Aurinkosähkö tuo Korppoon nuorisoseuralle vuosittain valtavan säästön

Pariskunta aurinkopaneelien edessä.

 

Korppoon nuorisoseurantalolle asennettiin marraskuussa 2020 aurinkopaneelit. Tavoitteena oli saada aurinkoenergian avulla 40 prosentin säästö ison talon sähkölaskuihin, ja Leader-rahoituksella tehty investointi täytti odotukset. 

Korppoon nuorisoseuran 28 paneelin aurinkosähköjärjestelmä Gjallarhornin pihapiirissä on tuottanut sähköä vajaassa kahdessa vuodessa jo 17 000 kilowattituntia. Talvella tuotto on luonnollisesti pienempää, jolloin sähköä ostetaan lisää; kesällä sitä taas voidaan myydä ulos hyvään hintaan.

– Yleensä tällainen järjestelmä maksaa itsensä takaisin viimeistään 15 vuoden jälkeen, mutta täällä näyttää, että puhdasta voittoa voi alkaa tulla jo parin vuoden päästä, toteaa paneelit asentanut paikallinen yrittäjä Johnny Pettersson.

Korppoossa on useampia aurinkopaneeleiden toimittajia, joista Johnny Petterssonin IP Solar voitti nuorisoseuran kilpailutuksen. Lupamaksuineen aurinkopaneelien hankintaan ja asentamiseen kului 13 960 euroa. Leader I Samma båt – Samassa veneessä myönsi hankkeelle 65 prosentin tuen, mikä tiputti heti paneelien arvioidun takaisinmaksuajan reiluun viiteen vuoteen. Vallitsevan energiakriisin vaikutuksesta aurinkoenergian hinta on kuitenkin noussut niin paljon, että oman aurinkosähkön myynti on nyt erityisen kannattavaa. Pelkästään heinäkuussa paneelit tuottivat sähköä yli 200 euron edestä.

– Ennen aurinkoenergian myynnistä sai muutaman sentin kilowattitunnilta, mutta tänä kesänä parhaina päivinä hinta on ollut jopa 70 senttiä, kertoo Pettersson. 

Viime vuosina Gjallarhornin sähkölaskut ovat olleet niin suuria, että yhdistys alkoi olla niiden kanssa pulassa, kun tuloja on ollut koronan vuoksi hankala saada. Vuonna 2019 talon sähkölasku oli noin 3 600 euroa. Vuonna 2020 talo oli koronan vuoksi tyhjillään peruslämmöllä, mutta silti vuotuinen sähkölasku oli yli 3 000 euroa. Vuonna 2021 sähkölaskusta säästettiin aurinkopaneelien avulla noin 20 % ja tänä vuonna säästöä tulee jo yli tavoitteiden. Gjallarhornin aurinkosähköjärjestelmällä on 25 vuoden takuu, joten luvassa on vielä paljon tuottoisia vuosia. 

Aurinpaneelit vasemmalla ja nuorisoseurantalo pilkistää oikealla.
Tänä vuonna Korppoon nuorisoseura on säästänyt jo yli 1 000 euroa tammi–heinäkuun aikana aurinkosähköjärjestelmän avulla.

Yli satavuotias talo uudistuu jatkuvasti

Korppoon nuorisoseura on perustettu vuonna 1903 ja Gjallarhorn valmistui vuonna 1907. 

– Alusta asti oli selvää, että vanhaa kaunista taloa ei haluta piilottaa aurinkopaneelien alle. Siksi paneelit asennettiin ulos tien viereen. Samalla tavalla on tehty esimerkiksi Korppoon kotiseutumuseolla, kertoo yhdistysaktiivi Kirsi Sukala-Pettersson.

Vaikka paneelit ovat Gjallarhorniin tulevan pienen hiekkatien laidassa massiiviset, talon pihapiiristä niitä ei juurikaan enää huomaa. Ja kun paneelit eivät ole kiinni katossa, ne eivät häiritse esimerkiksi tulevaisuuden kattoremontteja. 

Kun seura päätti investoida uusiutuvaan energiaan, aurinkosähkö oli helppo valinta. Tuulivoiman kustannukset ovat paljon korkeammat ja maalämpö on kustannustehokasta sellaisissa kohteissa, joissa on jo valmiina vesikiertoinen patteriverkosto esimerkiksi öljylämmityksen jäljiltä.

Gjallarhorn on alun perin lämmennyt puilla, mutta 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä puulämmityksestä luovuttiin ja siirryttiin suoraan sähkölämmitykseen. Ennen aurinkoenergian hankintaa taloon asennettiin jo kaksi ilmalämpöpumppua, jotka helpottivat tilannetta hieman, mutta eivät tarpeeksi. 

– Seuraavaksi on tarkoitus tiivistää vielä ikkunoita ja päivittää keittiökoneet sellaisiin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Näin talosta saadaan pikkuhiljaa energiatehokkaampi, Sukala-Pettersson sanoo. 

Vanha vihreä kakluuni.
Gjallarhornissa oli alun perin puulämmitys ja silloin talo olikin käytössä vain kesäkaudella. Enää puilla ei pysty lämmittämään, mutta vanhat kakluunit on säästetty.

