Lauantaina 26. syyskuuta järjestetään talkoot Karitvuoren uudistetulla maastopyöräreitillä osoitteessa Lahdenperäntie 142, Taivassalo. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan vaikka koko päiväksi tai haluamakseen ajaksi.
Ensimmäinen osa talkoista on kello 9–12. Sen jälkeen talkoolaisille tarjotaan maittava keittolounas Pollin Pihalla. Talkoiden toinen osio on kello 13–17.
Talkoolaisilta toivotaan mukaan paitsi iloista mieltä myös omia välineitä, esimerkiksi harava tai oksasakset.
Talkoot järjestää Kalannin Pallon alla toimiva KaPa Bikes ja Pollin Piha, jonka alueella maastopyöräreitti kulkee.
– Karitvuorella on ajettu maastopyöräkilpailuja jo useita vuosia. Vuonna 2016 siellä oli jopa maastopyöräilyn maratonin SM-kilpailut. Nyt reitti on ollut muutaman vuoden pimennossa, mutta täksi kevääksi sitä uudistettiin, kertoo KaPa Bikesin Ville Pirilä.
Kesällä Karitvuorella oli tarkoitus ajaa Green Race -kisa, joka kuitenkin peruuntui koronan vuoksi.
– Päätimme järjestää kisan ensi keväänä, joten nyt saimme taas lisää aikaa jatkaa reitin kunnostusta. Aiempi polkuverkosto oli 13 kilometriä, mutta lauantain talkoiden jälkeen valmista polkua pitäisi olla jo 21 kilometriä, Pirilä kertoo.
Parhaillaan käynnissä olevat Euroopan kulttuuriympäristöpäivät huipentuvat viikonloppuna Seurantalopäiviin. Varsinais-Suomessa tapahtumia järjestetään esimerkiksi Turussa Klootin torpalla.
Valtakunnallisia Seurantalopäiviä vietetään vuosittain syyskuun toisena viikonloppuna – tänä vuonna siis 12.–13. syyskuuta. Seurantalot ovat kylien ja kaupunginosien toimintakeskuksia, joissa harrastetaan ja järjestetään erilaisia tapahtumia. Useimmat seurantalot ovatkin täynnä elävää kulttuuriperintöä!
Turussa Klootin torppa auki sunnuntaina
Turussa Seurantalopäiviä viettää ainakin Paattisten seura, joka avaa Klootin torpan susiovet sunnuntaina kello 13–15 osoitteessa Jokelantie 17. Tapahtumassa esitellään Klootin torpan rakennuksia ja kerrotaan Seurantalopäivistä.
– Klootin rakennusryhmä edustaa kulttuuriympäristöä parhaimmillaan. Siellä on hieno rykelmä vanhoja rakennuksia 1700-luvun lopulta alkaen. Se toimi tietynlaisena maatilana 1970-luvulle asti. Sen jälkeen se jäi tyhjilleen, kertoo Kai Kaituri Paattisten seurasta, joka nykyisin omistaa rakennukset.
Rakennukset ovat ehtineet rapistua, mutta nyt niitä korjataan Leader Varsin Hyvän, Ely-keskuksen ja Kotiseutuliiton tuella. Kotiseutuliitto tukee päärakennuksen katon korjausta ja Leader Varsin Hyvä puolestaan sähköistystä. Lisäksi toisessa Leader-hankkeessa kunnostetaan parhaillaan Paattisten luontopolkuja.
– Nyt pitäisi löytää vielä talkoolaisia! toteaa Kaituri.
Klootin torppa avaa “susiovensa” sunnuntaina. Kaksiosaisten ovien nimen alkuperälle on Kai Kaiturin mukaan kaksi selitystä: Kesällä voitiin avata oven yläosa ja jättää alaosa kiinni, jotta sudet pysyivät ulkona tai sitten oven alaosa toimi aseen tukena, kun talosta ammuttiin pihalla olevia susia.
Uusseurantalot suuressa suosiossa
Perinteisesti seurantaloiksi on luettu aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakennuttamat talot, joita nousi Suomessa erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Seurantaloja ovat muun muassa monet työväentalot, suojeluskuntatalot ja VPK-talot.
Nykyisin moni kutsuu seurantaloiksi myös sellaisia taloja, joiden käyttötarkoitus on ollut alun perin aivan toinen. Esimerkkejä tällaisista ovat muun muassa kylätaloiksi remontoidut vanhat koulut.
– Minä kutsun niitä leikkisästi uusseurantaloiksi, sillä käyttötarkoitus on sama. Varsinais-Suomessakin on parisenkymmentä vanhaa koulua, jotka toimivat nyt seurantaloina, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka on kirjoittanut aiheesta tänä vuonna myös kirjan nimeltä Elävät tilat – Näkökulmia ja keinoja entisten kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina.
Valtakunnallisesti ilmiö on vielä suurempi. Etenkin maaseudulle rakennettiin uusia kouluja tiheästi 1920-luvulta 1960-luvulle asti, kun suuret ikäluokat piti saada mahtumaan koulun penkeille. Sotien jälkeen Suomessa rakennettiin muutamassa vuodessa yli 3 000 koulurakennusta.
Nyt trendi on päinvastainen. Suomen maaseudun kyläkouluista on lakkautettu jo yli 90 prosenttia. Niistä satoja käytetään nyt uusseurantaloina paikallisten kyläyhdistysten ja muiden toimijoiden aktiivisuuden avulla.
Tauno Linkoranta antaa Elävät tilat -kirjassaan käytännön vinkkejä siitä, miten kolmas sektori voi hyödyntää tyhjilleen jääneitä rakennuksia, mistä voi hakea tukea korjaamiseen ja ylläpitokustannuksiin ja mihin kaikkeen vanhan talon omistajan täytyy varautua.
– Selvityksen keskeinen viesti on, että käyttö on vanhojen rakennusten parasta suojelua. Kiinteistön arvo säilyy paremmin ja toiminta kohottaa myös talon ja alueen, kunnankin, imagoa, Linkoranta toteaa kirjansa esipuheessa.
