Uutiset

Haloo maaseudun vinkit Instagramin käyttöön – katso tallenne tai lue artikkeli!

kirjoittaja
Puhelin oranssilla pohjalla ja päällä teksti: Haloo maaseudun vinkit Instagramiin.

 

Haloo maaseudun 19.1.2022 pidetyssä viestintäkoulutuksessa annettiin vinkkejä Instagramin käyttöön. Tähän artikkeliin on koottu pääpiirteittäin samat vinkit tekstimuodossa. Ota siis Instagram haltuun lukemalla tai katsomalla video artikkelin lopusta. 

Instagram on avattu vuonna 2010 ja nyt sitä käyttää jo lähes puolet 15–74-vuotiaista suomalaisista. Koronan myötä suomalaisten sosiaalisen median käyttö on kasvanut entisestään ja tällä hetkellä Instagram on some-kanavista se, joka kasvaa kaikkein nopeimmin. Yrityksille, yhdistyksille ja muille organisaatioille Instagram on otollinen paikka viestiä omasta toiminnasta ja vahvistaa brändin tunnettuutta, sillä jopa 40 % Instagramin käyttäjistä kertoo käyttävänsä Instagramia seuratakseen brändejä ja yrityksiä. Brändiviestintää ei siis koeta Instagramissa häiritseväksi, vaan jopa toivotuksi. Lisää suomalaisten sosiaalisen median käytöstä pääset lukemaan Innowisen sivuilta.

Instgram on alun perin mobiilisovellus ja mobiiliversiossa on edelleen parhaat ja kattavimmat ominaisuudet. Maksuttoman sovelluksen voi ladata omasta sovelluskaupasta. Instagramia voi kuitenkin käyttää myös tietokoneella. Selainversio löytyy osoitteesta instagram.com. Käyttömahdollisuudet vaihtelevat selaimesta riippuen, mutta pääosin selaimen kautta pystyy tällä hetkellä tekemään vain syötejulkaisuja, eli lataamaan kuvia ja videoita omaan Instagramiin. Joihinkin uusimpiin koneisiin on saatavilla myös maksuttomia Instagram-sovelluksia ja lisäksi tarjolla on maksullinen GRIDS-sovellus, jonka voi ladata osoitteesta gridsapp.net. Lisäksi Instagramia pystyy rajoitetusti käyttämään myös Facebookin kautta Business Suitella. Sitä kautta pystyy esimerkiksi ajastamaan julkaisuja ja mainostamaan. 

Oletko uusi käyttäjä?

Jos olet vasta perustamassa Instagram-tiliä, kannattaa miettiä, millä nimellä ihmiset etsivät sinua ja valita käyttäjänimi sen mukaan. Jos viestit organisaation nimissä, kannattaa profiilikuvaksi valita virallinen logo, jonka ihmiset tuntevat. Profiilisi esittelytekstissä voit esitellä organisaatiosi lyhyesti ja lisätä mukaan verkkosivusi osoitteen. 

Seuraavaksi sinua pyydetään valitsemaan, haluatko tilistäsi yksityisen vai julkisen. Jos perustat yksityisen tilin, ihmiset joutuvat pyytämään lupaasi tilin seuraamiseen, eikä näkyvyys ole yhtä hyvä. Organisaatioille suositellaan siksi aina julkista tiliä. Toiseksi pitää valita henkilötilin ja yritystilin välillä. Jos luot heti yritystilin, saat käyttöösi enemmän analytiikkaa ja toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi kaupan pystyy perustamaan vain yritystilin kautta. 

Kun olet luonut tilin, kannattaa seurata mahdollisimman monia tilejä. Aina, kun seuraat uutta tiliä, sen omistaja huomaa, että olet tullut mukaan Instagramiin ja saattaa seurata sinua takaisin. Maaseudun kehittäjien kannattaa seurata ainakin seuraavia tilejä:

  • @haloomaaseutu
  • @maaseutufi
  • @maaseutupolitiikka
  • @mmm.fi
  • @maaparlamentti
  • @leaderravakka
  • @ykkosakseli
  • @varsinhyva
  • @sameboatlag
  • @mtk.varsinais.suomi
  • @suomenkylat

Hyviä vinkkejä Instgramin uusista ominaisuuksista esitellään tilillä @instagramforbusiness

Kuvien julkaisu

Julkaistavan kuvan voi ottaa Instgramin kautta painamalla kamera-ikonia, mutta sen voi ladata myös omasta galleriasta. Näin pystyt hyödyntämään esimerkiksi järjestelmäkameralla otettuja kuvia. Jos haluat samaan julkaisuun useamman kuvan, voit tehdä kuvakarusellin, johon mahtuu korkeintaan 10 kuvaa. 

Instagramin suosima kuvasuhde on neliö, mutta voit vaihtaa kuvasuhteen vaaka- tai pystykuvaksi. Puhelimella skaalaus on liukuva. 

Seuraavaksi pääset lisäämään kuvaasi suodattimia eli filttereitä. Filttereiden suosio on viime vuosina vähentynyt, mutta voi auttaa esimerkiksi yhtenäisen ilmeen luomisessa, jos haluaa, että kuvasi ovat harmoniassa keskenään. Muokkausmahdollisuuksia on Instagramissa lähes yhtä paljon kuvankäsittelyohjelmissa. Voit esimerkiksi suoristaa kuvaa, säätää kirkkautta, kontrastia ja värimäärää, tehdä vinjetin tai sumentaa osan kuvasta.

Vaikka Instagramin käyttö perustuu kuviin, myös kuvatekstin muotoiluun kannattaa kiinnittää huomiota.  Esikatselussa kuvatekstistä näkyy vain muutama rivi. Jos kirjoittaa pidemmän tekstin, kannattaa siis panostaa ensimmäisiin sanoihin! Pitkiin teksteihin kannattaa lisätä rivivälit. Puhelimella rivinvaihdon ja erikoismerkit saa käyttöön 123-näppäimen kautta. Kuvatekstissä voi hyödyntää myös emojeja. 

Instagramissa myös tunnisteiden käyttö on tärkeää! Lisää loppuun esimerkiksi oman brändisi hashtagit tai sisältöön liittyvät hashtagit. Tunnisteissa ei voi olla välimerkkejä tai välilyöntejä. Tunnisteiden kautta sosiaalisessa mediassa voi myös seurata valitsemiaan aiheita. Käy katsomassa esimerkiksi tunnisteet:

  • #maaseutu 
  • #leadersuomi
  • #maapuhuu

Tunnisteiden lisäksi voit nimetä kuvatekstiin asiaan liittyviä tilejä, jotta ne huomaavat julkaisusi. Jos merkitset tilin kuvaan, julkaisu on helppo jakaa eteenpäin. Myös sijainnin pystyy merkitsemään kuvaan, jolloin kuvasi löytyy sijainnin perusteella haettaessa. 

Jos haluat julkaisustasi saavutettavan, voit lisätä vielä vaihtoehtoisen tekstin lisäasetuksista. 

Videot valtaavat alaa

Videoiden avulla on helppo saada sosiaalisessa mediassa ihmisten huomio ja herättää luottamus nopeasti.  Instagramissa on nyt aiempaa helpompaa julkaista videoita. Aikaisempi IGTV on poistunut käytöstä ja nykyisin kaikki videot voi ladata suoraan syötteeseen. Instagram-videoiden maksimipituus on tunti, mutta kannattaa suosia lyhyitä videoita. Esimerkiksi Youtubeen ihmiset menevät katsellakseen videoita, mutta Instagramissa on totuttu selaamaan paljon sisältöä lyhyessä ajassa.

Insta-videon kuvasuhde voi olla neliö, vaaka tai pysty. Vaakavideon kuvasuhde on 1,91:1 ja pystyvideon korkeintaan 9:16. Kannattaa siis suunnitella videot niin, ettei mitään oleellista rajaudu kuvasta ulos. 

Suurin osa ihmisistä selaa Instagramia ilman ääniä, joten videot kannattaa aina tekstittää. 

Videon kansikuvan voi valita videolta mistä tahansa kohtaa. Kansikuvan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä sen perusteella videoosi tartutaan. Muokkausominaisuuksista pääsee leikkaamaan videota ja lisäämään vaikka suodattimia. Tunnisteita ja merkintöjä kannattaa käyttää samalla tavalla kuin kuvissa. 

