Kestävän kehityksen viikko lähestyy kovaa vauhtia! Viikkoa vietetään 25.9.-1.10., ja Varsinais-Suomen ohjelma on jo täydentynyt monilla mielenkiintoisilla tapahtumilla ja tilaisuuksilla: on muun muassa toritapahtumaa, sadonkorjuuiltapäiviä, roskapyhiinvaellusta, 1700-luvun viljelyä Pehr Kalmin hengessä, keskustelutilaisuus ja vaatekierrätysiltapäivää nuorille. Koko ohjelman löydät tapahtuman verkkosivuilta.
Vielä on mahdollista ilmoittaa oma tapahtuma tai tilaisuus mukaan tapahtumaviikolle. Ilmoittautuminen onnistuu seuraavien ohjeiden mukaan:
* Mieti, mitä voisitte järjestää, joka koskee joko sosiaalista, taloudellista tai ekologista kestävyyttä.
* Suunnitelkaa tapahtuma kestävän kehityksen viikolle.
* Miettikää kumppaneita ja kohderyhmää.
* Varatkaa mahdolliset luennoitsijat ja paikat.
* Rekisteröikää tapahtumanne Kestävän kehityksen viikon verkkosivuilla.
Rekisteröi tapahtumasi viimeistään perjantaina 15.9.
Kestävän kehityksen viikko on vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään viikolla 39. Siitä halutaan luoda yhdessä yhdistysten, kuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa tapahtumaviikko, jossa nostetaan esille kaikki hyvät esimerkit maaseudulla tehdystä kestävän kehityksen työstä.
Varsinais-Suomi on tämän vuoden Kestävän kehityksen viikon keskiössä, sillä avajaisia vietetään Mynämäessä.
Kestävän kehityksen viikkoa vietetään valtakunnallisesti 25.9-1.10.2023. Tapahtumaviikko täynnä tietoa, vinkkejä, inspiraatiota ja keskustelua kestävyydestä. Viikon aikana eri osallistuvat toimijat tuovat maaseudun kestävyysteemaa esille tapahtumien kautta. Tapahtumavikko järjestetään samanaikaisesti 10 maakunnassa ja se on osa Euroopan Kestävän kehityksen viikkoa.
Tapahtumaviikko avataan virallisesti avausseminaarilla, tänä vuonna Varsinais-Suomessa, Mynämäessä maanantaina 25.9. klo 13–15. Tilaisuutta voi myös seurata etänä. Tilaisuudessa kuullaan muun muassa valtioneuvoston alaisuudessa toimivan kestävän kehityksen
toimikunnan puheenvuoron, esimerkkejä kestävän kehityksen paikallistoiminnasta, Mynämäen kunnan taustaa ja tekoja HINKU-kuntana sekä maaseutupolitiikan terveisiä.
Avajaistilaisuutta toteuttamassa Maaseutupolitiikan kestävän kehityksen viikko – verkosto, Varsinais-Suomen Kylät ja Leader Ravakka.
Kestävän kehityksen viikon rekisteröinti vielä avoinna tapahtumajärjestäjille
Tulkaa mukaan toteuttamaan tapahtumaviikkoa yhdessä kylällä, koulussa tai vaikkapa yritysten ja yhdistysten välisessä yhteistyössä. Viikon aikana järjestettävä toiminta voi olla ekologista, sosiaalista tai taloudellista kestävyyttä, ja toiminnan voi toteuttaa esimerkiksi työpajoina, luentoina, teemapäivinä tai avoimien ovien tapahtumina.
Tapahtumaviikon toteutuksesta vastaa maaseutupolitiikan Kestävän kehityksen viikko -maaseutu edelläkävijänä verkosto. Verkostoa hallinnoi Svenska lantbrukssällskapens förbund, yhteistyössä Suomen Kylien sekä Åbo Akademin aluetieteen kanssa. Yhteisenä tavoitteena on tuoda esiin maaseudun mahdollisuuksia ja uusia innovaatioita kestävän elämäntavan takaamiseksi. Kestävän kehityksen viikko on myös tilaisuus eri toimijoille jakaa hyviä esimerkkejä kestävistä toimista ja innostaa myös muita. Ennen kaikkea viikko luo mahdollisuuksia yhdessä keskustella kestävämmästä tulevaisuudesta.
Annanpuran Reijo Juntunen ja Markus Etelämäki kouluttivat Varsinais-Suomen viestintäverkostoa saavutettavan asiakirjan luomisesta Officen työkaluilla Haloo maaseudun viestintäfoorumissa Loimaalla 23.8.2023. Tallenne koulutuksesta löytyy artikkelin lopusta.
Fontit, värit, linkit, kieli – kaikki nämä vaikuttavat saavutettavan asiakirjan luomiseen. Usein asiakirjan tekeminen alkaa aina fontin valinnasta, ja se onkin saavutettavuuden kannalta yksi tärkeimmistä asioista. Reijo Juntusen mukaan sen kohdalta on tärkeää tietää muutama seikka: Serif-tyyppiset fontit ovat esimerkiksi luettavimpia fontteja. On myös tärkeää, että fonttien merkit ovat tasakokoisia ja niiden välit ovat säännöllisiä.
– Haasteena muissa fonttityypeissä on välit toisiin fontteihin. Jos siellä on poikkeavuuksia, se tekee kirjainten erottavuudesta haastavaa heikkonäköiselle. Ongelmaa lisää se, jos fontit eivät ole kooltaan yhtenäisiä, kuten esimerkiksi kaunokirjoitusfonteissa, Reijo Juntunen kertoo.
