I samma båt – Samassa veneessä -Leader-yhdistys on lanseerannut uuden rahoituksen Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa asuville nuorille: Nuori Yrittäjä -rahoituksen tavoitteena on rohkaista nuoria työllistämään itsensä yrittäjinä. Hakijoiden yläikäraja on 25 vuotta ja rahoitusta voi saada jopa 1 000 euroa.
Nuori Yrittäjä -rahoitusta pilotoitiin jo kesällä 2021. Silloin paraislaiselle Lauri Mattilalle myönnettiin rahoitusta oman Venekuvaus-yrityksen perustamiseen. Hän videokuvasi yksityishenkilöiden veneitä dronella ja projekti onnistui niin hyvin, että Mattila suunnittelee jatkavansa kuvaamista myös ensi kesänä. Videolla hän kertoo yrityksensä ensimmäisestä kesästä ja suosittelee rahoituksen hakemista myös muille nuorille.
Nuorisorahoitusten hanketyöntekijä Nelli Salosen mukaan pilottiprojekti osoitti, että tällaiselle rahoitukselle on tarvetta.
– Hakeminen pitää olla helppoa ja sujuvaa, ja haluamme myös tätä kautta edistää saariston nuorten myönteistä asennetta yrittäjyyttä kohtaan, hän sanoo.
Paraisten kaupungin yritysneuvoja John Forsman painottaa, että on tärkeää saada alueen nuoret näkemään yrittämisen myös mahdollisena elinkeinona.
– Yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja luo hyvää itsetuntemusta sekä uskoa itseensä, sanoo Forsman.
Nuori Yrittäjä -rahoituksen tämän kevään haku päättyy perjantaina 1.4. Rahoituspäätös tulee kahden viikon kuluessa. Hakulomake löytyy osoitteesta www.sameboat.fi/nuoriso.
EU:n Smart Villages -kokonaisuus etenee parhaillaan eri puolilla Eurooppaa – myös Suomessa. Nyt on aika miettiä, miten paikallisten kylien älykästä kehittymistä tuetaan EU:n seuraavalla ohjelmakaudella Varsinais-Suomessa.
Älykkäät kylät saavat uuden oman kehittämisvälineensä tulevalla EU:n ohjelmakaudella 2023–2027. Välineen avulla voidaan tukea täsmäratkaisuja paikallisiin ruohonjuuritason haasteisiin tai rakentaa pidempikestoisia hankkeita. Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu järjestää keskiviikkona 6. huhtikuuta klo 10–11.30 webinaarin älykkäät kylät -konseptin mahdollisuuksista tulevalla rahoituskaudella.
Paljon on vielä avoimia kysymyksiä, mutta paljon jo tiedetäänkin! Tässä webinaarissa on tarkoitus saattaa Varsinais-Suomen maaseutuverkosto ajan tasalle älykkäiden kylien kehittämisen suhteen. Hankkeita voivat rahoittaa sekä Ely-keskukset että Leader-ryhmät, mutta ennakkotieto on toki tarpeellista muillekin toimijoille, esimerkiksi tuleville hanketoteuttajille: kylille, kunnille ja muille maaseutualueiden yhteisöille.
Teemasta alustaa Maa- ja metsätalousministeriön Maaseudun kehittämisyksikön suunnittelija Sami Tantarimäki. Tantarimäki asuu Varsinais-Suomessa ja kuuluu Varsinais-Suomen Kylät ry:n hallitukseen, joten hänellä on hyvä käsitys maakunnasta ja kylistä sekä niiden niiden tulevaisuuden näkymistä. Hän on ollut mukana myös Suomen Älykkäin kylä -kilpailun tuomaristossa. Lisäksi hän on mukana teeman ympärille perustetuissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, joten eri näkökulmia ja tuoretta tietoa riittää.
Älykkäät kylät ovat maaseutualueiden yhteisöjä, jotka käyttävät innovatiivisia ratkaisuja parantaakseen toiminta- ja mukautumiskykyään paikallisten vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta. Kylien älykkäillä ratkaisuilla voidaan parantaa esimerkiksi digitaalisia palveluita, sosiaalista kestävyyttä tai ympäristöoloja. Älykkäisiin kyliin ei ole olemassa vakiomallia tai ratkaisua – kyse on paikallisten voimavarojen ja mahdollisuuksien kartoittamisesta ja niiden hyödyntämisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Mikä se paras tapa on Varsinais-Suomessa? Sitä pohditaan tässä webinaarissa!
Webinaari on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittaudu mukaan viimeistään maanantaina 4. huhtikuuta klikkaamalla tästä!
Teams-linkki webinaariin jaetaan ilmoittautuneille sähköpostilla tiistaina 5. huhtikuuta.
