Solenergi ger Korpo Ungdomsförening en stor årlig inbesparing

Pariskunta aurinkopaneelien edessä.

 

I november 2020 installerades solpaneler på Korpo Ungdomsförenings hus. Avsikten var att med hjälp av solenergi spara in 40 procent av elräkningen för det stora huset, och investeringen som gjordes med Leaderfinansiering har uppfyllt förväntningarna.

Solelsystemet med 28 paneler som finns på Gjallarhorns gård har på knappt två år redan producerat 17 000 kilowattimmar ström. Vintertid är produktionen naturligtvis liten och då köper man in ström, sommartid åter kan man sälja ström till gott pris. 

– I allmänhet återbetalar ett sådant här system sig på högst 15 år, men här verkar det som om vi kunde få ren vinst redan om ett par år, konstaterar den lokala företagare Johnny Pettersson som installerat panelerna.

Det finns flera leverantörer av solpaneler i Korpo, och Johnny Petterssons IP Solar var den som vann i Ungdomsföreningens upphandling. Inklusive tillståndsavgifter kostade hela installationen med paneler 13 960 euro. Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä beviljade projektet ett stöd på 65 procent, vilket genast minskade den beräknade tiden för amortering av panelerna till drygt fem år. Men under den rådande energikrisen har priset på solel ändå stigit så mycket att det nu är extra lönsamt att sälja solel. Enbart i juli producerades panelerna el för över 200 euro. 

– Förr fick man några få cent per kilowattimme för solströmmen, men i sommar har det under de bästa dagarna varit uppe i 70 cent, berättar Pettersson.

Elräkningarna för Gjallarhorn har på senare år varit så stora att föreningen så smått råkat i trångmål, då det på grund av coronan varit svårt att få inkomster. År 2019 var räkningen omkring 3 600 euro. År 2020 stod huset tomt och bara minimalt uppvärmt, men ändå var årets elräkning över 3 000 euro. År 2021 sparade man med hjälp av solpanelerna omkring 20 procent och i år kommer inbesparingen redan att överträffa målet. Solelsystemet på Gjallarhorn har 25 års garanti, så man kan vänta sig ännu flera produktiva år. 

Aurinpaneelit vasemmalla ja nuorisoseurantalo pilkistää oikealla.
I år har Korpo Ungdomsförening redan sparat in över 1 000 euro under tiden från januari till juli med hjälp av solelsystemet.

Hundraårigt hus i ständig förnyelse 

Korpo Ungdomsförening grundades år 1903 och Gjallarhorn blev färdigt år 1907. 

– Det var klart från början att vi inte ville gömma det vackra gamla huset under solpaneler. Därför placerades panelerna ute vid vägkanten. På samma sätt har man gjort till exempel vid Korpo hembygdsmuseum, berättar föreningsaktiva Kirsi Sukala-Pettersson.

Fastän panelerna invid den lilla sandvägen till Gjallarhorn verkar massiva, så noterar man dem knappt då man står på gården. Och då panelerna inte ligger på taket så påverkar de inte heller kommande takreparationer. 

Solel var ett lätt val då föreningen beslöt att investera i förnybar energi. Kostnaderna för vindkraft är betydligt högre, och bergvärme är ett kostnadseffektivt system bara för sådana hus där det redan finns batterier för vattenburen värme, till exempel efter oljeeldning. 

Gjallarhorn har i tidernas begynnelse värmts med vedeldning, men det avstod man ifrån i samband med en reparation på 1980-talet och övergick till direkt el. Innan man skaffade solelsystemet så installerade man redan två luftvärmepumpar, och de gav lite lättnad men inte tillräckligt. 

– Härnäst har vi för avsikt att täta fönstren och byta ut köksmaskinerna mot sådana som förbrukar mindre energi. På så sätt blir huset småningom mera energisnålt, säger Sukala-Pettersson.

Vanha vihreä kakluuni.
Gjallarhorn hade ursprungligen vedeldning, och då var huset i användning bara sommartid. Numera kan man inte elda med ved, men de gamla kakelugnarna har bevarats. 

Bröllop och amatörteater

Gjallarhorn kan man hyra för privata tillställningar som bröllop och andra fester. Dessutom har föreningen regelbundet sin egen verksamhet i huset, till exempel teaterföreställningar. 

– Föreningens amatörteater hann länge repetera en Robin Hood-pjäs, men en dag innan premiären fick man inhibera hela dess säsong på grund av nya coronarestriktioner. Nu planeras en revy här till våren. Förhoppningsvis blir den av så som planerat, säger Sukala-Pettersson.

Föreställningarna ger föreningen biljettintäkter som kan användas för verksamheten, och samtidigt ökar den livaktigheten och sammanhållningen i byn så folk kan träffas. I allmänhet kommer det också mycket folk till föreställningarna från grannen också!

För tillfället har Korpo Ungdomsförening 259 medlemmar. På Gjallarhorns väggar hänger porträtt av sällskapets märkespersoner. Det gamla huset förankrar alltid också sällskapets nya medlemmar i byns egen historia. 

Pariskunta nuorisoseurantalon edessä.
Johnny Pettersson och Kirsi Sukala-Pettersson har vardera vuxit upp i Korpo och minns från barndomen väl till exempel de populära onsdagsdiscokvällarna på Gjallarhorn. 
Ilmakuva nuorisoseurantalosta.
Det nya systemet fungerar rentav bättre än man hoppats. 

 

Aurinkosähkö tuo Korppoon nuorisoseuralle vuosittain valtavan säästön

Anmälan till den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen har nu öppnats!

Vasemmalla kaksi kuvaa saaristosta ja oikealla teksti LANDSBYGDSRIKSDAGEN 26.–27.10.

