Millainen on hyvä hankehakemus? Miten laatia hyvä hankesuunnitelma? Ykkösakselin Yhdistyslaturihanke järjestää tiistaina 16. helmikuuta webinaarin, jossa opastetaan hyvän hankehakemuksen kirjoittamiseen.
Hankesuunnitelma ja hankehakemus ovat Leader-rahoituksen hakemisen ensimmäinen askel. Ja hakipa rahoitusta mistä tahansa, hyvä hakemus sisältää tiettyjä perusasioita, joista kerrotaan lisää webinaarissa. Asiantuntijana webinaarissa on kehitysjohtaja Janne Jalava Mielenterveyden keskusliitosta. Hän on kehittänyt pitkään järjestöjen toimintaa ja työskennellyt aikaisemmin muun muassa Raha-automaattiyhdistyksessä avustusten seurantapäällikkönä. Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri kertoo puolestaan Leader-rahoituksen tilanteesta tänä vuonna. Webinaarissa saa tietoa myös siitä, mihin Leader-rahoitusta voi hakea ja mistä muualta rahoitusta voisi etsiä.
Webinaari on tarkoitettu yhdistyksille ja muille toimijoille, jotka harkitsevat rahoituksen hakemista omaan projektiinsa. Rahoitus voi olla Leader-rahoitusta tai jotain muuta rahoitusta, joka vaatii projektin tarkempaa suunnittelua jo hakuvaiheessa. Rahoituksen saamisen mahdollisuudet nousevat, kun hakemus ja suunnitelma ovat hyvin pohdittuja ja muotoiltuja.
Webinaarin järjestävän Yhdistyslaturihankkeen tavoitteena on yhdistysten osaamisen vahvistaminen. Hankkeiden ja rahoituksen hakeminen on yksi tapa kehittää yhdistyksen omaa toimintaa. Hankkeet ja niihin saatu rahoitus motivoivat ja nostavat toiminnan laatua ja tuloksia. Hyvä hanke on mahdollisuus oppia uutta.
Webinaari järjestetään Teams-kokouksena. Webinaariin ilmoittautuneet saavat osallistumislinkin sähköpostilla maanantaina 15.2.2021. Osallistuminen ei edellytä Teams-sovelluksen lataamista omalle koneelle.
OHJELMA
17.45 Teams-kokous avautuu
18.00 Webinaari alkaa – tervetuloa
18.00 Hyvä hankehakemus ja hankesuunnitelma, kehitysjohtaja Janne Jalava, Mielenterveyden keskusliitto
19.00 Kysymyksiä ja keskustelua
19.15 Leader-rahoituksen tilanne, toiminnanjohtaja Maarit Teuri, Leader Ykkösakseli
19.30 Mihin yhdistys voi hakea Leader-rahoitusta, hankeneuvoja Anu Pekanniemi, Leader Ykkösakseli
19.45 Vinkkejä muihin rahoituslähteisiin, hankeneuvoja Jaana Joutsen, Leader Ykkösakseli
20.00 Kysymyksiä ja keskustelua
20.15 Webinaari päättyy
Ilmoittaudu webinaariin viimeistään perjantaina 12.2.2021 tämän ilmoittautumislomakkeen kautta!
Tiesitkö, että siitepölytutkimusten mukaan ohraa viljeltiin Laitilassa jo 2300 vuotta sitten? Nyt käynnissä oleva Onneksi on ohra -reseptikilpailu etsii innostavia tapoja käyttää kotimaista ohraa. Laitilan Kulttuurin Tuki ry on innostanut yhteisen ohrakattilan äärelle muiden muassa laitilalaissyntyisen huippukokki Aki Wahlmanin.
Jukka Vehmas ja Esa Buri ovat tammikuisena aamuna saapuneet Laitilan Walon talolle ohrapuuron keittoon. Ulkona tuiskuttaa lunta, mutta hellan tuli lämmittää Suomen vanhimman seurantalon keittiössä.
Vehmas ja Buri ovat Laitilan matkailua ja kulttuuria edistävän Laitilan Kulttuurin Tuki ry:n aktiiveja. Hepäättivät viime vuonna lähteä nostamaan kotimaisen ohran arvostusta.
–Syksyllä kampanjoimme sen puolesta, että joulupuurossa riisi korvattaisiin ohralla. Kampanja oli aika onnistunut ja huipentui jouluun. Kevätpuolelle keksittiin, että reseptikilpailu voisi auttaa edistämään ohran asiaa, Esa Buri kertoo.
Onneksi on ohra -reseptikilpailu käynnistyi 15. tammikuuta. Reseptit kilpailuun tulee toimittaa 15. helmikuuta mennessä.Kilpailu huipentuu finaaliin TurunLogomossa maaliskuussa, jolloin parhaimpia reseptejä kokataan Aki Wahlmanin ja Teresa Välimäen johdolla.Pääpalkintona on illallinen ohrapellossa.
Mutta miksi juuri ohra?
– Ohra on terveellistä, se on lähiruokaa ja ilmaston kannalta hyvä, koska sitä ei tarvitse tuoda ulkomailta. Tärkeää on myös paikallisen maataloustuotannon ja yrittäjyyden tukeminen, Buri summaa.