Millaista on hyvä viestintä? Entä miten sen hyvän viestin saa perille asti? Haloo maaseudun viestintäfoorumissa opitaan hyödyntämään verkostoja viestinnän kulmakivinä. Tule mukaan oppimaan uutta, jakamaan omaa osaamistasi ja vaikuttamaan siihen, miltä Varsinais-Suomen maaseutuviestintä näyttää tulevaisuudessa!
Keskiviikkona 30. maaliskuuta klo 9–15 Liedon kunnantalon valtuustosalissa pureudutaan laadukkaaseen, tavoittavaan ja vaikuttavaan viestintään. Haloo maaseutu! -viestintäfoorumi järjestetään taas parin vuoden tauon jälkeen – tuttuun tapaan hybriditilaisuutena.
Aamupäivän aikana viestintäosaamistaan jakavat maaseutuverkoston omat viestinnän asiantuntijat: Haloo maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori Janica Vilen, Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Anssi Ketonen ja maaseudun verkostopalveluiden viestintäkoordinaattori Emilia Nivukoski. Iltapäivällä jakaudutaan työpajoihin, joissa kerätään yhteen ajatuksia maaseutuviestinnän tulevaisuudesta Varsinais-Suomessa. EU:n vuonna 2023 alkavalla ohjelmakaudella maaseuturahaston viestintää aletaan tehdä uudella aluemallilla, jota kehitetään parhaillaan. Siksi nyt on paras hetki vaikuttaa siihen, miten maaseudun kehittämisestä viestitään jatkossa.
Tilaisuus on tarkoitettu koko Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle, eli kaikille maaseudun kehittäjille ja toimijoille. Mukaan ovat tervetulleita esimerkiksi maaseudun yrittäjät, yhdistysaktiivit, kehittämisyhtiöt, kunnat, media ja oppilaitokset.
Ammattiviestijöitä palkataan nyt enemmän kuin koskaan, mutta onnistuneen viestinnän salaisuus ei piile vain yhdessä onnistuneessa rekrytoinnissa, vaan yhteistyön voiman ymmärtämisessä. Nykypäivän työ- ja yhdistyselämässä kaikki viestivät – koko ajan. Siksi jokaisen on hyvä ymmärtää viestinnän pääperiaatteet. Viestintäfoorumin tavoitteena onkin kouluttaa maaseutuverkoston jäsenistä ammattimaisen viestinnän tiimipelaajia.
Yksi laadukkaan viestinnän ydinasioista on visuaalisuus. Siksi yhtenä viestintäfoorumin ohjelmanumerona on pop up -studio! Aamukahvien ja lounaan aikana tilaisuuden osallistujat voivat käydä pop up -studiossa ammattilaisen kuvattavina. Kuvat saa tapahtumasta muistoksi omaan vapaaseen käyttöön.
Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa aamukahvit sämpylän kera ja iltapäiväkahvit makean leivonnaisen kera. Lounaalla käydään omakustanteisesti.
Maatalon tytöstä politiikan ammattilaiseksi ponnistanut MTK:n johdon erityisavustaja Tiina Perho on 60 vuoden aikana nähnyt sukupuolten tasa-arvon ja maaseudun kehittyvän, mutta vielä on työtä jäljellä molemmilla kentillä.
Loimaalainen Tiina Perho syntyi vuonna 1962 maatilan melskeeseen parin kilometrin päähän nykyisestä kodistaan. Kansakoulun, oppikoulun ja lukion käytyään hän haki luokanopettajakouluun, mutta ei päässyt sisään. Niimpä hän kävi talouskoulun, meni nuorena naimisiin, ryhtyi maatilan emännäksi ja sai neljä lasta.
Tämä tarina on Perhon elämästä kuitenkin vasta ensimmäinen luku. 16 vuotta maatilan emäntänä sai riittää. Ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon.
– Vuonna 1997 meidän perheessä oli muutoksen syksy, kun minä menin töihin ja pääsin opiskelemaan yliopistoon kasvatustiedettä, esikoinen aloitti lukion, kaksoset aloittivat yläkoulun ja kuopus ensimmäisen luokan, Perho muistelee.
– Myöhemmin olen ajatellut, että oli vain hyvä, etten päässyt opiskelemaan heti lukion jälkeen. Moni on varmasti kypsä jo silloin, mutta minä en ollut. Olisin ollut yliopistoon ihan liian nuori ja ihan liian pihalla. Kun olin ensin kasvattanut omat lapseni, pystyin ihan eri tavalla omaksumaan kasvatustieteen teoriaa, hän jatkaa.
Perho sai paikan ammattistarttiopettajana jo ennen valmistumistaan. Ammattistartti valmistaa opiskelijoita peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen ja antaa mahdollisuuden tutustua eri aloihin.