Arial-fontti on yksi yleisimmistä selkeistä fonteista, ja suositeltava fonttikoko on vähintään 12.
Varsinkin digitaalisessa asiakirjassa myös tekstin tasaus on otettava huomioon. Heikkonäköinen käyttäjä voi käyttää tekstin lukemiseen suurennusohjelmaa, jolloin hän näkee vain osan tekstistä kerrallaan. Lukemisesta tuleekin erittäin haastavaa, jos teksti on esimerkiksi keskitetty. Tästä syystä teksti olisi hyvä tasata aina vasemmalle.
Asiakirjan nimeäminen, kieli ja tyyli
Asiakirjan nimeämisessä olisi hyvä välttää pitkiä numerosarjoja ja lyhenteitä. Juntusen mukaan parhaiten toimii selkeä ja kuvaava nimi. Myös asiakirjan kielen suhteen on pyrittävä selkeyteen.
– On hyvä muistaa, että meillä Suomessa käytetään paljon lyhenteitä ja ne tuottavat ongelmia ruudunlukuohjelmille. Esimerkiksi lyhenne “tavataan 10 ap” luetaan “tavataan 10 alempi palkkausluokka”. Ruudunlukuohjelmat lukevat lyhenteet aina auki ja silloin syntyy väärinkäsityksiä. Lyhenteiden kanssa kannattaakin olla tarkkana varsinkin, jos ne ovat oman alan teknisiä lyhenteitä, Juntunen muistuttaa.
Sekakielisyys ei ole suositeltavaa, vaan asiakirjassa olisi hyvä käyttää yhtä valittua kieltä sekä selkeitä lauserakenteita. Jos asiakirjassa kuitenkin on vieraskielisiä sanoja, on ne merkittävä asiakirjaan. Tällöin ruudunlukuohjelmat tunnistavat eri kielen.
Asiakirjan rakenteessa ja tyylissä on otettava huomioon visuaalinen ja semanttinen tyyli. Esimerkiksi pelkkä otsikon lihavointi voi tehdä tekstistä otsikon näköisen, mutta ruudunlukuohjelmat eivät sitä tunnista. Tästä syystä Office-ohjelmien Tyylit-valikosta on valittava tekstin eri osille omat tyylinsä kuten “Otsikko 1”, “Otsikko 2” ja “Leipäteksti”.
– Jos leipätekstissä on päädytty käyttämään Arial-fonttia, niin myös otsikoissa olisi hyvä muistaa käyttää samaa fonttia. Asiakirjan pohjaan kannattaa sen verran panostaa, että tyylit tekee kunnolla, Markus Etelämäki sanoo.
Etenkin pidemmät asiakirjat kannattaa jäsennellä huolellisesti ja otsikoida loogisesti, jolloin sisältö on helpompi hahmottaa ja sisäistää. Asiakirjoilla on oltava 1-tason otsikko ja tarpeen mukaan muun tasoisia otsikoita, mutta niiden on alennuttava järjestyksessä kuten 1, 2, 3, 4.
– Tämä on tärkeää siksi, että lähes kaikki sokeat silmäilevät asiakirjat läpi otsikoiden kautta ja saavat sitä kautta yleiskuvan siitä, mitä asiakirjassa on, Juntunen sanoo.
Luetteloiden ja taulukoiden luonti ja vaihtoehtoiset tekstit
Luetteloiden kohdalla on hyvä huomioida selkeys ja luettelotyylin käyttäminen. Lisäksi järjestykseen perustuvia luetteloita tehdessä on hyvä käyttää arabialaisia numeroita roomalaisten sijaan.
– Roomalaiset numerot luetaan lyhenteinä, ja se tuottaa taas lisää ongelmaa. Sen takia muun muassa Twitterin nykyinen nimi X ei ole onnistunut. Alustasta riippuen se luetaan joko “sulje”, “100” tai “X”, Juntunen kertoo.
Saavutettavilla taulukoilla on hyvät rivi- ja sarakeotsikot, jolloin käyttäjän on helppo navigoida taulukossa. Taulukosta tehtyä kuvaa apuvälineet eivät pysty tulkitsemaan. Jos taulukossa on paljon tekstiä, luettavuus vaikeutuu.
– Tällöin ihminen joutuu kuuntelemaan solun sisällön moneen kertaan. Miettikää solua täyttäessä, että mikä on oleellista informaatiota. Myös taulukon yhtenäisyys on tärkeää, Juntunen sanoo.
Asiakirjoissa on usein tekstin lisäksi kuvia. Jos kuva liittyy käsiteltävään asiaan ja se antaa informaatiota aiheesta, on kuvan yhteyteen lisättävä vaihtoehtoinen kuvaus selkeästi ja riittävän kuvaavasti. Jos asiakirjassa on kuva, joka ei anna käyttäjälle informaatiota, voi sellaisen merkitä koristekuvaksi.
Linkkien merkitseminen ja värien käyttö
Usein verkossa linkit voidaan merkitä “lue lisää täältä” -tavalla. Juntusen mukaan “klikkaa tästä” -linkki ei kuitenkaan kerro käyttäjälle, minne linkki vie tai mitä se sisältää. Tästä syystä asiakirjan linkit on merkittävä tunnistettavasti ja nimettävä oikein. Lukijat tunnistavat alleviivatut ja siniset tekstit linkeiksi, ja esimerkiksi Word tekee tämän automaattisesti.
Värien ja kontrastien kohdalla on varmistettava, että asiakirjan tekstin ja taustan välillä on riittävä kontrastisuhde. Esimerkiksi mustan ja valkoisen välinen kontrastisuhde on suurin mahdollinen 21:1.