Tarinat tavoittavat jo 250 miljoonaa katselua päivässä 

Instagramin etusivun yläreunassa näkyvät tarinat lanseerattiin vuonna 2016 ja nykyään ne ovat jo todella suosittuja. Tarinat ovat lyhyitä pystymuotoisia videoita, jotka ovat nähtävillä 24 tuntia. Sen jälkeen ne jäävät arkistoosi, josta voit julkaista niitä uudelleen tai lisätä niitä vaikka profiilisi kohokohtiin. 

Yksi tarina kestää korkeintaan 15 sekuntia. Tarinoihin voi kuitenkin ladata pidemmänkin videon, jolloin se pilkkoutuu automaattisesti 15 sekunnin pätkiin. 

Tarinoiden hauskuus on niihin lisättävät tarrat, giffit, kyselyt, tekstit, piirrokset, boomerangit ja erikoistehosteet, kuten lumisade tai tähtitaivas. Tarinoita tehdessä saa siis päästää luovuutensa valloilleen! 

Tarinoista ei voi tykätä eikä niitä voi kommentoida muuten kuin yksityisviestillä. Silti tarinoissa on paljon helpompi saada aikaan vuorovaikutusta kuin syötejulkaisuissa. Nykyisin tarinoiden kautta pystyy jakamaan myös linkkejä!

Moni suunnittelee syötejulkaisunsa tarkoin ja julkaisee siellä vain ammattimaisia kuvia. Sen sijaan 24 tuntia näkyvissä olevat tarinat ovat usein rentoja, kotikutoisia, huumoripitoisia ja päästävät näkemään asioita kulissien taakse. Tarinoissakin on kuitenkin mahdollista noudattaa oman brändin visuaalista ohjeistusta. Kuvan päälle saa lisättyä oman logon ja logosta voi napata pipetillä värin tekstiä varten.

Syötejulkaisujakin voi nostaa tarinoihin painamalla kuvan alla olevasta paperilennokista. Ja vastaavasti tarinan pääsee jakamaan syötteeseen arkiston kautta. 

Keloja katsellaan algoritmin avulla

Kelat eli Reelsit tulivat Instagramiin vuonna 2020 ja toivat samalla nuorison suosimien Tiktokin ja Snapchatin parhaat puolet Instagram-käyttäjien iloksi. Kelat ovat alle minuutin mittaisia videoita, joissa korostuu huumori, taiteellisuus, luonto, eläimet, elämykset ja hämmästyksen aiheet. Siksi maaseudulla olisikin keloihin paljon annettavaa!

Syötejulkaisut ja tarinat näkyvät vain omille seuraajille, mutta kelat näkyvät kaikille. Instagramin algoritmi seuraa ihmisten käyttäytymistä ja osaa nostaa katseltavaksi juuri sellaisia keloja, jotka ihmisiä kiinnostavat. Siksi esimerkiksi tuhannella seuraajalla saa usein satakunta näyttöä tarinoiden puolella, mutta keloissa näyttökerrat kasvavat helposti tuhansiin. 

Kelojen tekemiseen pystyy hyödyntämään Instagramin omaa musiikkikirjastoa ja suurin osa suosituista keloista onkin tehty niin, että videon alkuperäisen äänen tilalla on jokin trendaava biisi. 

Live-lähetys helposti ilman ammattikalustoa

Instagramissa live-lähetyksillä on hyvä näkyvyys. Kun olet livessä, kuvasi nousee kaikkien seuraajiesi tarinoiden kärkeen. Lisäksi he saavat ilmoituksen live-tilaan siirtymisestä, jos ilmoitukset ovat päällä.

Nykyisin Instagramissa voi tehdä jo useamman tunnin live-lähetyksiä. Jos teet lähetystä puhelimella, kannattaa pitää puhelin kiinni laturissa tai varavirtalähteessä. Tietokoneella Insta-liveä voi tehdä esimerkiksi Yellow duckin kautta osoitteessa: yellowduck.tv 

Kun menet tekemään live-lähetystä, voit valita, siirrytkö suoraan live-tilaan vai haluatko harjoitella. Kun painat harjoituksen päälle, pääset kokeilemaan kaikkia live-tilan toimintoja rauhassa. Ennen live-lähetyksen alkua kannattaa vielä mykistää ilmoitukset ja valita livelle sellainen nimi, joka houkuttelee yleisön paikalle.

Suosittuja live-lähetysten muotoja ovat esimerkiksi tapahtuman lähetys livenä, uutisen julkistus, Q&A eli kysy ja vastaa, tutorial ja haastattelu. Insta-liveen voi kutsua toisen henkilön mukaan, jolloin kuvanne näkyvät päällekkäin ja myös haastateltavan seuraajat saavat ilmoituksen lähetyksestä.

Live-lähetyksessä voi myös linkata, jakaa kuvia tai lisätä kuvatehosteita. Jos lähetys onnistuu hyvin, se kannattaa jakaa myös kohokohtiin myöhemmin katsottavaksi tai ladata talteen myöhempää käyttöä varten. 

Vinkkejä sisällöntuotantoon

Kun kyse on yhdistyksen tai organisaation viestinnästä, kannattaa Instagramissa hyödyntää koko porukkaa. Työntekijät voi esitellä joko syötteessä tai tarinoissa, samoin hallituslaiset. Myös omat hankkeet tai projektit sekä tarjolla olevat palvelut kannattaa esitellä. 

Instagramissa voit jakaa vinkkejä ja tärkeää tietoa – tai vaikuttaa mielikuviin! Lisäksi Instagram on hyvä paikka vuorovaikutukselle. Instagramissa voi järjestää myös kyselyjä ja kilpailuja, kunhan noudattaa Instagramin sääntöjä, jotka löydät tämän linkin takaa.

Instagram on hyvä paikka myös markkinoida omalle yleisölle ja mainostaa kohdennetusti uudelle yleisölle.

Julkaisuihin voi hakea inspiraatiota myös valtakunnallisista ja kansainvälisistä teemapäivistä, esimerkiksi:

  • 9.5. Eurooppa-päivä
  • 22.5. luonnon monimuotoisuuden päivä
  • 5.9. yrittäjän päivä
  • 15.10. maaseudun naisten päivä
  • 5.12. vapaaehtoistyön päivä

Sisältöä kannattaa tuottaa säännöllisesti, mutta yhtä tärkeää on seurata aktiivisesti muiden tekemistä. Sosiaalinen media ei toimi post and ghost -periaatteella, vaan aikaa on käytettävä muiden tilien seuraamiseen ja julkaisujen kommentointiin. Huomaa muut, niin sinutkin huomataan!

 

Klikkaa tästä, niin pääset tarkastelemaan esitystä pdf-muodossa.

Uusi pyhiinvaellusbuumi innosti kunnostamaan Pyhän Henrikin tietä

kirjoittaja
Talvinen maisema, jossa näkyy kaksi ihmishahmoa kaukana.

 

Pyhiinvaelluksen kultakausi sijoittuu keskiajalle, ja nyt se on taas uudessa nousussa. Pyhiinvaellusreittejä on saatu sähköisille kartoille, mikä on osaltaan innostanut ihmisiä vaelluksille. Lisäksi ne tarjoavat juuri sitä rauhaa, hiljaisuutta, arjesta irtautumista ja itsensä haastamista, mitä nykyajan ihmiset kaipaavat. 

Suomen vanhin pyhiinvaellusreitti Pyhän Henrikin tie kulkee 140 kilometrin matkan Kokemäeltä Turun Tuomiokirkkoon. 

– Piispa Henrik vietti perimätiedon mukaan viimeisen yönsä Kokemäellä tammikuussa vuonna 1156. Sieltä reitti jatkuu Köyliönjärven kirkkokarille, jonka läheisyydessä Henrik sai surmansa, kertoo Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa. 

Piispa Henrikin ruumis kuljetettiin Köyliönjärveltä Nousiaisiin Säkylän, Pöytyän Yläneen ja Mynämäen kautta. Pyhiinvaellusreitti kulkee niitä samoja teitä, joita pitkin perimätiedon mukaan härät vetivät ruumiinkin. Nousiaisiin rakennettiin Pyhän Henrikin kirkko, jossa on nähtävillä myös Pyhän Henrikin sarkofagi. 