– Ohralla on pitkä historia. Siitepölytutkimusten perusteella ohraa on viljelty Laitilassa jo 2300 vuotta sitten. Pronssi- ja rautakauden vaihteessa on siis todistetusti ollut ohranviljelyä, Jukka Vehmas kertoo.
Vuonna 1886 rakennettu Walon talo on tiettävästi Suomen vanhin seurantalo. Kulttuuriseura Walo pelasti tulipalossa pahoin kärsineen talon kunnostamalla sen talkoovoimin. Kulttuuriseura järjestää talolla erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia sekä vuokraa taloa. Kuvassa vasemmalla Jukka Vehmas ja oikealla Esa Buri.
Vehmas on kampanjan myötä kunnostautunut ohrapuuron keitossa. Vehmaksen ohrapuuroa nautiskeltiin muun muassa suorassa radiolähetyksessä Laitilan Poukan talolta joulunalla. Esa Buri kuvailee itseään ”lisäkeohramieheksi” ja jouluna porkkanalaatikotkin syntyivät kotimaisesta ohrasta.
Molemmat miehet ovat hiljan jääneet eläkkeelle Laitilan kaupungilta, Vehmas kulttuurisihteerin ja Buri elinkeinoasiamiehen toimesta. Verkostoista on ollut hyötyä, yhteisen ohrakattilan äärelle on saatu innostettua melkoinen joukko.
– Syksyllä mukaan saatiin heti paikalliset martat, maa- ja kotitalousnaiset ja MTK, Buri kertoo.
Reseptikilpailun sponsoreiksi on saatu MTK Varsinais-Suomi, MTK Laitila, Kieku Oy, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Laitilan kaupunki. Apua saatiin erityisesti alussa Ukipoliksen lähiruokaan keskittyvän KulTa-hankkeen kautta. Viimeisimpänä mukaan toteutusta on lähtenyt tukemaan Leader Ravakka YhteisöLeader -tuella.
– Reseptikilpailun käytännön toteutuksessa on mukana Novidan Loimaan toimipisteen opiskelijat, Aki Wahlmanin Foody Allen Oy ja tärkeässä roolissa myös Perinnepata Päivi Lehtonen Nousiaisista, hän ottaa vastaan reseptikilpailun ehdotukset, Esa Buri luettelee.
Jukka Vehmas kertoo, että kilpailu on suunnattu kaikille eikä sarjoja ole. Kriteerinä on, että ohra näyttelee tärkeää osaa ruuassa.
– Rohkeasti mukaan vaan ja leikkimielellä. Hiukan pientä tarinaa jos laittaa mukaan, mahdollisuudet voivat olla paremmat, mutta tarina ei suinkaan ole välttämätön, Vehmas rohkaisee niin kotikokkeja, opiskelijoita kuin ammattilaisiakin.
Teksti ja kuvat: Mimmi Virtanen
Onneksi on ohra -reseptikilpailu on käynnissä 15.1.–15.2.2021. Osallistua voi yhdellä tai useammalla reseptillä. Kisareseptit sekä kuva valmiista annoksesta yhteystietoineen lähetetään sähköpostitse osoitteeseen paivi@perinnepata.fi liitetiedostona tai postitse osoitteeseen Perinnepata, Saksalantie 1020, 21270 Nousiainen. Kilpailun järjestävät Laitilan Kulttuurin tuki ry, Kuluttajat ruokaTalouden keskiössä -hanke, Vastuullista proteiinia pöytään -hanke.Lisätietoa osoitteessa https://vs-lähiruoka.fi/onneksionohra
Varsinais-Suomen ELY-keskus on 1. helmikuuta päättänyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien valintajaksoista vuodelle 2021. Tällä päätöksellä muutetaan myös edellistä, vuoden 2020–2021 päätöstä, joka on annettu 15.10.2020.
Maaseuturahaston yritys- ja hanketukien haku on jatkuva, mutta tukihakemukset, jotka koskevat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoituskiintiöstä myönnettävää tukea, ratkaistaan valintajaksoittain. Valintajakso merkitsee tässä päätöksessä samaa kuin tukijakso maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) 34 §:n 1. momentissa.
Maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) ja Maaseudun kehittämisohjelmien hallintolain (27/2014:10 §) sekä Valtioneuvoston maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun asetuksen (1174/2014) perusteella Varsinais-Suomen ELY-keskus päättää Maaseuturahaston hanke- ja yritystukien valintajaksoista vuodelle 2021 seuraavasti:
Yritystukien valintajaksot vuonna 2021
1.11.2020 – 28.2.2021
1.3. – 30.4.2021
1.5. – 31.7.2021
1.8. – 31.10.2021
1.11. – 31.1.2022
Hanketukien valintajaksot vuonna 2021
1.11.2020 – 30.4.2021*
1.5. – 30.9.2021
1.10. – 31.1.2022
*Huom! Ensimmäistä jaksoa on pidennetty kahdella kuukaudella ELY-keskusten hankevalintajaksojen yhtenäistämiseksi (vrt. V-S:nELY / 15.10.2020 annettu päätös)
Jos valintajakso päättyy viikonloppuna tai pyhäpäivänä, virallinen hakuaika sähköisissä hakemuksissa päättyy ko. päivänä klo 23:59.
