Janica Vilen - haloomaaseutu.fi

Varsinaissuomalaiset luonto- ja matkailualan toimijat laittoivat koronalle kampoihin

19.2.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Torstaina 18. helmikuuta järjestetyssä kansainvälisessä And out we go! Benefits of outdoor activities -webinaarissa kuultiin myös muutamien varsinaissuomalaisten luonto- ja matkailualan yrittäjien ja yhdistysten kekseliäitä selviytymistarinoita koronatilanteesta. Katso videot!

Monet kekseliäät yritykset ja yhdistykset ovat onnistuneet kääntämään koronan tuoman poikkeustilanteen voitoksi.

Loimaalainen Kirsi Viitala teki viime keväänä nopean päätöksen ja alkoi bussimatkojen järjestämisen sijaan vuokrata sähköavusteisia maastopyöriä Virttaan Harjureitistölle. Maastopyörät saavuttivat heti suuren suosion ja viikonloppuisin kaikki pyörät ovatkin olleet kovassa käytössä. Syksyn tuoma pimeys ja talven tuoma lumipeite tuovat myös oman säväyksensä kesälajiksi miellettyyn pyöräilyyn.

Nousiaisissa toimiva lähi- ja perinneruokiin erikoistunut catering-yritys Perinnepata menetti suurimman osan tilauksistaan koronan myötä. Samaan aikaan yrittäjänä toimiva Päivi Lehtonen katseli Kurjenrahkan kupeessa olevan kotinsa ikkunasta, miten kansallispuiston polut täyttyivät retkeilijöistä. Siitä syntyi ajatus Take Away -annoksista! Miksi tyytyä nuotiomakkaraan, kun voi nauttia luonnon helmassa kunnon ateriankin?

Kun koronan synnyttämässä poikkeustilanteessa ei voinut kokoontua suunnistustapahtumiin, Vakka-Rasti ry alkoi järjestää omatoimiratseja. Suosio yllätti: osallistuja tuli joka kerta 60–80. Videolla Vakka-Rastin toiminnasta kertoo Riku Salminen.

Neljä saaristossa asuvaa matkailualan yrittäjää tapasivat Outdoor Leader -matkalla ja saivat yhteisen yritysidean. Syntyi Go Archipelago -sivusto ja siellä myytäviä matkailupaketteja, joiden avulla ihmiset pääsevät nauttimaan ainutlaatuisesta Varsinais-Suomen saaristosta ja yrittäjien yhdistämistä palvelukokonaisuuksista. Videolla yrityksen perustamisesta kertoo Sara Söderlund.

Webinaarin järjesti kansainvälinen Outdoor Leader -hanke, jossa on mukana viisi Leader-ryhmää Varsinais-Suomesta, yksi Satakunnasta, yksi Etelä-Pohjanmaalta ja kaksi Ruotsista. Hankkeen tavoitteena on innostaa paikallisia yhdistyksiä kehittämään retkeilyreittejä ja ulkoilualueita Suomessa ja Ruotsissa. Suomalaiset ryhmät järjestävät vielä toisenkin webinaarin samojen teemojen ympärillä 18. maaliskuuta.

Muitakin And out we go! -webinaarissa esitettyjä videoita pääsee nyt katsomaan Haloo maaseudun Youtube-kanavalta. Koko webinaarin tallenne julkaistaan ensi viikolla.

Leader Varsin Hyvän hallitus järjestäytyi ja myönsi rahoituksen kolmelle hankkeelle

19.2.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Leader Varsin Hyvän uusi hallitus on järjestäytynyt ja tehnyt ensimmäiset rahoituspäätökset. Aurajoentien kehittämiseen Varsin Hyvä myönsi rahoitusta yhteensä 15 529 euroa kahden eri hankkeen kautta. Lisäksi Leader-ryhmä päätti tukea Maskun Niemenkulman marttojen kuntoporrasprojektia 15 000 eurolla.

Leader Varsin Hyvän hallituksen puheenjohtajaksi on valittu seuraavan kolmen vuoden ajaksi Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ja varapuheenjohtajaksi myöskin kaarinalainen Johanna Mattila.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi rahoituspäätöksetkin tehdään paikallisten kesken. Leader-ryhmien hallitusten valinnassa noudatetaan kolmikantaperiaatetta, jonka mukaan kolmasosa hallituslaisista on maaseudun asukkaiden edustajia, kolmasosa yhdistysten ja yritysten edustajia ja kolmasosa julkisen sektorin edustajia.

Paikallista julkista hallintoa hallituksessa edustavat Harri Virta (Kaarina), Esko Poikela (Lieto), Mikko Hulkkonen (Rusko), Vesa Rantala (Taivassalo), Johanna Ojaranta (Paimio) ja Lassi Rosala (Naantali).

Yhdistysten edustajina hallituksessa toimivat Katri Alajärvi, Aleksis Klap, Raili Selinheimo, Katriina Mäntylä, Salla Axelin, Kirsi Äyräs.

Paikallisia asukkaita taas edustavat Jenna Ekman, Johanna Mattila, Virve Lankosaari, Miia Juvankoski, Anne-Maija Kivimäki, Riikka Mustonen.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa tehtiin päätöksiä Aurajoen matkailutien kehittämiseksi ja kuntoportaiden rakentamiseksi Maskun Niemenkulmalle. Lisäksi puollettiin investointitukea viemäri- ja putkilinjojen huoltotöitä tekevälle yritykselle.

Aurajoentiestä houkutteleva, kestävän kehityksen mukainen lähimatkailukohde

Leader-hankkeena toteutettu Aurajoentien esiselvitys on juuri tullut päätökseen. Esiselvityshankkeen tuloksena Aurajoentie on saanut nimen, logon, virallisen matkailutien statuksen ja kartoituksen uusista palveluntarpeista. Nyt esiselvityshankkeessa mukana olleet kunnat Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripää lähtevät kehittämään uutta matkailutietä kahden uuden hankkeen turvin.