 

Den sjuttonde finlandssvenska Landsbygdsriksdagen ordnas på Kasnäs, Kimitoön den 26–27 oktober. Landsbygdsriksdagen erbjuder insikter i aktuella teman, expertkunskap, presentationer av nya utvecklingsverktyg, unga aktiva röster – och möjligheter till interaktion, kontaktskapande och trevlig samvaro.

Landsbygdsriksdagen presenterar nya verktyg som svarar på olika utvecklingsbehov, och inspirerar till debatt genom konkreta exempel från skärgården och landsbygden. Landsbygdsriksdagen 2022 firar Europaåret för ungdomar genom att lyfta upp de ungas framtidsvisioner, utmaningar och möjligheter på landsbygden och i skärgården. Hur skapar de unga en hållbar framtid? Aktuella ämnen kring den nya EU-programperioden CAP27 och Smarta byar-konceptet kommer att diskuteras.

Den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen är ett forum som är öppet för alla som är intresserade av en livskraftig och hållbar landsbygd och skärgård.

Antalet deltagare till evenemanget på Kasnäs är begränsat. Anmäl dig senast den 30 september genom att använda länken nedan. Landsbygdsriksdagens presentationer och paneldiskussioner kommer även att streamas. Ange vid anmälan, om du deltar endast på distans.

Anmäl dig här: http://www.bya.fi/sv/landsbygdsriksdagen/

Värdar för den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen 2022 är Leader-gruppen I samma båt – Samassa veneessä rf ry, Varsinais-Suomen Kylät ry – Egentliga Finlands Byar rf och Kimitoöns kommun. Dessutom har Svenskfinlands Byar, temagruppen Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden, Jord- och skogsbruksministeriet, landsbygdspolitiska nätverksprojektet Hållbarhetsveckan, Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi, Skärgårdshavets biosfärområde, Axxell, Åbolands Ungdomsförbund och Nordiska skärgårdssamarbetet deltagit i planeringsgruppen.

Frågor och mera information:

  • Tiina Saaresranta, projektkoordinator
  • tiina.saaresranta@sameboat.fi
  • 040 727 2477

Paimiolainen Perkkiön tila ja sadat muut avaavat ovensa Lähiruokapäivänä 10.9.

Possuja aurinkoisena kesäpäivänä.

 

Perkkiön tila Paimiosta on yksi yli 250 toimijasta, jotka osallistuvat valtakunnalliseen Lähiruokapäivään lauantaina 10. syyskuuta avaamalla ovensa yleisölle. Lähiruokapäivä järjestetään jo seitsemättä kertaa ja Perkkiön tila on ollut mukana alusta saakka.

Lähiruokapäivän aikana yleisöllä on mahdollisuus tutustua erilaisten tuottajien toimintaan sekä ostaa tuoreita raakaaineita suoraan tekijöiltä ympäri Suomen. Eri kohteissa kävijöillä on mahdollisuus tutustua muun muassa paikan eläimiin, koneisiin, tuotannon prosesseihin, pihapiiriin, lähiruokaan, makujen maailmaan sekä maaseudun elämyksiin.

Tapahtumarikkaan vuoden jälkeen toivotaan, että saisimme piristystä syksyyn ja paljon kävijöitä Lähiruokapäivänä, toteaa Tony Kajander Perkkiön tilalta.

Myynnissä on tilan omia laidunpossun lihatuotteita, kuten palvia ja makkaraa sekä mahdollisesti myös lammasmakkaraa. Tapahtumapäivänä aukeaa myös tilan nuoren väen oma kahvio, josta voi ostaa kahvia ja leivonnaisia. Terassikahvit voi nauttia possujen touhuja seuraillen. Tapahtumassa pääsee tutustumaan myös muihin tilan eläimiin, kuten lampaisiin ja viettämään elämyksellistä päivää maaseudulla sekä tekemään lähiruokaostoksia suoraan tilalta.

–Kannattaa ehdottomasti lähteä tutustumaan tiloille, että näkee mistä se ruoka oikeasti tulee etenkin näinä historiallisina aikoina, Kajander kannustaa.

Lähiruokapäivä on oikea maaseudun avointen ovien tapahtuma, joka on omistettu kotimaiselle ruoantuotannolle. 

Lue lisää osoitteesta ostatilalta.fi

Uusi hanke – vanhat kanavat! Haloo maaseutu jatkuu vielä vuoden

Haloo maaseudun logo maisemakuvan päällä.

 

Nykyinen Haloo maaseutu -viestintähanke on päättymässä, mutta uusi on jo aluillaan. Syyskuun alussa alkavalla vuoden mittaisella Haloo maaseutu! – viestintäverkosto Varsinais-Suomeen -hankkeella varmistetaan keskeytyksetön ja kattava maaseutuviestintä, joka aktivoi varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämiseen ja tuo esiin maaseudun elinvoimaisuutta. 

Osana hanketta Varsinais-Suomeen luodaan viestintäverkosto, johon sitoutetaan laaja joukko varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämiseen osallistuvia tahoja. Tavoitteena on sopia yhteiset, konkreettiset toimenpiteet viestinnän osalta sekä varmistaa, että verkostoon kuuluvilla tahoilla on riittävät työkalut ja osaaminen toimenpiteiden toteuttamiseen. 

Viestintäverkostolle on jo luotu oma ryhmä uudelle valtakunnalliselle ja vuorovaikutteiselle maaseudun kehittäjien verkkoalustalle osoitteeseen maaseutuverkosto.fi. Keskusteluryhmän nimi on Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen maaseutukehittäjien viestintäverkosto. Ryhmään pystyy liittymään luomalla oman profiilin alustalle. Sivusto on suunniteltu verkostojen luomiseen ja ajankohtaisista asioista ja tapahtumista viestimiseen. 