Häitä ja harrastajateatteria

Gjallarhornia vuokrataan yksityistilaisuuksiin, muun muassa häihin ja muihin juhliin. Lisäksi talossa on säännöllisesti yhdistyksen omaa toimintaa, esimerkiksi teatteriesityksiä.

– Seuran harrastajateatteri ehti harjoitella pitkään Robin Hood -näytelmää, jonka näytöskausi jouduttiin perumaan päivää ennen ensi-iltaa muuttuneiden koronarajoitusten vuoksi. Nyt täällä suunnitellaan kevääksi revyytä. Toivottavasti se toteutuu suunnitelmien mukaan, Sukala-Petterson sanoo.

Esityksistä seura saa lipputuloja toimintansa pyörittämiseen, ja samalla kylälle saadaan eloa ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Ja tulee esityksiin yleensä paljon väkeä naapurisaaristakin!

Tällä hetkellä Korppoon nuorisoseuralla on 259 jäsentä. Seuran historian merkkihetkistä on Gjallarhornin seinillä valokuvia. Vanha talo kiinnittää aina seuran uudetkin jäsenet kylän omaan historiaan. 

Pariskunta nuorisoseurantalon edessä.
Johnny Pettersson ja Kirsi Sukala-Pettersson ovat molemmat kasvaneet Korppoossa ja muistavat hyvin lapsuudestaan esimerkiksi Gjallarhornin suositut keskiviikkodiskot.
Ilmakuva nuorisoseurantalosta.
Uusi aurinkosähköjärjestelmä toimii jopa paremmin kuin toivottiin.

 

Solenergi ger Korpo Ungdomsförening en stor årlig inbesparing

Hamppu on varsinaissuomalaisten lähiruokaa!

Nainen ja mies hamppupellon keskellä.

 

Lauantaina 10. syyskuuta Suomessa vietetään Lähiruokapäivää. Yksi yleisölle ovensa avaavista tiloista on Murtolan HamppuFarmi. Tilalla pääsee tutustumaan öljyhampun viljelyyn ja jalostamiseen sekä maistamaan HamppuFarmin tuotteita. Kaikille kävijöille on varattu tuotelahjoja ja lapsille on tutustumiskäynnin lomassa tarjolla poniratsastusta. 

Ville Virtanen ja Virve Kettunen viljelevät ja jalostavat öljyhamppua Marttilassa. Omalla Murtolan tilallaan he viljelevät luomuhamppua 23 hehtaarilla, mutta Trans Farm Oy:n sopimusviljelyverkoston kautta HamppuFarmille tulee jalostettavaksi hamppua jopa 1 500 hehtaarilta. Helmikuussa 2022 tulleen uuden öljynpuristus- ja proteiininerotuslaitteiston myötä HamppuFarmilla pystytään käsittelemään hampunsiemeniä jo kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Hamppu on yksi maapallon vanhimmista viljelykasveista. Nykyisin lajikkeita on monia. Murtolan tilan viljelemä öljyhamppu on ravintokasvi, jonka hyötykäytöllä on Suomessa jo pitkät juuret. Hampunsiemenistä noin kolmannes on kuitua, kolmannes proteiinia ja kolmannes öljyä, joten ravintoarvot ovat otolliset monenlaiseen käyttöön.

Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi

Pariskunta kasvattaa hamppua nyt kymmenettä vuotta ja omaa öljyä on puristettu kahdeksan vuotta.

– Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi. Kahdeksan vuotta sitten en olisi ikinä uskonut, että tänään meillä on tuossa ovella 1 000 litran kontteja lähdössä tilaajille, Virtanen sanoo. 

Hampunsiemenistä kylmäpuristamalla valmistetun öljyn suosion selittää sen ravintorikkaus ja miellyttävä pähkinäinen maku. Sen rasvahapoista jopa 80 % on monityydyttymättömiä.

– Monet käyttävät sitä salaatinkastikkeena tai vaikka smoothien joukossa – ja voihan sitä ottaa ihan sellaisenaan lusikallisen päivittäin kalanmaksaöljyn tavoin, Kettunen esittelee. 

Litroissa mitattuna öljystä menee kuitenkin suurin osa eläinten ravinnoksi. Ja oman osuutensa tilaa kemianteollisuus. Hampunsiemenöljy on suosittua esimerkiksi kosmetiikan valmistuksessa. 

Öljysäiliö.
HamppuFarmin kylmäpuristettu hampunsiemenöljy on sisältää runsaasti omega-3, omega-6 ja omega-9-rasvahappoja. Lisäksi se sisältää gammalinoleenihappoja ja stearidonihappoa.

Uudella laitteistolla parempaa proteiinia

HamppuFarmille tuli helmikuussa 2022 uusi laitteisto Saksasta. Yli 150 000 euron investointiin myönnettiin 20 prosentin yritystuki maaseuturahastosta. Uuden laitteiston ansiosta tilalla pystytään erottamaan hampunsiemenistä nyt 65-prosenttista proteiinia. 

– Aikaisemmin valmistamamme hamppuproteiini oli 40–50-prosenttista ja sen maku oli aika läpitunkeva. Tällä uudella koneella pystymme tekemään proteiinia kuorituista siemenistä, jolloin maku on neutraalimpi ja proteiinista tulee rikkaampaa, Virtanen selittää.

