Kansallismaisemassa mutkitteleva Aurajoen matkailutie tarjoaa kulkijoilleen koskien pauhua, viljavia peltoja, historiallista havinaa kirkoissa ja museoissa sekä herkullisia makuja kahviloissa.
Viime vuonna paikkansa virallisten matkailuteiden joukossa lunastanut Aurajoentie herää jälleen kesäiseen eloon.
– Aurajoentien matkailutiekyltit eli matkailutien viitoittavat liikennemerkit tullaan pystyttämään tien varteen toukokuun 2022 aikana. Matkailutiekylttejä tulee kaikkiaan 42 kappaletta 70 kilometrin pituiselle matkalle Turusta Oripäähän, kertoo matkailukoordinaattori Susanna Ansio.
Liikennemerkkien lisäksi kesän 2022 aikana valmistuu tien varren infotaulut, joista yksi on suunniteltu Aurajoentien eteläiseen alkupäähän Turun Maarian kirkon edustalle ja toinen pohjoisen alkupään lähettyville Oripään keskustaan. Lisäksi pystytetään infotaulut Pöytyän Riihikoskelle, Lietoon Vilkkimäen meijerille ja Auraan Auraamon pihalle.
– Uudistamme parhaillaan myös tien painettua palvelukarttaausi painos saadaan jakoon toukokuun lopulla, sopivasti uuden kesäkauden alkuun mennessä, Ansio jatkaa.
Tien varren palvelut, luontokohteet ja nähtävyydet aukioloaikoineen löytyvät kootusti sivustolta aurajoentie.fi.
– Oman matkan suunnitteleminen kannattaa aloittaa tutustumalla sivustoon. Vaihtoehtoisesti voi tutkia myös painettua palvelukarttaa. Karttoja on saatavilla vapaasti tien varren yrityksissä. Kaikille löytyy nähtävää ja koettavaa huolimatta siitä, lähteekö matkaan kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä tai suppaillen. Kansallismaisemaa kulkiessa pääsee takuuvarmasti nauttimaan jokimaisemasta, luonnosta, maaseudun rauhasta ja museollisista kahviloista, Ansio lupaa.
Matkailutiellä on tekemistä kaikille! Lapsiperheille sopivat muutaman kilometrin luontopolut. Aktiiviliikkujat voivat pyöräillä koko matkan ja halutessaan tulla bussilla takaisin lähtöpisteeseen tai nukkua maatilan loft-huoneessa. Motoristit voivat ajella tietä ja nauttia kahviloiden tarjonnasta. Turusta voi vuokrata polkupyöriä, jotka voidaan kuljettaa vaikka Aurajoentien pohjoispäähän. Sähköläskipyöriä tai sup-lautoja voi vuokrata matkan varrelta. Julkista liikennettä on tarjolla välillä Turku-Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää. Matkailuinfot palvelevat matkailijoita kaikissa tien varren kunnissa.
Paljon tapahtumia tulossa!
Tulevana kesänä tien varrella toteutetaan tapahtumia erilaisilla teemoilla.
19.4. klo 18–19.30: Innostu ja Osallistu -webinaari Teams-yhteydellä
13.–19.6. Aurinkoviikko
18.6. Avoimet Ovet Aurajoentiellä – tien yritykset ja toimijat tutuiksi
1.7. Micke & Leftyn blues-konsertti Oripäässä
6.8. Aurajoki SUP 2022
19.–28.8. Lieto-viikko
27.–28.8. Aurajoentien Kulttuuriralli
Aurajoentien matkailutie kulkee Turusta Oripäähän asti valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Vanha keskiaikainen tielinja, johon Aurajoentie
perustuu, alkaa Turun Suurtorilta, kulkee Raunistulan läpi ja Maarian kirkon ohi kohti Auraa (tie 222). Matkailutie halkoo Liedon kuntaa, Auran keskustaajaman ja Pöytyän
Riihikosken päättyen Oripään keskustaajaman koillispuolelle. Tämä Aurajoen länsirantaa kulkeva vanha ja historiallinen tie on tunnettu Museoviraston rekistereissä Varkaantienä,
ja se kuuluu Museoviraston luokkaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.
Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon -hanke sekä Aurajoentie kyltit kuntoon -hanke. Hankkeita hallinnoi Auran kunta ja niitä rahoittavat EU:n maaseuturahastosta Leader Jokivarsikumppanit ja Varsin Hyvä. Mukana ovat myös Liedon, Pöytyän ja Oripään kunnat.
Loimaalainen Jenni Virtanen toteutti Leader-tuen avulla haaveensa omasta koirahoitolasta. Koronavuosien aikana koiria on rekisteröity jopa 17 prosenttia enemmän kuin tavallisesti, joten lemmikkien palveluille on nyt kysyntää!
Jenni Virtanen valmistui eläintenhoitajaksi Ammattiopisto Liviasta vuonna 2016.
– Tein päättötyöni koirahoitoloista ja siitä asti olen haaveillut omasta yrityksestä. Ajatus jäi muhimaan ja vuonna 2018 kävin yrittäjäkurssin, jonka aikana tehtiin liiketoimintasuunnitelma. Vuonna 2019 minulla loppui työt Turussa eläintarvikeliikkeessä ja samaan aikaan Loimaan seudulla oli lopettamassa kaksi koirahoitolaa. Silloin ajattelin, että tässä on nyt hyvä sauma aloittaa!
Kun muut hidastivat elämäänsä koronakriisin keskellä, Virtanen lähti esittelemään pankille koirahoitolan piirustuksia ja kustannusarviota. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit myönsi hankkeelle 20 prosentin investointituen. Rakentaminen alkoi vuonna 2020 ja juhannuksena 2021 loimaalainen Koirahoitola Willa Vanhala otti vastaan ensimmäiset asiakkaansa.
– Täällä on yhdeksän huonetta, mutta toki saman perheen koiria voi majoittaa yhteiseen huoneeseen. 14 alkaa olla maksimimäärä, sillä jokainen koira kuitenkin lenkitetään yksitellen kolme kertaa päivässä, Virtanen kertoo.