– Suosittelen käyttämään mustia fontteja. Pienillä teksteillä kontrastisuhteen on oltava WCAG-kriteerien mukaan 4,5:1. Suurilla teksteillä suhteen on oltava 3:1. Suurimmat ongelmat ovat vihreän ja punaisen kohdalla, jos niitä käytetään. Vastavärit ovat ylipäätään ongelmallisia, Markus Etelämäki kertoo.
Valmiin asiakirjan ominaisuuksien tarkistus
Asiakirjan ollessa valmis voi saavutettavuuden ominaisuudet tarkistaa kaikista Officen ohjelmista löytyvällä työkalulla. Tarkista-valikosta löytyy “Tarkista helppokäyttöisyys” -ominaisuus, joka listaa näytön oikeaan reunaan kaikki saavutettavuuteen liittyvät virheet ja varoitukset.
– Se ei löydä kaikkia virheitä, mutta auttaa erittäin paljon, Juntunen sanoo.
Kun esimerkiksi Word-asiakirja on saavutettava, on myös saavutettavan PDF-asiakirjan luominen helppoa.
Valitse Tiedosto-valikosta “Tallenna kopio” ja tallennusmuodoksi PDF
Varmista lisäksi Asetus-painikkeen takaa, että “Luo kirjanmerkit käyttämällä” -kohdassa on ruksi ja varmista, että valinnat kohdissa “Otsikot” ja “Asiakirjan ominaisuudet” ovat myös valittuina.
Tällä tavalla asiakirjan semanttinen rakenne välittyy oikein PDF-tiedostoon.
Annanpuran koulutus saavutettavuudesta katsottavissa alla olevalta tallenteelta.
Viestintäfoorumin teemoja olivat sosiaalinen media ja saavutettavuus. Yhteensä tilaisuudessa kuultiin neljä puheenvuoroa, joista kaksi olivat koulutuksia.
Haloo maaseutu! -viestintähankkeen viimeinen viestintäfoorumi järjestettiin keskiviikkona 23.8.2023 Loimaalla Novidan Turuntien oppilaitoksessa. Aamupäivän aikana tilaisuuden ohjelmassa oli sosiaalisen median käyttö hankeviestinnässä ja Loimaan maaseutupalvelujen toiminta ja viestintä. Iltapäivällä vuorossa oli kaksi koulutusta: ensimmäinen koski saavutettavuutta ja toinen maaseutubrändin käyttöä viestinnän tukena.
Omat vahvuudet käyttöön somessa
Tilaisuus alkoi sukelluksella hankeviestinnän ja nimenomaan sosiaalisen median maailmaan, jonne osallistujat johdatti ProAgria Länsi-Suomen matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää. Hänen mukaansa sosiaalinen media antaa hankkeissa muun muassa mahdollisuuden vaikuttaa isosti, se lisää näkyvyyttä ja auttaa lisäksi jäämään ihmisten mieleen. Lisäksi somea voi tehdä missä ja milloin vain: Kylänpää on itse esimerkiksi tuottanut sisältöä someen esimerkiksi vehnäpelloilla, tapahtumissa ja nuotion äärellä metsässä.
Kylänpään mukaan jokainen voi sosiaalisessa mediassa hyödyntää omia taitojaan. Lisäksi on tärkeää miettiä oman sisällön kohderyhmät ja käytettävät kanavat.
– Somelle on myös annettava aikaa, eikä tiliä saisi unohtaa, hän kertoo.
Sosiaalisen median kanavat tarjoavat myös erilaisia työkaluja, joita kannattaa Kylänpään mukaan hyödyntää: julkaisuja voi esimerkiksi ajastaa.
Janita Kylänpää piti puheenvuoron sosiaalisen median käytöstä hankeviestinnässä.
Loimaan maaseutupalvelut viestii sähköisesti ja perinteisesti
Viestintäfoorumi jatkui Loimaan maaseutupalvelujen puheenvuorolla, jonka piti johtava maaseutuasiamies Markku Paija. Loimaan yhteistoiminta-alue on perustettu vuonna 2013, ja siihen kuuluu Varsinais-Suomen alueella Loimaan, Pöytyän ja Oripään kunnat sekä Hämeen puolella Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Yhteensä peltotukia hakevia tiloja on 1244, ja tukimaksuja välitetään vuodessa noin 59 miljoonaa euroa.
Paija kertoi maaseutupalvelujen toiminnasta ja viestinnästä, jota toteutetaan sähköisesti esimerkiksi sähköpostitse, Whatsappilla ja kotisivujen kautta, mutta niiden rinnalla käytössä on myös perinteinen kirjeposti. Lisäksi Loimaan maaseutupalvelut järjestää koulutuksia asiakkailleen usean kanavan kautta.
Markku Paija esitteli Loimaan maaseutupalvelujen toimintaa ja viestintää.
Saavutettavuus entistä tutummaksi
Lounaan jälkeen vuorossa oli 1,5 tunnin mittainen koulutus saavutettavien asiakirjojen luomisesta Officen työkaluilla. Koulutuksen pitivät Annanpuran Reijo Juntunen ja Markus Etelämäki.
Saavutettavan asiakirjan luomisessa pitää ottaa monta asiaa huomioon. Muun muassa fonttien on oltava selkeitä ja riittävän kokoisia: esimerkiksi Arial on yksi yleisimpiä käytettyjä fonttityylejä. Fontin pitäisi olla kooltaan vähintään 12, mutta luettavuutta parantaa, jos fontin pistekoko on 14. Lisäksi asiakirja olisi hyvä nimetä selkeästi ja lyhyesti ilman pitkiä numerosarjoja. Myös käytettävän kielen tulisi olla ymmärrettävää ja selkeää. Kannattaa myös käyttää yhtä valittua kieltä ja välttää aina sekakielisyyttä.