Aurajoentie herää eloon -hankkeen kustannusarvio on 78 454 euroa, josta Varsin Hyvän alueen osuus on 18 044,42 euroa. Myönnetty tuki on 70 % tästä. Suurin osa matkailutiestä osuu naapurissa olevan Leader-ryhmän Varsinais-Suomen jokivarikumppanit ry:n alueelle. Kehittämishankkeen avulla teetetään matkailutien opastussuunnitelma, verkkosivustoa täydennetään paremmin matkailijaa ja alueen asukkaita palvelevaksi, tiestä ja sen aktiviteeteistä, palveluista ja kohteista tuotetaan esite- ja karttamateriaalia sekä digitaalisena että paperiversioina. Hankkeen avulla kehitetään ja toteutaan eri kohderyhmille ja eri vuoden aikaan soveltuvia tapahtumakonsepteja. Lisäksi suunnitellaan ja luodaan perusteet erilliselle investointihankkeelle tauko- ja uimapaikkojen sekä maisemapolkujen kunnostamiseksi. Hankkeen päämääränä on käynnistää Aurajoentien toiminta matkailutienä ja luoda tiestä houkutteleva, kestävän kehityksen mukainen lähimatkailukohde, jota tapahtumat tuovat tunnetuksi.

Toinen hanke on nimeltään Aurajoentien kyltit kuntoon. Investointihankkeen tarkoitus on nimensä mukaisesti hankkia ja pystyttää matkailutiekyltitys sekä kehittää Aurajoentien varrelle osuvien kohteiden kyltitystä. Hankkeen kustannusarvio on 18 000 euroa, josta Varsin Hyvän alueen osuus on 4 140 euroa. Myönnetty tuki on 70 % tästä.

Maskun Niemenkulman koulun metsämaastoon saadaan kuntoportaat

Maskun Niemenkulman martat ry on hakenut Varsin Hyvältä tukea kuntoportaiden rakentamiseen. Hankkeen kustannusarvio on 20 000 euroa, ja myönnetty tuki 15 000 euroa, eli 75 %.

Hankkeensa avulla martat haluavat tukea lähiliikuntaa. Marttojen yksi motto on: ”Elämä on parasta itse tehtynä”. Oman tekemisen rinnalla yhdistyksen vahvuutena on yhdessä tekeminen.

– Tämä hanke on toimintamme ydintä vuodesta 2021 alkaen. Portaiden valmistuttua kannustamme portaiden aktiivista käyttöä mm kunnan hyvinvointipalvelujen kanssa, martat kertovat.

Leader Varsin Hyvä toimii Turun seudun parhaaksi

Varsin Hyvä ry on Turun seudulla toimiva maaseudun kehittämisyhdistys ja Leader-ryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa asukkaita yhteistyöhön asuinalueiden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varsin Hyvä tukee myös maaseudun pieniä yrityksiä. Leader-varat tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38 % valtiolta ja 20 % kunnilta.

Varsin Hyvän toimialueeseen kuuluvat Masku, Nousiainen, Paimio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Kaarina (ent. Piikkiön alue ja Kuusiston saari), Lieto (pl. Tarvasjoki), Naantali (Vanha kaupunki ja saaristoalueet), Turku (Maaria, Paattinen ja Kakskerta), Raisio (alue Palovuoresta Haunisten altaalle ja Raision joelle).

Lue lisää Aurajoentien kehittämisestä:

Haloo maaseutu 8. helmikuuta 2021: Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

Haloo maaseutu 28. elokuuta 2020: Vanha Varkaantie, Aurajokilaaksontie vai kenties Viljatie? Millä nimellä sinä kutsuisit tulevaa matkailutietä?

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaarin osallistujat haluavat maakunnan verkkoyhteydet kuntoon

17.2.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari järjestettiin tiistaina 16. helmikuuta. Perehdyttyään maaseutuasioihin kokonaisen aamupäivän ajan webinaariväki pääsi äänestämään siitä, mitä maaseudun kehittämisvaroilla pitäisi seuraavalla ohjelmakaudella kehittää. Eniten ääniä saivat tietoliikenneyhteydet ja etätyömahdollisuudet, toiseksi eniten monipuolinen ja kestävä maa- ja metsätalous sekä kolmanneksi eniten maaseutuyritysten uudet innovaatiot ja viennin edistäminen.

Suomea virtuaalisesti kiertävä Älykkäät maaseudut -kiertue on tavoittanut jo yli 2 000 ihmistä. Varsinais-Suomen tilaisuudessa tehtiin yleisöennätys 150 ilmoittautuneen osallistujan voimin.

Webinaarin aluksi päästiin näkemään Varsinais-Suomen Maaseutuluotain-tutkimuksen alustavat tulokset sekä kuultiin MTK:n ajatuksia maatalouden ja maaseudun kehittämisestä. RKP:n nauvolainen kansanedustaja Sandra Bergqvist kertoi Saaristoasian neuvottelukunnan tavoitteista, saaristopolitiikasta ja omista ajatuksistaan Varsinais-Suomen saariston kehittämisestä. Luonnonvarakeskuksen puheenvuorossa pureuduttiin taas siihen, miten maaseuturahoitusta kannattaa tällä vuosikymmenellä hyödyntää Varsinais-Suomessa. EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta kertoi puolestaan Maa- ja metsätalousministeriö.

Tilaisuuden juontajana toimi Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Timo Metsä-Tokila, joka esitteli avauspuheenvuorossaan muun muassa maakunnan monipuolista alkutuotantoa ja elintarvikejalostusta sekä maaseuturahastosta myönnettyjä yritystukia.