Määrärahat
Tavoitteena on siirtymäkauden 2021–2022 aikana käyttää myöntövaltuudesta 2/3 yrityshankkeiden ja 1/3 kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Osa siirtymäkaudella myönnettävästä hanke- ja yritystuesta saattaa olla mahdollista myöntää ns. elvytysvaroista.
Kunkin valintajakson hankkeita käsiteltäessä sovelletaan Maa- ja metsätalousministeriön 4.3.2015 sekä 19.6.2017 vahvistamia valintaperusteita (MMM:n päätökset 421/441/2015 ja 1170/04.04.01.02/2017 sekä komissiossa 29.2.2016hyväksyttyohjelmanmuutos).
Kun tammikuu toi tullessaan lumen ja pakkasen, Pyhärannassa ryhdyttiin talkoisiin. Nyt kelpaa hiihtää ja luistella!
Pyhärannan Myrskyn talkoolaisilla on riittänyt alkuvuodesta hommaa, sillä säät ovat suosineet talviurheilulajeja.
– Myrsky hoitaa talkoilla Rohdaisten kaukalon jäädytyksen ja aurauksen sekä Rohdaisten pururadan hiihtoladut. Siinä on yllättävän iso homma, mutta onneksi olemme taas saaneet paljon uusia talkoolaisia. Moni juuri ajokortin saanut nuori on innostunut mukaan ja käyvät jotkut mopoautoillakin talkoissa. Välillä whatsappiin on tullut jo aamukuudelta viesti, että kenttä on jäädytetty, kiittelee Pyhärannan Myrskyn puheenjohtaja Mika Jussila (artikkelikuvassa).
Myrskyn talkoolaisten ydinjoukosta nuorin on 15-vuotias ja vanhin 70-vuotias. Erityisen iloinen Jussila on nuorten innokkuudesta.
– Täällä kukaan ei tee tihutöitä, kun kaikki ovat samaa porukkaa. Eihän kukaan halua pilata sellaista, mitä on itse talkoilla tehnyt, hän toteaa.
Viime vuonna jäille ja laduille ei huonon talven vuoksi päästy ollenkaan. Osin siksi ja osin koronan tuoman poikkeustilanteen vuoksi talviurheilu on tänä vuonna ollut ennätyksellisen suosittua. Rohdaisissa on 1 600 metrin latu, josta pystyy tekemään myös pienempiä lenkkejä. Lasten 300-metrinen latu onkin ollut kovassa käytössä.
Rohdaisten ladut ovat taas hiihtokunnossa.
Talkoita tehdään ympäri vuoden
Pyhärannan Myrskyssä harrastetaan talvisin hiihtoa, kesäisin yleisurheilua sekä syksyisin ja keväisin maastojuoksua. Kesällä talkoita tehdään siis yleisurheilukentän parissa ja syksyisin ja keväisin pururadalla. Lisäksi Myrsky on tehnyt talkoilla alueelle 9-väyläisen frisbeegolfradan. Kun laskee yhteen vuosittaiset työt ja hankkeessa tehdyt talkoot, tulee tunteja vuodessa jo lähemmäs 1 000.
– Ja sama peli on muissakin kylissä. Jokaisessa Pyhärannan kylässä yhdistykset tekevät valtavan määrän talkoita, Jussila kertoo.
Kunta puolestaan avustaa yhdistyksiä taloudellisesti, mutta summa on sen verran pieni, ettei se kata edes kuluja, työtunneista puhumattakaan.
– Kuntalaiset kyllä tietävät, että kaikki tehdään talkoilla ja ovat siitä kiitollisia, mutta sitä harva ehkä osaa arvata, kuinka paljon aikaa tähän kokonaisuudessaan menee.
Väsymykseltä ollaan kuitenkin vältytty, koska yhteishenki on hyvä.
– Tässä on aina se sosiaalinen puoli. Talkoiden jälkeen on kiva jäädä turisemaan ja kerran vuodessa pidämme yhteisen saunaillan. Isompiin talkoisiin saadaan helposti 20 henkeä paikalle. Koko jutun juoni on siinä, että hommat tehdään yhdessä.
Pyhärannan Myrskyllä on noin 300 jäsentä. Yleisurheilun, maastojuoksun ja hiihdon lisäksi Myrskyssä on lasten liikuntakerhotoimintaa.
– Tämä on harrasteseura, jossa liikkuminen ei ole niin vakavaa. Monilta kilpaileminen vie ilon liikunnasta, joten olemme täällä panostaneet harrastuspuoleen. Toki jos joku innostuu kilpailemisesta, niin osaamme auttaa eteenpäin, puheenjohtaja kertoo.
Kaukalossa on taas plussakelien jälkeen jäädytystyöt käynnissä. Viikonloppuna päästään mitä luultavimmin luistelemaan.
Kuutamohiihto Pyhärannan vetonaulana
Pyhärannan talviurheilun vetonaulana on perinteisesti ollut meren jäällä järjestettävä kuutamohiihto, jota ei olla heikkojen jäiden vuoksi voitu muutamaan vuoteen järjestää.