Leinmäen kylätalo Laitilassa on yksi esimerkki uusseurantalosta, joka on rakennettu vanhasta kyläkoulusta.
Seurantalopäiviä vietetään osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Teemaviikon tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.
Haloo maaseutu! -viestintähanke on julkaissut syyskuussa uuden lehden, jossa esitellään yhdistysten tekemiä yleishyödyllisiä hankkeita maaseudun kehittämiseksi Varsinais-Suomessa.
Mukana on juttuja kymmenien tuhansien eurojen jättihankkeista, kuten urheilu-, kerho- ja kylätalojen remonteista, mutta myös sellaisia projekteja, joilla on saatu pienellä rahallisella panostuksella paljon aikaan. Esimerkiksi Kustaviin tehtiin koirapuisto 18 000 eurolla. Uuden puiston myötä hankkeen toteuttanut yhdistys on saanut paikan aktiiviselle ja säännölliselle toiminnalle sekä monenlaisille tapahtumille. Koirat ja koirapuisto ovat tuoneet kustavilaiset ja loma-asukkaat yhteen ja poikineet lisää uusia ideoita.
Vaikka yleishyödyllisten hankkeiden suorat saavutukset ovat usein jonkinlaisia kiinteitä investointeja kuten ulkokuntosaleja, saunoja tai vaikka jalkapallokenttiä, ei kannata unohtaa välillisiä vaikutuksia. Hankkeet tuovat usein ihmisiä yhteen, nostavat yhteishenkeä ja kiinnostusta talkoisiin sekä innostavat ihmisiä ideoimaan lisää niitä keinoja, joilla oma asuinalue olisi paitsi vetovoimaisempi myös pitovoimaisempi. Usein seuraavan hankkeen idea onkin keksitty jo ennen kuin edellinen hanke on saatu päätökseen.
Hankkeita tukevat Leader-ryhmät paitsi puoltavat rahoituspäätöksiä myös antavat tukea, apua ja neuvoja maaseudulla toimimiseen. Jokaisen yhdistyksen ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Vinkkejä tuleviin projekteihin voi saada oman alueensa Leader-ryhmästä sekä tietysti lehdessä esitellyistä hankkeista ja yhdistystoimijoiden vinkkilistasta sivulta 26.
Lehti on julkaistu sekä sähköisessä muodossa, että painettuna versiona. Painettuja lehtiä voi kysellä 15. syyskuuta alkaen Haloo maaseutu! -hankkeesta, oman alueensa Leader-ryhmästä tai oman alueensa kirjastoista. Klikkaa tästä lukemaan lehden näköisversio:
Yhdistys voi pienellä tai suurella teolla edistää ympäristön hyvinvointia ja kantaa kortensa kekoon ilmaston hyväksi. Konkreettisilla teoilla yhdistys luo muille esimerkkiä ja toimii ympäristövaikuttajana! Leader Varsin Hyvän ja Ravakan yhteinen EkoTeko-hanke kirjasi kymmenen vinkkiä yhdistystoimijalle. EkoTeko-hankkeen voi kutsua myös käymään, jos haluat miettiä yhdessä asiantuntijan kanssa keinoja valitsemasi ekoteon toteuttamiseksi.
1. Tarjoa vieraillesi luomukahvia tai -teetä
Kahvittelu on tärkeä osa yhdistyselämää. Tarjoa tilaisuuksissa luomua, näin edistät luonnonmukaista viljelyä ja ympäristön hyvinvointia. Maukkaan ja puhtaan kahvin lisäksi tarjoat näin myös hyvää mieltä ja esimerkilläsi edistät ympäristötietoisuutta.
2. Vähennä autoilua
Järjestä kokouksiin ja tapahtumiin kimppakyytejä tai yhteiskuljetuksia. Kimppakyydit voi sopia vaikka yhteisen WhatsApp-ryhmän, sähköpostilistan tai soittoringin kautta. Innosta ja kampanjoi paikalle saapumista polkupyörällä tai jalan. Näin vähennät ilmastopäästöjä ja kannustat ihmisiä muuttamaan liikkumistottumuksiaan.
3. Lisää kierrätystä
Järjestä, kirppis, rompetori tai luo alueellesi oma kierrätys- ja tavaroidenvaihtoryhmä Facebookiin. Nykypäivänä on useita tapoja löytää tavaroille uusi omistaja ja pidentää niiden käyttöikää. Monet ilahtuvat edullisista ja käyttökelpoisista tavaroista.
4. Laita roskat kuriin
Järjestä keväällä yleisten alueiden ja tienvarsien roskienkeruutalkoo, jonka päätteeksi voi pitää mukavan kahvihetken; tai järjestä tempaus, jossa asiantuntija opastaa jätteiden lajittelusta. On tärkeää saada jätteiden määrä vähenemään ja ihmiset lajittelemaan roskat oikeisiin paikkoihin.
5. Adoptoi luonnonvarainen lemmikki
Adoptoi yhdistyksellesi luonnonvarainen ”lemmikki”, esimerkiksi tiainen tai mehiläinen ja tee jotain hyödyllistä tämän eläimen hyvinvoinnin puolesta. Rakenna linnunpönttö, säästä kelopuu, kylvä kukkia joista pölyttäjät pitävät, tee hyönteishotelli jne.
6. Järjestä etäkokous, -koulutus tai -tapahtuma
Etäkokous tai -työpaja on hyvä vaihtoehto monissa tilanteissa ja säästää liikkumiseen kuluttamaamme energiaa.
7. Suunnittele yhdistyksesi toiminta ympäristön hyväksi
Lisää seuraavaan vuoden toimintasuunnitelmaan kohta siitä, mitä konkreettista yhdistyksesi tekee ympäristön hyväksi tulevalla kaudella. Toiminta ympäristön hyväksi on satsaus oman alueenne ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin.
8. Osallistu ympäristökampanjoihin ja teemapäiviin
Teemapäivään tai kampanjaan osallistuminen on kätevä tapa toteuttaa ympäristöaiheinen tapahtuma. Teemoja on paljon erilaisia, kuten Suomen luonnon päivä, energiansäästöviikko, ylikulutuspäivä jne. Näihin on usein jo valmiita ideapaketteja, materiaaleja, ja ne saavat julkisuutta tiedotusvälineissä.