Lisäksi kuultiin kokemuspuheenvuoroja sellaisilta ihmisiltä, jotka toteuttavat maaseutuohjelman tavoitteita käytännössä Varsinais-Suomen maaseudulla. Ääneen pääsivät Vuoden varsinaissuomalaiseksi kyläksi viime vuonna palkitun Hajalan kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Pasi Lehti; vuoden 2020 luomuyritykseksi palkitun spelttiä viljelelevän ja jatkojalostavan Birkkalan tilan yrittäjä Simo Larmo; maatalousyrittäjiä kouluttavan Aikaa on -hankkeen vetäjä, ProAgrian huippuasiantuntija Anu Ellä sekä Leader Ravakan nuorisotyöryhmän jäsenet Iiris Soininen ja Vilma Taipale.

Heidän lisäkseen koko webinaariyleisö pääsi kertomaan mielipiteensä siitä, millainen Varsinais-Suomen maaseudun tulisi olla vuonna 2030. Artikkelikuvassa näkyy Menti-kyselyn avulla aiheesta muodostunut sanapilvi ja alla olevassa kuvassa äänestystulos siitä, mihin maaseudun kehittämisvaroja pitäisi tulevaisuudessa suunnata.

Webinaarin tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Youtubessa:

Myös osa esityksistä on luettavissa jälkikäteen. Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa.

Palautetta tilaisuudesta pääsee antamaan tämän linkin kautta: https://e.eventos.fi/forms/maaseutu/88814aef-7058-11eb-a21a-ee6a04371b85

Varsinais-Suomen Älykkäät maaseudut -webinaari pidetään tiistaina 16.2. – Klikkaa tästä linjoille!

15.2.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Älykkäät maaseudut -kiertue on tavoittanut valtakunnallisesti jo yli 2 000 ihmistä.

Varsinais-Suomen webinaariin on ilmoittautunut ennakkoon 150 ihmistä. Webinaari on kuitenkin avoin kaikille, joten vaikka et olisi muistanut ilmoittautua, olet tervetullut mukaan kuulolle tiistaina klo 8–12.

Avaamme linjat etäkahvittelua varten klo 8.00. Ohjelma alkaa klo 8.30.

*******
Join Zoom Meeting
https://zoom.us/j/94915296301

Passcode: 901879
Meeting ID: 949 1529 6301

*******

Zoom toimii parhaiten työpöytäsovelluksen kautta, mutta osallistua voi hyvin myös verkkoselaimella.

Aurajoentie sai virallisen matkailutiestatuksen!

8.2.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Aurassa, Liedossa, Pöytyällä ja Oripäässä päästään hyödyntämään koronan synnyttämä maaseudun matkailubuumi, sillä Aurajoentie on nyt virallinen matkailutie, jonka varrelle suunnitellaan paljon uusia palveluja ja tapahtumia jo täksi kesäksi!

Väylävirasto on keskiviikkona 3. helmikuuta myöntänyt Turusta Oripäähän Aurajoen kulttuuri- ja perinnemaisemissa kulkevalle Aurajoentielle virallisen matkailutiestatuksen.

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden ja Leader Varsin Hyvän rahoittama esiselvityshanke on juuri päättynyt ja sen suurin tavoite, eli virallinen matkailutiestatus on nyt saatu. Auran kunnan luotsaamassa hankkeessa olivat mukana myös Liedon, Pöytyän ja Oripään kunnat. Samalla joukolla jatketaan nyt konkreettisin toimiin.

– Nyt se työ vasta alkaa! Esiselvityshankkeessa kartoitettiin nykytilanne ja järjestettiin asukasiltoja, joista saatiin paljon hyviä ideoita. Matkailutien varrelle ollaan ajateltu muun muassa elämyksellistä majoitustoimintaa, karavaanarialuetta, uimapaikkoja ja kotieläinpihaa. Jo ensi kesänä aiotaan järjestää pyöräilytapahtuma, motoristitapahtuma ja sup-melontatapahtuma, kertoo Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio.

Kunnat ovat hakeneet Varsin Hyvältä ja Jokivarsikumppaneilta myös kahta uutta hanketta, joista toinen on investointihanke matkailutien kyltitykseen ja toinen kaksivuotinen kehittämishanke nimeltään Aurajoentie herää eloon.

– Sen hankkeen puitteissa on ajatus lähteä viemään eteenpäin esiselvityshankkeessa syntyneitä ideoita ja tapahtumia sekä markkinointia. Hankkeeseen palkataan työntekijä, joka alkaa edistää yhteistyötä eri tahojen kanssa, kertoo Alkio.

Leader-ryhmiltä odotetaan rahoituspäätöstä helmikuun aikana.

Asukkaita osallistava projekti

Aurajoentie kulkee lähes koko matkan Aurajoen vierellä. Kuvassa matkailutie vasemmalla ja Aurajoki oikealla.

Aurajoen matkailutien suunnittelussa on osallistettu asukkaita alusta alkaen. Kaikki halukkaat saivat äänensä kuuluviin asukasilloissa, matkailutien nimi päätettiin kaikille avoimella äänestyksellä ja matkailutien logostakin järjestettiin suunnittelukilpailu.

Anna-Mari Alkio on äänestyksen voittaneeseen nimeen hyvin tyytyväinen.

– Se kohdentaa meidät hienosti kartalle, sillä kaikki tietävät, missä Aurajoki kulkee, hän toteaa.

Aurajoentien virallisen logon on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen.

Uusi matkailutie kulkee lähes koko matkan liitossa Aurajoen kanssa. Tien varrella on upeita kartanoita, vanhoja mahtitiloja, uniikkeja museoita ja kutsuvia luontopolkuja. Muihin matkailuteihin verrattuna erityisen siitä tekee se, että se kulkee yhtäjaksoisesti jopa kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa.