– Kirkon rannasta lähtevät hiihtolenkit ovat kaikkein kauneimpia ja suosituimpia. Täytyy toivoa, että vielä tulisi kunnon jäät!
Frisbeegolfradalle toivotaan lisää väyliä
Viime keväänä Leader Ravakan tuella rakennettu 9-väyläinen frisbeegolfrata oli kovassa käytössä aina lumien tuloon asti. Nyt Myrsky haaveilee jo laajennuksesta.
– Olemme hakeneet Ravakalta tukea yhdeksän uuden väylän rakentamiseen. Ja samaan hankkeeseen ollaan suunniteltu alppiruusupuistoa, Jussila kertoo tulevaisuuden suunnitelmista.
Tiesitkö, että 80 % ihmisistä ratkaisee jo ensimmäisen minuutin aikana, kuunteleeko hän podcastin loppuun vai ei? Tule oppimaan, miten podcastiin rakennetaan vakuuttava ja koukuttava aloitus! Lisäksi luvassa on paljon muitakin käytännön vinkkejä menestyvän podcastin tuottamiseen.
Haloo maaseutu! -viestintähanke järjestää podcast-koulutuksen keskiviikkona 3. helmikuuta kello 13–14.30. Koulutus on suunnattu kaikille Varsinais-Suomen maaseutuverkoston toimijoille ja on osallistujille maksuton.
Koulutuksen pitää Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala. Suomen Podcastmedia on tuottanut muun muassa yli 700 000 kuuntelua Yle Areenassa keränneen sarjan Ex-jengipomon Keijo Vilhusen elämä. Joona Haarala on tuottanut myös kaupallisia ohjelmia Storytelille, Sanoma Suplaan, pankeille, lääketehtaille, järjestöille ja urheiluseuroille.
Luvassa on kattavat ohjeet hyvän podcastin tuottamiseen: käsikirjoitukseen, tekniseen toteutukseen, julkaisuun ja markkinointiin. Lisäksi saadaan pieni katsaus podcastien historiaan ja tulevaisuuteen. Podcast on median muoto, joka on juuri nyt valtavassa nousukiidossa ja toimii hyvin monenlaisissa tarkoituksissa. Erityisen tehokas media podcast on silloin, kun teema tai yleisö on rajattua.
Haarala on luvannut ottaa kantaa myös siihen, miten podcasteja voisi hyödyntää työelämässä, esimerkiksi maaseudun kehittämisessä.
– Podcast on parhaimmillaan viihdyttävä viestintäväline, josta asiat jäävät jopa paremmin mieleen kuin keskimääräisestä seminaarista tai webinaarista, kommentoi Haarala.
Viimeinen 15 minuuttia koulutuksesta on varattu kysymyksille, mutta kysymyksiä voi lähettää myös ennakkoon maanantaihin 1. helmikuuta mennessä Haloo maaseutu! -hankkeelle, osoitteeseen janica.vilen@haloomaaseutu.fi.
Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Jos podcastit kiinnostaa, niin hyppää linjoille 3. helmikuuta kello 13!
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry etsii Haloo maaseutu! -viestintähankkeeseen määräaikaista viestintäassistenttia viideksi kuukaudeksi, mieluiten 1.4.–31.8.2021, mutta myös muut ajankohdat ovat mahdollisia.
Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun kehittämisestä koko Varsinais-Suomessa. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry.
Viestintäassistentin tehtäviin kuuluu uutisten kirjoittaminen ja kuvaaminen Haloo maaseutu! -sivustolle, printtilehden teossa avustaminen, mahdollisten tapahtumien järjestelyissä avustaminen sekä monikanavainen tiedotus- ja viestintätyö maaseudun kehittämisen parissa.
Viestintäassistentin palkka on 2100 euroa / kk.
Työ edellyttää ajokorttia ja omaa autoa. Arvostamme hyvää suomen kielen taitoa, valokuvaus- ja videokuvaustaitoa sekä sosiaalisen median osaamista. Eduksi katsotaan myös Varsinais-Suomen maaseudun tuntemus sekä luova ja innostunut ote viestintään. Työtehtäviä voidaan myös räätälöidä valitun henkilön omien vahvuuksien mukaan, joten jos osaat vaikka koodata tai kääntää uutisia englanniksi tai ruotsiksi, niin kerro siitä kuten muistakin mahdollisista vahvuuksistasi hakemuksessasi.
Työpiste on Marttilan keskustassa, mutta työtä pystyy tekemään paljon myös etänä. Lisäksi työhön liittyy paljon matkustamista juttu- ja kuvauskeikoilla ympäri Varsinais-Suomen.
Laita vapaamuotoisen hakemuksen liitteeksi CV sekä työnäyte viestinnän alalta. Työnäyte voi olla esim. julkaistu teksti tai vaikka video, jossa kerrot, miksi juuri sinut kannattaisi valita tähän tehtävään.
Outdoor Leader -hanke järjestää kansainvälisen And out we go! Benefits of outdoor activities -webinaarin ulkoliikunnan ja luontomatkailun mahdollisuuksista torstaina 18. helmikuuta kello 11–16. Webinaarin pääpuhuja, huippukokki Michael Björklund kertoo, miten hommat saa sujumaan kuin Strömsössä ja millaisia vaikutuksia koronalla on ollut matkailuun Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomesta ääneen pääsevät muun muassa Sauvon Raitti181:n yrittäjät.