Nyt kun koronarajoitukset ovat loppuneet ja ihmiset ovat alkaneet taas matkustella, on hoitolassa välillä ruuhkaakin. Esimerkiksi pääsiäisenä talo oli täysi ja kesäksi on jo paljon varauksia.
– Suurin osa koirista viettää täällä viikonlopun tai loma-aikana kokonaisia viikkoja. Mutta on meillä tarjolla ihan päivähoitoakin. Minulla on muutama vakiasiakas, jotka käyvät säännöllisesti hoidossa lyhyitä pätkiä. Ja voi koiran tuoda hoitoon vaikka vain juhlien ajaksi.
Willa Vanhalaan tulee paljon asiakkaita kauempaakin. Loimaa on sopivasti monen reitin varrella ja toisaalta moni turkulainen on varta vasten valinnut Willa Vanhalan hoitopaikaksi, koska koirat viihtyvät siellä hyvin!
Luottamus voitetaan varmoilla otteilla
Virtasella on itsellään viisi koiraa kotona ja hänen äitinsä kasvattaa koiria, joten nuori yrittäjä on saanut kasvaa koko elämänsä koirien keskellä. Vaikka hoitolassa on isojakin koiria ja osa saattaa olla eroahdistuksen vuoksi varautunut, Virtanen saa voitettua kaikkien luottamuksen varmoilla otteillaan sekä rennolla ja rauhallisella olemuksellaan.
– Toiset koirat ovat täällä ihan lunkisti, mutta jotkut kaipaavat enemmän silittelyä, hierontaa ja rapsutusta rentoutuakseen. Illalla sammutan valot ja lähden pois vasta kun kaikki ovat rauhoittuneet yöpuulle. Koirat tottuvat yleensä nopeasti hoitolan rutiineihin ja päiväjärjestykseen.
Virtanen asuu itse kuuden kilometrin päässä Mellilän keskustassa, mutta hänen äitinsä asuu hoitolan vieressä ja toimii tarvittaessa yöpäivystäjänä. Yrittäjä suunnittelee itselleen omakotitaloa hoitolan kanssa samalle tontille, mutta vielä ei ole rakentamisen aika.
Jenni Virtanen ulkoiluttamassa vakiasiakastaan Pinkkiä, jossa on kanariandoggia ja cane corsoa.
Pelikasinosta tuli koirien suosikki
Hoitolassa on lisäpalveluna myös koirien pelikasino, johon kuuluu pallomeri ja aktivointihetki älypelien parissa.
– Kasino on ollut tosi tykätty! Koirat haistavat heti, että peleissä on nameja piilossa ja jos ne eivät meinaa hoksata, miten pelit toimivat, niin olen koko ajan apuna opastamassa, Virtanen kertoo.
Lisäpalveluna voi ostaa myös esimerkiksi pesuhetken, kynsien leikkuun tai takkujen selvityksen. Muutoin päivät hoitolalla kuluvat samaa rataa. Jokaisella on omassa huoneessaan luukku, josta pääsee ulkoilemaan omaan tarhaan. Omassa huoneessa voi leikkiä kotoa tuoduilla leluilla tai pureskella luuta. Moni vain lepäilee, sillä hoidossa oleminen usein väsyttää.
Ruuat voi ostaa hoitolasta, mutta suurin osa koirista syö omia ruokiaan. Kun paikka on vieras, on hyvä, että ruoka on tuttua!
Jokaisella koiralla on hoitolassa oma huone, josta pääsee ulkoilemaan luukun kautta tarhaan.
Yrittäjyys ylitti odotukset
Yrittäjäksi ryhtyminen on osoittautunut oikeaksi valinnaksi.
– Kaikki on mennyt paremmin kuin osasin odottaa! Tässä elämäntilanteessa tuntuu hyvältä tehdä paljon töitä, mutta pitkällä tähtäimellä toivon, että saisin työllistettyä jonkun toisenkin.
Leader-tuesta Virtanen on iloinen ja kiitollinen.
– Hakuprosessi oli ihan selkeä ja sain hyvät ohjeet. Vielä puuttuu pari ränniä ja yksi kestävämpi lattiapinnoite ja sitten hanke on valmis!
Suomalaisnuoret pääsivät tutustumaan italialaiseen elämänmenoon osana Opportunities for Young People – Uusia mahdollisuuksia nuorille -hanketta. Nyt sama porukka valmistautuu ottamaan italialaisnuoret vastavierailulle Suomeen.
Leader Varsin Hyvän ja Leader Ravakan nuorisotyöryhmät kävivät huhtikuun puolivälissä opintomatkalla Italian Etelä-Tirolissa, jossa heidät vastaanottivat paikallinen Leader-ryhmä LAG Pustertal ja paikallinen nuorisojärjestö Jugenddienst Dekanat Bruneck. 14 hengen suomalaisporukka pääsi matkansa aikana tutustumaan paikalliseen kulttuuriin, luontoon ja päätöksentekoon sekä tietysti paikallisiin nuoriin ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Etelä-Tiroli on Italian pohjoisin maakunta Alpeilla Itävallan rajalla. Alueella puhutaan pääosin saksaa, mutta retken ohjelma oli englanniksi. Nuoret yöpyivät alppimajan tyyppisessä hotellissa, josta he tekivät päiväretkiä lähellä oleviin kyliin. Matkat taitettiin julkisilla yhdessä italialaisten kanssa, joten paikallinen elämänmeno ehti tulla tutuksi.
Lähes kaikkien nuorten mielestä matkan paras hetki oli se, kun he lumisilla Alpeilla patikoinnin jälkeen pääsivät syömään ravintolaan. Siellä yksi italialaisnuorista huomasi harmonikan ja alkoi soittaa sitä. Suomalaiset alkoivat tanssia musiikin tahdissa valssia ja pian muutkin liittyivät seuraan. Se spontaani hetki jäi kaikkien mieleen! Kuva: Joona Silvola.
Nuorten vaikutusmahdollisuuksissa on eroja
Paimiolaiselle 14-vuotiaalle Anni Puuruselle reissu oli hänen elämänsä ensimmäinen ulkomaanmatka.
