihmisillä tuntuu olevan vuorokaudessa tunteja paljon enemmän kuin meillä muilla!

Paljon väkeä saman katon alla

Yleiskuva Auraamon aulasta. Vasemmalla näkyy piano ja oikealla pöytäryhmiä.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kävi 28. lokakuuta tutustumassa Auran keskustassa sijaitsevaan Auraamoon, joka tulee olemaan yksi esimerkki Varsinais-Suomen Kylien ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa.

Joissain kohteissa samaan rakennukseen on yhdistetty kekseliäästi monenlaista toimintaa. Esimerkiksi Liedon asemalla sijaitsevassa Mannin navetassa järjestetään alakerrassa nuorisotoimintaa ja vintillä voi tanssia vaikka häitä. 

Aurassa vanhan Valintatalon tiloihin perustetussa Auraamossa yhteiskäyttöidea on viety vielä pidemmälle. Siellä saman katon alla on muun muassa kauppa, perhekahvila, työttömien työpaja ja Aurajoen matkailutien infopiste.

– Auraamo on vielä siitäkin erityinen esimerkki, että samassa projektissa yhteistyötä tekevät kunta, yhdistykset ja yritykset. Viime vuosina kunnat ovat alkaneet tehdä tiivistä yhteistyötä sekä yhdistysten että yritysten kanssa, mutta yritysten ja yhdistysten välinen yhteistyö on maaseudulla harvinaisempaa, toteaa kyläasiamies. 

Kolmas kirja samasta teemasta

Vanhat rakennukset ovat aina kiinnostaneet Linkorantaa, jolla on historioitsijan tausta. Myös Varsinais-Suomen Kylien kaksi edellistä teosta keskittyvät samaan teemaan. Vuonna 2019 ilmestyi Elävät tilat – Näkökulmia ja keinoja kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina ja vuonna 2020 Seurantalot 2020 – Yhdistystalot mukana muutoksessa. 

Ensi vuonna ilmestyvä kirja kantaa työnimeä Vanha talo, uusi meininki ja sen valmistumista tukee MTK-säätiö.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

Auraamosta tuli kaikenikäisten auralaisten kohtaamispaikka!

Varsinais-Suomen Vuoden maisematekopalkinto lähti Kemiönsaareen

Järvi vasemmalla, mökki oikealla.

 

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset julkistivat tiistaina 2. marraskuuta alueelliset Vuoden maisemateko -kilpailun voittajat 2021. Varsinais-Suomen palkinnon pokkasi Leader-hankkeella kuntoon laitettu kyläranta Kemiönsaaressa Björkboda träskin alueella. 

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten hallitus on valinnut Vuoden maisematekokilpailun alueelliset voittajat. Varsinais-Suomessa palkinto meni Kemiönsaareen Björkbodan ja Nivelaxin kylien asukkaille kylärannan kunnostuksesta. Satakunnassa palkittiin huittislainen Kukonharjan kyläyhdistys joenrannan maisemoinnista.

Kemiönsaaressa Björkboda-järven rannalla sijaitseva Nivelaxin uimaranta on ollut Björkbodan ja Nivelaxin kylien asukkaiden käytössä vuosisatoja. Alueella on monimuotoinen kalliomuodostelma, ja alueelta aukeaa kauniit näkymä yli eteläisen Björkboda-järven. Alueella on kovapohjainen kaunis hiekkauimaranta, mutta sijaintinsa takia rannan uimakäyttö ja hoito on sittemmin hiipunut ja rakenteet rapistuneet käyttökelvottomiksi.

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän rahoittamassa hankkeessa kunnostettiin ja rakennettiin virkistyskäytön kannalta keskeiset rakenteet: kompostikäymälät ulkovarastoineen, pukukopit, istuinryhmiä, tulentekopaikka ja laavukatos sekä infotaulu. Polkuverkosto, laavun ympäristö ja uimaranta hiekoitettiin, lisäksi perustettiin oma parkkipaikka. Kylältä löytyi tarvittavaa osaamista rakennusalalta ja talkoisiin osallistuminen oli erittäin runsasta – talkootyötunteja kertyi yhteensä peräti 700. Suunnitelmissa on Börkboda-järven ympäristöä kiertävä kunnostettu luontopolku, jonka levähdyspaikkana uimaranta toimisi.