– Sanoin aina opiskelijoille, että sillä ei ole mitään väliä, jos 16-vuotiaana on valinnut alansa väärin. Suomi on siitä mahtava maa, että täällä voi vaihtaa alaa vaikka viisi kertaa. Minunkaan polkuni ei ollut mikään ihan tavallinen! Kaikki on mahdollista ja omaa mieltään saa muuttaa!
Ja niin muutti Perhokin mieltään. Jo vuonna 2004 hänen unelmauransa opettajana sai väistyä poliittisen uran tieltä.
– Silloinen kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä soitti ja pyysi minua avustajakseen eduskuntaan. Olin tehnyt politiikkaa kokoomuksessa jo 15-vuotiaasta asti, joten olin hyvin verkostoitunut, vaikka en siinä vaiheessa mitenkään haaveillut poliittisesta urasta. Mutta olen aina ollut tällainen kylmään veteen hyppääjä, joten päätin lähteä kokeilemaan.
Eduskunnasta Perhon ura jatkui Ville Itälän avustajana Euroopan parlamenttiin.
– Itälä valittiin parlamenttiin vuoden 2004 vaaleissa. Aluksi minun piti lähteä Brysseliin vain auttamaan hänet alkuun, mutta se keikka kesti lopulta kuusi vuotta.
Vuonna 2010 hän palasi Suomeen Itälän kotimaan avustajaksi, jotta hän pääsi viimeistelemään opintonsa ja lähemmäs ensimmäistä lastenlastaan. 15 vuoden rupeaman jälkeen hän valmistui maisteriksi 52-vuotiaana.
Kun maisterin paperit oli kädessä, politiikka kutsui taas. Tällä kertaa soittaja oli juuri maa- ja metsätalousministeriksi valittu Petteri Orpo. Hän tarvitsi ministeriöön erityisavustajan ja Perho jos kuka tunsi maatalouspolitiikan, sillä sen parissa hän oli työskennellyt Brysselissäkin.
Tällä hetkellä Perho työskentelee MTK:n johdon erityisavustajana sekä vt. viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana.
– Sekin on poliittista vaikuttamista, vaikka ei olekaan puoluepolitiikkaa. Teemme koko ajan muun muassa maatalous-, ympäristö-, metsä- ja koulutuspolitiikkaa, mutta näkökulma on eri.
Euroopan parlamentissa sekä Maa- ja metsätalousministeriössä tutuksi tullutta maatalouspolitiikkaa hän käsittelee jatkuvasti edelleen. Nykyisessä työssään hän ei kuitenkaan puutu sisältöihin, vaan siihen, miten asioihin vaikutetaan ja miten niistä viestitään eteenpäin. Työnsä lisäksi hän toimii samojen teemojen parissa myös kokoomuksen maaseutupoliittisen verkoston toisena puheenjohtaja.
Naistenpäivän teemat koskettavat
Kotona Loimaalla Tiina Perho rentoutuu ulkoilemalla luonnossa ja tekemällä palapeliä kuistillaan.
Brysselin vuosina Perho kertoo juhlineensa naistenpäivää vielä enemmän, mutta edelleen se on päivä, joka pysäyttää miettimään.
– Lapsena leikimme aina kaksoisveljeni kanssa yhdessä, mutta kun piti osallistua maatilan töihin, minä olin piikana keittiössä ja veljeni pääsi ajamaan traktoria pellolle. Silloin kismitti, mutta voihan se olla, että minäkin olisin päässyt pellolle, jos olisin osannut pyytää. Muuten meitä on kuitenkin aina tasapuolisesti kannustettu toteuttamaan unelmiamme.
Nuorena emäntänä hän hoksasi nopeasti, ettei hänen tarvitse mahtua siihen tuttuun maatilan emännän muottiin, vaan voi tehdä asiat omalla tavallaan. Emäntä-termin kanssa hän oli kuitenkin sujut, sillä maatalousyrittäjistä alettiin yleisemmin puhua vasta myöhemmin.
– Sen kyllä muistan, että jouduin usein perustelemaan, että minunkin työni on ihan oikeaa työtä. Joku oli jopa sitä mieltä, ettemme tarvitse kotihoidon tukea, kun minä olen kerran kotona. Todellisuudessa vuodet emäntänä olivat rankkaa aikaa. Koko ajan rakennettiin, tilalla oli jatkuvasti harjoittelijoita ja töitä oli paljon juuri silloin kun lapset olivat pieniä. Mutta olin toisaalta tottunut maatilan arkeen. Ja nykyään ajattelen, että oli etuoikeus tehdä töitä kotona.
Perhon poliittinen urakin on herättänyt ihmisissä kummastusta.