9. Käytä ekologisia ja hajusteettomia puhdistusaineita
Vähemmän ympäristöä kuormittavia tiski- tai siivousaineita voi ostaa valmiina kaupasta, tai niiden valmistamisen voi oppia. Netistä löytyy paljon ohjeita, ja näiden valmistamiseksi yhdistys voi järjestää mukavan työpajan.
10. Vähennä veden- ja sähkönkulutusta
Yhdistyksen käytössä olevissa tiloissa voi vähentää vedenkulutusta tiskauksen, siivouksen yms yhteydessä, tai huolehtimalla siitä, että esim. hanat ja wc:t eivät turhaan kuluta vettä. Jos yhdistyksellä on mahdollista vaikuttaa käyttämiensä tilojen lämmitysratkaisuihin, suosi uusiutuvaa energiaa ja tarkkaile huonelämpötiloja.
EkoTeko – yhdistykset kestävän kehityksen kärkeen on Leader Varsin Hyvän ja Ravakan yhteinen hanke, joka järjestää tapahtumia ja antaa neuvontaa alueensa toimijoille ekologisen ja kestävämmän maaseutuelämän puolesta.
Turun seudulla toimiva Leader Varsin Hyvä järjestää syyskuusta alkaen teematilaisuuksien sarjan toimialueensa kaikissa kunnissa. Tilaisuuksissa kuullaan asiantuntijoiden ajankohtaisia puheenvuoroja, tutustutaan maaseudun kehittämistoiminnan tuloksiin ja keskustellaan Leader-toiminnan tulevista tavoitteista.
Ensimmäinen tilaisuus järjestetään keskiviikkona 9. syyskuuta klo 17.30–20 Taivassalon uudessa seurakuntakeskuksessa (Keskustie 4) otsikolla Kohti Saaristomeren kestävää kehitystä. Tilaisuudessa professori Kalervo Väänänen puhuu siitä, voidaanko Saaristomeren rehevöityminen pysäyttää.
Väänäsen kesällä julkaistu selvitystyö herätti huomiota konkreettisilla toimenpide-ehdotuksillaan. Mitä voimme tehdä Saaristomeren tulevaisuuden puolesta? Mikä on kalastuksen merkitys meren hyvinvoinnille? Miten vähentää ravinnevalumia? Onko ravinteiden ja biomassan talteenotto vaihtoehto? Väänäsen puheenvuoron lisäksi illan aikana kuullaan myös paikallisesta ympäristönsuojelutoiminnasta ja maaseudun kehittämistoiminnasta. Tilaisuus on kaikille avoin, mutta ilmoittautumisia pyydetään tarjoilun vuoksi osoitteeseen tiina.saaresranta@varsinhyva.fi.
Seuraavat tilaisuudet järjestetään samalla kaavalla, mutta uusilla aiheilla. Keskiviikkona 16. syyskuuta klo 17.30 Naantalin kaupungintalon valtuustosalissa keskustellaan älykkäistä kylistä. Maaseudulla asumisen mahdollisuudet ja etätyö ovat viime aikoina herättäneet paljon keskustelua. Mitä uusia ratkaisuja tähän on jo kokeiltu? Mitä on älykäs kylä ja asuminen? Miten elävöittää saaristoa? Mitä visioita ja ratkaisuja löytyy erilaiseen omakotiasumiseen? Älykkäät kylät ja asukkaat -illassa on tarjolla asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustelua ajankohtaisista ratkaisuista elämiseen, asumiseen ja työntekoon maaseudulla.
Kaikki tilaisuudet alkavat kahvituksella ja jokaisessa tilaisuudessa arvotaan lähituotekassi osallistujien kesken! Turvavälit pyritään järjestämään ja koronan vuoksi osa tilaisuuksista varaudutaan järjestämään myös webinaareina.
Maaseutumania-keskustelukiertue
Ke 9.9. Taivassalo klo 17.30-20: Kohti Saaristomeren kestävää kehitystä
Ke 16.9. Naantali klo 17.30-20: Älykkäät kylät ja asukkaat
To 24.9. Rusko klo 17.30-20: Vanhat rakennukset ja niiden korjaus
To 8.10. Paimio klo 17.30-20: Tarua ja totta – paikan tarina osana matkailukokemusta
Ma 19.10. Turku klo 9-11: Tekoälystä maaseutuyritysten kilpailuvaltti
Ti 3.11. Raisio klo 17.30-20: Läheltä ja luomua
To 19.11. Kaarina klo 17.30-20: Nuoret ja kansainvälisyys
Ti 1.12. Lieto klo 17.30-20: Vetovoimaa ja sykettä tapahtumilla
Ke 13.1. Sauvo klo 17.30-20: Iloa ja eloa kaikille kylille
Ti 26.1. Masku klo 17.30-20: Asuinalueen brändäys kunnan ja yhdistysten yhteistyönä
Ti 9.2. Nousiainen klo 17.30-20: Laatua vapaa-aikaan – iloa elämään
Varsin Hyvä on Leader-ryhmä ja maaseudun kehittämisyhdistys, joka rahoittaa yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä tukee maaseudun yritystoimintaa. Varsin Hyvän toimialue kattaa kaikki Turun seudun kunnat ja kaupungeista maaseutualueet. Kaikissa Maaseutumanian keskustelutilaisuuksissa on varattu hetki myös keskustelulle maaseudun elinvoimaisuuden lisäämisestä ja paikallisesta kehittämisstrategiasta vuosille 2021–2027. Näin myös tilaisuuksien kävijät pääsevät vaikuttamaan siihen, miten omaa asuinaluetta kehitetään tulevaisuudessa.
Nauvon keskustassa toimiva kahvila-ravintola Köpmans lanseerasi kesällä 2019 Påps & Skål -paletat, eli jäätelön tapaiset jäädykkeet. Alkoholittomat påpsit ovat terveellisempi vaihtoehto mehujäälle ja alkoholia sisältävät skålit taas raikkaampi vaihtoehto perinteiselle drinkille.