Hanke osoitti, että niin pieniä kuin suuriakin tekoja luonnon hyväksi kannattaa toteuttaa myös kylätasolla. Kylältä löytyy talkoohenkeä ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon. On tullut selväksi, että kylärannalla on kunnostettuna iso kysyntä. Sen on jo menneen kesäkauden yleisömäärä osoittanut. Kunnostettuna viihtyisä ja helposti saavutettava virkistysalue lisää rannan käyttöä myös ympärivuotisesti ja antaa kyläläisille viihtyisän kohtaamispaikan, mikä lisää entisestään yhteisöllisyyttä ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen alueella.

Elpymistukien haku on nyt auki maaseudun mikro- ja pienyrityksille!

Piirroskuva maaseudun ihmisistä ja teksti: maaseutu.fi/elpymisrahoitus

 

Maaseudun mikro- ja pienyritykset voivat nyt hakea elpymisvaroista tukea sellaisiin investointeihin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa tai yrityksen energia- ja resurssitehokkuutta. Haku avautui 18. lokakuuta ja jatkuu vuoden 2022 loppuun asti.

Suomi on saanut maaseutuyritysten toiminnan kehittämiseen EU:n maaseuturahastosta elpymisvaroja 26 miljoonaa euroa. 

Maaseudun mikro- ja pienyritykset voivat saada tukea esimerkiksi uusiutuvan energian tai yrityksen tuotantoa tehostavan teknologian käyttöönottoon. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi aurinkopaneelien ja ilmalämpöpumppujen hankinnat tai uudet laitteet ja ohjelmistot, jotka parantavat energia- tai materiaalitehokkuutta. Investointi voi olla myös aineeton. 

Elpymisvaroista rahoitetaan myös biokaasun tuotannon lisäämistä. Jos yritys rakentaa uuden biokaasuntuotantolaitoksen tai -yksikön, tukea voi saada 50 % investoinnin kustannuksista.

Tuen määrä voi vaihdella 2 000 euron ja 200 000 euron välillä. 

Paras käyttökelpoinen uusi tekniikka käyttöön

Elpymisvaroista tuetaan ennen kaikkea investointeja parhaaseen käyttökelpoiseen uuteen tekniikkaan (BAT), jonka avulla voidaan tehokkaimmin parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta ja sitä kautta ehkäistä ympäristön pilaantumista. Tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa kohtuullisin kustannuksin. Tukea ei voi saada käytettyjen koneiden ja laitteiden hankintaan.

Uusi tukimuoto omistajavaihdoksiin!

Tukea on nyt tarjolla myös omistajanvaihdoksen suunnitteluun. Jos haluaa hankkia jo olemassa olevan yrityksen, joka toimii harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla, voi omistajanvaihdoksen valmisteluun tarvittavaan asiantuntija-apuun saada tukea 5 000 – 10 000 euroa.

Haku auki Hyrrässä

Tukea voi hakea maaseudulla toimiva mikro- tai pienyritys, jolla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Maataloustuotteita jalostavat yritykset voivat saada tukea 35 % investoinnin kustannuksista, muut maaseudun mikro- ja pienyritykset 30 %.

Hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa ja päätökset tekee Ely-keskus. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään viimeistään 15.11.2021 vireille tulleita hakemuksia.

Maaseudulle on tarjolla myös muuta rahoitusta

Elpymisvarojen lisäksi Ely-keskuksesta on jatkuvasti haettavissa maaseuturahaston tukia myös yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen maaseudulla. Tukimuotoja on kolme: perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Yritystuen suuruus on pääasiassa 20 % tai korotetusti 35 %. Lisäksi haettavissa on hankerahoituksen puolelle lukeutuva yritysryhmähanke, jossa tukitaso on 75 %.

Maaseuturahaston tukia mikro- ja pienyritysten lisäksi voivat poikkeuksellisesti hakea tukea myös keskisuuret yritykset, jos kyseessä on elintarvikkeiden ensiasteen jalostuksesta.

Lisäksi maaseudun toimijat voivat hakea EU:n elpymisvaroja myös muiden rahastojen kautta. Esimerkiksi rakennerahastot ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto myöntävät elpymisvaroja.

Parhaan tukimuodon löytämisessä auttavat Ely-keskuksen asiantuntijat:

  • Sirkka Rantala, yritysasiantuntija puh. 0295 022 742
  • Mia Vienne, yritysasiantuntija puh. 0295 022 756
  • Markku Alm, yritys- ja energia-asiantuntija puh. 0295 022 542

Lisätietoja tuenhakijalle elpymisvaroista:

www.maaseutu.fi/elpymisrahoitus

www.ruokavirasto.fi/yritystuet

Sukselan kylällä Paimiossa järjestetään tapahtumia tästä lähtien joka kuukausi!

Ihmisiä joogaamassa.