Kesäkuun 18. päivänä vuonna 1300 osa pyhäinjäännöksistä siirrettiin juuri edellisenä päivänä käyttöön vihittyyn Turun Tuomiokirkkoon. 

– Sen vuoksi reitin viimeinen osa eli Nunnapolku kulkee Nousiaisista Maskun Nunnalähteen kautta Ruskon kirkolle ja sieltä edelleen Turkuun Maarian kirkon, Koroistenniemen ja Katariinan kirkon kautta aina kansallispyhättöömme Turun Tuomiokirkkoon, Elomaa kertoo. 

Mies tummassa takissa ja punaisessa pipossa, takana luminen maisema.
Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa Turun Koroistenniemellä, joka on osa Pyhän Henrikin tietä.
Valkoinen risti lumisessa maisemassa.
Piispanistuin on siirretty nykyiselle paikalleen Koroisilta vuonna 1300. Sen jälkeen alue jäi unholaan, kunnes 1800–1900-lukujen vaihteessa niemeä alettiin tutkia uudelleen.

Pyhän Henrikin tie eläväksi!

Pyhän Henrikin tie merkittiin maastoon uudelleen 1970-luvulla paikallisten asiantuntijoiden, museoviranomaisten, historioitsijoiden ja arkeologien yhteistyöllä. Sen jälkeen siellä on järjestetty säännöllisesti ekumeenisia ja muita pyhiinvaelluksia sekä lasten ja nuorten polkupyörävaelluksia, mutta omatoimisia pyhiinvaelluksia on ollut käytännössä mahdotonta tehdä.

Elokuussa 2020 Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys aloitti Leader-hankkeen, jonka aikana on tarkoitus luoda puitteita ja mahdollisuuksia reitin hyödyntämiselle myös järjestettyjen vaellusten ulkopuolella.

– Hankkeessa reitti lisätään sähköisille kartoille ja merkitään maastoon kunnolla niin, että kuka tahansa voi lähteä eksymättä matkaan. Lisäksi hankkeessa tehdään reitille uudet opasmateriaalit ja uusi logo. 

Hanke jatkuu vielä vuoden 2023 puolelle, mutta vuoden 2022 kesään mennessä on jo tarkoitus tehdä maaston kunnostustyöt ja saada reitti kartalle. Iso työ on tehty jo siinä, että reitistä on solmittu kirjalliset sopimukset lähes kaikkien maanomistajien kanssa. Tähän asti reittiä on saanut kulkea 70-luvulla tehtyjen suullisten sopimusten nojalla. 

Tällä hetkellä omatoimisia vaelluksia hankaloittaa myös se, ettei reitin varrella ole juurikaan majoitus- tai ruokailumahdollisuuksia. Myös niitä yritetään hankkeen aikana saada tarjolle yhteistyössä paikallisten yritysten, yhdistysten, seurakuntien ja aktiivisten asukkaiden kanssa. 

Ekologisuuskin huomioidaan hankkeen aikana. Kun paikallinen pyhiinvaellusreitti tulee kuntoon, ihmisten ei tarvitse lentää vaeltamaan Santiago de Compostelaan tai muihin kauempana sijaitseviin kohteisiin. Myös reittiä merkitsevät muovinauhat vaihdetaan hankkeen aikana johonkin ekologisempaan ja kestävämpään materiaaliin. 

Hanke toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella, jonka ovat myöntäneet reitin varrella toimivat Leader-ryhmät: Varsin Hyvä, Ravakka, Jokivarsikumppanit, Pyhäjärviseutu ja Karhuseutu.

Pyhiinvaelluksen suosio kasvussa

Jouni Elomaa on tehnyt ensimmäisen pyhiinvaelluksensa 80-luvulla – nimenomaan Pyhän Henrikin tiellä. Useina vuosina hän toiminut oppaana kesäkuun yhteisillä vaelluksilla. Vuosikymmenten aikana pyhiinvaellus on muuttunut pienen porukan vuosittaisesta rituaalista yleiseksi hiljentymisen ja arjesta irtautumisen keinoksi. 

– Kyse on sellaisesta meidän aikamme herätysliikkeestä – paino sillä jälkimmäisellä sanalla, koska tämä on ihan konkreettista liikettä, Elomaa toteaa. 

– Pyhiinvaelluksiin liittyy kiirettömyyttä, vapautta ja sellaista slow-liikettä, joka tänä päivänä on niin suosittua. Nyt halutaan irtautua sellaisesta jokapäiväisestä hektisyydestä ja kaiken mukanaan kantamisesta, hän jatkaa.

Lisäksi Elomaa muistuttaa, että pyhiinvaellukset ovat universaali ilmiö.

– Niitä on ollut jo ennen kristillisiä kirkkoja, ja niitä on edelleen kaikissa suurissa maailman uskonnoissa. Ja pyhiinvaelluksia voi tehdä myös aika sekulaareihin kohteisiin. Ihmiset käyvät esimerkiksi Elviksen Gracelandissa, Jim Morrisonin haudalla tai Leninin mausoleumissa. 

Matkailullisesti pyhiinvaelluksissa yhdistyy elämysmatkailu, luontomatkailu, kulttuurimatkailu ja monia muita aspekteja – joten ei ihme, että ne kasvattavat suosiotaan.

Pyhiinvaeltajien koti avattiin Turun Tuomiokirkkoon

Turun Tuomiokirkon pormestarin kappelissa sohvia, säkkituoleja ja muuta pyhiinvaelluskeskuksen rekvisiittaa.
Pyhiinvaelluskeskus Turun Tuomiokirkossa on uusi kohtaamispaikka pyhiinvaeltajille ja vaeltamisesta kiinnostuneille.

Kesäkuussa 2021 Turun Tuomiokirkkoon avattiin Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus, joka tavoitti jo ensimmäisen vuoden aikana tuhansia kävijöitä. Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinahon mukaan Tuomiokirkko on keskukselle otollinen paikka, sillä se on useiden suomalaisten pyhiinvaellusreittien solmukohta. 

– Tänne päättyy Pyhän Henrikin tie, joka on Suomen vanhin pitkä historiallinen pyhiinvaellustie. Toinen keskiaikainen reitti Jaakontie kulkee Hämeen Härkätietä pitkin Tuomiokirkon kautta Rymättylään ja liittyy sieltä eurooppalaisiin Jaakon reitistöihin ja Santiago de Compostelaan. Lisäksi tämä on Pyhän Olavin reittien solmukohta. Mannerreitti kulkee Savonlinnasta halki Suomen Turun Tuomiokirkkoon. Merireitti taas kulkee Tuomiokirkosta Trondheimiin. Myös Agricola-kävely ja Aurajoen pyhiinvaellukset liittyvät Tuomiokirkkoon. Ja Turun Tuomiokirkko on jo itsessäänkin historiallisesti merkittävä pyhiinvaelluskohde, hän listaa.

Vaaleahiuksinen nainen villapaidassa Turun Tuomiokirkossa.
Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinaho kannustaa ihmisiä kokeilemaan pyhiinvaellusta vaikka ensin yhteen kirkkoon, sitten kirkosta kirkkoon ja sen jälkeen pidemmille reiteille.

Pyhiinvaelluskeskus tarjoaa tietoa pyhiinvaelluksesta sekä suomalaisista ja eurooppalaisista pyhiinvaellusreiteistä. Sinne voi mennä aloittamaan matkansa tai suunnittelemaan tulevia vaelluksia, kohtaamaan ihmisiä tai hiljentymään yksin. Sieltä löytyy myös pyhiinvaelluspasseja, joita osalla reiteistä käytetään.

Keskus toimii Pormestarin kappelissa, jonka moni kirkon kävijöistä muistaa lattiasta löytyvistä kissan tassun jäljistä.

– Yksi lapsikävijä löysi 18 tassunjälkeä. Lapset saavat täällä myös leikkiä ja värittää tai istua vaikka säkkituoleihin lukemaan kirjoja, kertoo Papinaho. 

Kissan tassun jälkiä kivilattiassa.
Keskiaikaiset kissan tassun jäljet lattiassa kiinnostavat erityisesti pyhiinvaelluskeskuksen lapsivieraita.