– Koko matka oli tosi mukava kokemus. Erityisen iloinen olin siitä, ettei kyseessä ollut mikään hotelliloma, vaan pääsimme oikeasti tutustumaan paikallisiin ihmisiin ja paikalliseen elämäntapaan, hän kommentoi.
Puurunen huomasi opintoretken aikana, että suomalaisten ja italialaisten nuorten vaikutusmahdollisuuksissa on aika paljon eroja.
– Meillä on nuorisovaltuustot, oppilaskunnat ja monenlaisia nuorisotyöryhmiä. Suomessa on myös paljon nuoria päättäjiä ja esimerkiksi maailman nuorin pääministeri. Italialaiseen kulttuuriin taas kuuluu ajatus, että vanhemmat ovat viisaampia. Siksi nuorten on siellä vaikeampaa päästä vaikuttamaan, Puurunen kertoo oppimastaan.
Varsin Hyvän nuorisotyöryhmän lisäksi Puurunen on saanut tärkeää kokemusta vaikuttamisesta oman koulunsa oppilaskunnan hallituksessa.
– Järjestämme oppilaskunnan kanssa tapahtumia ja esimerkiksi äänestyksiä siitä, miten koulun asioita voisi kehittää. Aina jos huomaamme jonkin epäkohdan, yritämme löytää siihen ratkaisun, hän kertoo.
Anni Puuruselle (kuvassa keskellä) reissu oli hänen elämänsä ensimmäinen ulkomaanmatka. Kuva: Magdalena Frenner.
Opintoretken osana järjestettiin työpaja, jossa suomalaiset ja italialaiset nuoret oppivat toisiltaan listaamalla ylös nuorten vaikuttamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja esteitä. Kun italialaiset esittelivät työpajan tulokset paikallisille päättäjille, heiltä kysyttiin, miksi nuoret eivät vain ota yhteyttä päättäjiin, jos haluavat muuttaa asioita. Miksi nuorten pitäisi itse saada osallistua päätöksentekoon, kun sitä varten on jo ihmisiä?
Suomessa ajatellaan laajasti, että aitoa osallisuutta ei ole ilman todellista vaikutusvaltaa. Kun nuoret pääsevät itse vaikuttamaan asioihin, he ottavat samalla vastuuta yhteisöstä ja yhteiskunnasta ja sitoutuvat sen kehittämiseen. Näin vaikutusmahdollisuuksien myötä syntyvä osallisuuden kokemus vähentää esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytymistä.
Yhtenä päivänä nuoret listasivat työpajassa nuorten vaikuttamiseen liittyviä plussia ja miinuksia. Kuva: Joona Silvola.
Nuorten paikka seurakunnissa vaihtelee
Matkalla mukana ollut 20-vuotias Eetu Orava asuu nykyisin Turussa, mutta on kotoisin Maskusta, missä hän toimii edelleen muun muassa seurakunnan nuorisotiimissä, koska halusi jäädä mukaan hyvään porukkaan.
– Teemme esityksiä seurakunnalle esimerkiksi siitä, millaista nuorisotyötä toivomme ja mitä nuorille kannattaisi hankkia. Seurakunnassa homma perustuu vapaaehtoistyöhön ja se motivoi tosi paljon, kun pystyy auttamaan. Nyt rakennamme esimerkiksi frisbeegolfrataa, hän kertoo.
Seurakunnan kautta hän tuli mukaan myös Varsin Hyvän nuorisotoimintaan ja Italian matkalle. Italialaiset nuoret olivat aika ihmeissään, kun Orava kertoi heille, miten Maskussa nuoret pääsevät vaikuttamaan seurakunnan asioihin. Jos vaikuttaminen on muutenkin nuorille Italiassa vaikeaa, niin seurakunnissa se on sitä erityisesti!
Orava pääsi matkan aikana keskustelemaan italialaisten nuorten kanssa myös esimerkiksi koulun käynnin ja asepalveluksen eroista sekä lainsäädännöstä.
– Suomessa laki velvoittaa kuuntelemaan nuorisovaltuustoja. Juttelin matkalla pitkään yhden italialaisen nuoren kanssa, joka opiskelee lakia. Hän selitti, että vaikka nuorisoryhmiä perustetaan Italiassakin, ei vaikuttaminen ole kovin helppoa, koska lainsäädäntö ei velvoita ottamaan nuorten mielipiteitä huomioon. Sielläkin on kyllä jotain nuorisolainsäädäntöä, mutta ei samanlaista kuin meillä Suomessa, hän kertoo.
Eetu Orava nautti matkan aikana erityisesti Alpeilla patikoimisesta.
Nuorten vuosi 2022
Euroopan Unionissa vietetään parhaillaan nuorisoteemavuotta. Viime vuosina nuorisotoiminta on nostanut päätään myös maaseudun kehittämisessä ja Leader-toiminnassa. Useissa Leader-ryhmissä on tarjolla NuorisoLeader-rahoitusta nuorten omiin projekteihin. Tukea voi käyttää esimerkiksi uusien tapahtumien järjestämiseen, yhteisten harrastusvälineiden hankintaan tai koulutukseen. NuorisoLeader-tukea voi hakea myös oman yrityksen perustamiseen tai kehittämiseen. Rahoitus on tarkoitettu 13–25-vuotiaille nuorille. Tuen suuruus ja ehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.
Monissa ryhmissä toimii myös oma nuorisotyöryhmä. Varsin Hyvän oma nuorisotyöryhmä perustettiin vuoden 2021 lopulla. Mukaan saatiin yhteensä 12 nuorta Varsin Hyvän toiminta-alueen kunnista, joita ovat Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku.
Nuorisotyöryhmä pääsee vaikuttamaan muun muassa tarjolla olevien NuorisoLeader-tukien myöntämiseen ja nuorisotyön kehittämiseen. Varsin Hyvän nuorisotoimintaa ohjaa Joona Silvola.