Hamppuproteiinia voi käyttää esimerkiksi veteen sekoitettuna urheilusuorituksen jälkeen tai monipuolisesti ruuanvalmistuksessa. 

– Olemme tehneet siitä esimerkiksi ravintoloille sopivan sekoituksen, josta saa tehtyä vegepihvin lisäämällä veden ja mausteet. Koska ravintolat maustavat pihvit itse, ei haittaa, vaikka sama seos olisi käytössä myös naapuriravintolassa, kertoo Virtanen.

Yrittäjät tuotantotiloissa.
Uudella laitteistolla voidaan käsitellä jopa kaksi miljoonaa kiloa hampunsimentä vuodessa. Maaseuturahaston tukema investointi yli viisinkertaisti kapasiteetin.

Hamppu parantaa maata ja sitoo hiiltä!

Murtolan tilalla alettiin viljellä hamppua alun perin mehiläisten käyttöön. 

– Tavoitteena oli saada hamppuhunajaa. Hamppu onnistui hienosti, mutta mehiläiset lensivät pellon yli suoraan mustikkametsään. Me kuitenkin innostuimme hampusta ja aloimme tutkia sen ominaisuuksia. Lopulta hamppu syrjäytti mehiläiset kokonaan vuonna 2013, muistelee Kettunen.

Luomuhamppua voi viljellä samalla lohkolla joka viides vuosi. Sen joukossa ei rikkaruohoja kasva ja se parantaa maata pitkillä juurillaan seuraaville viljelykierrossa oleville kasveille. Öljyhampun viljelyllä on myös ilmastonmuutosta hidastava vaikutus, sillä kasvukauden aikana se sitoo hiilidioksidia jopa paremmin kuin metsät. Sato korjataan syys–lokakuun vaihteessa.

– Siinä saa pitää kiirettä, sillä heti kun siemenet kypsyvät, hemppolinnut löytävät paikalle – ja niitä voi tulla kymmeniä tuhansia, Kettunen kertoo.

Ville Virtanen hamppupellolla.
Öljyhamppu on kaksikotinen kasvi, eli uros ja naaras kasvavat eri varsissa. Nyt uroskasvit ovat jo kuihtuneet ja jäljellä ovat siemeniä tuottavat naaraat, jotka kasvavat jopa parimetrisiksi.

Tähtäimessä kansainväliset markkinat

Murtolan HamppuFarmi osallistui vuosina 2020–2021 yhdessä kahden muun tilan kanssa Leader-ryhmien tukemaan yritysryhmähankkeeseen, jossa lähdettiin hakemaan varsinaissuomalaisille erikoiskasveille kansainvälistä huomiota Amazon-verkkokaupan kautta. 

– Koemarkkinointi onnistui hyvin ja varastot myytiin tyhjäksi. Erityisesti Saksan markkinoilla olisi hyvin tilaa meidän tuotteillemme, ja meilläkin olisi kiinnostusta olisi lähteä sinne, mutta vielä ei ollut aikaa panostaa kansainväliseen markkinointiin. Saksan alv-numerot ovat jo valmiina, mutta pitäisi vielä löytää aikaa tehdä se seuraava askel, yrittäjät kertovat.

Kansainvälisille markkinoille yritys tähtää nimenomaan uudella proteiinituotannollaan sekä esimerkiksi suomalaisilla marjoilla höystetyllä hamppurouheella. Siemeniä ja öljyä on ulkomailla tarjolla jo yllin kyllin, sillä Suomessa marginaalissa oleva hamppu on Keski-Euroopassa ja Baltian maissa tuttu ja perinteinen ruokatuote.

Kaksi hamppusnacks-pussia.
HamppuFarmin suosituin tuote on HamppuSnacks, eli maistuva ja rouskuva pikkusuolainen, joka on valmistettu hampunsiemenistä.

Lähiruokapäivä tulee taas

HamppuFarmilla vietetään Lähiruokapäivää lauantaina 10. syyskuuta klo 11–15.

– Täällä on meidän tuotteitamme maisteltavissa ja myytävissä. Kaikille kävijöille on varattu pieni tuotelahja ja lisäksi arvomme kaikkien kävijöiden kesken 50 euron lahjakortin, jolla voi ostaa tuotteitamme, kertoo Virve Kettunen. 

– Naapurista on tulossa paikalle poni lapsivieraiden iloksi ja tänä vuonna pääsee kurkkaamaan myös tuotannon puolelle, jatkaa Ville Virtanen.

Valtakunnallinen Lähiruokapäivä järjestetään jo seitsemättä kertaa. Päivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua erilaisten tuottajien toimintaan sekä ostaa tuoreita raaka–aineita suoraan tekijöiltä ympäri Suomen. Eri kohteissa kävijöillä on mahdollisuus tutustua muun muassa tilojen eläimiin, koneisiin, tuotannon prosesseihin, pihapiiriin, lähiruokaan, makujen maailmaan sekä maaseudun elämyksiin.

Ilmakuva Murtolan tilalta.
Aurinkovoimalla toimiva tuotantotila rakennettiin alun perin Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden myöntämällä Leader-tuella hunajan valmistukseen. Nykyisin linkoomon tilalla on öljynpuristamiseen ja proteiinin erottamiseen suunniteltu laitteisto.