Nauvolaiset Påps & Skål -jääherkut lanseraattiin vuoden 2019 Jäätelö- ja suklaakarnevaaleilla Helsingissä. Nykyisin niitä saa jo monista kahviloista, ravintoloista ja K-kaupoista sekä tietysti Nauvon keskustasta – Köpmansista, jossa idea syntyi.
– Aluksi teimme kylmäpuristettuja mehuja, joissa on vain viikon säilyvyys. Mietimme, miten säilyvyyttä voisi kasvattaa ja keksimme jäädyttämisen, kertoo Riitta Talvitie.
– Olimme törmänneet paletoihin jo aiemmin Tukholmassa ja hoksasimme, että se voisi olla meidän juttu, jatkaa Henri Talvitie.
Alun perin paleta on meksikolainen jäädyke, jonka Talvitiet versioivat suomalaiseen makumaailmaan. Alkoholittomista versioista syntyi terveellisiä herkkuja, joihin ei olla lisätty vettä tai sokeria. Alkoholilliset taas suunniteltiin kuumille kesäpäiville vaihtoehdoksi perinteisille drinkeille. Lopulta pariskunnan idea vakuutti myös maaseuturahaston kirstun vartijat.
– Leader I samma båt – Samassa veneessä antoi rahoituksen investointihankkeeseen, eli kylmälaitteisiin ja Ely-keskus kehittämishankkeeseen, eli brändäystyöhön. Nyt meillä on kansainvälistäkin vertailua kestävä sivusto ja visuaalisesti näyttävä brändi, sanoo Henri Talvitie.
Köpmansissa yhdistyvät ruokaravintola ja kahvila sekä bed & breakfast. Omassa keittiössä valmistuvissa herkuissa käytetään mahdollisimman paljon saariston raaka-aineita.
Kuusi makua
Paletoja on myynnissä tällä hetkellä kuutta eri makua. Alkoholittomat vaihtoehdot ovat Ananas-Kiivi, Mansikka-Cantaloupe-Minttu ja Mango-Passion-Suklaa. Alkoholia sisältävät paletat ovat Mansikka-Mojito, Pina Colada vadelmilla ja Suklaa Caffe, jossa on Baileysia kahvia ja suklaata.
Majoituspalveluitakin tarjoavan Köpmansin ruokapöydässä ollaan totuttu maistelemaan talon oman puutarhan antimia, mutta Påps & Skålissa valmistusmäärät ovat niin suuria, että raaka-aineet on ostettu muualta – kuitenkin mahdollisimman läheltä.
Kuvassa Mango-Passion-Suklaa.
Saariston kehittäminen vaatii yhteistyötä
Nauvossa kesän sesonki on jo ohi. Tänä vuonna väkeä kävi ennätysmäärät, sillä Nauvoon valmistui juuri uusi vierasvenesatama ja muutenkin lähimatkailu on nostanut päätään tänä vuonna. Syyskuussakin on vielä matkailijoita viikonloppuisin, kun Saariston rengastie on auki. Sitten hiljenee.
Köpmansin majoituspalvelu on kuitenkin auki ympäri vuoden. Ravintolakin voidaan avata tilauksesta.
– Kesällä täällä on aina kova kuhina ja tänä vuonna saimme majoituksesta joka päivä kymmeniä kyselyitä. Kaikki paikat olivat aivan täynnä! Meillä olisi toiveissa laajentaa majoituspalvelua. Olemme jo arkkitehdin kanssa pitäneet palaverin, mutta laajentaminen vaatisi aika ison ponnistuksen. Kausi tällä hetkellä niin lyhyt, että isoja investointeja on vaikea tehdä, Talvitiet punnitsevat.
He itse näkevät, että saaristo voisi palvella matkailijoita hyvin myös talvikaudella.
– Se vaatisi hyvää yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Nyt jos joku tulee talvella yöpymään, niin täällä ei ole mikään paikka auki. Jos ravintolat olisivat auki, voisi tulla ihmisiäkin. Nyt majoitamme talvisin enimmäkseen remonttiporukoita, jotka käyvät rakentamassa kesämökkejä seuraavaa sesonkia varten, he jatkavat.
Talvitiet itse asuvat Nauvossa ympäri vuoden kahden lapsensa kanssa ja viihtyvät hyvin.
– Tämähän on upea paikka talvellakin: rauhallinen ja kaunis. Ainoastaan paremmat nettiyhteydet tarvitaan, Henri Talvitie tiivistää.
Kahvila-ravintola Köpmansin puutarha tarjoaa tunnelmalliset puitteet Nauvon vierasvenesataman kupeessa.
13.5.2019 saatiin Varsinais-Suomen järjestötoiminnassa muuan pitkä prosessi loppusuoralle. Tuolloin nimittäin päätettiin perustaa Maakunnan yhteistyöryhmän eli MYR:n kokouksessa sen alaisuuteen järjestöjaosto. Jaoston kokoonpano syntyi yhdistysten ehdotusten pohjalta ja ensimmäinen kokous pidettiin joulukuussa 2019. Varsinaisten ja varajäsenten kautta edustettuna on nelisenkymmentä varsinaissuomalaista yhdistystä ja järjestöä.
Varsinais-Suomen järjestöjaosto on ainakin yhdessä suhteessa ainutlaatuinen muiden maakuntien järjestöyhteistyöhön verraten. Vain Varsinais-Suomessa järjestöyhteistyö toimii maakunnallisen yhteistyöryhmän alaisuudessa. Muut jaostot ovat elinkeino-, koulutus-, maaseutu- ja ilmastovastuujaosto eli järjestöt on nostettu kovaan seuraan.
Varsinais-Suomen järjestöjen toiveet ja tarpeet nousivat ensimmäistä kertaa vahvasti esille maakuntastrategian valmistelussa vuosina 2013-2014. Tulevaisuustutkija Olli Hietasen vetämä järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusilta kesällä 2015 oli ensimmäinen konkreettinen yritys ideoida yhdessä Varsinais-Suomen kehittämistarpeita 3. sektorin toimijoiden kanssa. Sittemmin toiminnan muotoa haettiin muun muassa Satakunnan ja Pohjois-Karjalan kokemuksia kuullen.