Logokilpailun voittaneen teoksen on suunnitellut pöytyäläissyntyinen kuvataitelija Marjaana Nukarinen. Myös logossa kuvataan Aurajoki ja sen viertä kulkeva matkailutie yhdessä. Logokilpailu järjestettiin yhteistyössä Uuden Muotoilun yhdistyksen kanssa ja siihen lähetettiin yhteensä 16 työtä.

Suuri merkitys kaikille kunnille!

Anna-Mari Alkio uskoo, että matkailutiellä tulee olemaan hyvinkin suuri merkitys kaikille kunnille.

– Aurassakaan ei oikein ole mitään yhtä tiettyä matkailukohdetta, jota kaikki tulisivat katsomaan. Tämä tie on nyt se punainen lanka, joka sitoo yhteen monta hienoa kohdetta, hän perustelee.

Matkailutien ja sen varrelle tulevien palvelujen suunnittelu onkin jo herättänyt paikallisissa yrityksissä ja yhdistyksissä suurta mielenkiintoa.

Suomessa on ennestään kymmenen matkailutietä, joista kolme kulkee Varsinais-Suomessa: Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Hämeen Härkätie. Aurajoentie on nyt liittynyt joukon jatkoksi.

Anssi Uusitalon Linnunrata on yksi kolmesta Aurajoentien järjestämän valokuvakilpailun voittajasta. “Kuva on kuvattu vuoden 2020 maalis/huhtikuun taitteessa. Oli kylmä yö pakkasta varmaan -10 astetta. Linnunrata oli juuri oikeassa kulmassa Nautelankoskeen ja Turun valosaasteeseen nähden. Pelkäsin jo, että olisi ollut liian valoisaa koska aurinko oli nousemassa mutta onnistuin kuitenkin”, Uusitalo kertoo otoksestaan.

Janica Vilen

Kipsinlevityksen haku aukeaa Varsinais-Suomessa maaliskuussa

8.2.2021 kirjoittaja Janica Vilen

KIPSI-hankkeen ensimmäisestä vuodesta saatiin hyviä kokemuksia. Lähes 400 varsinaissuomalaista viljelijää haki kipsikäsittelyä yhteensä 10 500 ha:n peltoalalle ja kipsiä levitettiin noin 9 000 hehtaarin peltolalle. Palautekyselyssä viljelijöiltä saatiin myönteistä palautetta. Haku kipsinlevitykseen aukeaa jälleen maaliskuussa. Varsinais-Suomen Ely-keskus lähettää aiheesta tietoa alueen viljelijöille, ja ProAgria Länsi-Suomi neuvoo, jos kipsinlevitys herättää kysymyksiä.

KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä 50 000 – 85 000 hehtaarille vuosien 2020 – 2022 aikana ja vähentää valuma-alueelta Saaristomereen tulevaa kuormitusta. Tavoitteena on myös tehdä kipsikäsittely ja sen mahdollisuudet tunnetuksi sekä muutoinkin tiedottaa maatalousalueilla tehtävistä vesiensuojelutoimista, joiden tarpeellisuutta kipsikäsittely ei mitenkään vähennä. Hankkeessa testataan, onko mahdollista liittää kipsikäsittely myös tulevaisuuden maatalouden ympäristötoiminpiteisiin ja miten se teknisesti järjestettäisiin. Tavoitteisiin kuuluu myös yhteistyön vakiinnuttaminen vesien hyvän tilan aikaansaamiseksi.

Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka yhteistyötahoina toimivat MTK-Varsinais-Suomi, SYKE, Helsingin yliopisto, Ruokavirasto, Luke, Aurajokisäätiö, Paimionjoki-yhdistys, maatalousneuvonta, SAVE- ja SAVE II-hankkeet sekä paikalliset tuottajayhdistykset.

Vädjan om höjd Leader-finansiering för lokal utveckling

4.2.2021 kirjoittaja Janica Vilen

VÄDJAN

Det finns 55 Leader-grupper i Finland, vilka beviljar finansiering för företags- och föreningsprojekt. Leader-verksamheten utvecklar den finländska landsbygdens livskraft på grundval av verkliga behov. Leader–grupperna aktiverar, inspirerar, informerar, utbildar, samt hjälper de som genomför projekt genom att ge dem gratis rådgivning. Leader-grupperna förverkligar även egna projekt och fungerar därmed som betydande regionala utvecklare på gräsrotsnivå.

I Finland har Leader-verksamhetsmodellen implementerats framgångsrikt redan i 25 års tid. Under årens lopp har man fått goda erfarenheter av verksamheten, samt mycket beröm från fältet. Med Leader-stöd har man bland annat renoverat byagårdar, anskaffat hobbyutrustning för barn och ungdomar, gett stöd för tjänster till äldre, hjälpt företag att investera och därmed skapa nya arbetsplatser, samt skapat infrastruktur för exempelvis turism. Leader-verksamheten har fått människorna på landsbygden att se sin hembygds möjligheter och inspirerat dem att dra nytta av dessa. Miljontals timmar av talkoarbete har utförts inom projekten och tusentals företag har utvecklat sin verksamhet.

I och med den globala pandemin genomlever landsbygden för närvarande en ny era av möjligheter, då det är viktigt att fortsätta utveckla landsbygden och ge mångsidigt stöd till människor som bor på landsbygden. Leader–stöd riktas direkt till gräsrotsnivån för gedigna, lokala utvecklingsbehov. Det är alltså fråga om ett verkligt nedifrån och upp-utvecklingsverktyg. Stöd som beviljas till exempelvis lokala företag, föreningar, kommuner och läroanstalter fås mångfalt tillbaka i form av välbefinnande och ökad livskraft. Små Leader-projekt har en stor hävstångseffekt på den finländska landsbygden.