And out we go! -webinaarin aikana tullaan kuulemaan useita puheenvuoroja eri ulkoilukohteista sekä Suomen että Ruotsin puolelta. Asiantuntijat kertovat, miten paikallisista reitistöistä ja muista luontomatkailukohteista saa kaikki hyödyt esiin, miten kannattaa suunnitella uusia kohteita ja kuinka voi uudistaa jo olemassa olevia reittejä tai nähtävyyksiä esimerkiksi tarinallistamisen, yritystoiminnan tai tietyn teeman avulla.
Webinaari on avoin ja maksuton kaikille luontomatkailun kehittämisestä kiinnostuneille. Ohjelmaa on luvassa kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Etukäteen kuvatut videot on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Live-esitysten kieli on englanti. Kysymyksiä voi esittää kaikilla kolmella kielellä. Webinaarin juontaa Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen.
Webinaarin alussa kello 11–12.30 tutustutaan ruotsalaisten hankekumppaneiden koordinoimaan ohjelmaan. Lounastauon jälkeen kello 13.30 alkaa suomalaisten Leader-ryhmien ohjelma.
Nähtävyyksiä, tarinoita ja fiksua markkinointia!
Teemu Öhman.
Geologi Teemu Öhman johdattelee geologisten matkailukohteiden maailmaan. Öhman on ollut mukana tutkimassa geologisesti merkittäviä kulttuuriperintökohteita. Esimerkiksi Euroopan suurimpaan kraatterijärveen, eli Lappajärveen, liittyvä geologia nostaa esiin luontokohteita, joissa esitellään monipuolisesti maankamaraa ja sen historiaa.
Rauman Latu edistää kaikenikäisten ulkoilumahdollisuuksia, esimerkiksi ylläpitämällään Latumajan reitistöllä ja siihen kuuluvalla lapsiperheille suunnatulla esteettömällä Nasulammen elämyspolulla. Rauman Latu on aktiivinen yhdistystoimija, joka haluaa toimia lähialueen asukkaiden liikuttajana ja jatkaa uusien toimintamuotojen kehittämistä myös vuonna 2021.
Jouni Elomaa, Pyhän Henrikin Pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja, kertoo webinaarissa 140 kilometrin mittaisesta pyhiinvaellusreitistä sekä sen historiasta ja uusista kuulumisista. Satoja vuosia vanhaa Turusta Kokemäelle kulkevaa reittiä kunnostetaan parhaillaan Leader-hankkeen turvin palvelemaan paremmin myös omatoimivaeltajia. Hankkeessa merkitään reitti maastoon entistä selkeämmin ja tehdään mobiilisovellus, josta löytyy myös reitin varrella olevat palvelut.
Sauvon Raitti181 on esimerkki yritysyhteistyöstä, jonka avulla pieni 3 000 asukkaan maalaiskunta ollaan onnistuttu brändäämään matkailukohteeksi. Matkailijat eivät ehkä lähde yhden kohteen perään, mutta kun kohteita markkinoidaan yhdessä, ihmiset saadaan liikkeelle.
Nuuksion Taika kertoo esimerkin tarinallistamisen voimasta. Matkailijat haluavat nähdä vaikuttavia maisemia ja aistia luonnon lumon, mutta erityisesti mieleen jäävät aina sellaiset kokemukset, joihin liittyy tarina. Nuuksion Taika järjestää ohjelmapalveluita luonnon helmassa hyödyntäen tarinoita suomalaisesta kansanperinteestä. Metsän siimekseen voi tulla viettämään vaikka yrityksen virkistyspäivää tai perhejuhlia.
Leader I samma båt – Samassa veneessä esittelee tekemäänsä selvitystä luontopolkujen ja taukopaikkojen lupa- ja turvallisuusasioista. Toiminnanjohtaja Minna Boström kertoo, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon uusia kohteita suunniteltaessa.
Koronalla ennennäkemättömät vaikutukset matkailuun
Michael Björklund.
Korona on vaikuttanut matkailualaan ennennäkemättömän paljon. Ulkomaiset turistit loistavat poissaolollaan ja moni matkailualan toimija on suurissa vaikeuksissa. Toisaalta korona on vauhdittanut kotimaista luontomatkailua, kun ihmiset ovat lähteneet etsimään massatapahtumien sijaan luonnon rauhaa.
Webinaarissa esitetään lyhyitä videoita koronan vaikutuksista luontomatkailuun Varsinais-Suomessa. Monet kekseliäät yritykset ja yhdistykset ovat onnistuneet kääntämään koronan tuoman poikkeustilanteen voitoksi.
Koronan vaikutuksista puhuvat myös webinaarin viimeiset esiintyjät Ahvenanmaalta: Leader Ålandin toiminnanjohtaja Alexandra de Haas ja huippukokki Michael Björklund. Leader Åland on panostanut paljon ympäristötyöhön luontomatkailuun. Michael Björklund taas nostaa omassa yritystoiminnassaan esiin pohjoismaista lähiruokaa ja kokonaisvaltaista matkailukokemusta. Jos haluaa kaiken menevän kuin Strömsössä, kannattaa Björklundin mukaan luottaa yhteistyöhön!
