Yli 100 ukrainalaista suoritti hygieniapassin työllistyäkseen

Neljä ihmistä rivissä EduSalon aulassa.
Janita Kylänpää, Katyrina Medvedieva, Olha Trofymchuk ja Markus Juhola.

 

Varsinais-Suomen maaseudulla on erityisesti kesäaikaan paljon työpaikkoja ruokaketjun monissa vaiheissa – ja lähes kaikissa niissä tarvitaan hygieniapassi. Ukrainalaisille suunnatut hygieniapassikoulutukset saivat Loimaalla ja Salossa valtavan suosion.

Yli 100 ukrainalaista on suorittanut hygieniapassin Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten avulla. Koulutuksista vastannut matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää kertoo, että idea projektille tuli alun perin Koskelta.

– Yksi ukrainalaisten parissa työskentelevä vapaaehtoinen otti minuun yhteyttä ja kertoi, että muutamilla ukrainalaisilla rouvilla olisi tarvetta hygieniapasseille. Me olimme siinä vaiheessa jo piirikeskuksella pohtineet, mitä voisimme tehdä ukrainalaisten auttamiseksi ja innostuimme heti ajatuksesta, hän kertoo. 

Maa- ja kotitalousnaiset päivitti Ruokatiedon opetusmateriaalin ja Farman säätiö kustansi sen kääntämisen venäjän kielelle. Sen jälkeen päästiin järjestämään koulutuksia Opintokeskus Siviksen tuella. Ensimmäinen koulutus oli Loimaalla ja sinne tuli 80 ihmistä. Toinen koulutus järjestettiin Salossa ja siellä oli 50 opiskelijaa. 

– Koulutuksessa minä kerroin asiat suomeksi ja kääntäjä tulkkasi asiat lause kerrallaan ukrainaksi. Lopuksi tehtiin erityistilannetesti, jossa testin suorittajille annettiin suomenkielisen testin viereen venäjän kielelle käännetty testi, kertoo Kylänpää.

Varsinaisessa testissä läpäisyprosentti oli hämmästyttävän hyvä, ja monet passit tulivat heti käyttöön.

– Passit tulivat Ruokavirastolta noin neljässä viikossa ja jo sitä ennen osa opiskelijoista pyysi väliaikaisia todistuksia työnantajilleen, Kylänpää sanoo. 

Hygieniapassia tarvitaan monenlaisissa töissä, esimerkiksi ravintoloissa, kahviloissa, puutarhoilla ja jopa kuljetusalalla, jos kuljetettavana on elintarvikkeita. 

Paremmat mahdollisuudet työllistyä

Kaksi naista laittamassa käsidesiä opetuskeittiössä.
Ukrainasta Suomeen muuttaneet Katyrina Medvedieva ja Olha Trofymchuk osallistuivat Salossa järjestettyyn hygieniapassikoulutukseen.

Salon koulutus ja testipäivät pidettiin Edusalossa, joka on monille ukrainalaisille tuttu paikka, sillä siellä järjestetään myös maahanmuuttajien kielikoulutusta. 

Koulutukseen osallistuneet Katyrina Medvedieva ja Olha Trofymchuk tarvitsevat hygieniapasseja hoitotyöhön, sillä monissa hoitoalan töissä jaetaan myös ruokaa. Kumpikin opiskelee parhaillaan Salon seudun ammattiopistossa lähihoitajan tutkintoa.

Trofymchuk on asunut Suomessa neljä vuotta. 

– Opiskelin Ukrainassa puutarha-alaa ja tulin tänne töihin. Kun sain perheen, halusin vaihtaa alaa. Aloin ensin opiskella suomen kieltä ja nyt opiskelen lähihoitajaksi. Lähihoitajana on tärkeää tietää, miten ruokaa säilytetään ja miten esimerkiksi erilaiset allergiat pitää huomioida, hän kommentoi. 

Medvedieva on asunut Suomessa nyt kolme vuotta. 

– Mieheni muutti Suomeen edeltä ja minä tulin muun perheen kanssa perässä. Työskentelin hoitajana myös Ukrainassa, mutta nyt suoritan suomalaista tutkintoa. Toivoisin pääseväni töihin esimerkiksi vanhustentaloon tai päiväkotiin. Niissä kummassakin tarvitaan hygieniapassia, hän kertoo. 