Finland har alltid bibehållit sin nationella finansiering för Leader-verksamheten på miniminivån som förutsätts enligt EU-förordningar, alltså 5 %. Många andra EU-länder, såsom Estland, har nationellt understött Leader-verksamheten med högre stödprocent för att säkerställa kontinuiteten i en effektiv Leader-verksamhet. Under kommande programperiod kommer Finland även att få mer EU-finansiering än tidigare för jordbruket och landsbygdens utveckling, så det är motiverat att också öka medlen för Leader-verksamheten. Den nya CAP-perioden innebär även nya uppgifter för Leader-grupperna, såsom Smarta byar, småskaligt jordbruk och återhämtning från coronapandemin. Finlands 55 Leader-grupper vädjar för att Finland i sin CAP27-strategi skulle avsätta 10% av den nationella andelen ur landsbygdsfonden för Leader verksamheten.

I festtalen får den finländska Leader verksamheten ofta beröm, och man tackar de flitiga lokala utvecklarna och modiga företagarna. Denna tacksamhet måste också återspeglas konkret i andelen nationellt stöd. Det är dags att visa förtroende och uppskattning för finländsk Leader-verksamhet. Vi vädjar starkt till riksdagsledamöterna för att Finland skulle höja den nationella stödprocenten för Leader-verksamheten till 10 %, så att Leader-grupperna även i fortsättningen kan stöda utvecklingen i hela Finland. Landsbygdspolitiska rådet framhåller också i sitt ställningstagande från 2018, som berör CAP27-reformen, att man inför en finansieringsandel på 10 %.

Finlands Byar rf:s Leader-utskott på uppdrag av Finlands Leader-grupper

Eliisa Vesisenaho, ordförande Heli Walls, Leader-ombudsman

eliisa.vesisenaho@pirkanhelmi.fi heli.walls@suomenkylat.fi

tfn 040 579 3045 tfn 045 327 1117

Ensimmäinen minuutti ratkaisee! Vinkkejä menestyvän podcastin tekemiseen

28.5.20213.2.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Haloo maaseutu -viestintähanke järjesti podcast-koulutuksen keskiviikkona 2. helmikuuta 2021. Koulutuksen aikana saatiin kattavat ohjeet hyvän podcastin tuottamiseen: käsikirjoitukseen, tekniseen toteutukseen, julkaisuun ja markkinointiin. Koulutuksen piti Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala, ja se on kokonaisuudessaan katsottavissa myös jälkikäteen Haloo maaseudun Youtube-kanavalla:

Tiesitkö, että 80 % ihmisistä ratkaisee jo ensimmäisen minuutin aikana, kuunteleeko podcastin loppuun vai ei? Radio-ohjelmaa muistuttava podcast on melko uusi median muoto, josta on tullut vuosi vuodelta suositumpi. Koukuttava podcast syntyy noudattamalla muutamaa yksinkertaista vinkkiä.

Podcast on suhteellisen uusi audiomedian muoto, mutta se on kasvattanut suosiotaan tasaisesti 2010-luvun loppupuolelta saakka. Suuren kuuntelijamäärän sijaan podcastin viehätys piilee kuuntelijasuhteen syvyydessä: keskimääräinen kuuntelukerta kestää 20–25 minuuttia, ja yleensä kuuntelija kuuntelee lähes puolet podcastin jaksoista. Podcast toimii siksi hyvin niin markkinoinnin kuin tiedottamisen välineenä ja jopa opetusmateriaalina.

– Podcastia voi käyttää äänimuodossa olevana tiedotteena, jonka pohjalta muut mediat voivat tehdä juttuja. Podcastista on yleensä helppoa poimia aihe uutiseen, kertoo Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala.

Podcastia kuunnellessa ihmiset haluavat viihtyä ja rentoutua, mutta samalla myös oppia uutta. Siksi Haaralan mukaan podcastit toimivat parhaiten, kun niissä kerrotaan tarinoita. Tarinallisuuden lisäksi paikallisuudesta voi myös tehdä valtin, kunhan näkökulma on tarpeeksi hyvin mietitty. Paikallisuus toimiikin hyvin maaseudusta kertovissa podcasteissa.

– Maaseutu on täynnä tarinoita, jotka kannattaa kertoa. Kylistä löytyy aina vähintään yksi paikallinen tietäjä tai opas, jota voi haastatella podcastiin. Maaseutupodcasteihin saa usein myös helposti apurahaa, kertoo Haarala, joka on tuottanut podcasteja muun muassa yrityksille, järjestöille ja urheiluseuroille.

Miten alkuun podcastien teossa?

Podcastien tekeminen onnistuu usein hyvinkin pienellä budjetilla. Yleensä alkuun pääsee sanelukoneella ja tietokoneeseen liitettävällä usb-mikrofonilla, mutta halvimmillaan podcasteja voi tehdä jopa puhelimella. Mikäli äänenlaatuun haluaa tosissaan panostaa, voi hankkia ammattitason podcast-laitteiston, joka yleensä maksaa noin 2000 euroa. Laitteiston lisäksi podcastien tuottamiseen tarvitsee leikkausohjelman, joita ovat muun muassa maksuttomat Audacity ja Garage Band.

Podcastin muoto ja rytmi yleensä määräytyvät sen mukaan, kenelle podcast tehdään. Siksi kohderyhmä kannattaa valita tarkasti. Podcast on Haaralan mukaan myös tehokkaimmillaan juuri silloin, kun yleisö on tarkkaan rajattu. Podcastin suunnittelu kannattaakin aloittaa miettimällä, millainen kyseisen podcastin kuuntelijan stereotyyppi on.
– Kun tehdään podcasteja maaseutuhankkeista tai kylätarinoista, kannattaa miettiä, kuka kuulija on ja minkälaisessa tilanteessa hän podcastia kuuntelee. Jos yrittää tehdä kaikille kaikkea, ei välttämättä miellytä ketään, täsmentää Haarala.