– Kun lähdin Brysselliin, muistan että opettajahuoneessa kollegat ihmettelivät, että miten minä voin lähteä ulkomaille töihin, kun minulla on perhe. Ei sellaista miesten kohdalla kauhistella.
Lapset ovat kuitenkin itse olleet äidistään ylpeitä ja nauttineet siitä, että ovat päässeet viettämään lomia Brysselissä.
– Kaikki ovat tiedostavia ja aktiivisia ihmisiä – jonkin verran myös puoluepolitiikassa, Perho kehuu.
Vahvan naisen mallia he ovat saaneet äitinsä lisäksi myös edellisiltä sukupolvilta.
– Isoäitini muutti 20-luvulla uudisraivaajaksi Kanadaan miehensä kanssa ja äitini syntyi siellä. 30-luvulla isovanhempani erosivat ja mummu palasi kotitilalleen Suomeen äitini kanssa, alkoi yksin pitää maatilaa ja selvisi siitä hyvin. Oma äitini kirjoitti espanjan ylioppilaskokeen 72-vuotiaana ja itsekin olen ajatellut vielä opiskella.
Euroopan parlamentissakin on tasa-arvo edistynyt Perhon poliittisen uran aikana. Kun Perho lähti Brysseliin, naisedustajien osuus parlamentista oli 29,9 %. Nyt se on 39,3 %. Virkamieskunnan keskuudessa työyhteisö oli tasa-arvoinen, mutta meppien keskuudessa näkyi myös epäasiallista vallankäyttöä. Ja koska Perho oli vanhempi kuin suurin osa muista avustajista, häntä luultiin jopa päämiehensä Ville Itälän vaimoksi.
– Mutta silloinkin oli jo valtavan vahvoja ja arvostettuja naismeppejä! Ja yleisesti koen, että minäkin olen saanut ääneni kuuluviin aina kun olen halunnut.
Eduskuntaan Perho on hakenut kaksi kertaa. Hänen isänsä Heikki Perho ja 14 vuotta vanhempi siskonsa Maija Perho ovat molemmat olleet kokoomuksen kansanedustajia. Pettymys vaalituloksista ei kuitenkaan ole ollut karvas, sillä Perho on keksinyt muita tapoja vaikuttaa.
– Minut tunnetaan puolueen sisällä ja jotain olen varmasti tehnyt oikein, kun puhelin on tätä tahtia soinut.
Palkkatasa-arvo kuntoon
Tiina Perho täyttää kesällä 60 vuotta, joten sukupuolten tasa-arvon suhteen hän on ehtinyt nähdä jo monta edistysaskelta. Yhden kauden hän on ollut mukana myös Kokoomuksen Naisten Liiton hallituksessa. Jos hän saisi muuttaa yhden asian tasa-arvon edistämiseksi, se olisi palkkatasa-arvo. Tällä hetkellä naisen euro on Suomessa 84 senttiä.
– Näissä töissä, joita minä teen, on kyllä sama palkka naisilla ja miehillä, mutta esimerkiksi hoitajien ja opettajien kohdalla epäkohta on räikeä. Jotain liikahdusta pitäisi nyt saada aikaan, varsinkin kun näillä aloilla alkaa olla työvoimapulaa.
Monet maatilojen pariskunnat jakavat tilan tulot nykyään puoliksi, mutta Perhon vanhempien aloittaessa tilan pitoa, tulo meni vielä kokonaan miehelle.
– Sen vuoksi monilla maaseudun naisilla on nyt ihan toivottoman huonot eläkkeet, Perho selittää.
Tukikohta maaseudulla
Tiina Perho on maatalon tyttö ja maatalouspolitiikan ammattilainen.
Paremman maaseudun eteen Perho on tehnyt paljon töitä uransa aikana. Yksi suurimmista muutoksista maaseudun kehittymisessä on ollut liittyminen Euroopan Unioniin.
– Sitähän ei tiedä, mikä tilanne olisi nyt, jos emme olisi EU:ssa, mutta uskon, että teimme oikean ratkaisun. Liittyminen jakoi aikanaan maanviljelijöiden mielipiteitä ja meillä oli perheessäkin kiivasta väittelyä aiheesta. Mutta itse olen koko ajan ajatellut, että Suomen ei kannata jäädä yksin!
Vaikka työt ovat vieneet Perhoa kaupunkeihin, hänellä on aina ollut tukikohta maaseudulla.
– Maaseudussa parasta on se, että saa olla luonnon keskellä. Täällä voi lähteä lenkille tai hiihtämään suoraan omalta kotiovelta. Lisäksi täällä saa olla ihan omassa rauhassaan, mutta toisaalta apuakin saa aina, kun sitä tarvitaan.