 

Lue lisää:

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

Yritysrahoitusmuodot

Kyrön skeittiparkki rakentui hyvällä yhteistyöllä!

Ilmakuva skeittiparkista.

 

Kyröön rakennettiin skeittiparkki Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa. Avajaisia vietettiin live-musiikin tahdissa, skeittien ja skuuttien kolinassa.

Pöytyän Kyrössä, Elisenvaaran yhtenäiskoulun takana vietettiin skeittiparkin avajaisia tiistaina 30. elokuuta. Vanhempainyhdistyksen järjestämään tapahtumaan saapui paikalle toistasataa ihmistä. Ohjelmassa oli juhlapuheita, State of Emergency -bändin keikka ja tietysti skeittausta ja skuuttausta uudella skeittiparkilla. 

Tapahtuman avasi Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki.

– Skeittaus on luovaa liikuntaa, johon kuuluu ihan oma kulttuurinsa ja tietynlainen yhteisöllisyys. Skeittiparkki taas paikkana mahdollistaa kaikenikäisten ja -tasoisten harrastamisen yhdessä. Skeittauksen harrastajamäärät ovat tasaisessa kasvussa ja olympialajin status on lisännyt kiinnostusta lajia kohtaan entisestään, kunnanjohtaja toteaa. 

Kunnan näkökulmasta skeittaus ja skuuttaus voivat olla liikunnan lisäksi paljon muutakin, esimerkiksi ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Lisäksi Mika Joki toteaa, että eri toimijoiden on nyt mahdollista luoda uutta toimintaa ja tapahtumia skeittiparkin ympärille.

– Skeittiparkki monipuolistaa Kyrön ja koko Pöytyän vapaa-ajan mahdollisuuksia ja tuo uuden vetovoimaisen harrastepaikan Kyrön taajamaan, hän kiittelee. 

Lisäksi hän kiittää puheessaan hankkeen toteuttanutta Elisenvaaran vanhempainyhdistystä ja rahoituksen myöntänyttä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:tä sekä kaikkia muita hankkeen yhteistyötahoja ja talkoolaisia. 

– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten paljon hyvää toimelias yhdistys voi saada aikaan. Yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, jotta kunta saadaan pidettyä kiinnostavana, viihtyisänä ja vetovoimaisena.

Nainen ja mies mustalla lavalla.
Vanhempainyhdistystä edustanut Miia Lehtonen ja kunnanjohtaja Mika Joki pitivät puheet skeittiparkin avajaisyleisölle.

Kunnanjohtajan jälkeen oman puheensa piti Elisenvaaran kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Miia Lehtonen.

– Projekti sai alkunsa vuonna 2020, kun joukko Elisenvaaran oppilaita toivoi paikkaa, jossa voisi skeitata ja skuutata. Vanhempainyhdistys otti ideasta kopin ja sitten saimme Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ja Pöytyän kunnan mukaan yhteistyöhön, hän kertoo.

Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 55 000 euroa.

– Ilman taloudellista tukea ja vapaaehtoistyötä tätä skeittiparkkia ei olisi. Meillä on ihan loistava tiimi ja kaikki ovat siihen tervetulleita. Me uskottiin parhaaseen lopputulokseen ja rokattiin tää juttu!

Avajaispuheiden jälkeen väki pääsi herkuttelemaan ja testaamaan uutta skeittiparkkia. Esteet saivat kiitosta sekä pienemmiltä että isommilta harrastajilta. Lautoja oli tapahtumassa sekä myytävänä että testattavana ja muutama aikuinen opetti lapsille uusia temppuja.

Lopulta illan kruunasi Pöytyältä ponnistaneen State of Emergencyn keikka. 

Poika mustassa paidassa skeittiparkin edessä.
Kyröläinen 9-vuotias Justus Nieminen on skuuttaillut jo pitkään ja käynyt testaamassa skeittiparkkeja myös Turussa. “Tämän parkin hauskin este on tuo pyramidi!”
Tyttö sinisessä takissa skeittiparkin edessä.
Kyröläinen 10-vuotias Essi Hiltunen on skeitannut puolisen vuotta, mutta yritti jo rohkeasti reiliäkin. “Täällä avajaisissa on ollut tosi kivaa!”
Bändi soittaa ja yleisöä on paljon lavan edessä.
Rock-yhtye State of Emergency on ponnistanut Pöytyältä.
Ilmakuva yhtenäiskoulun alueesta.
Kyrön skeittiparkki sijaitsee Elisenvaaran yhtenäiskoulun välittömässä läheisyydessä, joten sitä pystyy hyödyntämään myös koulupäivien aikana.

 

Vakka-Suomen Mobiililuotsi ehdolla maaseutuohjelman parhaaksi hankkeeksi

Ihminen hyppää ilmaan maalaismaisemassa.

 

Syyskuun aikana valitaan pian päättyvän ohjelmakauden vaikuttavimmat hankkeet ja yritystukea hyödyntäneet yritykset. Varsinais-Suomesta kilpailun finaalissa on yksi hanke: Mobiililuotsi!