– Ulkomaan matka oli hyvä tapa ryhmäytyä myös oman porukan kesken. Seuraavaksi alamme suunnitella ohjelmaa vastavierailulle tuleville italialaisnuorille. He veivät meidän Alpeille, joten ehkä me viemme heidät saaristoon. Ainakin saunomista ja suomalaista ruokaa on luvassa, Silvola paljastaa.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmien painopisteet tulevalle kaudelle alkavat hahmottua. Ryhmät saivat strategiatyöhönsä uutta virtaa oppimalla toisiltaan sekä ProAgrian ja Varsinais-Suomen Liiton asiantuntijoilta yhteisessä strategiapäivässä.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät kokoontuivat perjantaina 8. huhtikuuta Paimion parantolalle työntekijöiden ja hallituslaisten kesken esittelemään toinen toisilleen käynnissä olevaa strategiatyötään.
Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudenmaan puolella toimiva Ykkösakseli.
Kaikki viisi yhdistystä ovat hakeneet Leader-ryhmäksi myös EU:n rahoituskaudelle 2023–2027. Tulevalla kaudella Ykkösakseli ja I samma båt – Samassa veneessä tulevat toimimaan samoilla maantieteellisillä alueilla kuin kuluvallakin kaudella. Leader Ravakan alueesta Eurajoki siirtyy Leader Pyhjäjärviseudun alueelle ja Leader Jokivarsikumppaneiden alueesta Tarvasjoki siirtyy Leader Varsin Hyvän alueelle.
Osallistavaa strategiatyötä
Leader-ryhmät tukevat maaseudun paikallista kehittämistä EU:n tavoitteiden, Suomen valtakunnallisten tavoitteiden ja omien paikallisten tavoitteidensa mukaisesti. Tällä hetkellä ryhmissä valmistellaan tulevan kauden paikallisia strategioita, joista ensimmäinen versio tulee olla valmis juhannukseen mennessä.
Strategioita valmistellaan hyvässä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Maaseudun asukkaita, yrittäjiä, yhdistyksiä, kuntia, mediaa, nuorisoa ja muita toimijoita on haastateltu ja muilla tavoin osallistettu mukaan strategian valmisteluun. Nyt tietoa on kasassa valtavat määrät ja sen analysoimisen jälkeen ryhmät valitsevat strategioihinsa tietyt painopisteet.
Myötätuulessa – elinvoimaa ja elämänlaatua saaristossa
I samma båt – Samassa veneessä on valinnut strategialleen neljä painopistealuetta, jotka ovat:
elinvoimaiset kyläyhteisöt
matkailun uudet ja kestävät ratkaisut
lähiruuan jalostuksen ja arvostuksen lisääminen
kestävä saaristo.
Ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström kertoo, että seuraavaksi hallitus tulee linjaamaan, kuinka suuri osuus seuraavan kauden rahoituksesta tullaan suuntaamaan millekin painopisteelle.
I samma båtin toiminta-alue kattaa Kustavin, Paraisten ja Kemiönsaaren kunnat sekä niiden vesialueet. Maantieteellinen alue on siis suuri, mutta vakituisia asukkaita alueella on vain 23 000.
– Kesäisin väkimäärä moninkertaistuu ja myös paikallisessa strategiassa huomioidaan se, että kehitystyöstä on hyötyä myös vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille, Boström sanoo.
Strategian työnimi on Myötätuulessa – elinvoimaa ja elämänlaatua saaristossa.
Ravakalla viisi pääteemaa
Leader Ravakan osallistavassa valmistelutyössä on noussut esiin viisi pääteema, jotka ovat:
työtä tekeville
matkailun mahdollisuudet
yhteisöt yhdessä
yhteinen ympäristömme
nuorten ääni kuuluviin.
Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio kertoo, että työvoimapula Vakka-Suomessa on konkretisoitunut viime vuosina ja siksi tavoitteena on tulevalla kaudella rahoittaa entistä enemmän asukkaiden integroitumiseen ja viihtymiseen liittyviä hankkeita. Matkailun saralla tullaan panostamaan luonto- ja lähimatkailukohteisiin.
Ympäristötyö on kuluvalla kaudella ollut Ravakassa vahvaa, mutta jatkossa ajatus on löytää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja vesistöjen kunnostamiseen rahoitus muualta, jolloin Leader-tuki voitaisiin suunnata ympäristökohteiden virkistyskäytön rahoittamiseen. Nuoria yritetään saada viihtymään alueella paremmin ja panostusta tulee myös nuorten hyvinvointiin.
Ravakan paikallisessa strategiassa näkyy sijainti meren rannalla ja kahden kaupungin välissä.
– Asiat, joita tehdään Turussa ja Porissa, eivät useinkaan ulotu Vakka-Suomen alueelle – ja siksi paikalliselle kehittämistyölle on erityinen tarve, Kallio kommentoi.
Ykkösakseli tavoittelee elinvoimaa ja uusia asukkaita
Leader Ykkösakselin strategialuonnoksessa on neljä osa-aluetta:
elinkeinojen kehittäminen ja yrittäjyys
monimuotoinen asuminen ja työnteko
paikalliset palvelut
kestävä kehitys ja ilmastonmuutos.
Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri kertoo, että strategiatyössä yhdeksi suurimmista mahdollisuuksista on nähty ryhmän loistava fyysinen sijainti Turun ja pääkaupunkiseudun välissä. Alue on myös vapaa-ajan asukkaiden suosiossa ja vaivaton monipaikkainen asuminen ja työskentely ovat jo nyt yksi alueen vahvuuksista. Niitä halutaan kuitenkin edistää entisestään, sillä alueella on parhaillaan työvoimapulaa. Tällä hetkellä Ykkösakselin alueella maallemuutto suuntautuu vain tiettyihin paikkoihin ja samaan aikaan toisista kylistä katoaa asukkaiden mukana palvelut ja koulut.
– Tulevalla ohjelmakaudella pyrimme vaikuttamaan siihen, että hyvää ja sujuvaa arkea voisi elää joka puolella meidän maaseutua, Teuri tiivistää.
Varsin Hyvä lähtee liikkeelle SWOT-analyysin kautta
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen esitteli strategiapäivässä SWOT-analyysin, josta selviää Varsin Hyvän alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuuksiksi on listattu muun muassa korkeakoulujen ja oppilaitosten läheisyys, aktiiviset yhdistykset, yritysmyönteiset kunnat, houkuttelevat matkailukohteet ja mielenkiintoinen historia. Leader-työn näkökulmasta heikkouksiin on listattu maaseutualueen rajaus, joka hankaloittaa alueen kokonaisvaltaista kehittämistä, Leader-työn tunnettuus ja väliaikaisrahoituksen saaminen hankkeiden toteuttamiseen.