14 vuotta sitten Perho solmi uuden avioliiton. Hänen puolisossaan Harri Syväsalmessa maaseutu herätti aluksi aikamoista hämmennystä.
– Kun ostimme tämän vanhempieni vanhan talon, teetimme remontin niin, että olimme itse kotona Brysselissä tai lomalla Nizzassa. Soittelin vanhoille koulukavereille ja he huseerasivat täällä meidän poissa ollessa. Maaseudulla on helppo luottaa siihen, että kaikki sujuu niin kuin sovitaan, kun ihmiset tuntevat toinen toisensa. Mieheni oli siitä ihan ihmeissään, mutta nykyään hänkin on jo ihan loimaalainen!
Pariskunnalla on myös kaupunkiasunto Espoossa, mutta ykköskoti on ja pysyy maalla. Maalla on tilaa myös kutsua koko perhe koolle. Perholla on neljä lasta ja hänen puolisollaan viisi, joten lapsenlapsia syntyy nyt tiuhaa tahtia.
Ajattele, jos pystyisit vähentämään hiilidioksidia ilmakehästä syömällä jäätelöä! Vuonna 2014 markkinoille tuli Suomen ensimmäinen luomujäätelö Jymy. Vuosi sitten sama suunnannäyttäjä lanseerasi tuotesarjan, jonka hiilijalanjälki on kompensoitu miinusmerkkiseksi – ja tänä vuonna kaikki Jymy-jäätelöt muuttuvat hiilinegatiivisiksi!
Varsinaissuomalaisten Jymy-jäätelöiden joukkoon mahtuu jos jonkinlaista tuotesarjaa. Seitsemän vuotta sitten esiteltiin Suomen ensimmäiset luomujäätelöt. Sen jälkeen on lanseerattu muun muassa vegaaninen jäätelöperhe, karppisokerilla makeutetut vähäkaloriset jäätelöt ja nyt vielä hiilinegatiiviset jäätelöt.
– Lähdimme tekemään jäätelöitä käytännössä ihan pystymetsästä. Paljon on opittu kantapään kautta, kertoo Samuli Suominen Turussa Suomisen maitotilalla, josta Jymy-jäätelöiden maito tulee.
– Tämä on äitimme kotitila, jota vanhempani jatkoivat yhdessä vuonna 1986. Silloin täällä oli 12 lehmää ja 20 hehtaaria peltoa. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, he päättivät siirtyä luomuun erottuakseen muista tiloista, mutta myös terveydellisistä syistä. Isälle oli tullut uran aikana kasvinsuojeluaineista terveyshaittoja. Siinä sitten kirkastui ajatus, että ehkä ne myrkyt, jotka aiheuttavat ongelmia viljelijöille, eivät kuulu ruokaankaan, Suominen taustoittaa.
Perheen vanhemmat Jaakko ja Pirkko Suominen asuttavat edelleen maitotilaa, mutta nyt lehmiä on jo yli 140. Samuli Suominen asuu perheen toisella tilalla Liedon Tarvasjoella, jossa tuotetaan luomumunia, ja hänen veljensä Olli Suominen panostaa yhteiseen jäätelötehtaaseen Aurassa.
– Vaikka paperilla toimimme kolmessa eri paikassa, niin kokonaisuutta hoidetaan yhdessä. Täältä saadaan viljaa kanojen rehuksi ja kanalasta saadaan siipikarjan lantaa tämän tilan pelloille. Kun maitoauto lähtee täältä joka toinen aamu Hämeenlinnan osuusmeijerille, se pysähtyy Aurassa täyttämässä jätskitehtaan maitosäiliöt.
Tuotantopäästöjä kompensoidaan istuttamalla puita
Kuvan jäätelöistä Cookie Dough on jo markkinoilla. Muut tulevat myyntiin maaliskuun aikana. Kuva: Suomisen Maito Oy.
Jymy-jäätelöitä on aina pyritty tuottamaan mahdollisimman pienillä päästöillä. Jäätelötehtaalla käytetään uusiutuvaa energiaa ja suositaan lähellä tuotettuja raaka-aineita. Hiilisäästöjä haetaan muun muassa ympäristöystävällisemmistä pakkausmateriaaleista ja logistiikasta. Kaikki lähtee kuitenkin maidosta.
Suomisen maidon hiilijalanjälki on yli 10 % pienempi kuin kansallinen keskiarvo ja 60 % pienempi kuin kansainvälinen keskiarvo. Pienempi hiilijalanjälki on monen tekijän summa: esimerkiksi fossiilisia lannoitteita ei käytetä, pelloilla on maksimaalinen kasvipeitteisyys ja tilalla käytetään omaa aurinkovoimaa.