Leader Ravakan tukema ja Ukipolis Oy:n toteuttama Mobiililuotsi-hanke on ehdolla Suomen maaseutuohjelmakauden 2014–2022 parhaaksi hankkeeksi kategoriassa maaseudun elinvoima ja elämänlaatu. Valinnan voittajista tekee tuomaristo, mutta lisäksi kaikkien finalistien joukosta valitaan yleisön suosikki! Äänestys on nyt käynnissä ja voittaja julkistetaan Maaseutugaalassa Kurikassa perjantaina 30. syyskuuta.

Mobiililuotsi on sovellus, joka auttaa Vakka-Suomeen saapuvia maahanmuuttajia, maallemuuttajia ja muita uusasukkaita sopeutumaan uuteen asuinympäristöön. Tammikuussa 2022 käyttöön otettu palvelusektori- ja kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin ja esimerkiksi uusien harrastusten äärelle.

Sovellus kokoaa avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, sovellus ei vaadi jatkuvaa tietojen päivittämistä. Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta.

Mobiililuotsin kanssa samassa kategoriassa kilpailee neljä muutakin hanketta: 

Trokareita ja kylttyyriä -hanke toimi aktiivisesti ja innovatiivisesti kulttuuriharrastajien, taiteen esittäjien ja alueen järjestöjen aktivoijana. 

Rural Finland II -valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke on tuonut matkailun kehittämiseen uutta ja tuoretta tietoa muun muassa viestinnän ja tiedonvälityksen keinoin.

Pessimismihankkeessa on luotu Puolangan kunnalle omaleimainen kuntabrändi, jolle on haettu laajaa näkyvyyttä hyödyntäen digitaalisia välineitä ja sosiaalista mediaa. Ainutlaatuisen someilmiön kautta on saatu myös laajaa kansainvälistä huomiota.

Koiraurheilukeskus Sievä -investointihankkeessa on tehty vanhaan kiinteistöön koiraurheilukeskus. Hanke on parantanut koiraharrastamisen mahdollisuuksia Sievin ja lähikuntien asukkaille pysyvästi ja lisännyt näin alueen vetovoimaisuutta.

Kolme kategoriaa

Hankekilpailussa on yhteensä kolme kategoriaa: 

  1. Biotalous ja maatalouden kestävyys
  2. Maaseudun elinkeinot, työllisyys ja yrittäjyys
  3. Maaseudun elinvoima ja elämänlaatu.

Kilpailusarjat perustuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 kolmeen strategiseen painopisteeseen, joiden avulla halutaan nostaa esiin ohjelmakauden vaikuttavuutta.

Kaikkien kolmen kategorian ehdokkaita voi äänestää osoitteessa Menti.com ja lisäämällä aloitusnäkymään koodin 1759 9190. Äänestäminen on ilmaista eikä vaadi kirjautumista. Äänestys on auki 30.9.2022 klo 21.00 saakka.

 

Lisätietoa hankekilpailusta

Lisätieltoa Maaseutugaalasta

Lisätietoa Mobiililuotista:

Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kutsuu mukaan Kestävän kehityksen viikkoon

Kuvituskuva Varsinais-Suomen kyläjuhlasta 2022.

 

KOLUMNI

Nykymuotoinen kylätoiminta on syntynyt 1970-luvulla ja sen muodot ja tehtävät ovat muotoutuneet ajan mittaan moneksi, mutta keskeisenä tavoitteena on yhä oman alueen elinvoiman kehittäminen. Kylätoiminta onkin määriteltävissä asukkaiden omaehtoiseksi toiminnaksi kylän hyvinvoinnin ja identiteetin hyväksi. Toimintaympäristön muutokset korostavat entistä enemmän toiminnan kestävyyttä.

Kylien asukkaiden yhteisellä toiminnalla sinänsä on Suomessa pitkät perinteet. Juuret ovat perinteisessä talkootoiminnassa ja sarkajaon aikaisessa kyläyhteisöjen tuotannollisessa yhteistyössä. Yhteisistä asioista päätettiin kyläkokouksissa ja kun yhdessä päätettiin, saatiin kylille myös ensimmäiset kaupat, pankit ja vaikkapa sähköt.

Nykyaikaisessa kylätoiminnassa jokainen kylä määrittelee itse omat tarpeensa, mutta erilaisten vapaa-ajantoimintojen ja harrastusmahdollisuuksien kehittämisen ohella entistä useampi kylä joutuu miettimään, mitä se voisi tehdä paikallisten palveluiden, kuten koulun, säilyttämiseksi tai infrastruktuurin (tietoverkot, tiet, vesihuolto jne.) kehittämiseksi. Monella kylän yhdistyksellä on ylläpidettävänä oma talo tai tila.

Kylätoiminta ymmärretään entistä vahvemmin paikallisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjäksi. Osaltaan kyse on uusista haasteista – kuten ilmastonmuutos tai sisäinen turvallisuus – mutta osaltaan myös siitä, että kylätoimintaan liitetään jo luonnostaan sellaisia arvoja, joiden nähdään edistävän kestävyyttä ja hyvinvointia. Näitä ovat muun muassa luonnon ja lähiympäristön kunnioittaminen, hitaampi elämäntapa sekä yhteisöllisyyden ja perinteiden vaaliminen. Tokikaan varsinaissuomalainen maaseutu ei toimintaympäristönä enää poikkea kovin radikaalisti kaupungeista.