Kansainvälisessä Outdoor Leader -hankkeessa on mukana viisi Leader-ryhmää Varsinais-Suomesta, yksi Satakunnasta, yksi Etelä-Pohjanmaalta ja kaksi Ruotsista. Hankkeen tavoitteena on innostaa paikallisia yhdistyksiä kehittämään retkeilyreittejä ja ulkoilualueita Suomessa ja Ruotsissa. Suomalaiset ryhmät järjestävät vielä toisenkin webinaarin samojen teemojen ympärillä 18. maaliskuuta.
Leader Ykkösakseli ja Lohjan Kylät järjestävät maanantaina 8. helmikuuta kello 18–20 webinaarin, jossa kerrotaan vinkkejä tiedotteen kirjoittamiseen.
Hyvä tiedote on mediaviestinnän perusta. Mutta miten kirjoittaa tiedote, joka herättää toimittajan mielenkiinnon ja nousee uutiseksi? Entä mitä muuta voi tehdä, jotta yhdistys tai hanke saisi mahdollisimman paljon näkyvyyttä toiminnalleen ja tuloksilleen? Näihin kysymyksiin webinaarissa vastaavat Haloo maaseutu! -viestintähankkeen viestinnän asiantuntija Janica Vilen ja Länsi-Uusimaan uutispäällikkö Henna Sotamaa-Leino.
Webinaarin tavoitteena on lisätä yhdistysten ja hankkeiden viestinnän osaamista. Se on tarkoitettu kaikenlaisille yhdistyksille, hankkeille ja niiden vetäjille. Sisältö soveltuu myös pienille maaseudun yrityksille. Webinaari on maksuton ja se on osa Ykkösakselin Yhdistyslaturihankkeen toimintaa ja Lohjan Kylien Toimivat kylät -hanketta.
Hyvä tiedote ja mediayhteistyö – webinaarin ohjelma
17.45 Teams-kokous avautuu
18.00 Webinaari alkaa – tervetuloa
18.00 Hyvä tiedote, viestinnän asiantuntija Janica Vilen
18.45 Keskustelua
19.00 Hyvä mediayhteistyö, Länsi-Uusimaan uutispäällikkö Henna Sotamaa-Leino
19.45 Keskustelua ja yhteenveto
20.00 Webinaari päättyy
Webinaari järjestetään Teams-kokouksena. Ilmoittaudu mukaan viimeistään torstaina 4. helmikuuta tämän ilmoittautumislomakkeen kautta. Webinaariin ilmoittautuneet saavat osallistumislinkin sähköpostilla perjantaina 5.2.2021. Osallistuminen ei edellytä Teams-sovelluksen lataamista omalle koneelle.
Hurudan är landsbygden i Egentliga Finland nu? Hurudan år 2030? Bänka dig framför datorn den 16 februari då turnén Intelligent landsbygd når Egentliga Finland. Då ser vi också de första resultaten av Landsbygdssonden i Egentliga Finland. Webbinariets språk är finska.
Webbinariet Egentliga Finlands Intelligenta landsbygd hålls tisdagen den 16 februari klockan 8-12. Avsikten är att under en förmiddag bekanta sig med framtiden för Egentliga Finlands landsbygd. Webbinariet kommer att innehålla intressanta inlägg kring framtidsvisioner och aktuella saker som rör landsbygdsutveckling. Ni kommer att höra både de bästa experterna i branschen och de som gör det konkreta arbetet, och förstås den nya generationen.
Evenemanget öppnas av Timo Metsä-Tokila som är chef för ansvarsområdet näringar, arbetskraft och kunnande på Egentliga Finlands NTM-central. Därefter berättar Spatias projektforskare Pasi Saukkonen om enkätundersökningen Landsbygdssonden, som i höstas genomfördes i Egentliga Finland och vars resultat som bäst analyseras.
– Det förefaller som om man i Egentliga Finlands skulle se lite mera positivt på läget på landsbygden än man gjort i våra tidigare målområden för Landsbygdssonden i Nyland, Tavastland och sydöstra Finland, säger Pasi Saukkonen.
Lantbruksdirektör Johan Åberg från MTK ger en översikt över utvecklingsmöjligheterna för lantbruket och landsbygden i Egentliga Finland, och riksdagskvinnan Sandra Bergqvist (sfp) berättar om aktuella teman och mål för landsbygdspolitiken ur Egentliga Finlands synvinkel.
Forskningsprofessor Hilkka Vihinen från naturresursinstitutet Luke talar för sin del om var det lönar sig att idka näringsverksamhet, vilken roll Egentliga Finland spelar i Finlands livsmedelsproduktion och hur man via landsbygdsfinansiering kan förbättra näringsidkarnas förutsättningar i Egentliga Finland under 2020-talet.
Slutligen visar webbinariet ännu den stora bilden, nämligen de nationella målen inom EU:s gemensamma lantbrukspolitik. Jord- och skogsbruksministeriets livsmedelsavdelnings chef Minna-Mari Kaila ger webbinariepubliken en direkt inblick i det senaste inom CAP27-strategiplaneringen.