Yhteistyö on rakentunut vaihe vaiheelta hyvällä sykkeellä: aivan ensin järjestöyhteistyön kehittäminen merkittiin yhdeksi maakunnan kehittämisen tavoitteista maakuntaohjelmaan 2018–2021. Noin vuosi ohjelman hyväksymisen jälkeen saatiin valmiiksi Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta vuosille 2018–2020 ja sen tunnistamasta tarpeesta perustettiin lopulta MYR-järjestöjaosto.
Jaoston toiminta on alusta alkaen ollut itseohjautuvaa. Varsinais-Suomen liitto on mukana kutsujana, mahdollistajana ja tietenkin omissa temaattisissa kysymyksissään asiantuntijana, mutta muutoin järjestöt ovat oman sektorinsa asiantuntijoita ja päättävät keskusteltavat asiat jaoston tehtävien sisällä.
Jaoston sihteeriä, Varsinais-Suomen liiton Salla-Maria Lauttamäkeä, lainaten: – Oma ajatukseni on, että maakunnallinen järjestöyhteistyö kasvattaa juuria maakunnan liiton työn teemoihin, kun yhteiset tavoitteet peilautuvat kansalaisyhteiskunnassa, ihmisissä. Tämä on ehdottomasti kaikkien etu ja sitä tarvitaan mukaan, jotta valmistelemamme strategiat ja ohjelmat ovat eläviä ja merkityksellisiä.
Jaoston merkittävä hyöty on sen pyrkimys toimia eräänlaisena solmukohtana varsinaissuomalaisille järjestöille: sen tarkoitus on olla aidosti järjestöjä yhdistäviä asioita pohtiva ja kehittävä, eikä se siksi kompastele sektorikohtaisiin etuihin tai mahdolliseen kilpailuun. Niiden sijaan jaosto pohtii muun muassa yhteisen viestinnän kehittämistä, yhteisiä koulutuksia, yhteisiä panostuksia kuntayhteistyön rakentamiseen sekä teemoja kuten monikulttuurisuus ja kestävä kehitys.
Järjestötoiminnan arjessa, kansalaistoiminnan merkityksessä, rakenteissa ja toimintatavoissa eletään muutoksen aikaa. Yhteiskunta ja toimintaympäristö ympärillämme muuttuvat eikä järjestötoiminta ole oma saarekkeensa, joka on tämän kehityskulun ulottumattomissa. Yhdistysten ja järjestöjen pitää olla muutoksen etulinjassa, luomassa omaa tulevaisuuttaan. Tätä työtä tehdään Varsinais-Suomen järjestöjaostossa ja järjestöjen yhteisen tiekartan kautta.
Vesiensuojelu yhdisti ihmiset kahden kunnan alueelta. Nyt Puhdas Mannervesi ry laatii Uudenkaupungin Pyhämaahan yleissuunnitelmaa ja rakentaa kosteikkoja Pyhärannan Kaukkaan. Apua alkuun pääsemiseen saatiin Leader Ravakan ympäristöneuvojalta.
Ensin puuttui jää, sitten tuli tulva. Uuttakaupunkia ja Pyhärantaa yhdistävän Mannerveden suojelemiseksi perustetun Puhdas Mannervesi ry:n aktiiveilla sormet ovat syyhynneet jo pitkään. Yhdistyksellä on meneillään Leader-hanke, jonka avulla pyritään hillitsemään ravinnekuormitusta. Toukokuussa 2020 päästiin vihdoin tositoimiin.
– Mannerveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Veden laadun heikkenemisen voivat kaikki havaita. Sinilevä on nykyään iso ongelma alueella. Keväällä 2019 päätimme viimein perustaa yhdistyksen ja tutkia, mistä ravinteet Mannerveteen tulevat ja miten heikentyneeseen tilaan voisi puuttua, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Pirttinokka Pyhärannasta.
Apuna suojelun ja hankkeen suunnittelussa oli Leader Ravakan ympäristöneuvoja Pekka Alho. Alhon ja sekä Valonian asiantuntijoiden vierailut yhdistysväen luona olivatkin viimeinen kipinä yhdistyksen perustamisessa.
– Meillä oli intoa tehdä, Pekalta saimme välineitä siihen, mitä tehdään, Pirttinokka kiittelee.
Yhdistyksen pyhämaalainen varapuheenjohtaja Mirkka Ali-Laurila on paluumuuttaja. Hän kertoo muistavansa lapsuudesta kirkkaat ja puhtaat uimavedet.
– Mannerveden tila on kymmenien vuosien tulos. Voi mennä yhtä kauan ennen kuin tila todella paranee. Tämä on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulokset eivät heti tule näkyväksi. Tarvitaan pitkää pinnaa, onneksi sitä löytyy!
– Hyötyjien joukko on suuri, kaikki asukkaat ja mökkiläiset, jotka Mannerveden äärellä ovat. Jos ajatellaan rahan kautta, puhtaampi vesi nostaa varmasti myös kiinteistöjen arvoa, Ali-Laurila pohtii.
Puhdas Mannervesi ry:n puheenjohtaja Sinikka Pirttinokka talkoissa.
Valkamanlahden kosteikoilla hillitään huuhtoumaa
Pyhärantaan on laadittu muutamia vuosia sitten yleissuunnitelma, jossa on huomioitu luonnon monimuotoisuus ja mahdolliset kosteikko- ja suojavyöhykepaikat. Hankkeen avulla Pyhämaahan tehdään vastaava yleissuunnitelma. Tätä varten on nyt tehty maastokäyntejä, joilla on kartoitettu lajistoa ja luontotyyppejä sekä käyty läpi valuma-alueet.
Pyhärantaan rakentuu ensimmäinen kahdesta kosteikosta. Valkamanlahden kosteikoilla pyritään pidättämään ravinteita ja estämään niiden huuhtoutumista Ihodenjokeen ja sitä kautta Mannerveteen.