Yhdistystoiminta itsessään, talkoot ja kylien lukuisat tapahtumat edistävät sosiaalista kestävyyttä. Monissa maaseudun kunnissa edistetään asukkaiden osallisuutta kylien neuvottelukunnan ja yhdistysten yhteisen foorumitoiminnan kautta. Konkreettisemmin kestävän kehityksen edistäminen näkyy siinä, miten kylillä on kunnostettu rakennuksia ja vaalittu maisemia, tuettu ja tuotettu lähipalveluja, rakennettu vesihuoltoa, kehitetty kylätalojen energiatehokkuutta, tehty lähiliikuntareittejä ja hankittu harrastusvälineitä, parannettu paikallista turvallisuutta, kerätty ja hyödynnetty paikallista kulttuuria, kierrätetty tavaraa yms.

Ongelmana on se, että hienot mallit ovat hajallaan eivätkä kokemukset leviä tarpeeksi. Varsinais-Suomessakin on lähemmäs 300 kylätoiminnallista kylää, joista monella on hienoja toimintoja, jotka ansaitsisivat levitä laajemmallekin. Kyläyhdistysten ohella niissä toimii tietysti muitakin yhdistyksiä, jotka tekevät osaltaan myös arvokasta työtä.

Kestävän kehityksen viikko järjestetään 26.9.–2.10. Kantavana ajatuksena on tuoda esiin sitä hienoa työtä, jota maaseudulla jo tehdään kestävän hyvinvoinnin eteen sekä avata itse kestävän kehityksen käsitettä. Samalla esimerkkien toivotaan innostavan muitakin mukaan kehittämään omaa toimintaansa. Vielä ehtii ilmoittaa oman toimintansa mukaan! Kestävän kehityksen viikossa on mukana valtakunnallisia tapahtumia, mutta tapahtumia järjestetään erityisesti kahdeksan maakunnan alueella: Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla.

 

Rintakuva Tauno Linkorannasta.

Tauno Linkoranta
kyläasiamies
Varsinais-Suomen Kylät ry

 

 

 

LUE LISÄÄ:

Mikä menopeli alle energiakriisin jälkeen?

Mikä menopeli alle energiakriisin jälkeen?

Henkilö tankkaamassa autoa.

 

Energian ja polttoaineiden hinnat ovat huippulukemissa, mutta tarve liikkua ei ole kadonnut mihinkään. Mitä jos vaihtaisitkin liikkumismuodon kestävämmäksi? 27.9. on luvassa  mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja ajankohtaisesta aiheesta. 

Leader Varsin Hyvä järjestää Nousiaisten vanhalla asemalla keskustelutilaisuuden vaihtoehtoisista liikkumismuodoista tiistaina 27. syyskuuta klo 17.30 alkaen. Kestävästä liikkumisesta alustavat Autoliiton edustaja Eero Kuisma, Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta ja Valonian kestävän liikkumisen asiantuntija Paula Väisänen. Tietoa saadaan muun muassa autojen polttoainevaihtoehdoista, sähköpyöristä ja kimppakyydeistä.

Tilaisuus on osa Varsin Hyvän Maaseutumania2027-kiertuetta ja valtakunnallista Kestävän kehityksen viikkoa, jota vietetään tänä vuonna ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa. Yhteistyökumppaneina ovat Autoliiton Turun seudun osasto, Varsinais-Suomen kylät ja Valonia.

Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kahvitusta varten tulee kuitenkin ilmoittautua ennakkoon 22.9. mennessä Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikoselle. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä myös mahdollisista erityisruokavalioista. 

pia.poikonen@varsinhyva.fi

Solenergi ger Korpo Ungdomsförening en stor årlig inbesparing

Pariskunta aurinkopaneelien edessä.

 

I november 2020 installerades solpaneler på Korpo Ungdomsförenings hus. Avsikten var att med hjälp av solenergi spara in 40 procent av elräkningen för det stora huset, och investeringen som gjordes med Leaderfinansiering har uppfyllt förväntningarna.

Solelsystemet med 28 paneler som finns på Gjallarhorns gård har på knappt två år redan producerat 17 000 kilowattimmar ström. Vintertid är produktionen naturligtvis liten och då köper man in ström, sommartid åter kan man sälja ström till gott pris. 

– I allmänhet återbetalar ett sådant här system sig på högst 15 år, men här verkar det som om vi kunde få ren vinst redan om ett par år, konstaterar den lokala företagare Johnny Pettersson som installerat panelerna.

Det finns flera leverantörer av solpaneler i Korpo, och Johnny Petterssons IP Solar var den som vann i Ungdomsföreningens upphandling. Inklusive tillståndsavgifter kostade hela installationen med paneler 13 960 euro. Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä beviljade projektet ett stöd på 65 procent, vilket genast minskade den beräknade tiden för amortering av panelerna till drygt fem år. Men under den rådande energikrisen har priset på solel ändå stigit så mycket att det nu är extra lönsamt att sälja solel. Enbart i juli producerades panelerna el för över 200 euro. 

– Förr fick man några få cent per kilowattimme för solströmmen, men i sommar har det under de bästa dagarna varit uppe i 70 cent, berättar Pettersson.