Hurudan är vår landsbygd 2030?
Under en del av webbinariet får också de som gör grovjobbet för landsbygdens bästa i Egentliga Finland komma till tals. Efter talarna hållit sina presentationer sätter de sig ner i en panel för att dryfta hur landsbygden i Egentliga Finland ser ut år 2030.
Pasi Lehti som är ordförande för byaföreningen i Hajala berättar hur föreningen bland annat genom en nya byaplan, en marknadsföringsvideo för tomter och genom politisk påverkan har tillfört landsbygden i Salo ny livskraft. Det bor omkring 600 personer i Hajala by och den har under de senaste åren blivit känd via nyheter om dess byskola och daghem. Tack vare aktiva bybor har man lyckats bevara vardera av de här tjänsterna som är så centrala för barnfamiljer. I fjol valdes Hajala till Årets by i Egentliga Finland.
Gården Birkkalan tila i Suomusjärvi i Salo är specialiserad på odling av spelt, och husbonden Simo Larmo berättar under webbinariet sin egen företagarhistoria som fått stöd av landsbygdsfonden under resans gång. Förutom primärprodukten har man på gården också förädlat spelt till mjöl, flingor och pasta. En ny landvinning är att man också börjat förädla produkter gjorda av speltets skal som tidigare kastades bort. I fjol fick Birkkalan tila utmärkelsen Årets Ekoföretag och Simo Larmo blev år 2018 Årets unga företagare i Egentliga Finland.
Anu Ellä är en toppexpert på ProAgria där hon för närvarande leder ProAgria Länsi-Suomis projekt Aikaa on (”Det finns tid”). Projektet har hjälpt lantbruksföretagare att utveckla sin verksamhet så att de får tid över också för annat än arbete. Under projektets gång har till exempel skördenivån i vallproduktion fördubblats, kvaliteten på arbetet har förbättrats på många gårdar och samtidigt har man klarat sig med färre arbetstimmar. Företagarna har erbjudits information och kurser, men de allra bästa resultaten har man fått genom arbete i små grupper.
Avsikten med att utveckla landsbygden är framför allt att den skall förbli livsduglig också för kommande generationer. Därför hör man under webbinariet också ungdomars tankar om hur utvecklingsbidragen bör riktas. Sjuttonåriga Iiris Soininen och nittonåriga Vilma Taipale som ingår i Leader Ravakkas ungdomsgrupp kan delta i besluten om finansieringen via Ravakkas Ungdoms-Leader och delta i Ravakkas internationella verksamhet. Under webbinariet berättar de om verksamheten inom Ungdoms-Leader och i vilken riktning de vill se att landsbygden i Egentliga Finland utvecklas.
Anmäl dig!
Webbinariet Egentliga Finlands Intelligenta landsbygd är en del av en riksomfattande programhelhet. Turnén Intelligent landsbygd som lotsas av Landsbygdsnätverket inleddes i februari 2020. Webbinariet i Egentliga Finland är turnéns sista etapp.
Webbinariet är öppet för alla och gratis. Anmäl dig via den här länken:
Euroopan Unionin alueen tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus kaikesta viljellystä peltopinta-alasta 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke edistää omalta osaltaan luomualan kehitystä ja kasvua tiedottamalla ja rakentamalla uusia toimintamalleja.
Luomuruuan suosio on jatkuvassa kasvussa. Puhtaampaa, eettisempää, maukkaampaa ja kestävämpää luomuruokaa myös tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän.
Vuoden 2018 alussa alkaneen ja tämän vuoden loppuun asti jatkuvan Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeen tavoitteena on välittää tietoa luomumenetelmistä varsinaissuomalaisille tuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Hanke edistää luomualan kehitystä peltokasviviljelyssä, keruutuotteissa, puutarhatuotannossa ja kotieläintuotannossa. Tavoitteena on jakaa tietoa, löytää uusia toimintamalleja ja saattaa yhteen luomusta kiinnostuneita toimijoita.
Hankkeen toteuttavat Peimarin koulutuskuntayhtymä, ProAgria Länsi-Suomi ja Axxell Brusaby. ProAgrian luomu- ja kasvintuotannon asiantuntija Alma Lehti on tyytyväinen hankkeen tähänastisiin tuloksiin.
– Parhaita saavutuksia on se, että olemme tavoittaneet paljon ihmisiä erilaisissa tapahtumissa ja mahdollistaneet tuottajien kohtaamisia. Olemme tuoneet yhteen luomusta kiinnostuneita ihmisiä ja jakaneet paljon tietoa koulutuksissa ja esimerkiksi Youtubessa, hän kertoo.
Ennen koronaa hankkeessa tehtiin paljon yritysvierailuja, mutta nyt toiminta on painottunut webinaareihin ja muihin etäyhteyksin toteutettaviin tilaisuuksiin. Esimerkiksi luomukeruuseen, biohiileen ja perinnebiotooppeihin liittyviä tilaisuuksia on järjestetty etänä. Lisäksi hankkeessa ollaan käyty kuvaamassa videoita varsinaissuomalaisilla luomutiloilla nyt kun ryhmävierailuja ei pystytä järjestämään. Videot ovat katsottavissa hankkeen omalla Youtube-kanavalla.