Haarala myös muistuttaa, että podcastit eivät koskaan kerää miljoonayleisöjä. Yleensä esimerkiksi kyläyhdistyksen podcastin kuuntelijoita ovat kylän asukkaat, mutta mikäli podcast on erityisen hyvä, he saattavat myös jakaa sen esimerkiksi sosiaalisen median alustoillaan. Näin podcast saa lisää kuuntelijoita.

– Joskus podcast on suunnattu hyvinkin suppealle kohderyhmälle, jolloin kuuntelukertojen määrä jää pieneksi. Tyypillinen suomalaisen podcastin kuuntelumäärä on noin 3000, kertoo Haarala.

Podcast-tuotannon yleisimmät sudenkuopat helposti vältettävissä

Avaimet podcastin menestykseen ovat yleensä ammattimainen käsikirjoittaminen ja tuotanto, kiinnostavat vieraat, sopivan mittaiset jaksot ja markkinointi oikeissa kanavissa. Haaralan mukaan usein ongelmana on, ettei jaksoja julkaista oikeilla alustoilla tai markkinoida aktiivisesti, vaikka se olisi helppoa ja edullista. Spotifyyn voi esimerkiksi julkaista podcastin ilmaiseksi Anchor-ohjelmalla. Podcastia kannattaa myös markkinoida alustoilla, joilla halutun kohderyhmän tavoittaa.

– Esimerkiksi Spotify-mainos on erittäin tehokas tapa markkinoida podcastia. Todella suuri osa Spotifyn käyttäjistä ei maksa premium-versiosta, vaan kuuntelee ilmaisversiota, jossa kuuluvat myös mainokset, kertoo Haarala.

Tyypillinen podcastin kuunteluaika on noin kaksikymmentä minuuttia, joten jaksojen pituus kannattaa mitoittaa sen mukaiseksi. Mikäli podcastilla on jo vakiintunut yleisö, voivat jaksot olla myös pidempiä. Jaksoja kannattaa Haaralan mukaan myös olla tarpeeksi monta, jotta suhde kuulijaan ehtii muodostua ja asiaa ehtii käsitellä tarpeeksi monelta eri kantilta.

– Kahdeksan jaksoa on yleensä sopiva määrä, sillä siinä ajassa ehtii käsitellä asioita tarpeeksi syvällisesti, kertoo Haarala.

Uusi jakso kannattaa julkaista kerran viikossa, sillä uudet jaksot vetävät vanhoja puoleensa. Jos kaikki jaksot julkaistaan yhtä aikaa, sarja jätetään helposti kesken. Jaksoja voi julkaista myös verkkaisemmalla tahdilla, mikäli podcast on saavuttanut jo valmiin yleisön.

– Podcast on maratonlaji. Yleensä pitää tehdä useita tuotantokausia, jotta yleisöä saisi kerrytettyä runsaammin. Podcast lähteekin kasvuun pikkuhiljaa, kertoo Haarala.

Haarala korostaa, että podcastia ei tarvitse käsikirjoittaa sanasta sanaan. Riittää kun miellekartan tapainen runko podcastin kulusta on valmiina ennen jakson nauhoitusta.

Jokaisen jakson aloitus kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan. Yleensä päätös jatkaa podcastin kuuntelua syntyy usein ensimmäisen minuutin aikana, ja jakson aloittaneista kuuntelijoista vain noin 50–60 % kuuntelee sen loppuun saakka.

– Aloituksen on tärkeää olla mukaansatempaava, ja siinä pitäisi tuoda heti selkeästi esille, mitä podcast-jakso käsittelee. Ei kannata jaaritella kuulumisia alussa, vaan mennä suoraan asiaan. Alkuun voi laittaa myös voiceover-äänen, joka kertoo aiheesta tai siihen voi leikata parhaita paloja valmiista jaksosta, kertoo Haarala.

Vieraiksi kannattaa Haaralan mukaan pyytää henkilöitä, jotka ovat jo tunnettuja, mutta myös osaavat puhua podcastin aiheesta. Juontajan ei tarvitse olla julkisuuden henkilö, mutta on hyvä että hän on oman alansa asiantuntija. Myös äänitysympäristöön kannattaa kiinnittää tuotantovaiheessa huomiota.

– Ympäristön tulisi myös olla hiljainen ja mikrofonit sijoiteltuina tarpeeksi lähelle haastateltavia. Jos omat tilat eivät sovi podcastin tekemiseen, voi tarkoitukseen sopivia tiloja myös vuokrata. Usein normaali neuvotteluhuone on kuitenkin tarpeeksi hyvä, kertoo Haarala.

Seminaarista saavutettavaksi podcastiksi

Jos haluaa muuttaa seminaarin tai muun verkko-koulutuksen podcastiksi, kannattaa jakaa se järkevästi osiin sen sijaan, että kertoisi kaiken yhdessä jaksossa. Haaralan mukaan jaksoista kannattaa tehdä teemakartta, jotta olisi helpompi hahmottaa jo olemassa olevat aiheet. Jos aiheita on paljon, kannattaa suosiolla tehdä useampi tuotantokausi. Keskimäärin podcastista jää kuuntelijalle mieleen 1,5 asiaa, joten sisällössä kannattaa olla ytimekäs ja johdonmukainen.

– Seminaarit voivat olla tylsimmillään todella tylsiä, mutta hyvästä seminaarista voi oppia paljon. Siksi seminaareja on hyödyllistä muuntaa viihdyttävämpään muotoon podcasteiksi. Vaikkapa EU-tukirahojen jakamisesta saa hyvän podcastin aikaiseksi, Haarala vakuuttaa.