Maaseutubrändin ja -verkoston hyödyntäminen viestinnässä
Viestintäfoorumin lopuksi kuultiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilenin koulutus maaseutubrändin käytöstä viestinnän tukena. Vilen kertoi ensin maaseutuviestinnän toteuttamisesta Varsinais-Suomessa, sen kohderyhmistä, pääviesteistä ja kanavista. Lisäksi hän esitteli muun muassa Varsinais-Suomen maaseutuviestinnän omaa materiaalipankkia, jonne on koottu muun muassa esityksiä, valokuvia ja videoita verkoston käyttöön.
Vilen myös muistutti viestintäverkostoa siitä, että viestintää tekevät kaikki yhdessä. Lisäksi häneen saa aina olla yhteydessä.
– Maaseutuviestinnän koordinaattori on verkoston yhteinen resurssi!
Lämmitysjärjestelmän lisäksi Furulundissa on uusittu esimerkiksi juhlasalin LED-valot. Seuraavaksi vuorossa on kellaritason ikkunoiden uusiminen.
Dragsfjärdissä Kemiönsaaressa sijaitsevan Furulund-nuorisotalon lämmitysjärjestelmä koki täydellisen muutoksen kolme vuotta sitten: vanhan öljylämmityksen tilalle vaihdettiin maalämpö. Furulundin omistavan Dragsfjärds Ungdomsföreningenin puheenjohtaja Johan Fredrikssonin mukaan kyseinen projekti oli yhdistykselle vaativa ponnistus.
– Nämä ovat meille isoja projekteja. Esimerkiksi vanha, valtava öljytankki piti poistaa kokonaan kellarista. Lisäksi piti tehdä asbestisaneeraus. Usein käy vielä niin, kun on vanhasta rakennuksesta kyse, niin tulee yllätyksiä eikä kaikkea osata ennakoida, toista vuotta puheenjohtajana toimiva Fredriksson kertoo.
Yhdistys sai alueella toimivalta I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmältä hanketukea noin 50 000 euroa. Fredrikssonin mukaan hanketta ei olisi voitu toteuttaa ilman kyseistä rahoitusta. Kokonaisbudjetti projektille oli 91 000 euroa.
– Tällaiset hankkeet vaativat paljon taustatyötä ja tarkkaa arviointia etukäteen. Silloiset vastuuhenkilöt tekivät todella hyvää työtä.
Maalämpöön siirtyminen oli iso projekti Dragsfjärds Ungdomsföreningenille.
Yksi kunnostus kerrallaan
Furulundin talo on rakennettu 1960-luvun alkupuolella. Kuitenkin ensimmäinen, samalla paikalla seissyt rakennus oli valmistunut jo vuonna 1903 ja itse yhdistyksen juuret ulottuvat vuoteen 1897 asti. Koska kyseessä on jo yli 60 vuotta vanha talo, luonnollisesti myös korjattavaa riittää: Fredrikssonin mukaan esimerkiksi katto kaipaa uusimista, keittiö saneerausta ja viereinen vahtimestarin asunto kunnostusta.
Kuitenkin maalämmön lisäksi paljon on myös tehty, sillä muun muassa maalämpö-projektin lisäksi ilmanvaihtoa on uudistettu ja juhlasaliin on vaihdettu LED-valot.
– Tänä syksynä uusimme vielä kellaritason ikkunat. Haluaisimme myös investoida aurinkopaneeleihin, Fredriksson kertoo.
Tavoitteena aktivoida nuoria
Furulundin kunnostus on tärkeää yhdistykselle, sillä talolla järjestetään erilaista ohjelmaa kaikille ikäryhmille. Muun muassa hanurikerho harjoittelee viikoittain talolla, kellarista löytyvät kangaspuut ovat aikuisopiston käytössä ja kaksi kertaa vuodessa talolla järjestetään tanssit. Tänä syksynä alkaa myös uutena kokeiluna bingo, ja tilaa voi lisäksi vuokrata omiin juhliin.
Fredrikssonin mukaan yhdistyksen toiminnan suurin painopiste on tällä hetkellä nuorisossa. Vaikka nuorisotoiminta on haasteellista maaseudulla, ei yhdistys ole lannistumassa.
– Esimerkiksi tänä syksynä järjestämme viisi tapaamista, jossa koululaiset saavat kokeilla eri urheiluharrastuksia kuten joogaa ja suunnistusta ilman suorituspaineita. Lisäksi olemme suunnitelleet discoa ja ruuanlaitto-työpajaa. Pyrimme aktivoimaan nuorisoa eri tavoin.
Furulund sijaitsee aivan meren rannalla.
Yhdistys- ja kylätaloihin liittyviin hankkeisiin voi saada Leader-tukea
I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boströmin mukaan yhdistystalojen kunnossapidossa ja kehittämisessä kannattaa käyttää eri rahoittajia monipuolisesti ja suunnitella kunnostus- ja kehittämistyö huolellisesti ja pitkäaikaisesti. Tällaisia rahoittajia ovat esimerkiksi Suomen kotiseutuliitto, Svenska kulturfonden ja Leader-ryhmät. Suomen kotiseutuliiton rahoituksella voi tehdä korjaustöitä, kun taas Leader-rahoituksessa on aina oltava myös kehittämisnäkökulma.