– Ensin kaivetaan saareke, jonka ympärille tulee kosteikko, johon vesi jää. Kaivettu maa-aines käytetään joen reunaan tulevien pengerten muotoiluun. Näin vesi ei pääse valumaan suoraan pelloilta jokeen, Sinikka Pirttinokka avaa.
Ensin Kaukkaan piti tulla vain yksi kosteikko, mutta kun tieto hankkeesta tavoitti naapurimaanomistajan, hänkin halusi osallistua.
– Maanomistaja ehdotti itse kosteikon rakentamista. Tämä oli ilahduttava. Se kertoo, että asian tärkeys ymmärretään, Pirttinokka kiittelee.
Kosteikkojen ennallistaminen ja rakentaminen edistävät myös luonnon monimuotoisuutta. Puhdas Mannervesi ry aikoo pystyttää kosteikolle infotauluja, joissa kerrotaan kosteikon toiminnasta. Kaukan kosteikkoihin on suunniteltu myös kalatalouden pilottihanketta liittyen hauenpoikasten viljelyyn.
EU:n tavoitteena on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila koko unionin alueella. Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella. Kuvassa Mannerveteen kuuluva Ihodenjoki Pyhärannassa.
Yhdessä tekeminen yhdistää
Ali-Laurila ja Pirttinokka kertovat, että vakituisten asukkaiden lisäksi myös Pyhärannan ja Pyhämaan kesäasukkaat ovat ottaneet toiminnan hyvin vastaan. Jäseniä on yhdistykseen tullut mukavasti. He sanovat yhteisen päämäärän yhdistäneen Pyhärannan ja Pyhämaan ihmisiä. Suunnitteilla on ollut yhteisten talkoiden ohella myös muuta yhteistä toimintaa.
– Itselle on ollut iloinen yllätys, miten mukavia ihmisiä Pyhärannan puolella onkaan. Tämä on mielekästä toimintaa, pystyy vaikuttamaan ja saa toimia rennossa hengessä kivojen ihmisten kanssa. Tarjoamme mielellämme tietoa ja otamme uusia jäseniä vastaan, Mirkka Ali-Laurila sanoo.
Pyhärannan Kaukassa Valkamanlahteen rakentuvalla kosteikolla raivaussaha soi ahkerasti kesäkuussa. Noin 1,4 hehtaarin suuruinen kosteikko pidättää ravinteita noin 23 hehtaarin valuma-alueelta.
Ravakan ympäristöneuvoja yhdistysten apuna
Paikallisten yhdistysten on mahdollista saada Leader Ravakasta maksutonta neuvontaa vesistö- ja ympäristökunnostuksiin liittyen. Enenevissä määrin ihmisiä puhuttavat ympäristön- ja vesiensuojeluun liittyvät kysymykset. Ravakan oma ympäristöneuvontahanke on vastaus alueen asukkailta tulleisiin kyselyihin. Osa-aikaisena ympäristöneuvojana työskentelee alueen hyvin tunteva asiantuntija Pekka Alho.
– Voin olla apuna siinä, mitä yhdistystasolla voi ja kannattaa tehdä. Olen voinut antaa yhdistyksille myös kontakteja eri viranomaisiin ja olla kertomassa ennakkotapauksista, mitä muualla on tehty ja miten on onnistuttu, Alho kertoo.
Esimerkiksi peltojen suojavyöhykkeet, kosteikot ja ruovikon niitto ovat toimia, joilla voidaan hillitä ravinnehuuhtoumia ja suojella vesiä myös vapaaehtoisvoimin.
– Toisaalta taas ruoko esimerkiksi jokisuulla pidättää ravinteita. Asioita tulee pohtia alue- ja tapauskohtaisesti, Alho korostaa.
Lauantaina 29. elokuuta vietetään Suomen luonnon päivää. Juhlapäivän kunniaksi kansainvälisessä Outdoor Leader -hankkeessa mukana olevat suomalaiset Leader-ryhmät julkaisevat videoita omien alueidensa mielenkiintoisimmista retkeilykohteista.
Leader I samma båtin alueella riittää retkeilyreittejä ja ulkoilupaikkoja, joihin kannattaa lähteä tutustumaan kauempaakin! Videolla esitellään Taalintehdasta, Masuunilammen luontopolkua ja Senatsbergetin näköalatornia.
Salo on varsinainen retkeilijän paratiisi! Upeita ulkoilupaikkoja osuu alueelle vaikka millä mitalla. Leader Ykkösakselin videolla esitellään tunnelmapaloja muutamasta: Teijon kansallispuiston Hamarijärvestä, Vaskion luontopolusta, Kuusjoen Vähäjärven fribeegolfradasta ja Lautatarhan luontopolusta. Kannattaa lähteä tutustumaan!
Leader Ykkösakseli esittelee toisella videollaan Uudenmaan retkeilykohteita. Mukaan ovat päässeet Pikkupässin pyöräilyreitti ja Vaskijärvi Karkkilassa, Kotojärven luontopolku Lohjalla ja frisbeegolfkenttä Kaatis Vihdissä.
Jokivarsikumppaneiden alueella riittää patikoitavaa ja pyöräiltävää! Outdoor Leader -videolla esitellään henkeä salpaavan upea Harjureitti ja tunnelmallinen Valasranta Säkylän Pyhäjärven rannalla sekä Kurjenrahkan kansallispuiston helmiä, esimerkiksi esteetön luontoreitti, joka on oivallinen retkikohde pyörätuolilla tai lastenrattailla kulkijoille.
Ravakka esittelee Outdoor Leader -videollaan Eurajoen Pinkjärven ja Mynämäen Asmandian. Pinkjärvi on erityisesti lintubongareiden suosiossa, mutta myös muut retkeilijät nauttivat varmasti alueen upeasta luonnosta. Pinkjärveltä löytyy muun muassa laavu ja uimapaikka. Laavulle pääsee myös Asmandiassa, joka on Mynämäen Asemanseudun kylien yhteinen olohuone ilman seiniä. Asmandiassa voi meloa, uida sekä harrastaa esimerkiksi frisbeegolfia ja rantalentopalloa. Asmandiasta lähtee myös kattava luontopolkuverkosto, jonka varrelle osuu useampi taukopaikka näköalatorneineen.