– Täällä nurmenviljely on suuressa osassa. Se sitoo hyvin hiiltä. Ja kun jokivarret ovat talven nurmella, niin syksyn sateissa ravinteita ei lähde vesistöön ollenkaan niin paljon kuin viljan viljelyssä, jossa huuhtoumia syntyy enemmän, Suominen sanoo.
Päästölaskelmat on toteuttanut ulkopuolinen taho Envitecpolis Oy. Sen laskelmien mukaan yhden 360 gramman jäätelöpurkin valmistaminen pellolta purkkiin tuottaa noin kilon hiilidioksidia. Tänä vuonna kaikki Jymy-jäätelöt muuttuvat kuitenkin hiilinegatiivisiksi, sillä tuotannosta syntyvä hiilikuorma ylikompensoidaan, eli hyvitetään korkojen kera istuttamalla puita Etiopiassa. Kun istutetut puut sitovat hiiltä enemmän kuin jäätelön valmistus tuottaa, kokonaishiilimäärä jää miinuksen puolelle.
– Etiopiassa on paljon metsiä hakattu polttopuiksi ja eroosio on päässyt jylläämään. Siksi toimet on kohdennettu sinne, Suominen selittää.
Jymyn tavoitteena on edelleen vähentää hiilidioksidipäästöjä.
– Paperitöitä, laskemista ja konkreettisia toimia se vaatii, mutta on ihan mahdollista, uskoo Suominen.
Luomussa eläinkin voi paremmin
Suomisen maitotilalla siirryttiin luomuun 90-luvun puolivälissä. Samuli Suominen on auttanut lehmien kanssa pikkupojasta asti.
Luomuruuan suosio on jatkuvassa kasvussa. Puhtaampaa, eettisempää, maukkaampaa ja kestävämpää luomuruokaa myös tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Euroopan Unionin tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Suomisen tilalla pellot ovat luomuviljelyssä ja lehmät saavat luomurehua, mutta myös tavanomaista parempaa kohtelua. Tilaa on jokaista lehmää kohden enemmän ja mahdollisuudet ulkoiluun ovat paremmat. Samoin kanalan puolella tilaa ja ulkoilumahdollisuuksia on luomussa enemmän. Luomukanoja saa olla neliöllä korkeintaan kuusi, kun taas esimerkiksi vapaita kanoja voi olla yhdeksän ja muita vielä enemmän.
Jymy-jäätelöä markkinoidaan Suomen ensimmäisenä luomujäätelönä. Toki joku on saattanut valmistaa luomujäätelöä ennenkin, mutta ei valtakunnalliseen levitykseen, koska silloin tarina olisi jo tullut Suomistenkin korviin. Jäätelömarkkinoilla kilpailu on kuitenkin kovaa. Suominen uskoo, että siihen on vielä paljon matkaa, että luomun osuus jäätelössä olisi yhtä suuri kuin maidossa tai kananmunissa. Siihen vaikuttaa moni asia, joista yksi on markkinointi. Heidän luomumaitoaan ja luomumuniaan myydään tunnettujen brändien alla, kun taas Jymy on joutunut raivaamaan tiensä jäätelöaltaisiin ja ihmisten tietoisuuteen omin avuin.
Jäätelöperhe on kuitenkin tyytyväinen nykytilanteeseen.
– Jokaisessa ketjussa on ainakin jokin meidän tuote myynnissä. Toki aina toivotaan, että makuja saataisi tarjolle enemmän, mutta kilpailu on kovaa ja toisaalta on reilu peli, että mitä enemmän tuotteita ostetaan, sitä enemmän niitä saa tarjolle, Suominen toteaa.
Vegaanisia ja vähäkalorisia jäätelöitä
Vaikka Jymy-jäätelöiden brändi perustuukin oman tilan luomumaitoon, on joukossa myös täysin maidottomia jäätelöitä.
– Maidon kulutus laskee nyt kovaa vauhtia ja me mukaudumme markkinoihin. Nyt valikoimassa on jo useampia vegaanisia jäätelöitä. Niitä on tehty kotimaisesta kaurasta ja härkäpavusta ja nyt kokeilussa on kolmaskin raaka-aine, jota emme vielä paljasta, kertoo Suominen.
Nyt Jymy-tuotteista 40 % on vegaanisia ja tavoitteena on lisätä osuutta entisestään, sillä kasviperäisiin tuotteisiin siirtyminen auttaa myös vähentämään hiilidioksidikuormaa.
Toinen mielenkiintoa herättänyt tuotesarja on vähäkaloriset, gluteenittomat ja laktoosittomat jäätelöt. Niissä on vähemmän kaloreita, koska sokeri on korvattu stevialla tai karppisokerilla eli erytritolilla, jossa on 0 kaloria.
Läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta
Luomuruuassa ei tarvitse pelätä kasvimyrkkyjen tai kemiallisten lannoitteiden vaikutuksia. Lisäksi luomutuotannossa eläinten olosuhteet ovat paremmat.
Jymy-jäätelöitä halutaan tehdä puhtaista raaka-aineista mahdollisimman läpinäkyvästi ja vastuullisesti, mikä on vakuuttanut myös muut. Vuonna 2017 jäätelötehtaalla tehtiin joukkorahoituskampanja, jonka myötä taloon tuli yli 400 pienosakasta.
Uskoa luomujäätelöihin on löytynyt myös maaseuturahastosta. Viljelijätukien lisäksi Suomiset ovat saaneet useamman kerran myös maaseudun kehittämistukia. Vuonna 2017 Varsinais-Suomen Ely-keskus myönsi Suomisen Maito Oy:lle tukea tuotannon monipuolistamiseen, vuonna 2018 tuotannon tehostamiseen ja vuonna 2019 tuotelaadun kehittämiseen.
Tulevaisuuteenkin on sunnnitelmia.
– Koko ajan pyritään tekemään asioita paremmin ja paremmin. Ja tänä vuonna tunnettuutta parannetaan kolmella kioskilla, jotka tulevat sijaitsemaan Helsingissä ja Aurassa.
Leader Varsin Hyvä kutsuu kuuntelemaan mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja retkeilyyn liittyvistä ajankohtaisista aiheista!
Leader Varsin Hyvä järjestää tiistaina 15. maaliskuuta klo 17.30–19 Retkelle lähiluontoon -webinaarin. Aiheeseen syvennytään terveydellisistä ja kestävän retkeilyn näkökulmista. Mukana illassa ovat Varsinais-Suomen sydänpiiristä hanketyöntekijä Merike Kujanen sekä retkeilyn monitoimimies ja Retkipaikan kirjoittaja Caj Koskinen. Tilaisuus on osa Leader Varsin Hyvän Maaseutumania-kiertuetta. Webinaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Teams-linkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuuden alkua.
Ahdistaako ilmastonmuutos tai luontokato? Oletko huomannut arjessa epäkohdan, johon haluaisit puuttua? Paras tapa päästä ahdistuksesta on muuttaa se toiminnaksi ja toivoksi. Tekoja nyt -työpajassa pohditaan sitä, miten jokainen voi löytää oman tapansa vaikuttaa arjessa. Torstaina 17.3 Rauman Lyseon lukiolla järjestettävän työpajan vetää kirjailija ja media-alan ammattilainen Silja Annila. Myös etäosallistuminen on mahdollista!
Vaikuttavat teot eivät aina vaadi esillä oloa, vaikuttamisen keinoja on laidasta laitaan kaikenlaisille ihmisille. Erityisesti nuorille suunnatussa työpajassa ideoidaan vaikuttavia tekoja ja annetaan rohkeutta sekä vinkkejä niiden toteuttamiseen.
–Työpajassa tekoja voi ideoida yksin, parin kanssa tai pienellä porukalla. Työpajaan saa tulla jo valmiinkin idean kanssa, mutta se ei missään nimessä ole välttämätöntä, kannustaa tilaisuutta järjestävä Tiina Saaresranta Leader Ravakasta.
Ilmasto- ja luontotekoihin keskittyvän työpajan vetää kirjailija ja media-alan ammattilainen, raumalaislähtöinen Silja Annila (kuvassa). Silja on yksi Tekoja Nyt! Maailmanpelastajan käsikirja tekijöistä. Tilaisuuden jälkeen osallistujien kesken arvotaan yksi TekojaNYT! Maailmanpelastajan käsikirja ja lisäksi Ravakan nuorisotyöryhmä esittäytyy.
Tilaisuuden järjestävät Leader Ravakan EkoTeko- ja Opportunities for Young People -hankkeet.
TEKOJA NYT! TYÖPAJA NUORILLE ARJEN ILMASTO- JA LUONTOTEOISTA
Ohjelma: 15.00 Aloitus & välipala
15.15 Johdanto: näin vaikutat luontoon ja ilmastoon
15.50 Työpajaosuus yksin tai ryhmissä
16.40 Viimeiset vinkit vaikuttamiseen
Lisätiedot:
Hankekoordinaattori Tiina Saaresranta, p. 044 7929005
Egentliga Finlands landsbygdsnätverk presenterade möjligheterna till landsbygdsutveckling under ett webbinarium onsdagen den 2 mars. Webbinariets inspelning och presentationer är nu tillgängliga för visning!