Elräkningarna för Gjallarhorn har på senare år varit så stora att föreningen så smått råkat i trångmål, då det på grund av coronan varit svårt att få inkomster. År 2019 var räkningen omkring 3 600 euro. År 2020 stod huset tomt och bara minimalt uppvärmt, men ändå var årets elräkning över 3 000 euro. År 2021 sparade man med hjälp av solpanelerna omkring 20 procent och i år kommer inbesparingen redan att överträffa målet. Solelsystemet på Gjallarhorn har 25 års garanti, så man kan vänta sig ännu flera produktiva år. 

Aurinpaneelit vasemmalla ja nuorisoseurantalo pilkistää oikealla.
I år har Korpo Ungdomsförening redan sparat in över 1 000 euro under tiden från januari till juli med hjälp av solelsystemet.

Hundraårigt hus i ständig förnyelse 

Korpo Ungdomsförening grundades år 1903 och Gjallarhorn blev färdigt år 1907. 

– Det var klart från början att vi inte ville gömma det vackra gamla huset under solpaneler. Därför placerades panelerna ute vid vägkanten. På samma sätt har man gjort till exempel vid Korpo hembygdsmuseum, berättar föreningsaktiva Kirsi Sukala-Pettersson.

Fastän panelerna invid den lilla sandvägen till Gjallarhorn verkar massiva, så noterar man dem knappt då man står på gården. Och då panelerna inte ligger på taket så påverkar de inte heller kommande takreparationer. 

Solel var ett lätt val då föreningen beslöt att investera i förnybar energi. Kostnaderna för vindkraft är betydligt högre, och bergvärme är ett kostnadseffektivt system bara för sådana hus där det redan finns batterier för vattenburen värme, till exempel efter oljeeldning. 

Gjallarhorn har i tidernas begynnelse värmts med vedeldning, men det avstod man ifrån i samband med en reparation på 1980-talet och övergick till direkt el. Innan man skaffade solelsystemet så installerade man redan två luftvärmepumpar, och de gav lite lättnad men inte tillräckligt. 

– Härnäst har vi för avsikt att täta fönstren och byta ut köksmaskinerna mot sådana som förbrukar mindre energi. På så sätt blir huset småningom mera energisnålt, säger Sukala-Pettersson.

Vanha vihreä kakluuni.
Gjallarhorn hade ursprungligen vedeldning, och då var huset i användning bara sommartid. Numera kan man inte elda med ved, men de gamla kakelugnarna har bevarats. 

Bröllop och amatörteater

Gjallarhorn kan man hyra för privata tillställningar som bröllop och andra fester. Dessutom har föreningen regelbundet sin egen verksamhet i huset, till exempel teaterföreställningar. 

– Föreningens amatörteater hann länge repetera en Robin Hood-pjäs, men en dag innan premiären fick man inhibera hela dess säsong på grund av nya coronarestriktioner. Nu planeras en revy här till våren. Förhoppningsvis blir den av så som planerat, säger Sukala-Pettersson.

Föreställningarna ger föreningen biljettintäkter som kan användas för verksamheten, och samtidigt ökar den livaktigheten och sammanhållningen i byn så folk kan träffas. I allmänhet kommer det också mycket folk till föreställningarna från grannen också!

För tillfället har Korpo Ungdomsförening 259 medlemmar. På Gjallarhorns väggar hänger porträtt av sällskapets märkespersoner. Det gamla huset förankrar alltid också sällskapets nya medlemmar i byns egen historia. 

Pariskunta nuorisoseurantalon edessä.
Johnny Pettersson och Kirsi Sukala-Pettersson har vardera vuxit upp i Korpo och minns från barndomen väl till exempel de populära onsdagsdiscokvällarna på Gjallarhorn. 
Ilmakuva nuorisoseurantalosta.
Det nya systemet fungerar rentav bättre än man hoppats. 

 

Aurinkosähkö tuo Korppoon nuorisoseuralle vuosittain valtavan säästön

Anmälan till den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen har nu öppnats!

Vasemmalla kaksi kuvaa saaristosta ja oikealla teksti LANDSBYGDSRIKSDAGEN 26.–27.10.

 

Den sjuttonde finlandssvenska Landsbygdsriksdagen ordnas på Kasnäs, Kimitoön den 26–27 oktober. Landsbygdsriksdagen erbjuder insikter i aktuella teman, expertkunskap, presentationer av nya utvecklingsverktyg, unga aktiva röster – och möjligheter till interaktion, kontaktskapande och trevlig samvaro.

Landsbygdsriksdagen presenterar nya verktyg som svarar på olika utvecklingsbehov, och inspirerar till debatt genom konkreta exempel från skärgården och landsbygden. Landsbygdsriksdagen 2022 firar Europaåret för ungdomar genom att lyfta upp de ungas framtidsvisioner, utmaningar och möjligheter på landsbygden och i skärgården. Hur skapar de unga en hållbar framtid? Aktuella ämnen kring den nya EU-programperioden CAP27 och Smarta byar-konceptet kommer att diskuteras.

Den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen är ett forum som är öppet för alla som är intresserade av en livskraftig och hållbar landsbygd och skärgård.

Antalet deltagare till evenemanget på Kasnäs är begränsat. Anmäl dig senast den 30 september genom att använda länken nedan. Landsbygdsriksdagens presentationer och paneldiskussioner kommer även att streamas. Ange vid anmälan, om du deltar endast på distans.