Mahdollisuuksista Poikonen nostaa esiin muun muassa yhteiskäyttörakennukset ja muunkin yhteistyön edistämisen ja yhteisöllisyyden lisäämisen. Mahdollisuuksia on näköpiirissä myös bio- ja kiertotalouden puolella.
– Ensi kaudella yksi uusi mahdollisuus syntyy myös starttimaataloustuesta, jota voidaan jatkossa myöntää maatalouteen linkittyvän yritystoiminnan aloittamiseen, Poikonen toteaa.
Uhkia taas nähdään ennen kaikkea ilmastonmuutoksessa, jonka myötä luonnon monimuotoisuus katoaa, säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät ja vesistöjen tila heikkenee.
Jokivarsikumppaneiden alueella nuoret uskovat kotiseutunsa tulevaisuuteen
Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit on avannut verkkosivuilleen kyselyn, jossa alueen asukkaat ja muut toimijat pääsevät kertomaan ajatuksiaan alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista.
Kyselyitä on tehty myös kohdennetusti esimerkiksi paikalliselle medialle ja kylätoimijoille. Leader-ryhmän puheenjohtaja Helinä Mäkelä kertoi strategiapäivässä alueen nuorille tekemästään kyselystä.
– Nuorten keskuudessa on nyt selvästi positiivinen vire ja he näkevät, että täällä on hyvä asua. Opiskelumahdollisuuksia alueella on aika huonosti ja siksi nuoret lähtevät yleensä muualle opiskelemaan, mutta monilla on ajatuksena palata kotiseudulle opiskelujen jälkeen. Kotiseudulle heitä vetää perhe, ystävät, tila ja edulliset asunnot, kertoo Mäkelä.
Näkökulmaa ProAgrialta ja Varsinais-Suomen Liitolta
Yhteisessä strategiapäivässä Leader-ryhmät saivat työhönsä myös ulkopuolista näkökulmaaProAgrian toimitusjohtaja Timo Junnilalta ja Varsinais-Suomen Liiton kehittämispäällikkö Salla-Maria Lauttamäeltä.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät valmistelevat strategioitaan EU:n uudelle ohjelmakaudelle 2023–2027. Perjantaina 8. huhtikuuta pidetyssä yhteisessä strategiapäivässä Leader-ryhmät saivat valmistelutyöhönsä uusia ajatuksia maaseutuverkoston vihreän kasvun teemaryhmän puheenjohtajalta.
ProAgrian toimitusjohtaja Timo Junnila (artikkelikuvassa) koordinoi maaseutuverkoston vihreän kasvun teemaryhmää, joka yrittää löytää uusia ratkaisuja maa- ja metsätalouden kannattavuuden ja kestävyyden parantamiseen.
– Se pitää aina muistaa, että toiminta ei voi olla kestävää, jos se ei ole kannattavaa! Jos ajatellaan esimerkiksi hiilen sidontaa maataloudessa, niin hyvä sato sitoo hiiltä kaikkein parhaiten. Ja satoon voidaan vaikuttaa pellon kasvukuntoa parantamalla. Sitä kautta maan kasvukunto on yksi tärkeimmistä asioista asioista, jos ajatellaan ilmastoa, Junnila selittää.
Maan kasvukunnon näkökulmasta on tärkeää, että maan vesitalous on kunnossa. Lisäksi kasvukuntoa voi parantaa lannoitteilla ja viljelemällä esimerkiksi apilaa, joka sitoo ilmakehästä typpeä maaperään.
Euroopan Unioni liputtaa nyt vihreän siirtymän puolesta ja vihreä kasvun teemaryhmän tarkoitus on keksiä Suomeen keinoja, joilla pystytään toteuttamaan Euroopan yhteiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Junnila nosti puheessaan esiin muun muassa digitaalisen murroksen, tietojohtamisen ja energiaratkaisut. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä halutaan vähentää ympäristösyistä, mutta Ukrainan sota on kiihdyttänyt tavoitteita entisestään. Tässä työssä Junnila näkee eniten mahdollisuuksia biokaasussa.
EU:n komissio on antanut jäsenvaltioille yhteisen suosituksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tulevan maaseutuohjelman strategiasuunnitelmat ovat linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Pellolta pöytään –strategian ja EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.
Vihreä kasvu ja kestävyys näkyvät vahvasti myös Varsinais-Suomen Leader-ryhmien strategialuonnoksissa. Junnila uskoo, että Varsinais-Suomen Leader-ryhmillä on mahdollisuuksia vaikuttaa näihin teemoihin, esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta parantavilla hankkeilla.
– Kaikki Suomen monimuotoisuusrahat kannattaisi kohdentaa Varsinais-Suomeen, koska täällä on työlle sopivia kohteita enemmän kuin koko muussa Suomessa yhteensä! Työtä voi tehdä esimerkiksi torjumalla vieraslajeja ja pusikoitumista. Hyviä kohteita löytyy esimerkiksi jokien varsilta, Junnila toteaa.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät kokoontuivat perjantaina 8. huhtikuuta Paimion parantolalle työntekijöiden ja hallituslaisten kesken esittelemään toinen toisilleen käynnissä olevaa strategiatyötään. Yhteisessä strategiapäivässä Leader-ryhmät saivat työhönsä myös ulkopuolista näkökulmaa Varsinais-Suomen Liiton strategiatyöstä.
Varsinais-Suomen Liiton kehittämispäällikkö Salla-Maria Lauttamäki (artikkelikuvassa) esitteli strategiatyön parissa ahkeroiville Leader-ryhmille Varsinais-Suomen uutta maakuntastrategiaa, joka lakisääteinen asiakirja, maakunnan yhteisen tahtotilan ilmaisu sekä ennakoiva ja reagoiva muutostyökalu. Viime vuosina on huomattu, että vaikka suunnitellaan asioita pitkälle, täytyy myös pystyä elämään hetkessä.