Koulun penkille kriisin keskellä

Suurin osa hygieniapassikoulutuksen osallistujista oli tullut Suomeen vasta vuonna 2022, sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Janita Kylänpää pitää hienona sitä, miten opiskelijat jaksoivat keskittyä koulutukseen ja suunnitella tulevaisuuttaan Suomessa kriisin keskellä. 

Myös Edusalon toimitusjohtaja Markus Juhola kehuu ukrainalaisia todella motivoituneiksi opiskelijoiksi. 

– He oppivat todella nopeasti! Meidän rooli tässä projektissa oli olla yhteydessä vastaanottokeskuksiin. Meillä on sinne hyvät yhteydet, sillä monet käyvät vastaanottokeskuksista meidän kielikursseilla. Siksi tämä oli ukrainalaisille valmiiksi tuttu ja turvallinen ympäristö. 

Kotouttamiskoulutukseen kuuluvan kielikoulutuksen lisäksi Edusalo järjestää kielikursseja niille, jotka ovat menossa ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi he järjestävät ilta-aikaan suomen kielen opetusta niille maahanmuuttajille, jotka ovat työelämässä.

– Monet Ukrainan kriisin jälkeen Suomeen tulleet ovat olleet täällä pian vuoden päivät. Sen jälkeen he voivat hakea täältä kotikuntaa ja pääsevät taas uusien palveluiden piiriin. Meilläkin on Salon seudun ammattiopistossa useampi ala, jota voi lähteä opiskelemaan, esimerkiksi ravintola-ala, kiinteistöala, kuljetusala ja metalliala. 

Juholan mukaan ukrainalaiset ovat kotiutuneet Salon seudulla hyvin ja sitoutuminen opiskeluun on voimakasta. Siksi Edusalo lähti heti mukaan, kun yhteistyötä hygieniapassikoulutuksiin ehdotettiin.

Salon seudulla hygieniapasseille on myös todellinen tarve, sillä erityisesti kesäaikaan alueella on pulaa työntekijöistä niin ravintola-alalla kuin puutarhoilla ja maatiloillakin. Nyt kun ukrainalaisilla alkaa olla jo kielitaitoa, on työnhaku paljon helpompaa. 

Idea herätti valtakunnallista kiinnostusta

Janita Kylänpää EduSalon aulassa.
Koulutukset järjesti ProAgria Länsi-Suomen sekä Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää.

Nyt kun Varsinais-Suomen maaseudulla on järjestetty kaksi koulutusta hyvällä menestyksellä, innostus on herännyt muuallakin. 

– Soittoja on tullut todella paljon ympäri Suomen. Koulutusmateriaali on kaikkien käytettävissä maksutta Maa- ja kotitalousnaisten sivuilla ja olisi tietysti hienoa, jos koulutuksia tulisi lisää, Kylänpää päättää. 

Haloo maaseutuun etsitään viestinnän asiantuntijaa

Kuva viljapellosta ja kuvan päällä teksti: Haloo maaseutu etsii viestinnän asiantuntijaa.

27.3.2023: TYÖPAIKKA ON TÄYTETTY! Tiedotamme valinnasta pian!

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry etsii Haloo maaseutu! -viestintähankkeeseen määräaikaista viestinnän asiantuntijaa noin viideksi kuukaudeksi. Tehtävä täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä, viimeistään 3.4.2023. Työsuhde kestää elokuun 2023 loppuun.

Haloo maaseutu! -hanke viestii maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa. Viestinnän asiantuntijan tehtäviin kuuluu EU:n maaseuturahoituksen vaikutuksista viestimistä, erilaisten viestintätilaisuuksien ja -koulutusten järjestämistä sekä viestinnän työkalupakin keräämistä Varsinais-Suomen maaseutuverkoston käyttöön. Lisäksi Haloo maaseudun verkkosivun ja sosiaalisen median kanavien päivittäminen on viestinnän asiantuntijan vastuulla. 

Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää soveltuvaa koulutusta sekä vahvaa osaamista tiedotus- ja viestintätehtävistä. Työssä tarvitaan ajokorttia ja omaa autoa. Arvostamme hyvää suomen kielen taitoa, valokuvaus- ja videokuvaustaitoa sekä sosiaalisen median osaamista. Eduksi katsotaan myös Varsinais-Suomen maaseudun tuntemus sekä luova ja innostunut ote viestintään. Oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ovat tehtävien onnistuneen hoitamisen kannalta välttämättömiä ominaisuuksia.

Työpiste on Pöytyän Auvaisissa, mutta työtä pystyy tekemään paljon myös etänä. Lisäksi työhön liittyy matkustamista juttu- ja kuvauskeikoilla ympäri Varsinais-Suomen sekä satunnaisesti ilta- ja viikonlopputyötä. 

Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsin Hyvä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ja Ykkösakseli. Lisäksi hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa ProAgria, MTK, Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Kylät ry. Viestinnän asiantuntija työskentelee tiiviissä yhteistyössä myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuviestinnän koordinaattorin kanssa. Työskentelyyn laajassa verkostossa tarvitaan hyviä yhteistyötaitoja. 

Hankkeen tarkempi kuvaus löytyy maaseudun kehittämisohjelman hankerekisteristä.

Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan osoitteeseen: janica.vilen@haloomaaseutu.fi. Liitä hakemukseen CV sekä jokin työnäyte viestinnän alalta.

Lisätiedot työpaikasta:

Janica Vilen, Haloo maaseutu! -hankkeen viestinnän asiantuntija 

Tiedustelut puhelimitse

  • perjantaina 10.3. klo 12–13
  • tiistaina 14.3. klo 9–10 
  • perjantaina 17.3. klo 15–16

Tutustu Haloo maaseutuun somessa!

Kati Knuutila elää unelmaansa todeksi Someron maaseudulla

Kati Knuutila kotitalonsa edessä talkoisessa toppatakissa.

 

Kolmekymppinen kasvituotannon asiantuntija, aktiivinen yhdistystoimija, kahden pienen lapsen äiti ja tuleva maatalousyrittäjä Kati Knuutila nauttii maaseudun rauhasta ja luonnosta sekä siitä, ettei tekeminen lopu koskaan kesken!

Puolisonsa, 3-vuotiaan tyttärensä ja vastasyntyneen vauvansa kanssa Someron Joensuun kylässä, Yli-Seppälän tilalla asuva Kati Knuutila (s.1992) kokee, että elämä on nyt täydellistä. 

– Aina minulla joku uusi projekti on käynnissä, mutta koen, että oikeastaan kaikki unelmani ovat toteutuneet tavalla tai toisella!

Knuutila on lapsesta asti auttanut kotitilansa töissä ja haaveillut maatilayrittäjän arjesta. Nyt hän kasvattaa Yli-Seppälän tilalla jo suvun viidettä polvea.

– Täällä on ollut aikoinaan kolme kantatilaa: Kiiru, Hoppu ja Hätä. Tämä tila on irrotettu Hopun tilasta, ja minun isovanhempieni vanhemmat ovat ostaneet tämän joskus 30-luvulla. Omassa lapsuudessani täällä oli vielä sikojakin, mutta nykyisin tämä on ihan perinteinen viljatila, Knuutila kertoo. 

Peltoja tilalla on 70 hehtaaria ja metsää 100 hehtaaria. Tila on vielä Knuutilan isän omistuksessa, mutta töitä tehdään tiiviissä yhteistyössä ja sukupolvenvaihdosta jo suunnitellaan.

– Tämä meidän talo rakennettiin vanhan hevoshaan paikalle silloin, kun isäni ja isovanhempani tekivät sukupolvenvaihdoksen. Silloin isovanhempani siirtyivät tänne ja isä muutti päärakennukseen, missä minäkin olen kasvanut. Aikanaan meillä on tarkoitus tehdä samanlainen vaihto.