Monet lapset ovat innostuneet myös pyhiinvaelluskeskuksen tarjoamista 360-virtuaalikierroksista muun muassa Turun Koroistenniemelle, Kaarinan Ravattulan Ristimäelle ja Liedon Vanhalinnaan. 

Pyhiinvaelluskeskus on auki aina kirkon aukioloaikoina eli joka päivä klo 9–18. Talvikaudella henkilökunta on paikalla aina keskiviikkoisin. Keskuksen taustalla on Turun kaupungin, luterilaisen kirkon ja lukuisten muiden toimijoiden yhteistyö.

– Toivon, että uusi pyhiinvaelluskeskus kannustaa osaltaan erilaisia vaeltajia matkalle, Papinaho päättää.

 

Jouni Elomaa ja Annastiina Papinaho esittelevät pyhiinvaellusta myös 1.2.2022 järjestettävässä webinaarissa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 27.1.2022:

Webinaari kylämatkailusta, pyhiinvaelluksesta ja historiallisten reittien kehittämisestä tulossa 1.2.2022

Virma Kartta tekee retkeilystä digitaalisesti saavutettavaa!

kirjoittaja
Metsämaisemassa käsi, joka pietelee älypuhelinta. Puhelimen näytöllä auki Virma Kartta.

 

Varsinais-Suomen metsät ovat täynnä sellaisia polkuja, näköalapaikkoja, laavuja ja muita luontokohteita, joista tietävät lähinnä oman kunnan asukkaat – jos hekään. Nyt Varsinais-Suomessa on kehitetty karttapalvelu, josta voi käydä etsimässä uusia kohteita tuleville retkilleen ja tarkistaa vaikka maastossa, mistä löytyy lähin tulisija evästaukoa varten. 

Digi-SAAPAS-hankkeessa vuonna 2021 luotu Virma Kartta on tavoittanut jo lähes 10 000 käyttäjää. Kartalle on merkitty yli 1 000 varsinaissuomalaista luontopolkua, retkeilyreittiä ja virkistyskohdetta. Jos siis suunnitelmissa on luontoretki Varsinais-Suomen alueella, kannattaa suunnittelu aloittaa avaamalla Virma Kartta osoitteessa kartta.virma.fi. 

Varsinais-Suomen Liiton verkostokoordinaattori Maiju Kähärä ja Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja yritysasiantuntija Mari Mäenpää ovat hankkeessa mukana kehittämässä karttaa ja toivovat kohteita vielä lisää.

– Suurin osa kohteista on jo kartalla, mutta ei kaikki! Esimerkiksi pienten kyläyhdistysten ylläpitämistä kohteista puuttuu varmasti moni. Jos siis ylläpidät jotain luonto- tai virkistyskohdetta, käy katsomassa, onko se jo kartalla, ja ota yhteyttä, jos ei ole, kannustaa Mäenpää. 

Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen: virma@lounaistieto.fi. Reittien ylläpitäjät voivat käydä lisäämässä kohteitaan kartalle myös itsenäisesti. Uudet kohteet tulevat näkyviin, kun työntekijät ovat tarkistaneet ja hyväksyneet ne. 

Kohteen voi lisätä se taho, joka sitä ylläpitää. Näin myös hallintaoikeus kohteen tietojen päivittämistä varten säilyy ylläpitäjällä itsellään. 

– Retkeilijätkin voivat toki osallistua talkoisiin ilmoittamalla meille puuttuvista kohteista. Jos ylläpitäjä on tiedossa, kannattaa ilmoittaa sekin. Muussa tapauksessa me voimme lähteä selvittämään tilannetta, Kähärä neuvoo. 

Myös lisätietoja reiteistä voi lähettää. 

– Suurin osa reiteistä on kyllä kartalla, mutta rikasteita kaivataan. Voimme lisätä reitille pistetietona esimerkiksi tulipaikan, opastaulun puuceen tai parkkipaikan, Mäenpää sanoo. 

Kartalle hyväksytään vain viralliset polut. Jokamiehenoikeudella saa kulkea metsissä ja jotkut näistä jokamiehenpoluista näkyvät maastossa selkeästi, mutta karttaan niitä ei merkitä ilman maanomistajien lupaa. 

Myös luontoretkeilyä tukevia palveluita pystyy lisäämään kartalle. Jos jonkun luontoreitin läheisyydessä on vaikka majoitusta, pyörävuokraustakahvila tai ravintola, yrittäjä voi käydä lisäämässä kohteensa karttaan.

Mobiiliversio auttaa metsän syvyyksissä

Virma Kartta opastaa retkeilijöitä myös maastossa. Kartan mobiiliversio näyttää koko ajan, missä mennään, joten eksymään ei pitäisi päästä. Puhelimella voi myös kesken metsäretken tarkistaa vaikka sen, mistä löytyy lähin tulipaikka tai uintimahdollisuus. 

Erillistä sovellusta ei tarvitse ladata, vaan selainversio on optimoitu mobiilikäyttöön. Mobiiliversio on luotu Turun yliopiston tietotekniikan laitoksella ja se on todettu testiryhmissä hyvin kuluttajaystävälliseksi. Karttaa kuitenkin päivitetään edelleen, joten palautetta voi antaa.

Avoin lähdekoodi mahdollistaa laajentumisen 

Virma Kartalla on avoin lähdekoodi ja myös kaikki data on avointa, mikä mahdollistaisi saman pohjan hyödyntämisen myös muissa maakunnissa. Digi-SAAPAS-hanke toimii vain Varsinais-Suomen alueella, mutta muista maakunnista on jo tullut kyselyitä aiheeseen liittyen. Tällä hetkellä tieto eri retkeilyreiteistä on valtakunnallisesti hyvin hajallaan. Retkeilijöitä helpottaisi, jos samaa sivua voisi käyttää missä päin Suomea tahansa. 

Avointa dataa pystyy ottamaan käyttöön myös muille sivustoille, esimerkiksi kuntien verkkosivuille. Virma Kartasta voi tehdä haluamallaan rajauksella omalle verkkosivulleen upotteen, joka päivittyy automaattisesti, kun Virma Karttaa päivitetään. 

Hankkeessa hyödynnetään aiemmassa Virkistä Dataa! -hankkeessa toteutettua ylläpitotyökalua Virmaa. Virmaan lisätyt tiedot siirtyvät paikkatietorajapintaan, josta ne välittyvät yhdellä kertaa moneen paikkaan: retkeilijöille tarkoitettuun Virma Karttaan, Lounaistiedon karttapalveluun, kuntien ja muiden toimijoiden verkkosivuille tehtyihin karttaupotteisiin ja muihin rajapintaa käyttäviin sovelluksiin.

Kolmen vuoden hanke

Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa (Digi-SAAPAS) -hanke alkoi vuoden 2020 alussa ja päättyy vuoden 2022 loppuun. Mukana hankkeessa ovat Varsinais-Suomen Liitto, Lounaistieto, Valonia, ProAgria Länsi-Suomi, Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset sekä Turun yliopiston tietotekniikan laitos. Hankeajan jälkeen karttasivusto jää Varsinais-Suomen Liiton ylläpidettäväksi. Hanke toteutetaan Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella. Hankkeen kokonaisbudjetti on 231 000 euroa.

– Kuluttajat ovat jo nyt löytäneet tämän hyvin, mutta lisää käyttäjiä tietysti tavoitellaan. Kartan tavoite on helpottaa luontoliikkumista ja saada olemassa olevat kohteet aktiivisempaan käyttöön, Mäenpää tiivistää.

Monet kartalla olevista kohteista on rakennettu esimerkiksi yleishyödyllisissä Leader-hankkeissa, joista toivotaan olevan iloa aina mahdollisimman monelle. Siksi kaikki näkyvyys on eduksi. 

Kun koronakriisi alkoi ja luontoretkeilyn suosio moninkertaistui, yleisimmät reitit olivat täynnä ihmisiä. Kun tieto eri kohteista lisääntyy, retkeilijätkin hajaantuvat useampiin kohteisiin, mikä on hyvä niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Retkeillessä tulee aina kunnioittaa luontoa. Virma Kartasta löytyy vastuullisen retkeilyn ohjeet, jotka kannattaa lukea ennen retkelle lähtöä. Metsäpalovaroituksen tilanteen pääsee tarkistamaan Ilmatieteenlaitoksen sivuilla. 

