Välkommen till Haloo maaseutus kommunikationsforum i auditoriet på Villa Lande i Kimito måndagen den 22 maj kl 10–15. Evenemanget är öppet för hela nätverket för landsbygdsutveckling i Egentliga Finland, för alla som utvecklar och verkar på landsbygden.
På förmiddagen ägnas forumet åt hur man informerar på två språk. Efter lunch hör vi om samarbetet mellan kommuner och föreningar samt om landsbygdskommunikation.
PROGRAM
09:45 morgonkaffe
10:00 evenemanget inleds
Öppningsanförande; Liisa Kallio, kommunikationskoordinator, projektet Haloo
maaseutu!
Att kommunicera tvåspråkigt kring Hållbarhetsveckan; Nora Backlund
specialsakkunnig på Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF.
Tvåspråkig kommunikation inom Habitabilitynätverket; Cecilia Lundberg,
utbildningsplanerare, Åbo Akademi.
11:45 lunch
13:00 forumet fortsätter
Samarbete mellan kommun och föreningar, samt projektet Digikylät; Jill
Karlsson, föreningskoordinator, Kimitoöns kommun.
Kommunikation inom landsbygdstjänsterna; Susanne Mäkelä,
landsbygdsombudsman, Pemars landsbygdstjänster.
14:00–14:15 kaffepaus
Nya vindar inom landsbygdskommunikationen; Janica Vilen,
landsbygdskommunkationskoordinator, NTM-centralen i Egentliga Finland.
15:00 avslutning
Anmäl dig via den här blanketten senast onsdagen 17.5.2023 kl 15! Man kan delta också på distans, länken får du genom att anmäla dig.
Kommunikationsforumet ordnas av Haloo maaseutu som är det gemensamma kommunikationsprojektet för Egentliga Finlands landsbygdsnätverk. Arrangören bjuder på kaffet men lunchen betalar deltagaren själv. Under evenemanget talas både svenska och
finska.
Haloo maaseutu-projektet ordnar med jämna mellanrum kommunikationsforum i Egentliga Finland. Fjolårets forum hölls i Nystad i december och i Lundo i mars.
Leader Ravakka on palkannut kaksi uutta osa-aikaista hankekoordinaattoria. Tässä artikkelissa tutustumme heistä toiseen, Espoosta Uuteenkaupunkiin muuttaneeseen Tiina Heroon.
Leader Ravakan toinen uusi hankekoordinaattori Tiina Hero aloitti työnsä helmikuussa. Hänen työpöydältään löytyy esimerkiksi Smart Villages-hanke, joka jatkuu kuluvan vuoden loppuun. Kansainvälinen Smart Villages -hanke keskittyy mittaamaan paikallisia kehittämishankkeita. Ravakassa keskiössä on Laitilan keskustan kehittäminen.
– Tehtäväni on työskennellä eri sidosryhmien kanssa ja saada selville, mitä tavoitteita heillä on keskustan kehittämiselle, mitä toimenpiteitä se vaatii ja miten onnistuminen mitataan. Työ on ollut hyvin mielenkiintoista, Tiina kertoo.
Laitilan keskustan lisäksi hankkeeseen kuuluu myös kunnan kyläkoulujen ja Raumalla sijaitsevien muutamien kylien kehittäminen.
– Kysyimme kyläkoulujen oppilailta, että mitä he toivoisivat omaan kouluunsa. Teemme niistä koonnin ja sitten katsotaan, mitä niistä voisi mahdollisesti toteuttaa. Raumalla ollaan suunnittelemassa muutamaan kylään tapahtumia ja hankesuunnitelmia.
Heittäytyminen Vakka-Suomeen
Tiina kuvailee itseään 100 prosenttiseksi espoolaiseksi. Kuinka hän on sitten päätynyt Uuteenkaupunkiin? Ennen hankekoordinaattorin työtä hän tosiaan asui Espoossa ja työskenteli kaupungin paikallishistoriallisessa museossa 20 vuoden ajan.
Uuteenkaupunkiin Tiina muutti perheineen jouluna 2021. Hän jäi edellisestä työstään opintovapaalle ja aloitti taide- ja kulttuurialan johtamisen tutkinnon opiskelut Turun ammattikorkeakoulussa.