Somerolla käydyn lukion jälkeen Knuutila opiskeli Helsingin yliopiston Viikin kampuksella agronomiksi. Hänellä on yliopistolla vielä kesken väitöstutkimus nurmikasvien juurista. Kun omalta kotipaikkakunnalta löytyi mielenkiintoinen työ ProAgria Länsi-Suomen kasvituotannon asiantuntijana, oma tutkimus jäi kesken, mutta sen pariin on tarkoitus palata jossain vaiheessa. 

ProAgrialla Knuutila on ehtinyt työskennellä esimerkiksi Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeessa ja Hiilipelto-hankkeessa. 

Aktiivista yhdistyselämää ja maaseudun rauhaa

Nainen katsoo ulos ikkunasta.
Kati Knuutilaa rentouttaa se, että ikkunasta voi katsella metsän reunaa. Opiskeluaikanaan Helsingissä hänestä tuntui usein, ettei kaupungissa ole mitään tekemistä, mutta maaseudulla ei ole koskaan tekemisestä pulaa.

Kati Knuutila on aktiivinen yhdistystoimija. Hän on ollut  muutaman vuoden mukana Someron MTK:n johtokunnassa ja nyt hän on ensimmäistä vuotta myös MTK Varsinais-Suomen johtokunnassa. 

Lisäksi hän on tiiviisti mukana paikallisen Martta-yhdistyksen toiminnassa.

– Meillä on joka kuukausi jotain ohjelmaa, esimerkiksi retkiä tai yhdessäoloa eri teemojen ympärillä. Joskus olemme laittaneet yhdessä kasvisruokaa ja joskus neuloneet villasukkia. 

Knuutila on yhdistystoiminnassa tottunut siihen, että hän on jäsenistön nuorimmasta päästä, mutta se ei ole menoa haitannut. 

– Yhdistystoiminta tuo mukavaa vaihtelua arkeen ja kotona olemiseen. Ja kesäksi toiminta yleensä hiljenee. Silloin on aikaa keskittyä maatilan töihin, puutarhan hoitoon ja esimerkiksi kansallispuistojen kiertämiseen tai käsitöiden tekoon, mikä on minulle paras tapa rentoutua. 

Kehityksessä mukana

Nainen lumihangen peitossa olevan pellon reunalla.
Knuutila näkee kotitilallaan paljon mahdollisuuksia esimerkiksi satovarmuuden ja peltojen kunnon kohentamiseksi.

Knuutila seuraa aktiivisesti maatalouden kehitystä kolmesta eri näkökulmasta. Kesken oleva väitöskirja pitää hänet kiinni akateemisessa tutkimuksessa, ProAgriassa hän on mukana viemässä uusinta tutkimustietoa käytäntöön ja kotitilallaan hän pääsee seuraamaan alaa viljelijän näkökulmasta.

Yli-Seppälän tilalla viljellään tällä hetkellä vehnää ja ohraa sekä öljykasveja: rypsiä ja pellavaa. 

– Tämä on vielä niin pieni tila, että sen pyörittäminen onnistuu muiden töiden ohella. Isällänikin on koko ajan ollut toinen työ. Mutta toki pohdimme yhdessä, millä tavoin toimintaa voisi vielä kehittää. Esimerkiksi satovarmuuden ja peltojen kunnon kohentamiseksi olisi paljon mahdollisuuksia. Kasvipeitteisyyttä aiomme lisätä ja kokeilla joitain uusia maanparannuskasveja. Tilakokoakin pystyisi vielä kasvattamaan, Knuutila pohtii.

Naisten kiinnostus maataloutta kohtaa kasvussa

Naisten kiinnostus maataloutta ja ruokaketjua kohtaan on tällä hetkellä selkeässä kasvussa. Esimerkiksi Agronomiliiton seniorijäsenistä naisia on 43 %, työikäisistä jäsenistä 71 % ja opiskelijajäsenistä jo 78 %. 

– Alan sukupuolijakauma on muuttunut ihan selvästi jo tässä minun elinaikanani. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä ja neuvonnan töissä on naisia paljon, kommentoi Knuutila. 

Maatalousyrittäjien joukko on edelleen melko miehinen, mutta se ei tuo nuorelle naiselle paineita. 