Ravakan toisella Outdoor Leader -videolla kurkistetaan kohteisiin kolmen kunnan alueella. Uudestakaupungista esittelyssä on Pyhämaa ja sen liikuntamahdollisuudet. Laitilassa käydään tutustumassa Vähä-Tulejärven luontopolkuun. Rauman Lapissa taas esittelyvuoron saa ansaitusti maailmanperintökohde Sammallahdenmäki, jossa on edustettuna kaikki Skandinaviassa tunnetut pronssikautiset kiviröykkiöt.
Kolmannella videollaan Leader Ravakka esittelee Rauman Nasulammen ja Tummamäen luontopolun Vehmaalla. Nasulammella on erityisesti lasten suosiossa oleva elämyspolku sekä esimerkiksi lintutorni ja esteetön polku, jotta pitkin pääsee keskelle luonto myös pyörätuolilla tai lastenvaunuilla. Tummamäen luontopolku kulkee puolestaan vanhan kiviteollisuusalueen lomassa. Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä.
Leader Varsin hyvän videolla hypätään pyörän selkään ja lähdetään polkemaan ympäri Turun seutua. Pysähdyksiä tehdään muun muassa Liedossa Nautelankoskella, Maalumäen näköalatornilla Sauvossa, Lemun kirkossa, Louhisaaren kartanossa, Taivassalossa Helsinginrannan Louhospolulla ja uimarannalla, Kuusiston piispanlinnanraunioilla ja Villa Wolaxissa. Kuten videolta huomaa, pyöräilijätkin tarvitsevat matkan varrelle palveluita: valkoisia lakanoita, maukasta lähiruokaa ja pientä luksusta urheilullisen päivän päätteeksi, jotta seuraavana aamuna jaksaa taas nousta satulaan.
Leader Pyhäjärviseutu esittelee Outdoor Leader -videollaan tärppejä Säkylän ja Euran retkeilykohteista. Mukaan videolle ovat päässeet Harjureitti, Pyhäjärvi, Kiperin uimaranta, Myllylähde ja Köyliön koivukuja sekä Pyhän Henrikintie ja Köyliönjärvi, johon reitti päättyy.
Leader Aisaparin videolla esitellään Evijärven kunnassa sijaitseva Särkijärven lenkki, eli Särkikylän kosteikon kiertävä patikointilenkki. 5,5 kilometrin mittaisen reitin varrella on laavuja ja taukotupa sekä tietysti upeita maisemia!
Outdoor Leader on yhdeksän Leader-ryhmän yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on innostaa paikallisia yhdistyksiä kehittämään retkeilyreittejä ja ulkoilualueita Suomessa ja Ruotsissa.
Outdoor Leader -hankkeen aikana kehitetään muun muassa retkeilyreittien toiminnallisuutta, palvelutasoa, markkinointia ja tuotetarjontaa. Samalla pyritään lisäämään reittien tunnettuutta, turvallisuutta ja kansainvälisyyttä.
Vaikka hankkeen kohderyhmänä ovatkin reitistöjen parissa työskentelevät tahot, tulokset satavat luonnollisesti myös retkeilijöiden laariin. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen reittien kulkijoille on tarjolla uusia mahdollisuuksia luontoelämyksiin, paikallisuuden kokemiseen ja hyvään asiakaspalveluun.
Turun Vanhalta Suurtorilta Raunistulan kautta Lietoon ja sieltä Auraan, Pöytyälle ja lopulta Oripäähän kulkeva keskiaikainen Varkaantie saattaa pian olla Suomen seuraava virallinen matkailutie.
Suomessa on kymmenen matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Auran kunnan luotsaamassa Leader-hankkeessa selvitetään parhaillaan keskiaikaisen Varkaantien mahdollisuuksia liittyä virallisten matkailuteiden joukkoon. Hanketta vetää Päivi Joki-Heiskala.
– Väylävirasto on se, joka voi myöntää virallisen statuksen. Sen jälkeen voidaan tehdä kyltitys. Mutta matkailutie on paljon muutakin kuin kyltit tien laidalla. Se on pitkälle jalostettu matkailijan palvelupaketti, kertoo Joki-Heiskala.
Raunistulan jälkeen matkailutie kulkisi tietä 222 Auran keskustaan asti, josta se jatkaisi matkaa Turuntienä kohti pohjoista Oripäähän asti. Tällä hetkellä palveluverkossa on jo paljon pieniä toimijoita, mutta isot vetonaulat puuttuvat.
– Liedossa on useita majoituspaikkoja, esimerkiksi Ilmaristen tila ja Nautelan kartano. Teltan kanssa voi yöpyä vaikka Zoolandiassa. Aurassa on mielenkiintoisia museoita, esimerkiksi Veräjänkorvan museo. Pöytyällä on vanha vehnämylly, jossa on nykyisin myös kahvila. Oripäässä on tällä hetkellä vähiten palveluita, Joki-Heiskala listaa.
Yksittäisten pysähdyspaikkojen lisäksi matkailutien varrella voi nauttia koko matkan varsinaissuomalaisesta maisemasta ja 1700-luvulle asti vievästä rakennuskulttuurista sekä upeasta Aurajokilaaksosta.
Päivi Joki-Heiskala Varkaantien varrella Kuuskosken myllynraunioilla Aurassa. Kuuskosken myllyn avulla on hyödynnetty Aurajoen vesivoimaa 1500-luvulta asti. Myllyrakennus tuhoutui tulipalossa 1900-luvun alussa, mutta rauniot ovat edelleen nähtävissä.
Nimikilpailu käynnissä
Museovirasto on aikanaan nimennyt nyt kehitettävän tien Varkaantieksi omiin rekistereihinsä. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta Päivi Joki-Heiskala on kuullut kaksi tarinaa.
– Kerrotaan, että Turun Raunistulassa olisi ollut varkaita, jotka ryöstivät tätä tietä kulkevia. Toisen tarinan mukaan nimi tulisi tien varrella olevasta Varkaanvuoresta.