– Linjojen sisällä on liikkumavaraa ja matkan varrella mietitään aina, mikä on paras tapa toimia, sanoo Lauttamäki.
Varsinais-Suomen maakuntastrategia 2040+ sisältää neljä pääteemaa:
vihreä ja reilu siirtymä
yhteinen sitoutuminen kärkitoimialojen kasvutavoitteisiin
uusien osaajien houkuttelu ja kiinnitys maakuntaan
hyvinvoinnin ja yhteistoiminnan rakentaminen.
Neljän sisällöllisen teeman lisäksi maakuntastrategiassa on vielä läpileikkaavana missiona kestävien kumppanuuksien rakentaminen.
– Kumppanuusajattelulla haluamme vahvistaa ajatusta pitkäjänteisestä yhteistyöstä, joka ei rajoitu mihinkään tiettyyn hankkeeseen tai ohjelmakauteen. Se on ajattelutapa, jonka haluamme tuoda kaikkeen toimintaamme mukaan.
Maakuntastrategian valmistelutyössä tunnistettiin myös arvoja, joilla strategiaa halutaan toteuttaa. Niitä ovat:
vastuullisuus
saavutettavuus
uteliaisuus
luotettavuus.
– Uteliaisuuden kautta meillä on aina lupa yrittää ja kokeilla uusia asioita! Ja kun sanon me, tarkoitan kaikkia varsinaissuomalaisia. Vaikka Varsinais-Suomen Liitto on toiminut strategian valmistelussa työrukkasena, tämä on aidosti kaikkien varsinaissuomalaisten työkalu, Lauttamäki toteaa.
Leader-toimijoiden huomio kiinnittyi myös maakuntastrategian visuaaliseen ilmeeseen. Sen on kuvittanut turkulainen sarjakuvataiteilija Mika Lietzén. Kekseliään kuvituksen ansiosta strategian tavoitteista pääsee nopeasti jyvälle, vaikka ei olisikaan tottunut lukemaan monikymmensivuisia asiakirjoja.
Lauttamäki nosti esiin myös maakuntastrategian yhteyden maaseudun ja saariston kehittämiseen. Aikaisemmin Varsinais-Suomella oli erillinen saaristo-ohjelma, mutta nyt saaristoasiat ovat mukana maakuntastrategiassa.
Maakuntatasolla halutaan olla mukana tukemassa varsinaissuomalaisen ympäristövastuullisesti tuotetun ruuan brändiä ja pilotoimassa kestäviä ratkaisuja maatalouteen. Saariston kehittämisessä maakunnan näkökulmasta nousee esiin erityisesti liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja Saaristomeren tilan parantaminen.
Pohdinnan alle jää, miten Varsinais-Suomen liiton kautta voisi saada vielä paremmin tietoa tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista maakuntastrategian tavoitteiden toteuttamiseksi.
Äänestysaktiivisuus on viimeisissä kunta- ja aluevaaleissa ollut historiallisen alhainen. Miltä näyttävät asukkaan vaikuttamisen mahdollisuudet vaalien välillä? Mitä pitäisi tehdä osallistumisen ja luottamuksen vahvistamiseksi eri alueilla? Keiden ja mihin tarpeisiin demokratiaa uudistetaan kunnissa?
Isojen kysymysten edessä tarvitaan entistä laaja-alaisempaa yhteistyötä ja uusia menetelmiä. Paikallisen osallistumisen kehittäminen taas vaatii paikallistuntemusta. Turun kaupunginkirjastolla kartoitetaan 13.5. klo 9.30–12.00, miten kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia pitäisi kehittää.
Sitra kutsuu Varsinais-Suomen luottamushenkilöitä, kunnissa kehitystyötä tekeviä viranhaltijoita, järjestötoimijoita, tutkijoita, kansalaisaktiiveja ja teknologian sekä alustojen kehittäjiä yhteen uudistamaan paikallista vaikuttamista. Tavoitteena on kerätä yhteen kentän vaikuttajat Suomessa ja rakentaa areena demokratian uudistamistyölle. Kunnallisen osallistumisen uudet keinot -työpajoissa luodaan jaettua ymmärrystä osallistumisen haasteista ja kehityskohteista ja pohditaan mihin tarttua seuraavaksi.
Aihetta alustamassa ovat paikalliset vaikuttajat:
Apulaispormestari Elina Rantanen, Turun kaupunki
Toiminnanjohtaja Hülya ”Hissu” Kytö, DaisyLadies ry
Tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, Turun yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos
Johtava asiantuntija Joonas Leppänen, Sitra
Työpaja on avoin ja alustaa syksyllä käynnistyvää, kuntademokratian kehittäjille suunnattua Sitra Lab -kehitysohjelmaa. Tervetuloa mukaan! Tilaisuuteen ilmoittaudutaan osoitteessa https://www.sitra.fi/kuntapajat/
Kemiönsaari on tunnettu hyvistä retkeilyreiteistään, joita on kunnan alueella yli 20. Käynnissä oleva patikointibuumi on kuitenkin tuonut mukanaan painetta rakentaa reittejä vielä lisää. Kunta kartoitti Leader-hankkeessa seitsemän uutta polkua, joista osa toteutuu nopealla aikataululla.
Leader I samma båt – Samassa veneessä on rahoittanut Kemiönsaaren kunnan toteuttaman hankkeen, jossa on kartoitettu kunnan alueella seitsemän uutta patikointireittiä. Hanke alkoi vuoden 2021 elokuussa ja päättyy vuoden 2022 heinäkuussa. Kartoitustyötä tehnyt Sanna-Mari Kunttu (artikkelikuvassa) työskentelee Kemiönsaaren kunnassa reittien kehittäjänä.
– Aloitin tutkimalla karttoja ja ilmakuvia. Sitten lähdin maastoon gepsin kanssa. Moni reitti syntyi seuraamalla eläinten polkuja. Ne aika usein tietävät ihmisiä paremmin, mistä kannattaa kulkea. Sitten kuljin kartoittamani reitit läpi ja kirjasin ylös kaikki tarvittavat rakenteet, kuten pitkospuut ja pienet sillat.