Avsikten med kvällen var att ge beslutsfattare och andra påverkare en insikt i de olika stöd och finansieringsmöjligheter som är avsedda för att utveckla landsbygden, så att man i landskapet så effektivt och fullständigt som möjligt kan utnyttja de stöd som står till buds.
Webbinariets program och presentationer:
00:00:00 Webbinariet öppnas, Leaderverksamheten presenteras: Minna Boström, Leader I samma båt – Samassa veneessä
Klicka på bilden och öppna presentationen i pdf-format!
00:27:26 Stöden NTM-centralen beviljar: Antti Jaatinen, chef för landsbygdsenheten
Klicka på bilden och öppna presentationen i pdf-format!
00:50:30 Ett exempel på ett Leaderprojekt: Max Andersson, Västanfjärds byaråd
01:03:50 Ett exempel på företagsstöd: Jonas Sahlberg, Kimito Brewing AB
01:22:22 Om att utveckla byar: Henrik Hausen, ordförande för Egentliga Finlands byar
Klicka på bilden och öppna presentationen i pdf-format!
Leader-rahoituksella kehitetään maaseudun elinvoimaa paikallisista lähtökohdista käsin. Kulttuurihankkeiden tukeminen palvelee tarkoitusta erinomaisesti, sillä kulttuuri luo maaseudulle hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja vetovoimaa.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat tukeneet ohjelmakauden 2014–2022 aikana kulttuuria 3,5 miljoonalla eurolla. Tuen avulla paikallisella maaseudulla on toteutettu yhteensä 132 kulttuuria edistävää hanketta, joiden kokonaiskustannukset nousevat 5,3 miljoonaan euroon.
– Paikallisen kulttuurin tukeminen ja ylläpitäminen kuuluu ihan Leader-periaatteisiin. Tukemalla paikallista kulttuuria tuetaan samalla kunkin alueen omaa identiteettiä, kommentoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio.
Kulttuuritoiminta on kärsinyt koronakriisin aikana paljon. Kun yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa aueta, on tärkeää saada elvytettyä nopeasti myös maaseudun kulttuurikenttää. Sainio näkee, että juuri paikallisella kulttuurilla on vahva vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Siksi maaseudun pienten kulttuurihankkeiden tukeminen on nyt erityisen tärkeää.
– Lisäksi kulttuurin tukeminen on tärkeää siksi, että sillä on niin valtava merkitys yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, Sainio jatkaa.
Oma kulttuuri sitoo ihmisiä kotiseutuunsa ja motivoi sitä kautta toimimaan yhteiseksi hyväksi. Yhteisöllisyyden voima näkyy myös Leader-työssä. Tämän ohjelmakauden aikana Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa on tehty jo pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmillä on ollut vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, josta kulttuurihankkeisiin on käytetty 3,5 miljoonaa euroa, eli 14 %.
Tapahtumia, näyttelyitä ja investointeja
Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa on tehty monenlaisia kulttuuritekoja: 131 tuetusta kulttuurihankkeesta 30 on keskittynyt kulttuuritilojen rakentamiseen tai korjaamiseen. 27 hankkeessa on luotu uusi tapahtuma, mutta vielä useampaan hankkeeseen on sisältynyt tapahtumia osana laajempaa kokonaisuutta. 22 hankkeessa on tehty näyttelyitä tai kulttuuriopasteita. 17 hankkeessa on tehty kulttuuria tukevia investointeja. Maaseudulle on hankittu esimerkiksi soittimia ja äänentoistolaitteita.
Leader-hankkeissa on myös tallennettu paikallista historiaa esimerkiksi kirjoittamalla historiikkeja ja luomalla digitaalisia kotiseutuarkistoja. Lisäksi hanketoteuttajat ovat tutkineet paikallisia kulttuuriperinteitä ja kehittäneet niiden pohjalta uutta toimintaa tähän päivään.
Oman kotiseudun parhaaksi
Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmillä on vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa. Kulttuurihankkeiden saama osuus 3,5 miljoonaa euroa on koko rahoituksen määrästä noin 14 %.
Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten miten omaa kotiseutua kannattaa kehittää. Siksi Leader-rahoituksesta päättää paikallisista ihmisistä koottu hallitus. Leader-rahoituksesta 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % alueen kunnilta. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi maaseudun yhdistykset, kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt sekä mikroyritykset, oppilaitokset ja säätiöt. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Tukea ei voi saada jatkuvan toiminnan ylläpitämiseen, vaan Leader-hankkeissa luodaan aina jotain uutta.
Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdytti maakunnan poliittisia päättäjiä ja muita vaikuttajia maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidetyssä webinaarissa. Tallenne on nyt kaikkien vapaasti katsottavissa, eli tervetuloa tutustumaanmaaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin!
Illan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Webinaarin järjesti Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari pidetään keskiviikkona 2. maaliskuuta.