– Lähdimme elämänmuutoksen perässä etsimään Turun seudulta kotipaikkaa ja päädyimme Uuteenkaupunkiin. Olemme viihtyneet täällä todella hyvin ja tutustuneet Vakka-Suomeen, Raumaan ja saaristoon. Espoossa kaikki oli 10 vuoden ajan muutaman kilometrin sisällä. On terveellistä nähdä muutakin, ja sitten heittäydyttiin.
Osa-aikainen hankekoordinaattorin työ sopii hyvin Tiinan opintojen oheen. Työ sisältää paljon asioita, jotka kiinnostavat häntä uudella paikkakunnalla: mikä seudulla on erityistä ja mitä asukkaat haluavat kehittää.
– Ihmiset ovat itse osallisia hankkeissa ja lisäävät yhteisöllisyyttä, ja sitä halusin päästä tekemään. Pääsen hyvin kiinni uuteen kotiseutuun tätä kautta ja saan työkseni tutustua kaupungin identiteettiin. Paikallisuus on minulle sydämen asia, ja työ myös tukee opintojani.
Paikallista historiaa
Tiinan loppuvuosi kuluu hankekoordinaattorin työn ja opintojen parissa. Uuden toimintakauden alkaessa selviää, että onko mukana uusia hankkeita, joiden parissa hän voisi myös työskennellä. Kuitenkin nyt hän keskittyy kesken oleviin hankkeisiin.
– Olisi hienoa myös edesauttaa sitä, että hankkeista jäisi jotakin konkreettista hyötyä.
Työn ulkopuolella Tiinan vapaa-aika kuluu muun muassa kirjojen ja sarjojen, kuorolaulun ja paikallishistorian parissa. Esimerkiksi vierailu Katanpään linnakesaaressa oli elämys.
– Se on osa samaa linnoitusvyöhykettä, joka on myös Espoossa. Oli hienoa nähdä säilynyt osa siitä. Täältä löytyy paljon historiaa, jota tykkään bongailla.
Leader Ravakka on palkannut kaksi uutta osa-aikaista hankekoordinaattoria. Tässä artikkelissa tutustumme heistä toiseen, mynämäkeläiseen Elina Ravanttiin.
Elina Ravantti aloitti Leader Ravakan hankekoordinaattorina helmikuussa. Hänen pääasiallinen tehtävänsä Ravakassa on muun muassa aktivoida yhdistyksiä, auttaa toimintasuunnitelmien luomisessa ja miettiä niiden tavoitteita. Tällä hetkellä Elinan työpöydältä löytyy esimerkiksi Yhteisökompassi-hanke, joka tähtää yhdistysten ja yhdistystoiminnan kehittämiseen.
– Yritän tehdä yhdistysten toiminnasta houkuttelevampaa, että se vastaisi lähellä olevien ihmisten tarpeita. Käytännössä työ on valmentamista ja erilaisten kehittävien toimien esiin tuomista, hän kertoo.
Kun yhdistys ottaa yhteyttä Ravakan Leader-ryhmään, vastassa on monen asiantuntijan apu – kuitenkin todennäköisesti ensimmäinen yhteyshenkilö on juuri Elina.
– Autan yhdistyksiä pääsemään eteenpäin hankeideoissaan ja yhdistämään heidän ideoitaan eri hankkeisiin.
Martoista hankkeiden maailmaan
Elina on syntyjään Paimiosta. Opiskelut hän suoritti Raumalla ja Turussa, ja viimeiset 14 vuotta kotiosoite on löytynyt Mynämäestä. Ennen hankekoordinaattorin pestiä Elina toimi opettajana, mutta hän on lisäksi käynyt ratkaisukeskeisen valmentajan koulutuksen ja työskennellyt perheyrityksessä ravintolassa. Nykyisen työn ohessa Elina opiskelee myös yhteisöpedagogiikkaa.
Hankekoordinaattorin työstä hän innostui vapaa-aikansa intohimon kautta: Elina on ollut pitkään aktiivinen Wirmon Marttojen jäsen ja kuuluu hallitukseen. Yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä Ravakan kanssa, joten hankemaailma oli sitä kautta jo tuttua.