– Leader-rahoitukseen sopivia toimia ovat muun muassa energiaratkaisut kuten aurinkopaneelit ja maalämpö sekä talojen remontointi uusille käyttäjäryhmille. Tyypillistä kehitystä Leader-rahoituksella on esimerkiksi, kun hankkeen jälkeen pystytään tarjoamaan uutta toimintaa. Pelkästään vanhan korjaamiseen Leader-rahoitus ei sovi, Boström kertoo.
Hänen mukaansa I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän strategiassa painotetaan tällä hetkellä muun muassa esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Ryhmä ottaa mielellään vastaan hankkeita, joissa esimerkiksi kehitetään valaistusta, digitaalisuutta, näyttöjä tai infotauluja, ramppeja ja muita apuvälineitä sekä eri kohderyhmille sopivia kalusteita. Lisäksi turvallisuuden parantaminen voi sopia kehittämisen kohteeksi.
– Toivomme, että hakijat ottavat meihin yhteyttä heti hankesuunnittelun alkumetreillä, jotta voimme olla apuna heti alusta alkaen. Leader-rahoitus on kuin palapelin pala: joihinkin hankkeisiin se sopii todella hyvin, mutta ei kaikkiin.
Isojen hankkeiden rinnalle on tullut myös uusi pienhanke-muoto. Hankebudjetin ei enää tarvitse olla yli 10 000 euroa, sillä nykyään myös 1500–8000 euron hankkeet voivat saada tukea. Tällaiset pienhankkeet eivät ole vielä auki hakujärjestelmässä, mutta avautuvat toivottavasti syksyn aikana.
– Yleishyödyllisiin investointeihin saa yleensä tukea 65 prosenttia. Jos tuen osuus ylittää 50 000 euroa, neuvottelemme asiakkaan kanssa mahdollisesti pienemmän tukiprosentin. Omaksi rahoitukseksi käy esimerkiksi yhdistyksen omat varat, yksityisiltä rahoittajilta haetut varat tai talkoot. Ilmasto- ja ympäristöinvestointeihin voi nyt myös saada jopa 80 prosenttia tukea, Boström kertoo.
I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toimistolla uusia hakijoita neuvoo ensisijaisesti toiminnanjohtaja Minna Boström. Minnaan saat yhteyden puhelimitse 040 071 8913 tai sähköpostitse minna.bostrom(at)sameboat.fi. Kyseinen Leader-ryhmä toimii Paraisten, Kemiönsaaren ja Kustavin alueilla. Oman alueesi Leader-ryhmän löydät Leader-toiminnan verkkosivuilta.
Förutom uppvärmningen så har man på Furulund förnyat bland annat festsalens belysning med LED-lampor. Härnäst står förnyandet av källarvåningens fönster i tur.
För tre år sedan förändrades uppvärmningen av ungdomslokalen Furulund i Dragsfjärd på Kimitoön genomgripande. Den gamla oljeeldningen byttes ut mot bergvärme. Enligt Johan Fredriksson, ordförande för Dragsfjärds Ungdomsförening som äger Furulund, var projektet en utmaning för föreningen.
– Det här är stora projekt för oss. Vi var till exempel tvungna att helt montera ut den gamla enorma oljetanken ur källaren. Dessutom fick vi göra en asbestsanering. Då det är en gammal byggnad så stöter man ofta på överraskningar, och allt kan man inte förutse, säger Fredriksson som är inne på sitt andra år som ordförande.
Föreningen fick cirka 50 000 euro i projektstöd av Leadergruppen I Samma båt – Samassa veneessä, vars område det gäller. Enligt Fredriksson kunde man inte ha genomfört projektet utan de pengarna. Hela projektets budget var 91 000 euro.
– Sådana här projekt kräver mycket bakgrundsarbete och noggranna överväganden i förväg. De personer som då hade ansvaret skötte det verkligen bra.
– Det här är stora projekt för oss, säger Fredriksson.
En reparation i taget
Huset Furulund är byggt i början av 1960-talet. Men föreningens anor sträcker sig ända till 1897, och på samma plats stod tidigare en byggnad från 1903. Eftersom det gäller ett hus som är över 60 år gammalt finns det naturligtvis en hel del att reparera. Enligt Fredriksson behöver såväl taket som köket förnyas, och också vaktmästarbostaden intill behöver reparationer.
Men mycket har också gjorts, förutom bergvärmeprojektet har man förnyat ventilationen och installerat LED-belysning i festsalen.
– I höst förnyar vi ännu fönstren i källarvåningen. Vi är också intresserade av att investera i solpaneler, berättar Fredriksson.
För att aktivera ungdomarna
Det är viktigt för föreningen att få Furulund i skick, för det ordnas program för alla åldersgrupper i lokalerna. Bland annat övar en dragspelsgrupp varje vecka i huset, det står vävstolar i källaren som Vuxeninstitutet använder, och ett par gånger om året ordnas det dans i huset.
I höst prövar man också på att ha bingo, och lokalen kan också hyras för privata fester.
Enligt Fredriksson ligger tyngdpunkten i föreningens verksamhet på att aktivera ungdomarna. Det är utmanande med ungdomsverksamhet på landsbygden, men föreningen ger inte upp.
– I höst ordnar vi till exempel tre träffar där skolungdomarna utan press på prestationer får pröva på olika idrottsliga sysslor, som yoga och orientering. Vi har också planerat disco och matlagningskurser. Vi försöker på olika sätt aktivera de unga.
Furulund ligger vid havet.