Tutustu lisää työpajassa 15.3.

Virma Kartan käyttöä pääsee harjoittelemaan kädestä pitäen tiistaina 15. maaliskuuta klo 12–16 Outdoor Leader -hankkeen järjestämässä työpajassa Liedon kunnantalolla. Ilmoittautuminen aukeaa helmikuussa. Jos siis oma kohde vielä puuttuu kartalta, niin kannattaa laittaa päivämäärä talteen ja seurata tiedotusta Haloo maaseudun sivuilla. 

Työpaja on jatkoa Outdoor Leader -hankkeen Retki kylään tekee hyvää -webinaarille, joka järjestetään 1. helmikuuta. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kuva: Anna Sampo

Yhdistyslaturin verkkokoulutus vapaaehtoisten rekrytoinnista 26.1. avaa viiden koulutuksen sarjan

kirjoittaja
Mainoskuva, jossa lukee "Yhdistyslaturi kouluttaa". Kuvan alaosassa vihreällä pohjalla koulutuspäivät.

 

Leader Ykkösakselin Yhdistyslaturi-hanke kouluttaa yhdistyksiä verkossa vapaaehtoistyön saloihin. Tämän kevään aikana syvennytään joka kuukausi yhteen vapaaehtoistyön haasteeseen, kuullaan asiantuntijoita ja jaetaan omia kokemuksia aiheesta. Ensimmäinen koulutus järjestetään 26. tammikuuta klo 17.30–19.30. Ilmoittautuminen on nyt auki!

Yhdistyslaturi järjestää tammikuusta toukokuuhun joka kuukausi yhden koulutuksen, jonka aiheena on vapaaehtoistoiminta. Tammikuun koulutus käsittelee vapaaehtoisten rekrytointia, motivointia ja sitouttamista. Kouluttajana toimii projektikoordinaattori Satu Puolitaival Kansalaisareena ry:stä. Koulutus on maksuton ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita linjoille.

Klikkaa tästä ja ilmoittaudu! Koulutus järjestetään Teams-sovelluksella. Linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla päivää ennen koulutusta.

Koulutuksessa kuullaan viime vuoden Vuoden vapaaehtoisen Paula-Sirkka Vähämäen ajatuksia, joiden pohjalta syvennytään hyvän rekrytointi-ilmoituksen luomiseen, vapaaehtoisten erilaisten motivaatiotekijöiden hyödyntämiseen sekä sitouttamiseen. Lopuksi pidetään lyhyt Vapaaehtoistyö.fi -palvelun esittely.

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu on Suomen kattavin kaikille avoin vapaaehtoistehtävien välittämiseen erikoistunut palvelu. Palvelussa on avoinna yli 1 200 vapaaehtoistehtävää. Vuoden 2021 aikana tehtäviin on ilmoittauduttu palvelun kautta lähes 3 000 kertaa. Palvelua markkinoidaan mm. valtakunnallisen radiokampanjan, someviestinnän ja yhteistyökampanjoiden avulla vuosittain.

SEURAAVAT KOULUTUKSET:

  • 16.2. Vapaaehtoistyön hyvät käytännöt
  • 30.3. Vapaaehtoistyön organisointi
  • 27.4. Jaksaminen vapaaehtoistyössä
  • 18.5. Vapaaehtoisten virkistysilta Bergvikin kartanossa Salossa

Yhdistyslaturin tekemän kyselyn mukaan vapaaehtoistoiminta aiheuttaa eniten haasteita yhdistysten toiminnassa, ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen katsottiin olevan erittäin tärkeää. Tähän tarpeeseen Ykkösakseli nyt vastaa. Kaikki koulutukset järjestetään verkossa paitsi kevään viimeinen. Toukokuussa vietetään vapaaehtoisten virkistysiltaa, joka siirrettiin joulukuulta. Silloin aiheena on vapaaehtoisten motivoiminen ja palkitseminen.

LISÄTIEDOT:

Hankeneuvoja Päivi Kukkonen, puh. 050 301 2181

paivi.kukkonen@ykkosakseli.fi

 

Nyt on aika tehdä unelmista totta! Varsin Hyvää Leader-rahaa tarjolla 338 000 €

kirjoittaja
Neljä ihmistä seisoo rinnakkain ja pitävät ylhäällä kylttiä, jossa lukee LEADER.

 

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa maaseudun kehittämiseen Turun seudulla. Hanke- ja yritystukia sekä NuorisoLeader-rahoitusta ja uutta EkoSparraamoa esitellään ensi vuonna Kello kuuden Varsin Hyvissä tietoiskuissa. 

Leader Varsin Hyvä lanseeraa tammikuussa 2022 Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut pidetään etäyhteydellä nimensä mukaisesti aina klo 18. Tietoiskujen tavoitteena on esitellä Leader-rahoituksen mahdollisuuksia ja innostaa maaseudun asukkaita, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja yrityksiä hakemaan tukea omien unelmiensa toteuttamiseen. 

Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut:

  • Ke 12.1. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät hanketuet
  • Ke 2.2. klo 18 EkoTeko-hankkeen EkoSparraamo
  • Ti 15.2. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät yritystuet
  • Ke 16.3. klo 18 NuorisoLeader

Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueille.

Hanketuet yhdistysten ja yhteisöjen apuna

Kuvassa nainen katsoo kameraan, lyhyet hiukset, ummanvihreä paita.
Eeva Mettala-Willberg.

Yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita voivat toteuttaa muun muassa yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja seurakunnat. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Hanketta ei saa aloittaa ennen rahoituspäätöstä, joten idean syntyessä kannattaa olla heti yhteydessä Leader-ryhmään. Rahoituspäätöksiä tehdään vuoden 2022 loppuun ja hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kehittämistukea voi käyttää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien parantamiseen, uusien tapahtumien järjestämiseen tai maaseutumatkailun kehittämiseen. Julkinen tuki voi olla enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Omavastuuosuuden pystyy kattamaan yksityisellä rahalla tai talkootyöllä.

Investointituella taas voi esimerkiksi rakentaa uuden leikkikentän tai kunnostaa yhteiskäytössä olevia rakennuksia ja uimarantoja. Investointihankkeessa julkisen tuen määrä voi olla enintään 75 %, jos kustannusarvio on alle 20 000 euroa. Tätä suuremmissa hankkeissa tuki on enintään 50 %. 

Kehittämis- ja investointihankkeiden lisäksi hanketukia voi saada koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, yhteistyöhankkeisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Etusijalla ovat ne, jotka hakevat tukea Varsin Hyvältä ensimmäistä kertaa. 

Hanketukien hakemisessa auttaa Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg.

– Minuun saa aina olla yhteydessä. Ihmiset joskus jännittävät Leader-byrokratiaa, mutta ei kannata. Täällä kyllä autetaan hakemuksen tekemisessä!

Yritystukia tarjolla elinvoiman edistämiseen

Nainen katsoo kameraan, tumma polkkatukka, punainen paita.
Pia Poikonen.

Leader Varsin Hyvän yritystukien kanssa auttaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen. 

– Leader Varsin Hyvä myöntää yritystukia pääsääntöisesti sellaisille hankkeille, joissa kokonaiskustannusarvio jää alle 100 000 euroa. Sitä suurempiin hankkeisiin voi hakea maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta. 

Yrityksille on tarjolla monenlaista tukea: perustamistukea, investointitukea ja kokeilutukea uusille ideoille. Leader-tuella voi toteuttaa myös investoinnin toteutettavuustutkimuksen. Lisäksi tarjolla on tukea yritysten yhteistyöhankkeille. Yhteistyö kannattaa, sillä yritysryhmähankkeeseen myönnettävä tuki voi olla jopa 75 % kun taas esimerkiksi yhden yrityksen investointiin myönnettävä tuki on pääsääntöisesti 20 %.

NuorisoLeader – tukea nuorten omille ideoille

Mies katsoo kameraan, ruskea lyhyt tukka, sininen paita.
Joona Silvola.

NuorisoLeader-rahoitusta on vuodelle 2022 tarjolla yhteensä 12 000 euroa. 100–500 euron tukia voivat hakea maaseudun nuoret yhdessä tai vaikka kunnan nuorisotoimi – kunhan idea on nuorten oma. Tukea voi saada muun muassa pieniin investointeihin, tapahtumien järjestämiseen tai vaikka nuorille suunnattuun koulutukseen. 