Anmäl dig här: http://www.bya.fi/sv/landsbygdsriksdagen/

Värdar för den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen 2022 är Leader-gruppen I samma båt – Samassa veneessä rf ry, Varsinais-Suomen Kylät ry – Egentliga Finlands Byar rf och Kimitoöns kommun. Dessutom har Svenskfinlands Byar, temagruppen Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden, Jord- och skogsbruksministeriet, landsbygdspolitiska nätverksprojektet Hållbarhetsveckan, Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi, Skärgårdshavets biosfärområde, Axxell, Åbolands Ungdomsförbund och Nordiska skärgårdssamarbetet deltagit i planeringsgruppen.

Frågor och mera information:

  • Tiina Saaresranta, projektkoordinator
  • tiina.saaresranta@sameboat.fi
  • 040 727 2477

Paimiolainen Perkkiön tila ja sadat muut avaavat ovensa Lähiruokapäivänä 10.9.

Possuja aurinkoisena kesäpäivänä.

 

Perkkiön tila Paimiosta on yksi yli 250 toimijasta, jotka osallistuvat valtakunnalliseen Lähiruokapäivään lauantaina 10. syyskuuta avaamalla ovensa yleisölle. Lähiruokapäivä järjestetään jo seitsemättä kertaa ja Perkkiön tila on ollut mukana alusta saakka.

Lähiruokapäivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua erilaisten tuottajien toimintaan sekä ostaa tuoreita raakaaineita suoraan tekijöiltä ympäri Suomen. Eri kohteissa kävijöillä on mahdollisuus tutustua muun muassa paikan eläimiin, koneisiin, tuotannon prosesseihin, pihapiiriin, lähiruokaan, makujen maailmaan sekä maaseudun elämyksiin.

Tapahtumarikkaan vuoden jälkeen toivotaan, että saisimme piristystä syksyyn ja paljon kävijöitä Lähiruokapäivänä, toteaa Tony Kajander Perkkiön tilalta.

Myynnissä on tilan omia laidunpossun lihatuotteita, kuten palvia ja makkaraa sekä mahdollisesti myös lammasmakkaraa. Tapahtumapäivänä aukeaa myös tilan nuoren väen oma kahvio, josta voi ostaa kahvia ja leivonnaisia. Terassikahvit voi nauttia possujen touhuja seuraillen. Tapahtumassa pääsee tutustumaan myös muihin tilan eläimiin, kuten lampaisiin ja viettämään elämyksellistä päivää maaseudulla sekä tekemään lähiruokaostoksia suoraan tilalta.

–Kannattaa ehdottomasti lähteä tutustumaan tiloille, että näkee mistä se ruoka oikeasti tulee etenkin näinä historiallisina aikoina, Kajander kannustaa.

Lähiruokapäivä on oikea maaseudun avointen ovien tapahtuma, joka on omistettu kotimaiselle ruoantuotannolle. 

Lue lisää osoitteesta ostatilalta.fi

Uusi hanke – vanhat kanavat! Haloo maaseutu jatkuu vielä vuoden

Haloo maaseudun logo maisemakuvan päällä.

 

Nykyinen Haloo maaseutu -viestintähanke on päättymässä, mutta uusi on jo aluillaan. Syyskuun alussa alkavalla vuoden mittaisella Haloo maaseutu! – viestintäverkosto Varsinais-Suomeen -hankkeella varmistetaan keskeytyksetön ja kattava maaseutuviestintä, joka aktivoi varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämiseen ja tuo esiin maaseudun elinvoimaisuutta. 

Osana hanketta Varsinais-Suomeen luodaan viestintäverkosto, johon sitoutetaan laaja joukko varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämiseen osallistuvia tahoja. Tavoitteena on sopia yhteiset, konkreettiset toimenpiteet viestinnän osalta sekä varmistaa, että verkostoon kuuluvilla tahoilla on riittävät työkalut ja osaaminen toimenpiteiden toteuttamiseen. 

Viestintäverkostolle on jo luotu oma ryhmä uudelle valtakunnalliselle ja vuorovaikutteiselle maaseudun kehittäjien verkkoalustalle osoitteeseen maaseutuverkosto.fi. Keskusteluryhmän nimi on Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Ryhmään pystyy liittymään luomalla oman profiilin alustalle. Sivusto on suunniteltu verkostojen luomiseen ja ajankohtaisista asioista ja tapahtumista viestimiseen. 

Haloo maaseutu! – viestintäverkosto Varsinais-Suomeen -hanke tiedottaa aiempien Haloo maaseutu -hankkeiden tavoin maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista ja aktivoi kaikkia varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämistyöhön. Viestintäkanavat pysyvät samoina. Löydät Haloo maaseudun osoitteesta haloomaaseutu.fi sekä seuraavilta sosiaalisen median kanavilta:

Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä hallinnoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. Rahoituksen on myöntänyt Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Hankkeen alussa päätoimijat ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmät (I samma båt – samassa veneessä, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Ykkösakseli sekä Ravakka). Yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen kylät ry, Varsinais-Suomen liitto, MTK Varsinais-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. Hankkeen tavoitteena on sitouttaa viestintäverkoston toimijoiksi myös useita muita yhteistyötahoja, kuten eri sidosryhmiä edustavia yhdistyksiä ja kuntia.