Leaderstöd kan fås för projekt kring förenings- och byahus
Enligt Minna Boström som är verksamhetsledare för I samma båt – Samassa veneessä lönar det sig att använda flera olika finansieringskällor för att hålla föreningsgårdar i skick, samt att planera reparationer och ändringar omsorgsfullt och på lång sikt. Tänkbara finansiärer är till exempel Finlands Hembygdsförbund, Svenska kulturfonden och Leadergrupperna. Hembygdsförbundet kan ge finansiering för reparationer, medan finansiering med Leadermedel alltid också skall ha en utvecklingsaspekt.
– Leaderfinansiering lämpar sig till exempel för energilösningar som solpaneler och bergvärme, eller anpassning av hus för nya användargrupper. Typiska utvecklingsmål vid Leaderfinansiering är till exempel att man kan bjuda på ny verksamhet efter projektet. Men Leaderfinansiering passar inte för enbart reparationer, säger Boström.
I strategin för Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä betonas nu bland annat tillgänglighet och frihet från hinder, säger hon. Gruppen ser gärna projekt som går ut på att förbättra belysning, digitalisering, displayer och informationstavlor, ramper och andra hjälpmedel samt möbler som passar olika målgrupper. Också förbättrad säkerhet kan vara ett utvecklingsmål.
– Vi hoppas att de som ansöker tar kontakt med oss genast i början av projektet, så att vi kan hjälpa till från början. Leaderfinansiering är som en bit i ett pussel: den passar perfekt in i vissa projekt, men inte alls i andra.
Förutom de stora projekten kan numera också små projekt få stöd. Projektbudgeten behöver inte mera vara över 10 000 euro, nu kan också projekt på 1 500–8 000 euro få stöd. De här miniprojekten syns inte ännu i ansökningssystemet, men förhoppningsvis kan man under höstens lopp öppna ansökningsslussen.
– I allmänhet får man ett stöd på 65 procent för allmännyttiga projekt. Om stödet stiger över 50 000 euro förhandlar vi med stödmottagaren om att möjligen sänka stödets procentuella andel. Som egen finansiering duger till exempel föreningens egna tillgångar, medel som man fått från privata sponsorer eller eget talkoarbete. För klimat- och miljöinvesteringar kan man nu få upp till 80 procent i stöd, berättar Boström.
På kontoret för I samma båt – Samassa veneessä är det framför allt verksamhetsledare Minna Boström som ger nya stödansökare råd. Man får kontakt med Minna på telefon 0400 718 913 eller per e-post på minna.bostrom(at)sameboat.fi. Leadergruppen i fråga har Pargas, Kimitoöns och Gustavs kommuner som sitt område. Du hittar Leadergruppen för ditt eget område här.
Varsinais-Suomen Kylät ry valitsee vuosittain yhteistyökumppaneineen maakunnallisen vuoden kylän. Tänä vuonna kilpailun teemana oli Hyvinvointia kylästä.
Salossa sijaitseva Angelniemi on Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2023. Angelniemen valtteja olivat vahva yhteisöllisyys, sillä kylällä on monia aktiivisia yhdistyksiä tarjoamassa toimintaa kaikille ikäryhmille. Kylän sydämenä toimii kyläyhdistyksen omistama hieno ja monikäyttöinen Seurojentalo, jossa kokoonnutaan erilaisiin tapahtumiin. Tila toimii lisäksi nuorisotilana. Lossirantaa on kunnostettu yhteistyöllä, ja meri onkin keskeinen osa kylän imagoa.
Itse pääpalkinnon lisäksi tämän vuoden kisassa jaettiin kaksi kunniamainintaa. Toinen niistä meni Mynämäen Mietoisten kirkonkylälle, jossa on aktiivisesti panostettu erilaisten harrastus- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kehittämiseen erityisesti nuorempaa polvea silmällä pitäen. Harrastelijafutiksen tiimoilta järjestetään joka kesä Tavastila Cup. Vanhasta kunnantalosta on puolestaan kehitetty monitoiminen kylätalo Mietola.
Toisen kunniamaininnan sai Naantalin Velkua, jossa kyläläisten voimin ja hyvässä yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa tarjotaan monenlaista hyvinvointia lisäävää toimintaa niin liikunta- kuin kulttuuripuolellekin. Kylällä pidetään vahvasti kiinni saaristolaisesta identiteetistä, johon kasvatetaan jo lapsesta pitäen uudessa hienossa kyläkoulussa. Kylän sisäinen tiedottaminen on myös mallikasta.
Kilpailussa valinnan teki Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoama kuusihenkinen raati, jossa Varsinais-Suomen Kylät ry:tä edustivat pj. Henrik Hausen, kyläasiamies Tauno Linkoranta sekä Maija Mäki, joka edusti myös Talonpoikaiskulttuurisäätiötä. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen liitosta Sami Heinonen, Leader-ryhmiä edustanut Haloo Maaseutu –hankkeen tiedottaja Liisa Kallio ja Eero Kaskela POP-pankista.
Viime vuonna Varsinais-Suomen Vuoden kylänä palkittiin Maskun Askainen. Vuonna 2021 tittelin vei Valpperin kylä Nousiaisista.
Koko perheen maksuton tapahtuma on täynnä poniaiheista ohjelmaa hevosnäytöksistä kepparien tuunauspajaan. Tapahtumapaikalle pääsee helposti maksuttomalla yhteiskuljetuksella Paimion keskustasta.
Ponit Paimiossa -tapahtuma järjestetään jälleen Paimiossa Ammattiopisto Livian pihamaalla (Taatilantie 110) lauantaina 26.8 klo 11–15. Maksuttoman tapahtuman ohjelmaan kuuluu muun muassa talutusratsastusta, kärryajelua ja hevosnäytöksiä. Lisäksi luvassa on paljon puuhastelua keppihevosten kanssa kuten hyppykisat, match show ja kepparien tuunauspaja.