– Oma kiinnostukseni on lisääntynyt, mitä enemmän hanketyötä on nähnyt. Olen myös asunut koko ikäni maaseudulla, joten maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuus on sydäntä lähellä.
Työn suolana ihmiset
Elinan vapaa-aika kuluu perheen, käsitöiden ja liikunnan parissa. Tällä hetkellä hän odottaa erityisesti maastopyöräilykauden starttia.
– Käyn myös aktiivisesti kuntosalilla. Lisäksi aloitin juuri joogan.
Hankekoordinaattorin työssä Elina on jo päässyt kohtaamaan uusia ihmisiä ja ideoimaan heidän kanssaan uusia projekteja, mikä onkin ollut työn parhaita puolia. Hän odottaa innolla uuden hankekauden alkamista.
– Mitä kaikkia ideoita ja kehittämistarpeita sitten tuleekaan!
Mynämäellä sijaitseva Yhteisötila Tuuki syntyi Wirmon Marttojen tarpeesta löytää oma tila, jossa toteuttaa yhdistyksen toimintaa. Lopputuloksena syntyi paikka, jonka rajana on vain mielikuvitus.
Yhteisötila Tuuki -hanke palkittiin yleisön suosikkina Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta. Palkinnon myönsi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan viisi Leader-ryhmää ja sen vastaanottivat Wirmon Marttojen jäsenet Ulla Luolila ja Pirkko Harju.
Wirmon Martat käynnisti Yhteisötila Tuuki -hankkeen vuonna 2019. Puolen vuoden remontin aikana Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakentui yhteisötila, joka avattiin lopulta lokakuussa 2020. Tuukista löytyy esimerkiksi opetuskeittiö, käsityönurkkaus, kokoustila, parven hyvinvointinurkkaus, kangaspuut sekä mahdollisuus tehdä keramiikkatöitä.
Wirmon Marttojen edustajat Ulla Luolila ja Pirkko Harju vastaanottivat palkinnon Varsinais-Suomen maaseutugaalassa.
Elämä on parasta itse tehtynä
Hanke sai alkunsa alkunsa perinteisellä tavalla: tarpeesta syntyi idea. Wirmon Marttojen jäsen Johanna Varjonen kertoo, että yhdistys tarvitsi tilan kokoontuakseen yhteisten asioiden ääreen.
– Meillä pitäisi olla yhteinen tila ja oma paikka. Keskari, eli keski-ikäisten nuokkari, jossa saadaan tehdä niitä asioita, mitä haluamme, hän sanoo.
Alkoi suunnittelu ja rahoituksen hankinta, jolloin kuvioihin astui remonttia rahoittanut Leader Ravakka. Tila löytyi Mynämäen keskustan liepeiltä osoitteesta Vehmaantie 111, jossa sijaitsee Mynämäen taide- ja teollisuusoppilaitoksen entiset toimitilat. Tarkalleen ottaen Tuuki rakentui entiseen metallityön luokkaan. Varjosen mukaan valmistuminen vei puoli vuotta.
– Se vaati valtavan määrän ihmisvoimaa ja tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä. Moni on oppinut uusia asioita tämän kokemuksen myötä, kun osaajia haettiin Martta-ryhmästä, perheenjäsenistä ja muualta.
Talkootunteja kertyi tosiaan yli 1400 tuntia. Talkooporukassa mukana oli 50 Marttaa, mutta heidän lisäkseen projektia veivät eteenpäin lukuisat vapaaehtoiset. Remontti alkoi tilan siivouksella, sillä vanha luokkahuone piti puhdistaa metallipölystä.
– Hirveästi oli erilaisia tehtäviä: ikkunanpesua, lattian maalausta ja kangasverhojen ompelua. Tärkeintä oli, että rakensimme tätä palasina. Projekti piti pilkkoa pieniin osiin ja vastuuttaa ihmisiä tekemään, sillä oli tärkeää saada tehtäville omistajuus ja vastuu.
Varjosen mukaan jokainen mukana ollut osallistui omien taitojensa mukaan.
– Kaikkien taitoja ja apua on tarvittu, eikä ketään ole uhkailtu, kiristetty tai lahjottu tänne vaan oli jokaisen intohimon asia, että saadaan tila valmiiksi ja käyttöön. Se oli meidän johtotähti, että teemme tästä oman. Marttojen hashtag on, että elämä on parasta itse tehtynä ja sen mukaan mennään, hän kertoo.
Marttojen kädenjälki näkyy kaikkialla Tuukissa.
Kokkauskursseja, käsitöitä ja tilaisuuksia
Lokakuussa 2020 valmistuneesta Tuukista löytyy opetuskeittiö hormeineen ja tiskikoneineen, yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita, kangaspuut maton kudontaa varten, käsityönurkkaus ja kokoustila. Varjonen kertoo viimeisimmän lisäyksen mahdollistavan keramiikkatyöskentelyn.
– Tänne on tuotu savityöstön työvälineitä kuten dreija ja polttouuni, hän sanoo.
Tila taipuu käyttäjiensä mukaan: esimerkiksi sunnuntaisin Martat kokoontuvat Tuukiin tekemään käsitöitä yhdessä, mutta myös muut yhdistykset ja järjestöt voivat käyttää tilaa esimerkiksi tilaisuuden pitämiseen. Lisäksi Tuuki toimii väistötilana käsitöiden opetuksessa.
– Tätä kehitetään jatkuvasti ideoiden ja energian mukaisesti.
Tuukin käytöstä ei peritä vuokraa vaan ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteisötilan kummiyritysten avulla. Tilasta löytyvät tarvikkeet ovat kaikkien käyttäjien käytössä.
Johanna Varjosen mukaan Tuuki taipuu moneen eri käyttöön kuten kokkauskursseille ja käsityötilaisuuksiin.
Käyttäjiä vauvasta vaariin ja maailman matkailua
Tuukin valmistuminen on ollut Varjosen mukaan mahtava asia Wirmon Martoille. Yhdistyksellä on nykyään ikioma tila tapahtumien toteuttamiselle, mikä on lisännyt entisestään jäsenten ideointia tulevaisuuden suhteen. Yhdistyksen toimintakalenteri onkin jatkuvasti täynnä uusia ajatuksia toiminnalle.
– Tuuki koskettaa myös monenikäisiä, sillä täällä on järjestetty vauvojen sosekurssia ja kokeneemmat Martat ovat opettaneet karjalanpiirakoiden rypytystä. Yhteisötila on helpottanut kaikkea tätä, sillä järjestettävät asiat riippuvat ihan siitä, mitä haluamme tehdä.
Tuukin tarina ei myöskään rajoitu Mynämäen kunnan rajojen sisäpuolelle: tilaa on esitelty myös kansainvälisille vieraille. Varsinkin korona-aikana se antoi käyttäjille mahdollisuuden matkailla Tuukin seinien sisäpuolella.
– Yhteisöllisyyden rakentaminen on tärkeää, kun voimme taas kokoontua. Täällä ei ole ikärajoja, vaan Tuuki on kaikkien paikka. Tuukin myötä myös meidän jäsenistömme on kasvanut ja olemmekin 4. suurin Martta-järjestö Suomessa.
Uusi viestintäkoordinaattori toimii pestissä hankkeen loppuun.
Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämisen viestiä yhteen keräävä Haloo maaseutu! -hanke on saanut sen viimeisiksi kuukausiksi uuden viestintäkoordinaattorin. Medianomi Liisa Kallio astuu Janica Vilenin saappaisiin tämän siirtyessä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle maaseutuviestintäkoordinaattoriksi.
⎯ Saimme tehtävään useita hyviä hakemuksia. Medianomi Liisa Kallio erottautui joukosta monipuolisella viestinnän alan osaamisellaan, Varsinais-Suomen alueen tuntemuksellaan ja innostuneella asenteellaan. Haloo maaseutu jää siis hyviin käsiin, kommentoi Janica Vilen.
Kallio valmistui medianomiksi Turun AMK:sta vuonna 2019. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana paikallislehdessä, sisällöntuottajana jääkiekkojoukkueessa ja viimeisimpänä viestintäsuunnittelijana Raision kaupungilla. Kallio on jo aiemmin seurannut Haloo maaseutu -hankkeen kanavia, joten viestintäkoordinaattorin pestin tullessa hakuun päätös oli selkeä.
⎯ Olen myös itse maaseudulta kotoisin, joten on mahtavaa, että voin käyttää omia taitojani viestiäkseni maaseudun kehittämisestä ja sen ihmisistä. Olen hyvin innoissani seuraavista kuukausista, Kallio kertoo.
Kallion työlistalta löytyy muun muassa viestintäfoorumin järjestäminen Kemiönsaarella sekä maatalousnäyttely Okraan osallistuminen.
Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun ja saariston kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry.
EU-landsbygdsprogrammets nya finansieringsperiod 2023-2027 har börjat. Under ett
webbinarium och en turné i Egentliga Finlands ekonomiska regioner i april presenteras
möjligheterna den nya perioden ger. Evenemangen ordnas av NTM-centralen i Egentliga
Finland tillsammans med de lokala Leadergrupperna
EU:s landsbygdsfinansiering stöder lantbruket och landsbygden för att hela Finland skall
må bra. Under de här evenemangen koncentrerar vi oss på stöden för företag och
utveckling på landsbygden. De stöden beviljas av NTM-centralen i Egentliga Finland samt
av fem Leadergrupper: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen
jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä och Ykkösakseli. Vi presenterar också strukturstöden för
landsbygden, som beviljas av NTM-centralen.
Under webbinariet presenteras möjligheterna med EU:s landsbygdsfinansiering och de
viktigaste nyheterna under den nya programperioden, det nya landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland och Leaderverksamheten i Egentliga Finland. Huvudspråket är finska.
Öppningsanförande: Okku Kalliokoski, direktör, NTM-centralen i Egentliga
Finland.
Utvecklingsprogrammet för Egentliga Finlands landsbygd 2023-2027:
Utvecklingsdirektör Johanna Mattila, NTM-centralen i Egentliga Finland
Projektstöden under den nya programperioden: Sakari Malmilehto,
landsbygdskoordinator, NTM-centralen i Egentliga Finland
Bredbandsprojekten: Heli Raitamäki, utbetalningsexpert, NTM-centralen i
Egentliga Finland
Företagsstöden under den nya programperioden: Antti Jaatinen, enhetschef,
NTM-centralen i Egentliga Finland
Nyheter i utbetalningen: Stina Abrahamsson, ledande utbetalningsexpert, NTM-centralen i Egentliga Finland
Leaderarbetet i Egentliga Finland: Pia Poikonen, verksamhetsledare, Leader Varsin Hyvä.
Webbinariet fungerar som inledning till turnén i landskapets regioner. Under turnén är
avsikten att närmare diskutera hur man lokalt och i samarbete på bästa möjliga sätt kan
förverkliga strategiplanen för Finlands lantbruk (CAP-planen), Landsbygdsprogrammet för
Egentliga Finland (på finska här) och de lokala Leadergruppernas strategier.
Diskussionerna är tänkta närmast för kommunerna och för andra som är med i det lokala utvecklingsarbetet, till exempel sammanslutning kring näringar och utveckling, samt andra lokalt viktiga aktörer. Kaffeservering ingår.
För odlarna har informationer ordnats redan under mars. Det sista evenemanget är ett
teamswebbinarium på svenska den 11.4, hittas i kalendern här.
Stöden som ingår i den nya EU-finansieringsperioden kan sökas efter att Jord- och
skogsbruksministeriet har färdigställt den nationella lagstiftningen om dem, och
Livsmedelsverket har genomfört de ändringar som lagstiftningen förutsätter i
informationssystemen och instruktionerna. Det informeras separat då ansökningstiden för
stöd inleds.
Loimaan yrityspalvelut järjestää matkailutilaisuuden maatalousmuseo Sarkassa Loimaalla keskiviikkona 19.4. klo 9⎯12. Tilaisuus on tarkoitettu Loimaan seutukunnan alueella toimiville matkailuyrittäjille, jotka haluavat kuulla matkailualan rahoitusmahdollisuuksista, verkostoitua ja kertoa omasta toiminnastaan.