Haloo maaseutu! – viestintäverkosto Varsinais-Suomeen -hanke tiedottaa aiempien Haloo maaseutu -hankkeiden tavoin maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista ja aktivoi kaikkia varsinaissuomalaisia maaseudun kehittämistyöhön. Viestintäkanavat pysyvät samoina. Löydät Haloo maaseudun osoitteesta haloomaaseutu.fi sekä seuraavilta sosiaalisen median kanavilta:

Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä hallinnoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. Rahoituksen on myöntänyt Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Hankkeen alussa päätoimijat ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmät (I samma båt – samassa veneessä, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Ykkösakseli sekä Ravakka). Yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen kylät ry, Varsinais-Suomen liitto, MTK Varsinais-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. Hankkeen tavoitteena on sitouttaa viestintäverkoston toimijoiksi myös useita muita yhteistyötahoja, kuten eri sidosryhmiä edustavia yhdistyksiä ja kuntia.

Webinaari maaseutuasumisen mahdollisuuksista tulossa 7.9.

Lapsen jalat pilkistävät riippumatosta.

 

Lumoavat kylät -hankkeen syyskuisessa webinaarissa kuullaan onnistuneita esimerkkejä maallemuuton vauhdittamisesta niin kuntien kuin yhdistystenkin näkökulmasta. Yksi maallemuuttaja kertoo yleisölle oman tarinansa ja lisäksi ääneen pääsevät hankkeessa mukana olevat kylät.

Lumoavat kylät -hanke järjestää keskiviikkona 7. syyskuuta klo 18 kaikille avoimen ja maksuttoman webinaarin otsikolla Maaseutuasumisen mahdollisuudet – kokeiluja, hankkeita, realismia.

Pöytyän onnistuneesta Kesäkoti-kampanjasta tulee kertomaan Pöytyän elinvoimajohtaja Tiina Hämäläinen. Kampanjan ideana oli tarjota maallemuutosta haaveileville kaupunkilaisille mahdollisuus kokeilla maalla asumista 200 eurolla kuukaudessa valmiiksi kalustetussa asunnossa. Pöytyän kesävieraille kerrottiin alueesta ja he pääsivät tutustumaan myös paikallisiin yrityksiin.

Kemiönsaaren tekninen johtaja Ralf Nyholm kertoo, miten saaristoon havitellaan uusia asukkaita vapaa-ajan asukkaiden joukosta. Kunta tarjoaa haettavaksi 500 euron arvoisia kartoitusseteleitä, joilla voi ostaa palveluja pätevältä rakennussuunnittelijalta. Rakennussuunnittelija kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, jotka vaaditaan rakennuksen hyväksymiseksi vakituiseen asumiseen. 

Virttaan kyläyhdistys kertoo puolestaan siitä, miten yhdistys tukee uusia asukkaitaan sadan tunnin talkootyöpanoksella. Virttaan kyläyhdistys toimii aktiivisesti kylänsä elävöittämiseksi. Kylälle on hiljattain hankittu valokuitu ja yhdistys on mukana myös yritystonttien markkinoinnissa. 

Esittelyssä on myös Etelä-Pohjanmaalla toteuttava Landemia-hanke, joka etsii keinoja mahdollistaa hyvä elämä maaseudulla entistä useammalla. Hankkeessa selvitetään maaseudun elinvoimaan, vetovoimaan, pitovoimaan ja lumovoimaan liittyviä tekijöitä ja pyritään vahvistamaan niitä. Toisaalta suurennuslasin alla ovat myös työntövoimaan eli maaseudulta lähtemiseen liittyvät tekijät.

Kokemuspuheenvuoron maallemuutosta tulee kertomaan kansainvälisesti tunnettu jazz-laulaja ja äänipedagogi Sanni Orasma, joka asuu nykyisin Salon Suomusjärvellä pienessä Taipaleen kylässä. 

Ilmoittaudu mukaan webinaariin klikkaamalla tästä viimeistään 6. syyskuuta. Webinaarin toivotaan paikalle sekä maallemuutosta haaveilevia ihmisiä että asian kanssa työskenteleviä tahoja niin kunnista kuin yhdistyksistäkin.

Lumoavia kyliä kehittämässä

Tilaisuuden järjestää Leader Ykkösakselin rahoittama Lumoavat kylät -hanke, jota koordinoivat Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta ja Uudenmaan kyläasiamies Anu Nilsson. Hankkeen tavoitteena on kehittää kylätoimintaa koko Ykkösakselin toiminta-alueella: Salossa, Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. 

Hanke järjestää kaikille avoimia webinaareja ja lisäksi luvassa on yksityiskohtaisempia toimenpiteitä mukaan valittavissa kylissä. 

– Pohdimme yhdessä kylien kanssa, miten kyliin saisi houkuteltua uusia asukkaita, mutta myös sitä, miten nykyiset asukkaat viihtyisivät kotikylässään entistä paremmin. Jokaisen mukana olevan kylän kanssa käydään läpi kylien omia tarpeita. Monissa kylissä kaivataan esimerkiksi tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä ja loppuvaiheessa voidaan pohtia muun muassa kylän brändäämistä, Linkoranta selventää.

Salosta mukana ovat Perniön kirkonkylä, Kuusjoki, Vaskio, Kosken asema ja Tuohittu sekä mahdollisesti Kisko. Uudenmaan puolelta mukaan on saatu tähän mennessä Vihtijärvi, Otalampi ja Tervalampi – ja vielä on tilaa parille uudellekin kylälle.

– Sekä Varsinais-Suomen että Uudenmaan puolella on aktiivista ja mielenkiintoista kylätoimintaa, mutta hyvät esimerkit ja kokemukset eivät kulkeudu itsestään maakuntarajan yli. Siksi halusimme kokeilla tällaista hanketta, jossa eri kuntien kylät kahden maakunnan alueella voivat hyötyä toinen toisistaan, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri.

Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikolle etsitään ohjelmaa

Metsä, jossa aurinko pilkottaa puiden takaa ja kuva päällä teksti: Kestävän kehityksen viikko, Varsinais-Suomi.

 

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään 26.9.–2.10. Tervetuloa mukaan järjestämään ohjelmaa!

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään tänä syksynä ensi kertaa myös Varsinais-Suomessa. Kyseessä on kestävän kehityksen teemojen ympärille rakennettu tapahtumaviikko, joka koostuu useista osatapahtumista. Osatapahtumia ovat tervetulleita järjestämään kaikki halukkaat tahot: kunnat, yritykset, yhdistykset tai muut yhteisöt ja vaikka yksityishenkilöt.

Kestävän kehityksen viikkoa on järjestetty Pohjanmaalla vuodesta 2019 ja tänä vuonna vastaava teemaviikko toteutetaan seitsemässä maakunnassa. Edellisinä vuosina viikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa työpajoja, luentoja, avoimia ovia kylätaloilla, kirpputoreja ja retkiä. Toteutettavat tapahtumat voivat ilmentää kestävän kehityksen eri osa-alueita: ekologista, taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista kestävyyttä.

Erityisesti viikolle toivotaan kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, mutta myös maksulliset ja vain rajatulle ryhmälle tarkoitetut tapahtumat ovat tervetulleita. Tapahtuman voi järjestää esimerkiksi työpaikan sisällä tai tietylle päiväkotiryhmälle. Toisaalta tapahtuman voi järjestää myös etänä, jolloin se voi olla avoin valtakunnallisesti.

Kestävän kehityksen viikko tarjoaa tapahtumille näkyvyyttä ja oheismateriaalia, mutta muista kustannuksista tapahtumien järjestäjät vastaavat itse. 

Oman tapahtumansa voi rekisteröidä mukaan 15. syyskuuta mennessä osoitteessa vwww.varsinais-suomi.kestavankehityksenviikko.fi

– Myöhemminkin saa vielä ilmoit, mutta kuun puoliväliin mennessä ilmoitetut tapahtumat ehtivät mukaan meidän viestintään ja saavat meiltä materiaaleja, kuten säänkestävät opasteet, kertoo Nora Backlund, joka koordinoi Kestävän kehityksen viikkoa valtakunnallisesti.

Tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä -verkostohanke. Projektin yhteistyökumppanina toimii Suomen Kylät ry ja Varsinais-Suomessa tapahtumaviikon järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen Kylät ry.

– Kylissä tehdään koko ajan paljon hyvää työtä, joka tukee kestävää kehitystä, mutta toimijat eivät aina itsekään tule ajatelleeksi, että tämä on nyt sitä kestävää kehitystä. Kestävä kehitys on termi, jonka alle sopii todella monenlaista toimintaa, Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toteaa.

Kylillä pidetään huolta esimerkiksi yhteisöllisistä tiloista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kestävyyteen. Kylätalojen kunnostusprojekteilla tuetaan usein samalla ekologista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Myös maisemien ja reittien kunnostaminen ovat usein kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään, jotta maaseudullakin tehtävä työ kestävän kehityksen eteen saisi huomiota ja ihmiset innostuisivat keksimään uusia ideoita kestävän kehityksen edistämiseen. 

– Tämä viikko on oiva tilaisuus saada näkyvyyttä esimerkiksi oman organisaation kestävyystoimille, Backlund sanoo. 

Suomen Kestävän kehityksen viikko on samalla osa eurooppalaista Kestävän kehityksen viikkoa. 

 

Lisätiedot Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen viikosta:

Tauno Linkoranta, 044 303 9990, tauno.linkoranta@vskylat.fi

Lisätiedot valtakunnallisesta Kestävän kehityksen viikosta:

Nora Backlund: 044 079 7079, nora.backlund@slf.fi

 

LUE LISÄÄ:

 

Varsinais-Suomen Kylät ry on julkaissut oppaan kestävään kylätoimintaan.

Varsinais-Suomen Kylien podcast-sarja Keke tulee kylään esittelee kylien kestävää toimintaa. 

 

Pohjois-Turkuun luodaan eloisuutta Leader-hankkeen avulla

Saila Äyräntö Maarian kylätalon infopisteellä.

 

Koko Turun pohjoisen kärjen kattavalla Maaria-Paattisten suuralueella toteutetaan parhaillaan Leader-hanketta, jonka avulla kehitetään asukastoimintaa ja luodaan hyvinvointia. Luvassa on vaikka mitä, pysy siis kuulolla!

Leader Varsin Hyvän rahoittamassa Eloisa Pohjois-Turku -hankkeessa kehitetään Pohjois-Turun eri asuinalueille uutta toimintaa, vapaaehtoistyön mallia ja yhtenäistä tiedotusta. Tavoitteena on tukea alueen asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä muun muassa säännöllisen viikkotoiminnan, asukasiltojen sekä yksittäisten tapahtumien ja tempausten avulla.

Hanketta koordinoi Fingerroosin säätiö yhteistyössä Maarian Kyläyhdistyksen ja Turun kaupungin kanssa. Toimintaa tullaan järjestämään Pohjois-Turun kaikilla asuinalueilla, mutta hankkeen päätoimipaikka on Maarian kylätalo, joka toimii Maarian vanhalla kunnantalolla Arkeologinkadulla. Saman rakennuksen toisessa päässä toimii Turun kaupungin ylläpitämä Maarian nuorisotila.

– Kylätalon toiminta käynnistettiin Turun kaupungin asukasbudjetin turvin vuoden 2021 alussa ja nyt toimintaa kehitetään Leader-hankkeen avulla, kertoo hankkeessa työskentelevä yhteisötyön kehittäjä Saila Äyräntö.

Kylätalolla on yhteisöllinen kirjojen tuonti ja vienti -hylly ja kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Kesäisin siellä pidetään kahvilaa, ja joka tiistai on tarjolla lounasta klo 11–13. Talo toimii alueen yhteisenä kohtaamispaikkana, johon on nyt tavoitteena löytää lisää vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, jotta toimintaa saadaan monipuolistettua ja lisättyä.

Ilmakuva Maarian kylätalosta. Vieressä vanha kirjastorakennus ja takana urheilukenttä.
Maarian kylätalon rakennus (kuvassa etualalla oleva punakattoinen rakennus) on aikoinaan ollut Maarian kunnantalo. Vuosien saatossa siellä on toiminut myös ainakin koulu ja kerhokeskus.

Uusi verkkosivu avuksi tiedotukseen

Maaliskuussa 2022 alkaneessa hankkeessa tehdään Pohjois-Turulle oma verkkosivu, joka aukeaa syksyn aikana osoitteeseen www.pohjoisturku.fi.

– Sivulle tulee tapahtumakalenteri ja kaikkien alueella toimivien yhdistysten tiedot. Tällä alueella on paljon aktiivisia yhdistyksiä ja tavoitteenamme on koota toimijoista yhtenäinen verkosto, jotta kaikki tietäisivät paremmin, mitä kukakin tekee. Alueelle ei välttämättä edes tarvita niin paljon uutta toimintaa, jos vain ihmiset tietäisivät, mitä kaikkea täällä on tarjolla jo nyt!

Verkkosivun lisäksi Äyräntö lähettää alueen toimijoille säännöllisesti uutiskirjettä ja lisäksi alueella on paljon aktiivisia Facebook-ryhmiä.

Kaksi naista esittelypöydän takana.
Lattelehmä eli liikkuva kahvipöytä on ollut apuna tiedottamisessa. Sen kanssa työntekijät ovat jalkautuneet kertomaan Pohjois-Turun tapahtumista ja toiminnasta esimerkiksi paikallisten kauppojen edustoille. Kuvassa Saila Äyräntö (vas.) ja Päivi Suominen. Kuva: Maarian kylätalo.

Asukasilloissa naapurit tutuiksi

Hankkeen puitteissa aletaan järjestää myös asukasiltoja, joissa pääsee tutustumaan naapureihin ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Ensimmäisenä vuorossa on Yli-Maarian ja Moision asukasilta 21. syyskuuta Yli-Maarian seurakuntatalolla.

– Kaupunki järjestää vastaavia iltoja asukasfoorumin nimellä suuralueittain. Mutta tämä on niin iso alue, että halusimme järjestää lisäksi myös pienempiä tilaisuuksia kaupunginosittain. Täältä kylätalolta on esimerkiksi Tortinmäkeen vielä 15 minuutin ajomatka, Äyräntö taustoittaa.

Pohjois-Turkuun eli Maaria-Paattisten suuralueeseen kuuluu Haaga, Jäkärlä, Koskennurmi, Lentokenttä, Metsämäki, Moisio, Paattinen, Paimala, Saramäki, Tasto, Urusvuori ja Yli-Maaria. Maaria ja Paattinen ovat aikoinaan olleet itsenäisiä kuntia, ja historian vuoksi alueilla on edelleen vahva paikallisidentiteetti.

Pohjois-Turun yhteinen huolenaihe liittyy palveluiden karkaamiseen.

– Pyrimme yhdessä vaikuttamaan siihen, että loput jäljellä olevat palvelut saadaan säilytettyä. Lisäksi tavoitteena on saada alueelle lisää mielekästä tekemistä ja sitä kautta hyvinvointia.

Tuoleja ja pöytiä puiden katveessa.
Kylätalon suosittu kahvila on toiminut nyt kahtena kesänä nuorten kesätyöntekijöiden ja vapaaehtoisten pyörittämänä. Kuva: Saila Äyräntö.

Kaupunginosaviikot tulossa 20.–29.8.

Maarian kaupunginosaviikkoja vietetään tänä vuonna 20.–29. elokuuta, jolloin luvassa on monenlaisia kerhoja, käsityöpajoja ja tapahtumia.

Esimerkiksi tiistaina 23. elokuuta klo 12–17 järjestetään Hyvää mieltä Jäkärlässä -tapahtuma Jäkärlän toriaukiolla. Tapahtumassa esitellään paikallisten yhdistysten toimintaa ja lisäksi luvassa on koko perheen teatteriesitys Hattujahti, jota esitetään klo 13 ja klo 15.

Perjantaina 26. elokuuta Maarian kylätalolla vietetään iltamat 50–60-lukujen tyyliin. Luvassa on lavaohjelmaa ja pientä visailua sekä levytanssit ja kahvit. Osallistujia pyydetään pukeutumaan teeman mukaisesti.

Eloisa Pohjois-Turku -hanke jatkuu helmikuun 2023 loppuun asti. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

 

Maarian kaupunginosaviikkojen ohjelma:

La 20.8.

  • Klo 18.00 Maarian kirkon kattomaalausesitteen julkistaminen. Mukana esitetyöryhmän jäseniä.
  • Klo 19.00 Gregoriaanisen kirkkolaulun konsertti, Sibelius-Akatemian ja avoimen yliopiston mestarikurssi konsertoi kattomaalausesitteen julkistuksen jälkeen.
  • Klo 20.30 Vesper, Maarian kirkko, Maunu Tavastinkatu 2, 20380 Turku.

Su 21.8

  • Klo 13-15.30 Luomuspajalla: Nahkakorut-kurssi (35€) Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.luomuspaja.fi

Ti 23.8.

  • Klo 9.30–11.30 Perhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua, leikkiä ja hartaus- tai ohjelmahetki.
  • Klo 10.00–13.00 Myötätuulen kirpparikahvila auki. SPR Maaria-Paattisten osasto, Jäkärlän Puistokatu 18, 20450 Turku.
  • Klo 12–17 Hyvää mieltä Jäkärlässä -tapahtuma toriaukiolla (Jäkärlän Puistokatu 20). Luvassa yhdistysten toiminnan esittelyä ja monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille ja koko perheen Hattujahti teatteriesitykset klo 13 ja 15.
  • Klo 13.00–14.30 Vauvakerho, luvassa rentoa yhdessäoloa, loruleikkejä ja ohjattu hartaushetki. Yli-Maarian seurakuntatalo, Mittumaarintie 73, 20400 Turku.

Ke 24.8.

  • Klo 17.30–19.00 Metsäperhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua ja ohjelmahetki. Yli-Maarian seurakuntatalon läheisyydessä.
  • Klo 18.00 Intialaisen Musiikin Ilta, 15 €. Govinda Mandala -yhtye soittaa ja tulkitsee bhajaneita sanskriitin ja bengalin kielillä, myös kaksi suomenkielistä laulua. Laulut liittyvät bhakti-yogaa ja Veeda-filosofiaa edustavaan traditioon. Ks. ruusuporttiin.fi/tapahtumat, Myllyoja, Paimalantie 374, 20460 Turku, Föli 22A, PT3 Puutorilta.

To 25.8.

  • Klo 9.30–11.30 Perhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua, leikkiä ja hartaus- tai ohjelmahetki. Yli-Maarian seurakuntatalo, Mittumaarintie 73, 20400 Turku.
  • Klo 16.00–19.00 Myötätuulen kirpparikahvila auki SPR Maaria-Paattisten osasto, Jäkärlän Puistokatu 18.
  • Klo 17–19 Käsityökerho kokoontuu Maarian Kylätalolla, tervetuloa tekemään käsitöitä yhdessä! Lapset tervetulleita mukaan vanhemman seurassa.
  • Klo 17.30–18.45 Luomuspajalla Lasten touhutorstai (15€) Ilmoittautumien ja lisätiedot: www.luomuspaja.fi.

Pe 26.8.

  • Klo 9.30–12.00 Perhekerho. Lapsiperheille suunnatussa kerhossa luvassa rentoa yhdessäoloa, jutustelua, leikkiä ja hartaus- tai ohjelmahetki. Kotimäen seurakuntatalo, Arkeologinkatu 1, 20460 Turku.
  • Klo 18.00–21.00 Iltamat 50–60-lukujen tyyliin – Maarian Kylätalolla (Arkeologinkatu 4). Luvassa musiikkiesityksiä, runonlausuntaa, teemaohjelmaa, myynnissä arpoja ja kahvit. Lopuksi levytanssit ja tanssilattia kutsuu! Pukeudu teemaan Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen.

Pe 26.8. – la 27.8.

  • Klo 11.00–16.00 Wanhat Kupit, maan suurin valikoima Arabian astioita – Maariassa. Tämän entisen Paimalan Wanhan Koulun luokkahuoneissa on Arabian vanhaa esineistöä sekä seinällä autenttisia, tässä talossakuvattuja luokkakuvia. Paimalantie 369. 20450 Turku.

La 27.8.

  • Klo 18.00 Konsertti Myllyojalla, 30€ sis. tarjoilun, artistit alttoviulisti, säveltäjä Oleg Larionov; pianisti Maria Kamchilina-Larionova; viulisti, säveltäjä, pianisti Maxim Larionov 16v; pianisti, säveltäjä Leon Oz 9v sekä pianisti Timofei Larionov 7v. Myllyoja, Paimalantie 374, 20460 Turku, Föli 22A, PT3 Puutorilta. Ks. Ruusuporttiin.fi/tapahtumat.

Su 28.8.

  • Klo 17.00 Johannesmessu yhteistyössä Katulähetyksen kanssa. Saarna Ilkka Räisänen, liturgia Inkeri Puputti, seurakuntalaisen puhe, musiikki Esa-Pekka Kanniainen, Taina Laurén, Leila Männistö. Kirkkokahvit Pappilassa messun jälkeen. Maarian kirkko, Maunu Tavastinkatu 2, 20380 Turku.

Ma 29.8.

  • Klo 17.30–19.30 Luomuspajalla Hartsikorut kesäkukista (37€ ) Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.luomuspaja.fi.

Aurajoentien Kulttuurirallia vietetään taas 27.–28.8.

Lautaseinässä kyltti, jossa lukee "Tervetuloa!"

 

Aurajoentien Kulttuuriralli avaa Aurajoentien matkailutien nähtävyyksien ovet elokuun viimeisenä viikonloppuna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Mukana on yli 30 kohdetta Liedosta Oripäähän.

Ars Auranmaa ry ja Aurajoentie herää eloon- hanke järjestävät jälleen Aurajoentien Kulttuurirallin, jolloin suuri osa tien varren kulttuurikohteista on auki. Yleisön pyynnöstä tapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä lauantaista sunnuntaihin 27.–28. elokuuta. Kohteet ovat auki molempina päivinä klo 11–16 ja sijaitsevat Aurajoentien matkailutien varrella (tie 222, 2255) tai lähistöllä.

Kulttuurirallin aikana matkailutien varrella olevat yritykset, yksityiset henkilöt ja yhdistykset avaavat kotiensa tai maatilojensa ovet konsertteineen, pop up -ravintoloineen ja näyttelyineen.

– Jokainen kävijä löytää varmasti itselleen mieluisia vierailukohteita. Elävää musiikkia on tarjolla useammassa kohteessa. Eikä autottomien tarvitse suinkaan jäädä pelkästään omalle kylälle, sillä tapahtumassa on mahdollisuus kulkea kylien ja kohteiden välillä maksuttomalla linja-autokuljetuksella, sanoo Ars Auranmaan puheenjohtaja Susanna Joki.

Tapahtuman kartat ovat ilmestyneet ja niitä saa tapahtumapäivinä kohteista. Ennakkoon karttaan voi tutustua Aurajoentien Facebook-sivuilla sekä kotisivuilla. Suurin osa kohteista sijaitsee tien varressa, muutamat kohteet ovat kauempana. 

Elokuun viimeisenä viikonloppuna on tänäkin vuonna hurjasti ohjelmaa, sillä samanaikaisesti toteutuu Aurajoentien Kulttuuriralli, valtakunnallinen Nuku Yö Ulkona -tapahtuma, Aurajokivarsikirppisralli, Aurajoen yömelonta, Linnavuoren yö sekä Lieto-viikko! Lauantaina juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja sunnuntaina Varsinais-Suomen Museopäivää, listaa Aurajoentie herää eloon -hankkeen projektikoordinaattori Susanna Ansio.

Tapahtumassa on mukana viime vuodelta tuttuja kohteita, mutta myös uusia helmiä tutustuttavaksi. Esimerkiksi Liedossa pääsee tutustumaan lauantaina kahvimuseoon ja molempina päivinä Liedon kirkkoon. Aurassa Äären tila esittelee sunnuntaina vanhoja käsitöitä ja Auraamossa käynnistetään Runorysä. Pöytyältä on ensi kertaa rallissa mukana legomuseo Vanha Palikka ja Terveydenhuoltomuseo. Määhärissä Pöytyällä tapahtuu koko viikonlopun kansallispukujen tuuletuksesta Turun Sotilaskotiyhdistyksen puffettiin. Oripäässä muun muassa kotiseutumuseo Kivimakasiini on avoinna molempina päivinä.

Tapahtuma tarjoaa paitsi laajan ja tasokkaan kattauksen vierailukohteita, myös mahdollisuuden nähdä oma kotiseutu uusin silmin. Matkailutien tapahtuma mahdollistaa samanaikaisesti kulttuurillisen kokemuksen sekä mahdollisuuden liikkua kansallismaisemassa jokivartta ihaillen. Aurajoentie on listattu koko pituudeltaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja Aurajokilaakso on yksi Suomen kansallismaisemista. Matkailutie sai kevään 2022 aikana myös viralliset matkailutiekyltit sekä infotaulut. 

 

Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon -hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.

Ponit Paimiossa -tapahtumaa vietetään 27.8.

Tapahtuma-alueen kartta.

 

Lauantaina 27. elokuuta klo 11–15 pääsee tutustumaan poneihin Paimiossa, Ammattiopisto Livian toimipisteellä (Taatilantie 110). Kaikille avoin ja maksuton tapahtumapäivä on täynnä poniaiheista ohjelmaa. Tapahtumaan on myös maksuton yhteiskuljetus Paimion keskustasta!

Ponit Paimiossa -tapahtumassa on luvassa muun muassa poniagilityä, ponien naamiaiskilpailut ja näytöksiä. Ammattiopisto Livian omiin poneihin saa tutustua rauhassa ohjatusti ja lisäksi lapset pääsevät ponin selkään. Lavakärryajelu sopii isommillekin kävijöille ja Paimion kuntapäättäjät on haastettu esittelemään poninkäsittelytaitojaan.

Tapahtumassa on myös Keppiheppapuisto, jossa järjestetään keppihevosten match show ja estekilpailut. Alueelta löytyy myös vapaasti kirmailtavia esteratoja, joita varten tapahtumassa on keppihevosia lainattavaksi, mutta kilpailuihin tullaan omilla keppihevosilla.

Paikalla ovat myös rotunsa pr-työtä tekevät Rottweileryhdistyksen rapsuttelurotikat.

Tapahtuma on osa Leader Varsin Hyvän rahoittamaa Tunne Poni -hanketta, jossa järjestetään lapsille tilaisuuksia tutustua hevosiin ja niiden kanssa harrastamiseen. Hankkeen toteuttaa Suomen Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaosto

– Järjestelyt ovat aluejaostolle iso ponnistus, ja talkoolaisia on saatu mukaan lähikuntien lisäksi Satakunnasta asti, kertoo Tunne poni -hankkeen koordinaattori Riikka Mustonen. 

Kaikki päivän ohjelma on maksutonta ja tapahtumaan on mahdollista tulla myös maksuttomalla yhteiskuljetuksella, jonka tarjoaa Paimion seuranta. Yhteiskuljetus lähtee Wanhalta seurakuntatalolta (Pyölintie 3, Paimio) klo 10.30 ja palaa samaan paikkaan klo 12.30. Paikkoja on vielä vapaana.

  • Ilmoittautuminen: Rita Smolander, rita.smolander@evl.fi, 0440 660 921

Areenan aikataulu

  • Klo 11.30   Agilityä   
  • Klo 12.20  Makarlan tallin esitys: ponin hoitaminen ja varustaminen
  • Klo 12.40  Agilityhaastekilpailu 
  • Klo 13.30  With Hevoset Oy:n esitys: monikäyttöinen poni
  • Klo 13.50  Ponien naamiaiskilpailut 

Keppiheppa-alueen aikataulu

Match Show                           

Luokka 1: avoin 3–7-vuotiaille

  • Ilmoittautuminen klo 11.15 –11.45, match show klo 11.45 – 12.45

Luokka 2: avoin 8-vuotiaille ja vanhemmille

  • Ilmoittautuminen klo 13.15–13.45, match show klo 13.45 – 14.45

Keppiheppojen estekisat

Luokka 1: 60cm, avoin kaikille

  • Ilmoittautuminen klo 11.15–11.45, kilpailu klo 11.45 – 13.00

Luokka 2: 40cm, avoin 9-vuotiaille ja nuoremmille

  • Ilmoittautuminen klo 13.00–13.30, kilpailu klo 13.30 – 14.45

 

Lue lisää Facebookista!