Ponit Paimiossa -ohjelma
klo 11–15
Talutusratsastusta ja kärryajelua
Poneja tavattavissa Ratsastajainliiton pisteellä. Mitä olet aina halunnut tietää poneista? Me vastaamme.
Paimion Eläkkeensaajat ry:n OikeinNurin-kerholaisten vetämä Keppiheppojen tuunauspaja
4H-yhdistyksen askartelupiste
Keppiheppojen esteradat vapaasti käytettävissä, hepan voi myös lainata
klo 11.15 alkaen
Näytöksiä tapahtuma-areenalla, esitellään mm. ratsastuksen eri lajeja ja raviharrastusta
Keppiheppojen estekisat, ilmoittautuminen ennakkoon tai paikan päällä
klo 12 alkaen
Keppiheppojen match show, ei ennakkoilmoittautumista
Tapahtumapaikalle Ammattiopisto Livialle pääsee maksuttomalla bussikuljetuksella, joka lähtee Paimion matkahuollolta osoitteesta Vistantie 22–24 klo 10.40 ja klo 12. Bussi pysähtyy tarvittaessa menomatkalla pysäkillä 7055 Hanhiala. Takaisin keskustaan kuljetus lähtee klo 13.50 ja 14.50 ja pysähtyy tarvittaessa pysäkillä 7056 Hanhiala. Paikan bussissa voi varmistaa ilmoittautumalla ennakkoon tämän linkin kautta.
Paimioon pääsee näppärästi esimerkiksi Turusta Fölin linjoilla 704-706.
Tapahtumassa voi hypätä esimerkiksi hevoskärryn kyytiin. Kuva: Jenna Tammi.
Tapahtuma on osa Leader Varsin hyvän rahoittamaa Tunne Poni -hanketta, jonka toteuttaa Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto. Hankekoordinaattori Riikka Mustonen kertoo, että tapahtumassa on tänä vuonna esimerkiksi esteratsastusnäytöksiä.
– Tänä vuonna on luvassa enemmän vauhtia. Se oli viime vuoden kävijöiden toive. Areenalla nähdäänkin kaikenlaisia lähialueen tallien järjestämiä hevosnäytöksiä, hän sanoo.
Ponit Paimiossa -tapahtuma sai alkunsa vuonna 2020, kun Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto järjesti ensimmäistä kertaa Turussa Ponit Kupittaalla -nimisen tapahtuman. Vuonna 2022 tapahtuma siirtyi Paimioon Ammattiopisto Livian toimipisteelle ja sai samalla uuden nimen.
– Viime vuonna meillä meni todella hyvin, sillä tapahtuma keräsi 1500-2000 ihmistä. Saimme hyvin positiivista palautetta ja olimme todella tyytyväisiä. Tälle vuodella odotukset ovat jälleen korkealla, joten toivotaan, että sää suosii ja kävijöitä tulee paljon.
Mustosen mukaan tapahtuma on erinomainen tilaisuus päästä tutustumaan poneihin ja erilaisiin hevosharrastusmuotoihin.
– Usein talutusratsastuskin maksaa jonkin verran, mutta meillä ei maksa mikään mitään paitsi 4H-yrittäjien pitämän kahvilan tuotteet. Paikan päälle pääsee myös bussikyydillä vaikka Turusta saakka, hän kertoo.
Elokuun viimeinen viikonloppu on Paimiossa hyvin tapahtumarikas. Ponit Paimiossa -tapahtuman lisäksi samana päivänä järjestetään Vistan markkinat, ja sunnuntaina 27.8. Jokipuistossa vietetään perinteistä muinaistulien iltaa. Lisäksi samalla viikolla vietään Paimion muotiviikkoa, jossa pääsee muun muassa tutustumaan kierrätysmuotiin ja kirkastamaan omaa tyyliä.
Tilaisuudessa perehdytään niin sosiaaliseen mediaan kuin maaseutuviestintään. Niiden lisäksi foorumin ohjelmaan kuuluu kaksi koulutusta.
Tervetuloa mukaan Haloo maaseudun seuraavaan ja samalla viimeiseen viestintäfoorumiin keskiviikkona 23.8. klo 10–15. Tilaisuus pidetään Loimaalla Novidan oppilaitoksen neuvotteluhuoneessa osoitteessa Turuntie 31. Tilaisuus on avoin koko Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle, eli kaikille maaseudun kehittäjille ja toimijoille.
Aamupäivän aikana sukelletaan sosiaalisen median ja maaseutuviestinnän maailmoihin. Iltapäivällä vuorossa on kaksi koulutusta: ensimmäisen aiheena on saavutettavien asiakirjojen luominen Power Pointilla ja muilla Officen työkaluilla ja toisessa koulutuksessa perehdytään maaseutubrändin käyttöön viestinnän tukena. Koulutuksia varten tarvitset oman kannettavan.
OHJELMA
klo 9.45 aamukahvit
klo 10 tilaisuus alkaa
Avaussanat Liisa Kallio, viestinnän asiantuntija, Haloo maaseutu!
Sosiaalinen media hankeviestinnässä – pakollinen paha vai välttämättömyys? Janita Kylänpää, matkailu- ja ruoka-asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi
Maaseutupalvelujen toiminta ja viestintä, Loimaan maaseutupalvelut
klo 11.30 lounas
klo 12.30 Koulutus saavutettavien asiakirjojen luomisesta Power Pointilla ja muilla Officen työkaluilla, Annanpura
Voit osallistua tilaisuuteen paikan päällä Loimaalla tai etänä Teamsin välityksellä. Lähitilaisuuteen mahtuu ensimmäiset 30 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Teams-linkin ja lisäinfoa tilaisuudesta saat ilmoittautumisen päätyttyä.