 

Sukselan kyläyhdistys on päättänyt ilahduttaa kylänsä asukkaita kuukausittaisilla tapahtumilla. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin yhteistyössä EkoTeko-hankkeen kanssa ja se keräsi vanhalle Sukselan koululle kolmisenkymmentä osallistujaa. 

Sukselan kyläyhdistys ja Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hanke järjestivät sunnuntaina 24. lokakuuta Sukselan vanhalla koululla kylätapahtuman. Ohjelmallisessa iltapäivässä päästiin nauttimaan musiikillisesta improvisaatioteatterista ja satumaisesta joogahetkestä. Puffetissa myytiin kyläyhdistyksen leipomia herkkuja sekä yhdistyksen omaa omenamehua. 

Kaarinalaisen Ykkösryhmän Pikku J -duo esitti kyläläisille vuorovaikutteista improvisaatioteatteria, jossa erityisesti lapset pääsivät vaikuttamaan esityksen kulkuun. Nina Erjossaaren eli Neiti Ö:n ja Valtteri Lipastin musiikkinumerot saivat hymyn huulille. 

Mies ja nainen esiintyvät.
Valtteri Lipasti ja Nina Erjossaari viihdyttivät kyläläisiä musiikillisella improvisaatioteatterilla.

Joogatuokiosta vastasivat puolestaan paimiolaiset Riina ja Aura Tausa. Äidin ja tyttären johdolla osallistujat pääsivät tutustumaan joogan lempeisiin liikkeisiin ja rauhoittavaan vaikutukseen lapsille suunnatun tarinan kautta. 

Tapahtuma keräsi kolmisenkymmentä osallistujaa ja jatkoa on luvassa. 

– Meillä on tähän asti ollut muutama vuosittainen tapahtuma: maaseutumarkkinat, joulumarkkinat ja kevättalkoot. Nyt olemme suunnitelleet uusia tapahtumia niihin kuukausiin, joissa ei ole tähän asti ollut ohjelmaa, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Perttu Immaisi.

Marraskuussa luvassa on lautapeli-ilta, 12. joulukuuta joulumarkkinat ja tammikuussa hapanjuurileivontakurssi. Tapahtumat keskittyvät vanhalle kyläkoululle, joka toimii yhdistyksen kotipesänä. Tapahtumiin ovat tervetulleita paitsi oman kylän asukkaat myös kaikki muutkin kiinnostuneet. Markkinoilla on käynyt perinteisesti satoja ihmisiä.

Aura ja Riina Tausa ohjasivat Sukselassa rentouttavan joogahetken.

Kaunista maaseutua hyvien yhteyksien päässä

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Perttu Immaisi on kasvanut Sukselan kylässä ja kasvattaa siellä nyt puolisonsa kanssa puolivuotiasta esikoistaan. 

– Olen kotoisin Immaisin maatilalta, joka on ollut meidän suvun hallussa jo 300 vuotta. Kävin välillä opiskelemassa ja töissä Tampereella ja Helsingissä, mutta lopulta kyllästyin asumaan kerrostalossa. Huomasin olevani maalaispoika ja muutin takaisin Sukselaan, hän taustoittaa.

– Tämä on valtavan kaunista seutua, kun Paimionjoki virtaa tuossa vieressä. Ja sijainti on hyvä. Vaikka tämän on ihan maalaiskylä, niin moottoritie on lähellä ja palvelut lyhyen ajan päässä, Immaisi jatkaa. 

Tähtäimessä ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hanke osallistui lokakuun kylätapahtuman järjestelyihin. EkoTeko -hanke tarjoaa maaseudun yhdistyksille apua kestävän kehityksen mukaisten valintojen, toimintojen ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

– Vaikka EkoTeko-hankkeen painopiste on ollut ekologisessa kestävyydessä, apua on tarjolla myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittämiseen, kertoo hankekoordinaattori Tiina Saaresranta.

Sukselan sunnuntaisella tapahtumalla ja sitä seuraavilla tulevilla tapahtumilla toivotaan olevan vaikutusta kyläkulttuurin kestävyyteen. Kylähenki säilyy, kun kyläläiset tuntevat toisensa ja toimivat aktiivisesti yhteisen kylänsä puolesta. 

– Tapahtuman lisäksi teimme yhteistyössä kyläkyselyn, joka toimitettiin kaikkiin Sukselan kylän 130 kotitalouteen. Kyselyllä kartoitetaan kyläläisten toiveita ja ajatuksia siitä, millaista toimintaa kylälle kaivataan, Saaresranta lisää.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen