Janica Vilen

Alkoiko kesäloma? Tsekkaa vinkit kotimaan matkailuun!

kirjoittaja

 

Lähimatkailu on nostanut päätään viime vuosina ennen kaikkea ympäristösyistä, mutta tänä vuonna myös terveydellisistä syistä. Kotimaan matkailu ei totisesti ole tyytymistä vähempään, vaan arvovalinta suomalaisen luonnon, kulttuurin ja moninaisten matkailumahdollisuuksien puolesta. Tee se Suomessa -kampanjasivusto esittelee matkailukohteita, joita on kehitetty maaseuturahaston tuella esimerkiksi paikallisten Leader-ryhmien kautta. Lisää kohteita päivitetään vielä kesän mittaan.

Varsinais-Suomesta mukana on muun muassa Liedon Vanhalinna – Suomen tutkituin ja löydöiltään rikkain muinaislinna (kuvassa). Linnavuoren alueelta on löydetty esineistöä rautakaudelta asti. Vanhalinnan museosta löytyy muun muassa kotimuseo ja aika ajoin vaihtuvia näyttelyitä. Museokauppa Hildan puodissa on pieniä matkamuistoja ja se on auki aina samaan aikaan museon kanssa.

Laitilan Untamalan kylässä 2 000 vuotta vanha historia ja sen hyödyntäminen limittyvät hyvin tämän päivän maaviljelykseen, aktiiviseen kyläyhteisöön sekä matkailuun. Untamalan harjua pitkin kulkee keskiajalta peräisin oleva kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhoilla paikoillaan olevat kantatalot, kuten Untamalan puinen kirkko ja Ventolan kylätalo. Alueella on myös museo, kulttuuripolku ja kesäkahvila. Samalla alueella sijaitsee myös viime kesänä suuren suosion saanut KasiTori, josta voi tehdä löytöjä kirpputorimaiselta vintiltä ja ostaa kotiin tuomisia tarjolla olevasta laajasta kirjosta paikallisia tuotteita, aina tuorevihanneksista käsitöihin.

Varsinais-Suomen aatelia ovat myös toinen toistaan tunnelmallisemman saaristokohteet. Esimerkiksi keskellä Saaristomeren kansallispuistoa suojaisessa lahdessa palvelee vierasvenelaituri ja kahvilaravintola Bodö, jonka palveluihin kuuluu myös bed&breakfast -majoitusta sekä mahdollisuus elämysyöpymiselle TENTSILE-puumajoituksessa! Kesätekemistä haluavat voivat vuokrata kanootin sekä SUP-laudat tai lähteä luontopolulle seikkailemaan. BistroCafé Bodön tarjoaa lähituottajien raaka-aineista valmistettuja herkullisia annoksia ja leivonnaisia sekä oluita ja siidereitä. Alueella on myös mahdollista saunoa!

Jos taas haluaa lomailla omassa rauhassa luonnon keskellä patikoiden, kannattaa suunnata vaikka Kurjenrahkan kansallispuistoon. Puisto on Varsinais-Suomen suurin suojeltu, luonnontilainen suoalue. Nimensä mukaisesti Kurjenrahka on kurkien kotisuo, joten lintujen bongailu onnistuu mainiosti lintutorneilla. Kohde sopii kaiken ikäisille ympäri vuoden ja Kurjenpesän luontotuvan piha soveltuu myös liikuntaesteisille. Kansallispuistoon sijoittuva Kuhankuono on tunnettu tärkeänä rajapaikkana jo yli 600 vuoden ajan. Kuhankuonon rajakivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon kunnat.

Maanviljelijöille suunnattu Tuottajalle kiitos -stipendi haettavissa 9.8. asti

kirjoittaja

 

Vaasan, K-ryhmä ja ProAgria käynnistivät toisen kerran Tuottajalle kiitos -stipendihaun. Stipendit on suunnattu maanviljelijöille, joilla on halua kehittää suomalaista maanviljelyä ja jakaa tietoa muille maanviljelijöille. Tarkoituksena on, että stipendistä hyötyy sen saajan lisäksi koko alkutuottajaporras.

Ensimmäisen stipendin sai helmikuussa 2020 viljelijä Olli-Pekka Ruponen (kuvassa), joka järjesti stipendin avulla TäsmäViljely-foorumin. Toisen stipendin hakuaika on käynnissä 1.6.-9.8.2020. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa: proagria.fi/viljelijastipendi. Valituille stipendinsaajille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti ja heidän kanssaan tehdään käytännönläheinen sopimus toteutuksesta ja raportoinnista.

Stipendin suuruus on maksimissaan 10 000 euroa hakijaa kohden. Kokonaissumma on riippuvainen Tuottajalle kiitos -leipätuotteiden myynnistä. Stipendien saajien valinnassa kiinnitetään huomiota idean toteutuskelpoisuuteen sekä siihen, miten se kehittää suomalaista viljelyä. Hakijoiden toivotaan olevan aktiivisia viljelijöitä. Lopullisen päätöksen stipendinsaajista valitsee asiantuntijaraati, joka muodostuu Vaasanin, ProAgrian, K-ryhmän, MTK:n sekä Lantmännen Agron edustajista.

Stipendin rahoitus tulee K-ryhmän ja Vaasanin Tuottajalle kiitos -leipätuotteiden 15 sentin hyvitysosuuksista. Vaasan, K-ryhmän ja ProAgrian yhteistyön tavoitteena on antaa tuottajalle aito kiitos laadukkaan viljan tuottamisesta sekä vastuullisuudesta koko ketjussa.

 

Kuva: Kaisa Uusi-Kraapo

 

Keskiviikkona 3.6. keskustellaan etänä älymaataloudesta

kirjoittaja

 

Maaseutuverkosto järjestää keskiviikkona 3. kesäkuuta kello 8.30–10.00 keskustelutilaisuuden suomalaisesta älymaataloudesta. Tilaisuus järjestetään verkossa ja siihen voivat osallistua etänä kaikki, joita aihe kiinnostaa.

Suomen maatalouden ja koko ruokajärjestelmän kestävänä perustana ovat investoivat, kehittyvät, kannattavat ja kilpailukykyiset tilat. Osaaminen, innovaatiot ja tiedon fiksu hyödyntäminen ovat älymaatalouden perusta. Digitaalisuus, tiedon hyödyntäminen, uusi teknologia ja tekoälyratkaisut ovat keskeisiä muutoksen työkaluja.

Tilaisuuden päätarkoituksena on toimia keskustelualustana sille, mitä uudistuva maatalous tarvitsee ja miten käytännössä alan uudistumista viedään eteenpäin.

Tervetuloa keskustelemaan, ottamaan kantaa ja vaikuttamaan – vaikka suoraan traktorin pukilta!

Ilmoittaudu mukaan täältä!

Ohjelma:

8.15 Linjat aukeavat – Tervetuloa!

Keskusteluetiketti: Tuomas Metsäniemi ja Juha-Matti Markkola, maaseutuverkostopalvelut

8.30 Tervetuloa älymaatalous-keskustelutilaisuuteen

Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, MMM

8.40 Näkökulmia: Neuvonta ja älymaatalous

Martina Candolin, ProAgria digitaaliset palvelut:

Miten neuvonta vastaa digitalisaation haasteeseen?

Teemu Helkala, Täsmäviljelyn tuotepäällikkö:

Miten uudesta teknologiasta saadaan kaikki hyöty irti?

Viljelijän kommentti: Tero Lahti

9.30 Ryhmäkeskustelut

10.15 Yhteenvetopuheenvuorot ja ohjeistus jatkotyöskentelyyn

10.30 Tilaisuus päättyy

 

Maaseutuverkosto järjestää kevään ja alkukesän aikana neljän keskustelutilaisuuden sarjan, joissa pureudutaan älymaatalous-teemaan neljästä näkökulmasta: mitä uutta tutkimus tarjoaa, miten koulutus lisää valmiuksia ottaa uusia työkaluja käyttöön, miten neuvonta auttaa ottamaan uusia ratkaisuja ja tutkimustuloksia käyttöön ja miten muut toimijat mahdollistavat alan uudistumista. Keskustelusarjan tavoitteena on työstää keskeisiä tavoitteita maatalouden osaamis- ja palveluverkoston rakentumiselle.

 

Kuva: Maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel

Tiistaina 2.6. järjestetään webinaari koronarahoituksesta

kirjoittaja

 

Tiistaina 2. kesäkuuta klo 10–11 on mahdollisuus osallistua webinaariin, jossa kerrotaan tarkemmin maaseudun yritysten ja alkutuotannon väliaikaisesta tuesta. Tuki on tarkoitettu koronaviruksen aiheuttamiin talousvaikeuksiin eikä se edellytä kehittämistoimenpiteitä yritykseltä. Tuen määrä on 5 000 – 10 000 euroa ja päätöksen avustuksesta tekee ELY-keskus.

Webinaarissa avataan näiden kahden väliaikaisen tuen eroja ja kerrotaan, millaiset yritykset voivat tukea hakea, millaiset menot ovat hyväksyttäviä sekä mitä hakemusta tehdessä kannattaa huomioida. Webinaarissa asioista kertovat Reijo Martikainen Ruokavirastosta ja Antti Unnaslahti maa- ja metsätalousministeriöstä. Webinaarin toteuttaa valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke yhteistyössä Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Webinaari toteutetaan Zoom-yhteydellä ja ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen. Webinaari myös tallennetaan ja siitä julkaistaan videotallenne.

Ilmoittaudu webinaariin 1.6. klo 13 mennessä:http://ty.fi/koronarahoitus-webinaari

Haloo maaseutu! -viestintähanke sai uuden koordinaattorin

kirjoittaja

 

Varsinais-Suomen maaseudun ja saariston kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyvään viestintään keskittyvä Haloo maaseutu! -hanke on saanut uuden tekijän. Jatkossa FM Janica Vilen kokoaa yhteen viestiä Varsinais-Suomessa tehdyistä maaseutua kehittävistä hankkeista ja niiden tuloksista.

Kehittämishankkeita rahoitetaan Manner-Suomen Maaseudun kehittämisaohjelman kautta. Ohjelmakausi 2014–2020 alkaa olla loppusuoralla. Viimeiset rahoituspäätökset tehdään
todennäköisesti tämän vuoden loppuun mennessä.

– On mukavaa hypätä kelkkaan juuri tässä vaiheessa ohjelmakautta, kun positiivista kerrottavaa löytyy joka puolelta maakuntaa. ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tuella on toteutettu toinen toistaan mielenkiintoisempia hankkeita, joiden tuloksista on ilo päästä kertomaan suurelle yleisölle. Varsinais-Suomen maaseudulla tuntuu riittävän ideoita ja energiaa, kommentoi tuore viestintäkoordinaattori.

Maaseutuohjelman kautta rahoitusta saaneita hankkeita on aloitettu tällä ohjelmakaudella
Varsinais-Suomessa jo yli 600. Mukana on maaseudulla toimivien yritysten kehittämiseen
liittyviä hankkeita, mutta myös paljon yleishyödyllisiä yhdistysten ja maaseudun asukkaiden
tarpeista haettuja projekteja, joiden avulla on parannettu esimerkiksi maaseudun viihtyisyyttä,
saavutettavuutta tai palveluja.

– Näiden hankkeiden kautta maaseutu on kasvattanut elinvoimaisuuttaan ja vetovoimaisuuttaan. Kertomalla näistä hankkeista, ihmiset saavat tietää, mitä maaseudulla tapahtuu ja millaisia vaikutuksia hankerahoituksella on saatu aikaan. Koen onnistuneeni viestinnässä erityisesti siinä vaiheessa, jos kerrottujen tarinoiden kautta joku uusi ihminen inspiroituu miettimään, miten juuri hän voisi kehittää maaseutua omalla toiminnallaan, Vilen sanoo.

Janica Vilen on journalismin ja viestinnän ammattilainen. Hänen työurastaan edelliset seitsemän
vuotta kului päätoimittajana ML-Mediat Oy:n palveluksessa.

– Päätoimitin neljää eri kaupunkilehteä ja yhtä asumisen teemalehteä Varsinais-Suomen alueella. Edellisen työni kautta Turun seutu, saaristo ja Vakka-Suomi ovat tulleet hyvinkin tutuiksi, mikä on varmasti hyödyksi tässä työssä. Nyt pääsen laajentamaan näkökulmaa myös Salon seutuun ja Loimaan seutuun, Vilen toteaa.

Haloo maaseutu! -hanke toteutetaan yhteistyönä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmien kanssa. Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää: I samma båt – samassa veneessä, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Ykkösakseli sekä Ravakka. Viestintähanke jatkuu vuoden 2021 loppuun.

Maaseudun yritysten ja alkutuotannon väliaikaisen tuen haku on nyt auki!

kirjoittaja

 

Maaseudun yritysten ja alkutuotannon väliaikaisen tuen haku on alkanut Hyrrä-asiointipalvelussa. Tukea on mahdollista saada 5 000 – 10 000 euroa. Tuki on tarkoitettu koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin eikä se edellytä kehittämistoimenpiteitä yritykseltä.

Päätöksen avustuksesta tekee ELY-keskus. Hakemusta tehdessä kannattaa varmistaa, että menoja esitetään riittävän kattavasti, jotta tuella voidaan varmistaa yrityksen toiminnan jatkuminen koronakriisin yli. Hyväksyttäviä menoja ovat esimerkiksi henkilöstö-, kiinteistö- ja vuokrakulut. Tarkemmat tiedot hyväksyttävistä menoista ovat Ruokaviraston verkkosivuilla: www.ruokavirasto.fi/koronarahoitus.

Maaseudun yritysten väliaikaista tukea voivat hakea yritykset, jotka toimivat samalla y-tunnuksella maatilan kanssa ja harjoittavat muuta yritystoimintaa kuin maataloutta, metsätaloutta tai kalataloutta. Tukea voivat hakea myös maataloustuotteiden jalostusta ja myyntiä harjoittavat alle 10 henkilöä työllistävät yritykset. Maataloustuotteita ovat esimerkiksi meijerituotteet, myllytuotteet, teurastamotuotteet ja lihavalmisteet, vihannekset, kasvikset, marjat ja sienet sekä näistä valmistetut tuotteet, rehut ja lemmikkieläinten ruoka.

Alkutuotannon väliaikaista tukea voivat hakea esimerkiksi erikoistuneet maatilat, porotilat ja puutarhatilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai merkittävästi pienentynyt koronakriisin vuoksi.

Lisätietoja yrittäjälle:

ELY-keskusten puhelinpalvelu, puh. 0295 024 800
Yritys-Suomen puhelinpalvelu, puh. 0295 020 500
poikkeusrahoitus.ely@ely-keskus.fi

Täältä löydät Kysymyksiä ja vastauksia alkutuotannon väliaikaisesta tuesta

Täältä löydät Kysymyksiä ja vastauksia väliaikaisesta tuesta, joka on tarkoitettu maatilakytkentäisille yrityksille ja maataloustuotteiden jalostajille ja myyjille