Viestintäfoorumin järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa kahvituksen tilaisuudessa, mutta lounas on omakustanteinen.
Haloo maaseutu! -hanke on järjestänyt viestintäfoorumeja aiemmin muun muassa Kemiönsaaressa, Uudessakaupungissa ja Liedossa. Elokuun viestintäfoorumi on hankkeen viimeinen, sillä hanke on päättymässä.
“Kaiken kansan olohuoneena” tunnettu Perniön vanha kunnantalo on peruskorjauksen loppusuoralla. Vihreän siirtymän viimeistelevät pihalle tulevat sähköautojen latauspisteet.
Perniön vanha kunnantalo on parhaillaan peruskorjauksen alla. Viime vuonna alkaneen projektin myötä Lupajantiellä sijaitsevan talon katto on muun muassa uusittu sekä ulkoseinät korjattu ja maalattu. Myös sisällä on tapahtunut muutoksia: esimerkiksi suurin osa rakennuksen valoista on vaihdettu LED-lamppuihin.
Lisäksi Kunnantalon energiaratkaisut on päivitetty: rakennuksen katolle on asennettu aurinkopaneelit, joiden lisäksi sisältä löytyy ilmalämpöpumppuja. Kunnantalon omistavan osuuskunta Pro Perniön puheenjohtaja Timo Korpinen kertoo, että tulevaisuutta ajatellen juuri energiaratkaisut ovat olleet peruskorjauksen suurin muutos.
– Jokaisen talon katto ja ulkopinnat korjataan aina jossain vaiheessa, mutta vihreän siirtymän energiaratkaisut tuovat talon tälle vuosituhannelle, hän sanoo.
Perniön kunnantalo on 76-vuotias.
Pro Perniö syntyi kunnantalon säästämiseksi
Perniön kivinen Kunnantalo on rakennettu alun perin vuonna 1947. Se palveli nimensä mukaisessa tarkoituksessa vuoden 2008 loppuun asti, sillä vuoden vaihtuessa Perniö monen muun kunnan tavoin liittyi osaksi Salon kaupunkia. Kaupungilla ei ollut enää käyttöä rakennukselle, joten se laitettiin lopulta julkiseen myyntiin.
Kunnantalo ja sen tulevaisuus oli pyörinyt vuoden päivät Timo Korpisen mielessä, ja hän oli yrittänyt saada eri tahoja mukaan ostoprosessiin. Osuuskunnat olivat hänelle jo entuudestaan tuttuja, ja niistä löytyi myös ratkaisu Kunnantalon tilanteeseen: Korpinen perusti osuuskunta Pro Perniön yhdeksän muun perustajajäsenen kanssa ja se osti kunnantalon yhdessä Salon kaupungilta 4. joulukuuta 2013. Tänä päivänä osuuskunnassa on jäseniä ja osuuksien omistajia yhteensä 26.
Osuuskunnan toiminnan kulmakivenä on Korpisen mukaan alusta alkaen ollut yhteisöllisyys. Esimerkiksi kahvilassa on usein taidenäyttelyitä ja kunnantaloa kutsutaan “kaiken kansan olohuoneeksi”.
– Lisäksi vanhaa valtuustosalia, kunnanhallituksen huonetta ja saunaa voi vuokrata. Tällä hetkellä yläkerran tapahtumatilassa toimii teatteri. Lisäksi meillä on vuokralaisia, ja talo onkin noin 10 ihmisen päivittäinen työpaikka, Korpinen kertoo.
Taiteilija Sari Nieminen on tuonut teoksiaan esille Perniön Kunnantaloon jo toista kertaa. Maalaukset ovat esillä 5.8. asti.
Monien mahdollisuuksien talo
Lähes 10 vuotta ostamisen jälkeen Kunnantalo alkoi olla peruskorjauksen tarpeessa. Osuuskunta haki Ykkösakselin kautta rahoitusta korjauksen suorittamiseen ja hyväksytyn päätöksen myötä projekti lähti käyntiin. Koko peruskorjauksen budjetti on yli 110 000 euroa, josta julkista rahoitusta on noin 50 000 euroa.
Vaikka hyvällä tahdilla edelleen hankkeen myötä Kunnantalon peruskorjaus alkaa olla loppusuoralla, niin vielä riittää tehtävää. Korpisen mukaan työlistalla on esimerkiksi sisäseinien paikkausta, yksien ulkoportaiden korjaus ja sähköautojen latauspisteen asentaminen pihalle.
– Latauspisteen kytkeminen on yksinkertaista, mutta latauksen maksamiseen on useita eri sovelluksia. Se on vielä kysymysmerkki, että mihin vaihtoehtoon päädymme. Latauspisteet kuitenkin viimeistelevät vihreän siirtymän.
Kunnantalon tulevaisuudessa Korpinen näkee niin valoa kuin haasteita. Osuuskunta tarvitsee uusia jäseniä, jotta toiminta jatkuu, mutta samaan aikaan juuri peruskorjattu talo tarjoaa mahdollisuuksia moneen.
– Olemme jaksaneet askaroida talon kanssa sen takia, että perniöläisillä olisi paikka, jossa kokoontua. Kaikkien yhteistyökumppaneidemme kautta tämä on 2000 ihmisen oma talo. Nyt kun saamme talon kuntoon, niin mikä tahansa ryhmä saa hyvät edellytykset jatkaa tästä. Aika näyttää, kuinka käy.
Yksityiskohdat muistuttavat ajoista, kun Kunnantalo toimi vielä virastona.