Lisäksi NuorisoLeaderin kautta voidaan tukea nuorisoyrittäjyyttä, jolloin tukea voi hakea yksinkin. 

NuorisoLeader-tuista saa lisää tietoa Varsin Hyvän nuorisokoordinaattori Joona Silvolalta. 

– Tukipäätöksissä painotetaan kestävää kehitystä ja yrittäjyyden edistämistä. Nuorisopuolella hakulomake on huomattavasti yksinkertaisempi kuin varsinaisissa Leader-hankkeissa, hän kertoo. 

EkoSparraamo aloittaa tammikuussa

Nainen katsoo kameraan, ruskea polkkatukka ja silmälasit, tumma paita.
Ina Fagerlund.

Varsin Hyvän EkoTeko-hanke käynnistää tammikuussa EkoSparraamon, josta maaseudun yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea maksutonta apua toimintansa kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi. Neuvojina toimivat EkoTeko-hankkeessa työskentelevä ympäristösuunnittelija Ina Fagerlund ja toiminnanjohtaja Pia Poikonen osana IlmastoInno-tuotekehitysprojektia.

– EkoSparraamossa voidaan yhdessä miettiä myös sitä, miten yhdistyksen tai yrityksen hakemasta Leader-hankkeesta voisi jalostaa ilmastoystävällisen tai hiilineutraalin, Fagerlund kertoo. 

Leader-hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan tukia myönnettäessä jo nyt, mutta vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella ympäristövaikutusten huomiointi tulee korostumaan entisestään. Maaseutua halutaan kehittää julkisella tuella mahdollisimman kestävästi. 

Vuonna 2021 innostuttiin pienistä teoista

Vuonna 2021 Leader Varsin Hyvä myönsi tukea maaseudun kehittämiseen alueellaan 362 000 euroa. Vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa tukea myönnettiin muun muassa Eloisa Pohjois-Turku -hankkeelle ja Rusko-seuran Kotiseutuarkistot digiaikaan -hankkeelle. 

Erityisesti vuosi 2021 oli Leader-kentällä teemahankkeiden vuosi. Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea harrastamista tukeviin toimenpiteisiin 24 eri yhdistykselle yhteensä 84 000 euroa. Tuen avulla hankittiin muun muassa jalkapallovarusteita, kanootteja, lumikenkiä, äänitekniikkaa, soittimia, opastauluja, laavu, biokäymälä ja kartingautoja. Lisäksi tuen avulla laajennettiin Piikkiössä Kehityksen kerhotalon parkkipaikkaa ja rakennettiin maastopyöräreitistö Nousiaisten Valpperiin. 

Teemahankkeen tarkoitus oli rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa. Teemahankkeesta vastannut Eeva Mettala-Willberg toivoo, että mukana olleet yhdistykset innostuisivat HobbyLeaderista saamansa kokemuksen turvin kehittämään tulevaisuudessa myös omia hankkeita. 

 

OTA YHTEYTTÄ:

Leader Varsin Hyvän työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@varsinhyva.fi

Lisätietoa löydät Varsin Hyvän omilta verkkosivuilta: www.varsinhyva.fi

Webinaari kylämatkailusta, pyhiinvaelluksesta ja historiallisten reittien kehittämisestä tulossa 1.2.2022

kirjoittaja
Metsäpolku ja kuvan päällä teksti: Retki kylään tekee hyvää!

 

Tiistaina 1. helmikuuta klo 9–12 järjestetään webinaari pyhiinvaelluksesta, historiallisista retkeilyreiteistä sekä kulttuuri- ja kylämatkailusta. Uusien koronarajoitusten myötä tilaisuuteen voi osallistua aikaisemmasta tiedotuksesta poiketen vain etänä. Webinaariin liittyvät työpajat on siirretty myöhemmäksi. Niihin kokoonnutaan 15. maaliskuuta klo 12–16. Tarkemmat tiedot julkaistaan lähempänä ajankohtaa.

Webinaarin järjestää useamman Leader-ryhmän yhteinen Outdoor Leader -hanke, jonka tavoitteena on innostaa paikallisia yhdistyksiä ja muita toimijoita kehittämään retkeilyreittejä ja ulkoilualueita Suomessa ja Ruotsissa.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta. Päivän ohjelma on kaikille teemoista kiinnostuneille avoin ja maksuton. 

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 27. tammikuuta.

WEBINAARIN OHJELMA:

Klo 9:00 Alkusanat
  • Pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho: Pyhiinvaellus kokonaisvaltaisen matkailun näkökulmasta ja Turun Tuomiokirkossa toimiva pyhiinvaelluskeskus
  • Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa: Mitä on nykypäivän pyhiinvaellus? Esimerkkinä Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreitti
  • Kuninkaantie ry:n sihteeri Mia Aitokari: Vanhat historialliset reitit ja yhteistyö reitin varrella
  • Perinneyhdistys Keritys ry:n matkailuopas Ulla Antola: UNESCOn maailmanperintöluettelossa oleva Rauman Lapin Sammallahdenmäki ja yhteistyö eri osapuolten välillä
  • Vienan reitti ry:n puheenjohtaja Paavo Keränen: Miten vanhat tarinat ja historia palvelevat reitin varrella?
Klo 10:55 – 11:05 Kahvitauko
  • Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta: Historialliset reitit, luontopolut ja vaellusreitit kulkevat myös kylissä tehden hyvää paikalliselle yhteisölle
  • Järviseutu-seura ry:n Mauri Jokela: Leipätie-reitti Etelä-Pohjamaalla vie kylästä kylään ja rannikolta sisämaahan. Miten yhdistää kylien historia ja seudullinen elinvoima nykypäivänä?
  • Kuhankuonon retkeilyreitistöyhdistys ja Varsinais-Suomen liitto, Aleksis Klap: Luontomatkailu tukee terveyttä ja hyvinvointia.
Klo 12:00 – 12:15 Loppusanat, tilaisuus päättyy!

 

LISÄTIEDOT:

Taina Simola

044 025 1521

taina.simola@jokivarsi.fi

 

*Tekstiä muokattu 11.1. Alkuperäisessä tekstissä mainittua lähitapaamista ei pystytä järjestämään ja työpajat on siirretty maaliskuulle.

Nyt otetaan some haltuun! Maksuttomia koulutuksia tarjolla 19.1. ja 21.1.

kirjoittaja
Oranssilla pohjalla tietoa Haloo maaseudun viestintäkoulutuksista ja kuvan alareunassa rivi logoja.

 

Haloo maaseutu -viestintähanke järjestää tammikuussa kaksi verkkokoulutusta. Keskiviikkona 19. tammikuuta perehdytään Instagramin käyttöön ja uusiin ominaisuuksiin. Perjantaina 21. tammikuuta harjoitellaan markkinointia Facebookissa ja Instagramissa. Koulutukset on räätälöity palvelemaan Varsinais-Suomen maaseutuverkostoa, mutta mukaan saavat tulla kaikki aiheista kiinnostuneet. 

Instagram kasvaa tällä hetkellä Suomessa nopeammin kuin mikään muu sosiaalisen median kanava. Erityisesti yritysten ja organisaatioiden kannattaa panostaa viestintään Instagramissa, sillä jopa 40 % Instagramin käyttäjistä kertoo seuraavansa siellä brändejä ja yrityksiä. Esimerkiksi Facebookissa vastaava luku on 27 %. Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen pitää keskiviikkona 19. tammikuuta klo 10–11.30 koulutuksen Instagramin käytöstä ja uusista ominaisuuksista. Koulutus on tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka suunnittelevat Instagram-tilin perustamista tai haluavat kehittyä Instagramin käyttäjinä. Varsinainen koulutus kestää tunnin ja sen jälkeen on puoli tuntia aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään maanantaina 17.1. klikkaamalla tästä!

Perjantaina 21. tammikuuta klo 13–15 perehdytään Facebookissa ja Instagramissa markkinoimiseen. Koulutuksen pitää mainostoimisto Drama Queenin mediastrategi Mikko Huuskonen. Koulutuksessa käydään läpi sosiaalisen median mainonnan perusteet, Facebook Business Managerin käyttö, toimivien mainosten ja mainoskampanjoiden rakentaminen, mainonnan kohdentaminen ja tulosten analysointi.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään keskiviikkona 19.1. klikkaamalla tästä!