Esimerkiksi Liedossa moni tuntee Varkaantie-nimen, mutta pohjoisempana se on aivan vieras. Siksi hankkeessa päätettiin järjestää matkailutien nimestä äänestys. Vaihtoehtoina ovat Aurajokilaaksontie, Kansallismaisemantie, Myllyjen ja aittojen tie, Vanha Varkaantie sekä Viljatie. Lisäksi voi myös antaa oman ehdotuksensa.
Äänestämään pääsee esimerkiksi Matkailutie-illoissa, joita järjestetään vielä tänä syksynä Pöytyällä Haverin koululla 1.9. klo 18 ja Liedossa Kahvila Namiassa 3.9. klo 18. Matkailutieilloissa on tarkoitus ideoida yhdessä matkailutien kehittämistä ja sen varrelle tarvittavia palveluita.
– Tilausta olisi ainakin pysähdyspaikoille, joissa olisi vessa sekä matkailuautojen parkkipaikoille, Joki-Heiskala sanoo.
Varkaantien varrella on lukuisia historiallisia kartanoita, pirttejä ja aittoja, esimerkiksi 1860-luvulla rakennettu Koskipirtti Auran kohdalla.
Kulltturiralli 30.8.
Nimiäänestys on käynnissä myös Aurajokilaakson kulttuurirallissa sunnuntaina 30.8. klo 11–16.
– Silloin yritämme saada kaikki sankoin joukoin kulkemaan tätä tietä ja tutustumaan sen varrella oleviin palveluihin.
Mukana on 33 kohdetta Liedosta Oripäähän. Tarjolla on monenlaista nähtävää näyttelyistä ja museoista yksityisiin koteihin. Liedossa voi pysähtyä esimerkiksi Nautelankosken museossa ja Aurassa Aurasalin Galleriassa katsomassa Aurajoki-teemaisia taideteoksia. Pöytyällä voi pysähtyä hämmästelemään valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Pihlavan kartanolle ja Oripäässä vaikka Syrjämäen Ateljeekoti Villa Villeä. Turuntien varressa kannattaa nauttia myös Lahtisen tilan maisemapellosta, josta saa napata auringonkukkia myös kotiin.
Matkaan voi lähteä auton lisäksi myös kaksipyöräisellä kulkupelillä. Varkaantie on maalaismaisemiensa vuoksi jo nyt suosittu tie pyöräilijöiden ja erityisesti motoristien joukossa. Päivi Joki-Heiskala nauttii itsekin pyöräilystä ja karttaa katsoessaan hän sai ajatuksen.
– Sekä Varkaantie, että Hämeen Härkätie lähtevät Turusta. Jos ne yhdistää pohjoispäästä Huovintietä pitkin, saisi poljettua V-kirjaimen mallisen reitin, jossa on kaksi historiallista ja hienoa matkailutietä!
Varkaantie kulkee lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa.
– Vaikka joki on koko ajan lähellä, sitä ei pääse kovin läheltä ihailemaan. Toivoisinkin, että saisimme lisää sellaisia pysähdyspaikkoja, joissa pääsisi aivan joen rantaan, Joki-Heiskala sanoo.
Yksi sellainen rakentuu pian Auran keskustaan, kun Lions Club Aura/Sisun Sisupuiston nimellä kulkeva Leader-hanke saadaan valmiiksi.
Leader-tuella toteutetaan parhaillaan myös Aurajokisäätiön Virtuaali-Aurajoki -hanketta, jonka tavoitteena on etsiä ja toteuttaa ratkaisuja, joiden avulla jokimaisemat ja joen muutkin elementit avautuisivat paremmin sekä luonnossa että etänä. Tarkoituksena on tuottaa uutta sähköistä aineistoa ja oheismateriaalia Aurajoen luonnosta, maisemasta ja jokiluonnossa liikkumisesta vapaaseen käyttöön.
Matkailutieksi mielivä Varkaantie kulkee keskellä kansallismaisemaa, liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja mahtitiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.
“Tämä on minun sielunmaisemani!”
Vaikka matkailutien esiselvityshanketta vetääkin nyt Auran kunta, idea siitä lähti Auranmaan säätiössä toimivalta Anna Rauhansuulta, joka on kasvanut Verkaantien varrella Riihikoskella.
– Tämä on minun sielumaisemani, hän toteaa.
Nykyisin hänellä on Varkaantien varrella myös yritys: Myssyfarmi, joka myy paikallisten suomenlampaiden villasta Suomessa kehrätystä langasta pöytyäläisten mummojen neulomia myssyjä nykyään jo 150 maassa.
– Tänäkin kesänä moni kysyi, saako Myssyfarmille tulla poikkeamaan. Tätä tietä kuljetaan todella ahkerasti. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole kävijöille ovet auki. Ehkä tulevaisuudessa voisimme tehdä tänne puodin ja vaikka Airbnb-tyyppistä majoitusta, jos matkailutie toteutuu, Rauhansuu ideoi.
Myssyfarmin yrittäjä Anna Rauhansuu on kasvanut Varkaantien varrella ja nyt hän toimii siellä myös yrittäjänä. Myssyfarmi majailee nykyään Haverin vanhalla koululla, jonka vieressä Varkaantie ja Aurajoki mutkittelevat rinta rinnan.
Matkailutiestatusta on toki väläytelty Varkaantielle ennenkin. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten toteutettiin Arajokisäätiön vetämä hanke, jossa Viri Teppo-Pärnä kartoitti jo valmiiksi Varkaantien varren kohteita. Niitä esitellään kirjassa nimeltä Tien lumo.
Nyt käynnissä olevan hankkeen tärkein päämäärä on saada aikaan kuntien välinen aiesopimus matkailutien perustamisesta.
– Sitten kun kunnat ovat innostuneet rahoittamaan, pitää vielä innostaa ihmiset tekemään, toteaa Joki-Heiskala.
Janica Vilen
Esiselvityshankkeen kokonaiskustannus on noin 23 000 euroa, josta 80 % tulee Leader-ryhmiltä: Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta ja Varsin hyvältä. 20 % omarahoitusosuus jaetaan neljän mukana olevan kunnan kesken.