Haaralan mukaan on tärkeää muistaa, että jos podcast on saanut julkista rahoitusta yli 50 prosenttia, pitää sen olla saavutettava. Saavutettavuus tarkoittaa esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä. Podcastien kohdalla se käytännössä tarkoittaa jaksojen litteroimista tekstimuotoon, jotta sisältö olisi saatavilla myös niille, jotka eivät kuule tai voi kuunnella.

– Podcastin voi tehdä saavutettavaksi litteroimalla sisällön ja julkaisemalla käsikirjoituksen verkossa. Toinen vaihtoehto on tehdä Youtubeen podcastista video ja upottaa siihen tekstitykset, selventää Haarala.

Jos julkaisee podcastin Spotifyssa, kannattaa jakson kuvaukseen kannattaa laittaa linkki sivulle, josta saavutettava versio löytyy. Vaikka podcastin tekeminen saavutettavaksi voi tuntua työläältä, auttaa se usein myös kuulijamäärän kasvattamisessa.

– Podcastin litterointi kasvattaa yleisöä, jonka podcast tavoittaa. Samalla podcastista saa myös hyvän blogitekstin julkaistavaksi, summaa Haarala.

Nina Maunuaho

Leader-ryhmät vetoavat päättäjiin: Maaseutua paikallisesti kehittävään toimintaan tarvitaan isompi tuki!

3.2.2021 kirjoittaja Janica Vilen

VETOOMUS

Suomen kaikki 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 % Leader-toimintaan. Suomi on pitänyt aina Leader-toimintaan antamansa kansallisen rahoituksen EU-säädösten edellyttämällä minimitasolla eli 5 prosentissa. Monet muut EU-maat ovat tukeneet kansallisesti Leader-toimintaa suuremmalla osuudella tehokkaan Leader-toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien ja yhdistysten hankkeisiin. Toiminta kehittää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta aitojen tarpeiden pohjalta. Leader-ryhmät aktivoivat, innostavat, tiedottavat, kouluttavat sekä toimivat hankkeiden toteuttajien apuna antaen heille ilmaista neuvontaa. Ryhmät toteuttavat myös omia hankkeita toimien näin itsekin merkittävinä aluekehittäjinä ruohonjuuritasolla.

Suomessa on toteutettu Leader-toimintamallia menestyksekkäästi jo 25 vuoden ajan. Toiminnasta on vuosien varrella karttunut hyviä kokemuksia sekä paljon kiitosta kentältä. Leader-tuilla on muun muassa kunnostettu kylätaloja, hankittu harrastusvälineitä lapsille ja nuorille, tuettu ikäihmisten palveluita, autettu yrityksiä investoimaan ja siten luomaan uusia työpaikkoja sekä luotu infraa esimerkiksi matkailua varten.

Vuosina 2014–2020 Suomen Leader-ryhmien käytössä oli 300 miljoonaa euroa julkista rahaa maaseudun kehittämiseen. Siitä maaseuturahaston osuus on 42 % eli 126 miljoonaa. Loppu rahoitus tulee valtiolta (38 %) ja kunnilta (20 %).

Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää, joiden rahoituskehyksistä suuntautui vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomeen yhteensä noin 19,5 miljoonaa euroa: Varsin Hyvä 4,5 milj. euroa; Ravakka 3,5 milj. euroa; Jokivarsikumppanit 4,9 milj. euroa; I samma båt – Samassa veneessä 3,7 milj. euroa ja Ykkösakseli 2,9 milj. euroa. Maaseuturahaston osuus (42 %) koko Varsinais-Suomen potista on ollut siis noin 8,2 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat viimeisen seitsemän vuoden aikana rahoittaneet yli 500 maaseutua kehittävää hanketta, joissa ollaan tehty yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä.

Leader-tuet kohdistuvat suoraan ruohonjuuritasolle aitoihin, paikallisiin kehittämistarpeisiin. Kyseessä on siis todellinen alhaalta ylöspäin -kehittämistyökalu. Tuet, joita myönnetään esimerkiksi paikallisille yrittäjille, yhdistyksille, kunnille ja oppilaitoksille, saadaan moninkertaisesti takaisin hyvinvoinnin ja lisääntyneen elinvoiman muodossa.

Maaseutu elää tällä hetkellä globaalin pandemian myötä uutta mahdollisuuksien aikakautta, jolloin on tärkeää edelleen jatkaa maaseudun kehittämistä ja maaseudulla asuvien ihmisten monipuolista tukemista.

Suomi tulee saamaan tulevalla ohjelmakaudella maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU-rahoitusta enemmän kuin aiemmin, joten on perusteltua nostaa myös Leader-toimintaan annettavaa rahoitusta. Leader-ryhmille avautuu uudella CAP-kaudella uusia tehtäviä, kuten Älykkäät kylät, pienimuotoinen maatalous ja koronapandemia- elvytys. Suomen 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 % Leader-toimintaan, jotta Leader-ryhmät voivat jatkossakin toimia koko Suomen kehittämisen tukena. Myös Maaseutupolitiikan neuvosto on esittänyt 10 %:n rahoitusosuuden käyttöönottoa.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät

Leader Varsin Hyvä (Turun seutu): Pia Poikonen, p. 050 3383867

Leader Ravakka (Vakka-Suomi): Ulla Kallio, p. 044 0344345

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit (Loimaan seutu ja Somero): Taina Sainio p. 044 0674434

Leader Ykkösakseli (Salo): Maarit Teuri, p. 0400 982236

I samma båt – Samassa veneessä (Turunmaan seutu ja Kustavi): Minna Boström, p. 0400 718913

Kyvykkäät Kylät avuksi elinkeinoelämän kehittämiseen Liedossa, Aurassa, Marttilassa ja Paimiossa

3.2.2021 kirjoittaja Janica Vilen

Neljä kuntaa etsii lisää elinvoimaa maaseudulleen kylätoimijoita konsultoivan Leader-hankkeen avulla! Esimerkiksi Tarvasjoen alue kiinnostaa hankevetäjiä erityisesti, sillä siellä on kuntaliitoksen jäljiltä paljon hyviä tiloja tyhjänä sekä lisäksi aktiivista kylätoimintaa ja tarvetta uusille palveluille.