Osallistumislinkit lähetetään ilmoittautuneille päivää ennen koulutusta.

 

Vuoden luetuimmat uutiset antavat kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä

kirjoittaja
Mustalla pohjalla kolme näyttökuvaa Haloo maaseudun uutisista.

 

Haloo maaseudussa on vuonna 2021 julkaistu 169 artikkelia, joista kolme suosituinta antaa kattavan kuvan maaseudun kehittämisestä. Vuonna 2021 julkaistuista uutisista luetuin oli juttu Paraisten uusista kuntoportaista. Toiseksi eniten luettiin juttua lomittajista maatilojen sankareina. Kolmanneksi suosituin uutinen oli Jurmo Inn -ravintolan laajennus.

Haloo maaseudun vuoden 2021 kolmessa luetuimmassa uutisessa tiivistyy hyvin maaseudun kehittämisen kulmakivet: talkoovoimin tehtävät yleishyödylliset Leader-hankkeet, maatilojen sujuva arki ja maaseudulla toimivien yritysten kehittäminen.

VUODEN 2021 LUETUIMMAT UUTISET:

Paraisten uudet kuntoportaat viittä vaille valmiit

Lomittajat ovat maatilojen sankareita!

Jurmo Inn laajentaa ravintolatoimintaansa täksi kesäksi!

Haloo maaseutu -hanke jatkuu!

Haloo maaseutu viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Uutisia Varsinais-Suomen maaseudulta julkaistaan myös vuonna 2022, sillä Haloo maaseutu -viestintähanke on saanut jatkoaikaa.

Haloo maaseudun verkkosivuilla on tietoa maaseuturahoituksesta ja maaseutuverkoston toiminnasta sekä esimerkkejä siitä, millä tavoin maaseuturahaston tukea on hyödynnetty maakunnassa. Haloo maaseutu viestii maaseudun kehittämisestä omien verkkosivujensa lisäksi kerran vuodessa ilmestyvässä printtilehdessä sekä sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Instagramissa, twitterissä ja Youtubessa. Kaikkien hyödynnettävissä oleva Haloo maaseudun kuvapankki löytyy Flicristä.

Haloo maaseutu -hanketta koordinoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ja rahoittaa Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Uuden kauden valmistelu käynnissä

Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuonna 2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta siirtymäkauden (2021–2022) varoilla.

Varsinais-Suomessa maaseuturahaston tukia myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Haettavissa on sekä yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointitukia että yritystukia.

Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Valmis viestintäsuunnitelma 10 kysymyksen avulla!

kirjoittaja
PP-esityksen kansilehti, jossa lukee "Viestintäsuunnitelma. Haloo maaseudun vinkit suunnitelmalliseen viestintään.

 

Haloo maaseutu -hanke järjesti koulutuksen viestinnän suunnittelusta 7. joulukuuta 2021. Jos et päässyt mukaan, voit tutustua viestintäkoordinaattorin vinkkeihin myös jälkikäteen tämän artikkelin avulla!

Tunnin mittaisessa koulutuksessa esiteltiin erilaisia tapoja viestinnän suunnitteluun – erityisesti sellaisille organisaatioille, joilla ei ole vielä omaa viestintäsuunnitelmaa. Koulutusta tukevan esityksen saat auki klikkaamalla tästä!

Strategiasta suunnittelun kautta käytäntöön

Ennen viestintäsuunnitelman tekoa, kannattaa kirjata ylös viestintästrategia. Viestintästrategia tehdään yleensä useammaksi vuodeksi, esimerkiksi koko ohjelmakauden ajaksi. Viestintästrategian tulee tukea organisaation strategiaa ja edistää sen päämäärää. Viestintästrategia kertoo, mihin tähdätään isossa kuvassa ja se voi sisältää myös arvot, joihin viestintä nojaa. 

Viestintästrategia kertoo siis, mitä viestinnältä halutaan. Viestintäsuunnitelma kertoo puolestaan, miten tavoitetta saavutellaan. 

Viestintäsuunnitelma tehdään yleensä kalenterivuodeksi tai muuksi lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, jotka kaikki tukevat viestintästrategiassa määriteltyä tavoitetta. Viestintäsuunnitelmaan voi kirjata muun muassa työnjaon, budjetin ja mitattavia tavoitteita.

Kymmenen kysymyksen kautta maaliin!

Viestintäkoulutuksessa esiteltiin malli, jossa viestintäsuunnitelma syntyy vastaamalla kymmeneen kysymykseen. Vastaukset kannattaa miettiä erikseen sisäisen ja ulkoisen viestinnän näkökulmasta.

1. Miksi viestitään?

Mitä viestinnällä tavoitellaan? Jos sillä halutaan vaikka lisää näkyvyyttä, jäseniä tai luottamusta, kerro myös miksi. Mitä konkreettisemmin määrittelet, sitä enemmän vastauksesta on sinulle hyötyä.

2. Miten viestitään?

Tässä kohdassa voi listata viestinnän arvoja, keinoja ja välineitä. Viestinnän arvoja voivat olla esimerkiksi luotettavuus, asiantuntevuus ja saavutettavuus tai lämminhenkisyys, aitous ja vuorovaikutteisuus. Keinoja voi olla yhteistyö ammattilaisten kanssa tai itse tekeminen, esim. videoilla, podcastilla tai blogin avulla. Entä onko organisaatiollasi graafinen ohjeistus? Mitä fontteja ja värejä viestinnässä käytetään tai miten brändin logoa saa hyödyntää?

3. Kenelle viestitään?

Viestinnän kohderyhmän tai -ryhmien määrittely auttaa tekemään kohdennettua viestintää. Kun tiedät, kenelle viestit, osaat miettiä myös, mistä kohderyhmäsi tavoittaa ja millainen sisältö vastaanottajia puhuttelee. 

4. Missä viestitään?

Sisäistä viestintää tehdään paljon sähköpostissa ja Teams-kanavilla. Sisäiseen viestintään kannattaa valita sellainen väline, jota oikeasti käytetään. Jos työyhteisö on pieni ja Teams tuntuu vieraalta, voi yhtä hyvin käyttää Whatsappia. Jos taas organisaatiossa on paljon liikkuvia osia, voi Plandisc tai muu vastaava vuosikello olla hyvä apuväline.

Ulkoista viestintää tehdään paljon verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa, mutta myös sähköpostin uutiskirjeet ovat pitäneet pintansa. Paikallislehtien levikit ovat laskusuunnassa, mutta ne luetaan yleensä tarkkaan. Vuosina 2020–2021 podcastien suosio on kasvanut valtavasti. 

Korona loi maailmaan uuden some-buumin. Sosiaalisen median käyttö on kasvanut Suomessa koronan puhkeamisen jälkeen 8 %. Sosiaalisen median käyttö vie kuitenkin paljon aikaa, joten kannattaa valita muutama kanava, joihin keskittyy kunnolla. Jos haluaa tavoittaa nuoria, kannattaa tehdä Tiktok-tili. Yrittäjiä löytää hyvin LinkedInista, poliitikkoja twitteristä ja yhdistysaktiiveja Facebookista. Nopeimmin some-kanavista Suomessa kasvaa tällä hetkellä Instagram, jossa alkaa olla käyttäjiä laidasta laitaan. Instagramia käytetään myös muita kanavia enemmän erilaisten brändien seuraamiseen, joten siellä ulkoinen viestintä voi olla kaikkein hedelmällisintä.

5. Kuka viestii?

Viestinnässä on paljon tehtävää ja siksi työt kannattaa jakaa hyvin, koota viestintätiimi tai nimetä yksi ihminen vastuuseen viestinnästä. Jos budjetissa on tilaa ostopalveluille, ne kannattaa hyödyntää oman porukan akilleen kantapäihin. Jos joukossanne on hyviä sisällöntuottajia, voit ostaa itse tehdylle sisällölle näkyvyyttä. Jos taas hakukoneoptimointi ja some-kanavissa seikkailu on tuttua, voi ostopalvelubudjettia käyttää tekstin tuottamiseen, ammattimaisiin kuviin tai videotuotantoihin.