Varsinais-Suomessa 11 % pelloista luomuviljelyssä
Aikanaan Suomen tavoitteena oli kasvattaa luomutuotannon osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komission Pellolta pöytään -strategian uusi tavoite on, että vuonna 2030 EU:n alueen peltoalasta 25 % olisi luomutuotannossa. Tällä hetkellä Suomen peltopinta-alasta on luomuviljelyssä noin 14 %. Varsinais-Suomessa osuus on vasta 11 %.
– Luomun osuus on kuitenkin noussut vuosittain – paitsi vuonna 2019, jolloin ei tehty uusia luomusitoumuksia, Alma Lehti kommentoi.
Luomuvalvontaan voi liittyä koska tahansa, mutta luomutukea voi saada vain luomusitoumusten kautta. Harva lähtee tekemään tarvittavia investointeja luomuun siirtymiseksi ilman taloudellista tukea. Luomutukea maksetaan 160 euroa hehtaarilta. Tuen myöntää Ely-keskus ja rahoitus tulee maaseutuohjelmasta.
– Luomussa osa tuotantopanoksista on kalliimpia ja satoa tulee vähemmän. Toisaalta luomutuotteista saa yleensä paremman hinnan ja kustannussäästöjä syntyy esimerkiksi siitä, ettei kasvinsuojeluaineita enää tarvita. Monissa tapauksissa luomu on osoittautunut kannattavammaksi tuotantomuodoksi. Joissain tuotteissa luomusta voi saada jopa tuplahinnan tavanomaiseen verrattuna, Lehti puntaroi kustannuksia.
Moni on kuitenkin siirtynyt luomuun terveys- ja ympäristösyistä.
– Monet eivät enää halua käyttää esimerkiksi mineraalilannotteita ja kasvinsuojeluaineita. Useimmat eivät jää kaipaamaan kesäöinä tehtäviä ruiskutuksia, eivätkä aineetkaan ole viljelijöille täysin vaarattomia, Lehti selventää.
Myös suomalaisille kuluttajille tärkein syy ostaa luomuelintarvikkeita on niiden puhtaus.
Varsinais-Suomessa pian sata luomueläintilaa
Neljännes Suomen luomulampaista asustaa Varsinais-Suomessa.
Varsinais-Suomessa on jo 97 luonnonmukaista kotieläintilaa.
– Suomen kaikista luomulampaista neljännes on Varsinais-Suomessa ja luomusioista kolmannes. Suomen luomubroilereista 46 % on täältä ja munivista kanoista 58 %. Sen sijaan luomunaudoista asuu Varsinais-Suomessa vain 7 %.
Saadakseen luomutukea kotieläintuotannosta, pitää olla ensin luomuviljelijä. Kun pellot ovat luomuviljelyssä, luomutukeen voi saada 134 euron korotuksen hehtaarilta, jos myös tilan eläimet ovat luomutuotannossa, jolloin tuki on yhteensä 294 euroa hehtaarilta.
Luomueläinten pidossa yhdistävä tekijä on luomurehu ja lajityyppilliset olosuhteet, joiden myötä luomuliha on joissain tapauksissa myös tavanomaista eettisemmin tuotettua.
– Kaikissa eläinryhmissä on lajista riippuen jonkinlainen ulkoiluvaatimus. Luomueläimen pitää päästä ulos joko ympäri vuoden tai pidennetyn kesäkauden ajan. Luomueläintä ei myöskään saa pitää kytkettynä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ja esimerkiksi luomusioilla ei saa olla porsitushäkkejä, Lehti listaa.
Monipuolinen ruokamaakunta
Varsinais-Suomi alkaa olla jo varteenottava luomumaakunta.
– Täällä on luomutuotannossa lähes kaikkia Suomen kotieläinlajeja ja viljelykasveja. Myös puutarhapuolella on paljon luomua. Esimerkiksi luomuomenoista 38 % tulee Varsinais-Suomesta, Lehti kertoo.
Joulukuussa 2020 julkaistun Aitoja makuja -yritystilaston mukaan luomua jalostavia yrityksiä on eniten Uudellamaalla ja seuraavaksi eniten Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomessa on eniten luomuviljatuotteita jalostavia yrityksiä. Varsinais-Suomen luomutiloilla viljellään myös paljon erikoiskasveja, esimerkiksi hamppua, kvinoaa, spelttiä ja lupiinia.
Tilastoihin pääsee tutustumaan paremmin lukemalla Luomumpi Varsinais-Suomi hankkeen tuottaman raportin: Luomu Varsinais-Suomessa 2019 (&2020). Samassa raportissa esitellään paikallisia luomuyrityksiä. Lisäksi hankkeen tuotoksia pääsee lukemaan sen omasta sen blogista.
Myös muissa maakunnissa on käynnissä parhaillaan vastaavia hankkeita. Esimerkiksi ProAgria Länsi-Suomen alueelle kuuluvassa Satakunnassa on vastaava hanke nimellä Luomuisa Satakunta. Siellä peltopinta-alasta on luomutuotannossa parhaillaan 8,5 %.