Tyttö taltuttaa leppäkertuksi puettua ponia.
Kuva: Jenna Tammi.

Varsinais-Suomen kyläpäivää vietettiin aurinkoisessa Valpperissa

Ihmisiä opastetulla kierroksella Valpperissa.

 

Varsinais-Suomen kyläpäivää vietettiin lauantaina 13. elokuuta Nousiaisten Valpperissa. Parituntisen juhlan aikana kuultiin puheita, päästiin opastetulle kierrokselle Valpperin urheilutalon ympäristöön ja nautittiin kakkukahvit Varsinais-Suomen Vuoden kylän 2022 kunniaksi. Maakunnan parhaan kylän kiertopalkinto siirtyi juhlan päätteeksi Nousiaisten Valpperista Maskun Askaisiin.

Valpperi on ottanut kaiken irti Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021 -tittelistään. Voiton jälkeen kylän kehittäminen on jatkunut vähintään samalla intensiteetillä. Viimeisen vuoden aikana kyläläiset ovat remontoineet urheilutalon saunan ja rakentaneet sen yhteyteen kahden hengen majoitushuoneen matkailijoita varten. Kylälle on avattu omat nettisivut ja seuraavaksi tähtäimessä on saada kylän uudelle frisbeegofradalle SM-kisat. 

– Valpperin kylän menestys on tuonut tunnettuutta koko Nousiaisten kuntaan, kiittelee kunnanjohtaja Teemu Heinonen omassa puheenvuorossaan. 

Mies seisoo Valpperin urjeilutalon lavalla.
Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen.

Valpperin kyläaktiivi Reima Rantanen iloitsee siitä, että Vuoden kylä -tittelin myötä Valpperi on päässyt myös Nousiaisten muiden asukkaiden suosioon. Naapurikylistä tullaan nykyisin entistä enemmän Valpperiin virkistymään: hiihtämään, uimaan, maastopyöräilemään, pelaamaan frisbeegolfia tai ihan vain viettämään aikaa laavulle.

– Ennen on tuntunut, että Valpperista on paljon lyhyempi matka Nousiaisten keskustaan kuin sieltä tänne. Nyt tilanne on alkanut kääntyä toisin päin, hän toteaa.

Ihmisiä Valpperin urheilutalon ovella.
Reima Rantanen (oik.) aloitti kyläkierroksen Valpperin urheilutalon ovelta.
Ihmisiä saunan ovella.
Kyläkierroksella kurkattiin Valpperin urheilutalon saunaan, joka on juuri remontoitu. Edellinen remontti tehtiin vuonna 1956, kun presidentti Kekkonen kävi Valpperissa saunomassa.
Ihmisiä rannalla.
Kylän uimaranta on tuonut ihmisiä yhteen koko kesän.

Nuoret mukaan kylien kehittämiseen

Suomen Kylien nuorisojaoston Nina Kuusisto-Huuskonen piti juhlissa puheen, jonka aikana hän muistutti, miten tärkeää on ottaa nuoret mukaan kylien kehittämiseen. Valpperin kylän menestyksen takana onkin se, että siellä kaikenikäiset viihtyvät yhdessä. Esimerkiksi frisbeegolfrata rakennettiin kylään talkootyöllä niin, että ikäihmiset ja nuoret nikkaroivat heittopaikkoja yhdessä.

Nainen pitää puhetta.
Juhlapuheen piti Suomen Kylien nuorisojaoston Nina Kuusisto-Huuskonen.

Kiertopalkinto jatkaa matkaansa Askaisiin

Kyläpäivä huipentui Vuoden kylän 2022 julkistukseen. Kilpailun voittajaksi selviytyi Maskun Askainen. Kunniamaininnan sai Pöytyän Heikinsuo ja erityispalkinto myönnettiin Maskun Niemenkulmalle.

– Askaisissa on vahva yhdessä tekemisen meininki, joka ilmenee monissa tapahtumissa, kuten perinteisillä Kurkkumarkkinoilla ja Marskin markkinoilla sekä uudemmissa lapsille suunnatuissa tilaisuuksissa. Yhdessä pidetään huolta kylätorista, Ritaripuistosta sekä Pikisaaren virkistysalueesta. Yhdessä on myös oltu barrikadeilla koulun ja muiden palveluiden puolesta, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.

Vuoden kylä -palkinnon kävivät vastaanottamassa Askaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erika Kivirinta ja sihteeri Päivi Adamczak.

Kaksi naista valkoisissa paidoissa ottaa vastaan palkintoja.
Kiertopalkinnon lisäksi Askaisten kyläyhdistys sai rahapalkinnon, jonka lahjoitti OP Vakka-Auranmaa. Kuvassa palkintoa luovuttaa pankinjohtaja Marjo Linnakoski.
Kuusi ihmistä Valpperin urheilutalon lavan edessä.
Vuoden kylä -kilpailun voittajakolmikon edustajat. Vasemmalla Maskun Askaisten edustus, keskellä Maskun Niemenkulman edustajat ja oikealla Pöytyän Heikinsuon edustaja.

 

LUE LISÄÄ:

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2022 on Maskun Askainen

Vuoden kylä -tittelistä on ollut voittajille monenlaista hyötyä

Nousiaisten Valpperi on Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2021!