Nyt siis tiedetään, mihin uusia reittejä kannattaisi alkaa rakentaa – ja mihin ei.
– Esimerkiksi Kemiönsaaren läpi kulkevasta vaellusreitistä on puhuttu pitkään, mutta tämän kartoitustyön perusteella siitä olisi vaikea saada tarpeeksi houkuttelevaa ja sen tekeminen tulisi niin kalliiksi, ettei sitä kannata toteuttaa, Kunttu sanoo.
Sanna-Mari Kunttu on hyödyntänyt kartoitustyössä muun muassa kallioalueita ja eläinten tekemiä polkuja.
Polut Dragsfjärdenin järvelle ja Björkboda träskin ympäri
Kuntun kartoituksen perusteella Taalintehtaan keskustasta voisi tehdä reitin Todalenin ja Sabbelsin asuinalueiden välistä Dragsfjärdenin järvelle ja toista metsäkaistaletta pitkin takaisin.
– Reitti kulkee pääosin kunnan mailla Taalintehtaan lähimetsissä, joissa liikutaan jokamiehen oikeuksilla paljon jo nyt. Suunnittelemani reitin varrella on paljon vaikuttavaa kalliomännikkömetsää ja lisäksi sen varrella pääsee ihailemaan sekä meri- että järvimaisemia.
Suunnitelmassa on kaksi vaihtoehtoista reittiä.
– Toinen kulkee upean suoalueen läpi. Sen toteuttamiseen tarvitaan yli 100 metriä pitkospuita. Mutta jos suoalueen kiertää, reitti voisi toteutua aika pienilläkin kustannuksilla, Kunttu punnitsee.
Reitin taukopaikat voisivat olla vaikka Dragsfjärdenin järven rannalla ja Todalenin kohdalla olevan kallion laella merimaisemissa.
Todalenin kalliolta avautuu upea merinäköala. Kallion laelle voisi tulla Taalintehtaan keskustasta Dragsfjärdenin järvelle kulkevan reitin taukopaikka.
Toinen Kuntun mielestä toteuttamiskelpoinen reitti kulkee noin 13 kilometrin matkan Björkboda träsk -järven ympäri.
– Se paikka on oikea helmi, mutta jo pelkät rakenteet tulisivat maksamaan 150 000 euroa. Alueella on myös paljon maanomistajia, joilta pitäisi saada suostumus reitin rakentamiseen, kertoo Kunttu.
Toisaalta reitin varrella olisi jo valmis taukopaikka, sillä Västanfjärdin kyläyhdistys rakensi järven rannalle kesällä 2021 Leader-tuella uimapaikan, jossa on laavu, vessat, pukuhuoneet ja pöytäpenkkiryhmä. Jos reitin aloittaisi Björkbodan teollisuusalueelta, kuten Kuntun suunnittelmassa, taukopaikka osuisi reitin loppupuolelle.
Seuraava askel olisi hakea rahoitusta reittien toteuttamiseen.
Björkboda träskin rannalle vuonna 2021 valmistunut laavu, tulipaikka ja vessat voisivat palvella myös vaeltajia. Järven ympäri on kartoitettu 13 kilometrin mittainen reitti.
Yhdistykset innostuivat kulttuuripoluista
Kaksi kartoitetuista reiteistä etenee jo yhdistysvoimin. Rosalan ja Kärran kyliin on suunniteltu luonto- ja kulttuuripolut, joita edistävät nyt paikalliset kyläyhdistykset.
– Rosalan polku valmistuu mahdollisesti jo ensi kesänä. Siitä tulee aluksi sähköinen noin kilometrin mittainen kyläkävely. Myöhemmin sitten mietitään mahdollisia opastustauluja maastoon. Olen tehnyt heille myös pidemmän reittisuunnitelman, jos he haluavat myöhemmin lähteä laajentamaan reittiä.
Kärran parin kilometrin mittaisen kulttuuripolun varteen on tulossa monenlaisia taideteoksia.
– Siellä oltiin alun perin suunniteltu sellainen reitti, joka olisi kuljettu edestakaisin, mutta kävimme suunnitelmat yhdessä läpi ja autoin heitä tekemään sellaisen reitin, joka tekee lenkin. Otin myös selville alueen maanomistajat, joista osa on jo kontaktoitu, Kunttu kertoo yhteistyöstä kyläyhdistyksen kanssa.
Oikaisu Pyhän Olavin reittiin?
Yksi suunnitelluista reiteistä olisi oikotie Venäjältä Norjaan kulkevalle Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitille. Nykyisin Venäjältä tuleva Pyhän Olavin mannerreitti päättyy Turkuun ja jatkuu sieltä Pyhän Olavin merireittinä Paraisten saariston halki Ahvenanmaalle ja sieltä Ruotsin kautta Norjaan. Kemiönsaaren läpi menevän oikotien avulla vaeltajat voisivat halutessaan jättää välistä koukkauksen Turkuun.
Seitsemäs hankkeessa mukana oleva reitti on Sagalundin museon mailla. Sagalund on kehittämässä Tapon vanhan myllyn aluetta käyntikohteeksi ja sen ympärille on suunniteltu vajaan kilometrin mittaista kulttuuriympäristöön keskittyvää polkua.
Kemiönsaarella yli 20 luontopolkua
Kemiönsaarella on jo entuudestaan paljon hyviä retkeilyreittejä. Kunnan, Metsähallituksen ja muiden tahojen ylläpitämiä polkuja on yhteensä yli 20. Konstsamfundet on hiljattain saanut valmiiksi 18 kilometrin mittaisen reitistön Purunpäähän ja Taalintehtaalle saatiin muutama vuosi sitten uusia polkuja Leader-tuen avulla.
– Aina kun uutta reittiä suunnitellaan, pitää miettiä myös sitä, miten ne voisivat yhdistyä olemassa oleviin reitteihin. Toiveena on, että tänne voisi tulla vaikka koko viikonlopun vaellukselle, Kunttu sanoo.
Käynnissä olevan retkeilybuumi ansiosta Kemiönsaaret polut ovat nyt kovalla kulutuksella.