Itse tuotetun ja ostetun näkyvyyden lisäksi viestinnällä voi saavuttaa myös ansaittua näkyvyyttä. Kun sisältö on mielenkiintoista, muut jakavat sitä puolestasi! Viestin jakamiseen kannattaa aina hyödyntää koko henkilöstö, hallituslaiset ja myös asiakkaat. Kun joku on saanut teiltä hyvää palvelua, kannattaa häntä pyytää kommentoimaan kokemustaan vaikka videolle.

6. Milloin viestitään?

Viestintää voi aikatauluttaa esimerkiksi vuosikellon tai kuukausitaulukon avulla. Isompia viestinnän teemoja kannattaa jakaa kampanjoiksi, joita toteuttaa vaikka neljä vuodessa. Esimerkiksi Haloo maaseudussa voisi viestiä alkuvuodesta maaseudun kehittämiseen tarjolla olevista varoista, keväällä ja kesällä maaseudun matkailumahdollisuuksista, syksyllä tukea saaneista yrityksistä ja loppuvuodesta yhdistyksistä.

Viestinnässä kannattaa huomioida myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä teemapäiviä, esimerkiksi:

  • 14.2. Ystävänpäivä
  • 28.2. Suomalaisen kulttuurin päivä
  • 8.3. Naistenpäivä
  • 9.5. Eurooppa-päivä
  • 5.6. Maailman ympäristöpäivä
  • 4.9. Suomalaisen ruoan päivä
  • 5.9. Yrittäjien päivä
  • 1.10. Kansalaisvaikuttamisen päivä
  • 4.10. Kansainvälinen eläinten päivä
  • 15.10. Maaseudun naisten päivä
  • 19.11. Miestenpäivä
  • 20.11. Lapsen oikeuksien päivä
  • 5.12. Vapaaehtoistyön päivä

Tärkeintä on kuitenkin viestinnän säännöllisyys – ja se, että kaikki ovat perillä siitä, mistä milloinkin viestitään.

7. Viestinnän nykytila ja resurssit?

Mitatakseen muutosta, pitää olla ensin selvillä nykytilanteesta. Kuinka paljon tilaajia on uutiskirjeellä, paljonko verkkosivuilla on kävijöitä tai Facebookissa seuraajia? Mikä on nykyisessä viesitinnässä hyvää ja säilytettävää? Mitä taas halutaan kehittää?

Lisäksi kannattaa kartoittaa viestinnän resurssit. Kuinka paljon rahaa ja aikaa viestintään voidaan käyttää ja millaista osaamista löytyy? Jos hädin tuskin ehditte ylläpitää verkkosivuja, ei kannata suunnitella omaa podcastia ilman lisäresursseja. Tai jos joukossanne on hyviä, mutta ujoja kirjoittajia, niin kannattaa panostaa tekstiin eikä videoon. 

8. Konkreettiset tavoitteet vuodelle 2022?

Viestintäsuunnitelmaan kannattaa kirjata myös konkreettisia, numeraalisia tavoitteita, esim. 1 000 seuraajaa Facebookissa, 10 uutiskirjettä vuodessa tai tiedote jokaisesta hallituksen kokouksesta. Jos tavoitteet ovat realistiset, saat onnitella itseäsi vuoden lopussa!

9. Miten mitataan?

Viestinnän onnistumista kannattaa mitata ja seurata säännöllisesti. Hyviä työkaluja siihen ovat esimerkiksi Google Analytics ja some-kanavien omat seurantatyökalut, jotka saa usein käyttöön, kun päivittää tilinsä yritystiliksi. Saavutettavuuta voi mitata siihen tarkoitetulla testityökalulla.

10. Tulosten analysointi ja uusi suunnitelma

Kun ajanjakso, jolle viestintäsuunnitelma on tehty, tulee päätökseen, on aika analysoida, tehdä tarvittavia korjausliikkeitä ja määritellä uusia tavoitteita. Analysointiin ja suunnitteluun kannattaa varata aikaa, sillä hyvällä suunnitelmalla säästää yleensä vuoden mittaan kaikki siihen käytetyt tunnit. Analysointi ja suunnittelu kannattaa kuitenkin suhteuttaa resursseihin. Jos aikaa viestinnälle on vain vähän, ei kannata käyttää sitä kaikkea suunnitteluun. 

 

Haluatko perehtyä lisää?

Haloo maaseudun Koulutukset-sivulta löytyy tallenteita vanhoista koulutuksista – esimerkiksi podcastien tekemisestä ja etätyötaidoista.

 

  • Inspiraatiota oman viestintäsuunnitelman tekemiseen voi hakea lukemalla Haloo maaseudun suunnitelman:
PP-esityksen kansi, jossa lukee "Viestintäsuunnitelma tammi–heinäkuu 2022".
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa!

 

 

Joulumuistokilpailun voittaja Jarmo Järvenpää lahjoitti palkintorahan Liedon MLL:lle

kirjoittaja
Hiekkalinna ja kuvan päällä punainen teksti: Feliz Navidad!

 

Haloo maaseudun joulumuistokilpailun voittaja on ratkennut. Yleisöäänestyksessä parhaaksi joulumuistoksi valittiin lietolaisen Jarmo Järvenpään lähettämä muisto, joka liittyy sellaiseen jouluun, jonka aikana hän asui Espanjan Aurinkorannikolla.

– Olin asunut Espanjassa noin 8 kuukautta, kun postilaatikkooni alkoi ilmestyä postia henkilölle Feliz Navidad ja pian myös lauluja tästä mystisestä henkilöstä alkoi kuulumaan joka puolella. Ihmettelin pitkään, kuka on tämä Feliz ja miksi hänen postia tulee jatkuvasti. Useampi viikko meni ennen kuin ymmärsin, että Feliz Navidad ei ole henkilö, vaan hyvän joulun toivotus, hän kirjoittaa. 

Jossain vaiheessa Järvenpää kertoo pähkäilleensä, että Feliz Navidad on paikallinen muusikko, joka on niin suosittu, että muutkin ovat alkaneet tehdä lauluja hänestä. Joulun lähestyessä hän kuitenkin alkoi epäillä teoriaansa, sillä eihän yksi mies voi olla ihan joka paikassa samaan aikaan – jos ei ole joulupukki.

Järvenpää asui Espanjassa joulut 2013 ja 2014 ja hänen omat joulun pyhänsä kuluivat työnteon merkeissä. Yleisesti Espanjassa joulun aika näkyy ja kuuluu kaduilla, jotka täyttyvät joulumarkkinoista, -valoista ja -koristeista. Pyhien ajaksi rauhoitutaan joulun viettoon perhepiiriin kuten Suomessakin, ja joissain kodeissa koristellaan nykyään jopa joulukuusi. Espanjalaisille joulun odotetuin päivä on kuitenkin vasta loppiainen, jolloin tarinan mukaan Itämaan tietäjät saapuvat mereltä tuomaan lahjoja lapsille. Siksi Espanjassa rannat ovat joulun ajan täynnä hiekkaveistoksia, jotka toivottavat tervetulleeksi kauan odotetut vieraat.

Joulumuistokilpailun voittaja palkittiin Varsinais-Suomen Kylien uudella julkaisulla Kylän historia eläväksi. Lisäksi hän pääsi päättämään, mille Varsinais-Suomen maaseudulla toimivalle yleishyödylliselle yhdistykselle Haloo maaseutu lähettää 100 euroa joulurahaa. 

Lahjoituskohteeksi valikoitui Mannerheimin Lastensuojeluliiton Liedon paikallisyhdistys. Liedon MLL on mukana lietolaisten lasten, nuorten ja perheiden arjessa järjestämällä muun muassa perhekahviloita, puistotreffejä, perheliikuntaa ja monenlaisia tapahtumia. Lisäksi yhdistys lahjoittaa koululaisille hymypatsaita ja stipendejä sekä kouluttaa lukumummeja ja -vaareja. Yhdistyksen toiminta on kaikille avointa. 

Kaikki kilpailutekstit pääset lukemaan täältä!

Diagrammi vasemmalla ja selitteet oikealla.
Kilpailutekstien saama prosenttiosuus yleisöäänistä. Eniten ääniä sai Felix Navidad. Toiseksi tuli Pinkie Pie ja kolmannen sijan jakavat Joulurauhanturvaaja ja Puhelu joulupukille.