Liedon, Auran, Marttilan ja Paimion alueella alkoi tammikuussa kolme kuukautta kestävä esiselvityshanke, jonka tavoitteena on kartoittaa kuntien reuna-alueiden elinkeinotoiminnan nykytilannetta ja asukkaiden tarpeita yhteistyössä kuntarajoista välittämättä. Esiselvitys tehdään kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla nostamalla kylätoimijat avainasemaan.

– Tarkoitus on saada hyvä tilannekuva reuna-alueiden osaamisesta, vapaista liiketiloista ja palveluiden tarpeesta. Parhaassa tapauksessa päästään win-win-tilanteeseen, jossa naapurikunnasta löytyy sellaista hyödyntämätöntä osaamista, jota meillä juuri kaivataan, selittää hankevastaavana toimiva Liedon kunnan yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff.

Auran ja Marttilan kuntien osuudesta vastaa elinkeinoasiantuntija Anna-Mari Alkio ja Paimion osuudesta elinkeinojohtaja Mika Ingi. Lisäksi mukana ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida ja Suomen Omakotiliiton Varsinais-Suomen piiri, paikalliset Yrittäjä-yhdistykset sekä Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka toimii linkkinä kylien suuntaan.

– Kaikilla näillä alueilla on kyläyhdistyksiä, joilla on paljon tietoa omien kyliensä elinvoimasta, toimeliaisuudesta ja tarpeista. Uskon, että kaikkien kuntien elinkeinopalvelut tulevat saamaan omista kylistään arvokasta tietoa, Stepanoff kommentoi.

Maaseudulla kuntarajaa ei mietitä

Stepanoff kertoo, että monet Liedon reuna-alueiden asukkaat hakevat palveluita naapurikunnista Liedon keskustan sijaan jo nyt. Myös yrittäjien välistä yhteistyötä on jonkin verran, mutta tämän hankkeen myötä toivotaan, että tarvittavaa työvoimaa ja alihankkijoita löytyisi entistä helpommin naapurikunnista.

– Esimerkiksi Tarvasjoelle tulee Turusta jo sen verran pitkä matka, että uusia työntekijöitä kannattaakin ennemmin etsiä vaikka juuri Paimiosta, Marttilasta tai Aurasta.

Kunnissa on toki jo valmiiksi paljon tietoa olemassa olevista yrityksistä, mutta Stepanoff uskoo, että selvityksessä voidaan löytää esimerkiksi sellaisia yrittäjiä, joilla voisi olla aikaa ja osaamista tehdä jotain muuta työtä johonkin tiettyyn aikaan vuodesta tai sellaisia yrityksiä, jotka pystyisivät vuokraamaan liiketilaa sellaisille palveluille, joita alueella kaivataan.

– Lähes kaikkien kuntien reuna-alueilla on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja, joita ei hyödynnetä ja samaan aikaan on tarvetta palveluille. Tyhjissä tiloissa voisi toimia vaikka joku kiertävä palveluntarjoaja. Esimerkiksi Tarvasjoella väestö ikääntyy, joten siellä voisi olla tarvetta ruokapalveluille, kotipalveluille tai kampaamopalveluille, Stepanoff ehdottaa.

– Ja varmasti selvityksen aikana tulee esiin myös sellaisia tarpeita ja sellaista osaamista, jota emme osaa tässä vaiheessa arvata ollenkaan. Ainakin itseäni kiinnostaa nähdä, mitä kaikkea täältä löytyykään. On tosi hieno juttu, että tämä selvitys tehdään yhdessä eikä yksin, hän jatkaa.

Kylät ja yritykset yhteistyöhön?

Tauno Linkoranta toivoo yrityksiltä ja yhdistyksiltä läheisempää yhteistyötä maaseudun elävöittämiseksi.

Esiselvityshankkeessa jokainen kunta vastaa omien kyliensä kontaktoinnista ja Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta toimii myös omalta osaltaan linkkinä kyliin.

– Esiselvityksessä voidaan miettiä myös sitä, voisivatko kylät innostua yritystoiminnasta tai yhteistyöstä yrittäjien kanssa, kertoo Linkoranta.

Hänen mukaansa yrittäjillä ja kunnilla on aina ollut tiiviit välit ja viime vuosina kunnat ja kylätoimijat ovat tulleet lähemmäs toisiaan.

– Nyt olisi yrityksillä ja yhdistyksillä yhteistyön paikka. Yhteistyö voisi olla hyvinkin hedelmällistä vaikka kylätalon kunnostuksessa, jos pystyy ylittämään sen periaatteellisen kynnyksen, että yhdistykset tekevät vapaaehtoistyönä samaa projektia, jota yrittäjä tekee elääkseen. Tämäntyyppistä yhteistyötä on ollut Varsinais-Suomessa tähän asti melko vähän, Linkoranta kommentoi.

Esiselvityshanke on käynnissä 15. huhtikuuta asti.

– Tässä vaiheessa selvitellään tilannetta ja tutustutaan toimijoihin. Esiselvityshankkeen loppuraporttiin tehdään listaus jatkotoimenpiteistä, joita varten voidaan hakea isompaa jatkohanketta. Tavoittena olisi saada mukaan kymmenkunta yhdistystä, joiden kanssa lähdetään syventymään asiaan, selventää Linkoranta.

Esiselvityshankkeen rahoittavat yhdessä Leader Varsin Hyvä ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.

Janica Vilen