– Ja viiden kilometrin polut eivät enää riitä, vaan ihmiset toivovat koko ajan pidempiä reittejä!
Kunnalla ei ole ainakaan vielä resursseja lähteä toteuttamaan suunnitelmia, ja siksi Kunttu pohtii hankkeen aikana myös sitä, millaisia hyötyjä reittien tekemisestä voisi olla vaikka matkailualan yrityksille tai paikallisille yhdistyksille.
Reitistöjen kartoitushankkeen kokonaiskustannus on 32 000 euroa, josta Leader-tuen osuus on 70 prosenttia.
Vielä muutama vuosi sitten maaseutu tyhjeni kovaa vauhtia kaupunkeihin, mutta nyt puhutaan päin vastoin maallemuuttobuumista. Varsin Hyvän Kotona maaseudulla! -tilaisuudessa päästään kuulemaan tarinoita maalla asumisen ihanuudesta ja kamaluudesta sekä perehtymään oman kylän brändäämiseen.
Leader Varsin Hyvä järjestää Liedon kunnantalon ravintolassa Kotona maaseudulla! -nimisen tilaisuuden torstaina 5. toukokuuta. Kahvitus alkaa klo 17.30 ja ohjelma klo 18. Osallistua voi myös etäyhteydellä.
Tilaisuudessa puhuvat kirjailija Roope Lipasti ja Suomen Kylien maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.
Tarinoita Liedon Saukonojalta
Roope Lipasti kertoo maalla asumisen ihanuudesta ja kamaluudesta otsikolla Maalaiselämää ihan uutta! Liedon Saukonojalla asuva kirjailija on hauskuuttanut ihmisiä maalaiselämän anekdooteilla lukuisissa kolumneissaan ja kirjoissaan, mutta vielä riittää tarinoita kerrottavaksi!
– Maaseudulla arki on niin erilaista kuin kaupungissa, että siitä on hyvä ammentaa. Kun kirjoittaa kaupungissa asuville, niin aika moni asia maaseudulla tuntuu eksoottiselta, hän kommentoi.
Hän itse on syntynyt Turussa, muuttanut kouluikäisenä Lietoon ja sieltä nuorena takaisin Turkuun opiskelemaan. Kun hänen omat lapsensa alkoivat tulla kouluikään, tuli paluumuutto maaseudulle ajankohtaiseksi.
– Silloin kuvittelin, että maaseudulla voi tehdä ihan mitä tahansa, kun ihmisiä ei ole ympärillä, mutta se ennakkokäsitys karisi aika nopeasti.
Sen lisäksi, että Lipasti on kertonut teksteissään perheensä elävästä elämästä, Lieto on inspiroinut häntä myös lasten kirjoja kirjoittaessa. Esimerkiksi Lipastin kirjoittama viikinkitrilogia sijoittuu Liedon Vanhalinnan linnavuorelle.
Brändäämällä maineeseen
Johanna Niilivuo puhuu tilaisuudessa otsikolla Ylpeydellä kylästä – brändää ja erotu rohkeasti.
– Kun omaa kyläänsä lähtee brändäämään, sitä kannattaa katsella ulkopuolisen silmin. Mikä voisi olla sellainen juttu, joka on teille ihan arkipäivää, mutta ulkopuoliselle elämys, hän kysyy.
Niilivuo itse asuu Jyväskylään kuuluvalla Sarvenperän kylällä, joka on tunnettu saunomisesta ja vuosittain järjestettävästä saunamaratonista. Puolangan kylässä keksittiin tehdä brändi pessimismistä ja Sallassa erämaasta. Salla – in the middle of nowhere -slogan alkaa olla tuttu jo kaikille suomalaisille, varsinkin sosiaalisen median kuluttajille.
Oman kylän vetovoimatekijä voi tosiaan olla aivan arkipäiväinenkin asia – jos sen brändää hyvin ja keksii toimivan sloganin.
– Jollekin voi olla iso elämys päästä vaikka paimentamaan lampaita tai mukaan puusavottaan. Kaunista luontoa sen sijaan on vähän kaikkialla, joten sillä ei välttämättä kannata yrittää erottautua, Niilivuo vinkkaa.
Kun kylää brändätään, kannattaa Niilivuon mukaan pitää huolta siitä, että viestintä on tunnistettavaa ja tasalaatuista kaikissa käytössä olevissa kanavissa. Ja myös itse viestiä kannattaa kirkastaa.
– Kylillä on usein aika pienet resurssit markkinoida itseään, joten kannattaa lähteä liikkeelle kohderyhmäajattelusta. Mikään kylä ei voi miellyttää kaikkia, joten kannattaa miettiä, mikä on se kohderyhmä, jota kylän tarjonta voisi kiinnostaa. Ja kun se on selvillä, voi markkinoinnin kohdentaa juuri sille ryhmälle, Niilivuo neuvoo ekonomin taustastaan käsin.
Maaseutumania 2027
Kotona maaseudulla! -tilaisuus on osa Varsin Hyvän Maaseutumania 2027 -kiertuetta. Kiertueen teematilaisuuksissa kuullaan asiantuntijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja, tutustutaan maaseudun kehittämistoiminnan tuloksiin ja keskustellaan Leader-toiminnan tavoitteista tulevalla ohjelmakaudella 2023–2027.
Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu mukaan Kotona maaseudulla! -tilaisuuteen viimeistään 2. toukokuuta.
Outdoor Leader -hanke järjestää 5.–6. toukokuuta opintoretken, jossa päästään tutustumaan muun muassa Säkylänharjuun ja Harjureittiin, Köyliön kylien elämään, Pyhäjärven maisemareittiin, Someron kartanoelämään ja kulttuuriin sekä Lohjalla sijaitsevaan Tytyrin Elämyskaivokseen.
Opintoretken hinta on 100–130 euroa per henkilö, riippuen osallistujamäärästä ja siitä, haluaako majoittautua yhden vai kahden hengen huoneessa.
Retkelle ovat tervetulleita mukaan kaikki luontomatkailusta kiinnostuneet!
ILMOITTAUTUMINEN:
Ilmoittaudu mukaan tämän viikon aikana, eli viimeistään sunnuntaina 24. huhtikuuta!