– Olen itse eniten kiinnostunut viljelyn suunnittelusta ja tykkään toki istua traktorissakin, mutta jos sitä traktoria pitää alkaa korjata, niin siinä vaiheessa tarvitsen apua. Toisaalta ei ole edes järkeä yrittää selviytyä kaikesta itse, joten täytyy vain miettiä, mitkä ovat niitä asioita, joihin kannattaa pyytää muilta apua, Knuutila puntaroi. 

Metsätalous on Knuutilalle vieraampi ala, mutta silläkin saralla on apua tarjolla. Esimerkiksi paikallinen metsänhoitoyhdistys on taho, jolta saa tarvittaessa neuvoja.

Knuutilaa on aina kotona kannustettu omissa unelmissaan. 

– Meitä on ollut kaksi tytärtä, joten en toki tiedä, olisivatko asiat menneet toisin, jos minulla olisi ollut veli. Pikkusiskoni on aina ollut kiinnostunut ihan muista asioista, mikä on toki hyväkin, sillä näin pienen tilan jakaminen voisi olla hankalaa. 

Vaikka Knuutilan elämää voi pitää poikkeuksellisena 2020-luvun Suomessa, hänen omassa ystäväpiirissään tarina on tuiki tavallinen. 

– Iso osa ystävistäni on tullut opintojen kautta ja heillä on monilla hyvin samanlaisia elämäntilanteita. Ja täällä Somerollakin eletään niin lähellä maataloutta, että esikoiseni vauvakerhossa kaikilla vanhemmilla tuntui olevan joku linkki ruuantuotantoon – jos ei oman tai puolison ammatin kautta, niin vähintään isovanhempien kautta, Knuutila naurahtaa. 

Varsinais-Suomen Liitto järjestää Salossa työpajan luonto-, rannikko- ja saaristomatkailun kehittämisestä

IoT-campuksen rakennus Salossa.

 

Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon tiekarttatyön vuoden 2023 ensimmäinen kärkiteematyöpaja järjestetään keskiviikkona 22.3.2023 klo 12–16 Salossa IoT Campuksella. Työpajasarja aloitetaan luonto, -rannikko -ja saaristoteeman parissa ja myöhemmin paneudutaan muun muassa paikallis- ja kaupunkikulttuurin, historian ja ruokamatkailun mahdollisuuksiin unohtamatta läpileikkaavia digitalisaation, tiedolla johtamisen ja kestävän matkailun teemoja. Matkailun julkisen sektorin kehittäjät ja alan yrittäjät työskentelevät yhdessä ja tavoitteena on erityisesti yrityslähtöisen kehittämistyön ja hankkeistuksen edistäminen.

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Sweco Finland Oy:n kanssa, joka myös fasilitoi tilaisuuden. Työpaja aloitetaan auditoriossa yhteisillä työpajasarjaa, hankerahoitusta sekä aiheena olevia kärkiteemoja koskevilla alustuksilla, joiden jälkeen syvennytään matkailun kehittämishankkeiden sekä -toimenpiteiden ideointiin työryhmätyöskentelyn keinoin.

Ilmoittauduthan viimeistään 15.3.2023 mennessä tästä.

Tilaisuus järjestetään läsnäolotilaisuutena Salo IoT Campuksella, osoitteessa Joensuunkatu 7, Salo

Varsinais-Suomen Liitto toivoo, että osallistujat valjastavat kokemuksensa ja asiantuntemuksensa työpajan käyttöön esittämällä käsiteltäviin aihealueisiin liittyviä huomioita Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämistarpeista sekä mielessä orastavia ratkaisuvaihtoehtoja. Työryhmien tehtävänä on yhteistyössä kirjata hankkeistettavat ideat ylös ja pohtia mm. potentiaalisia hankkeiden osallistujia ja vetäjiä.

Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekarttaan 2021–2027 voit tutusta myös etukäteen Varsinais-Suomen liiton sivuilla.

Tilaisuuden kutsu pdf-muodossa!

Johanna Mattila aloitti ELY-keskuksen maaseutupalveluiden uutena kehittämispäällikkönä

Johanna Mattila ELY-keskuksen aulassa.

 

EU:n maatalouspolitiikan rahoituskausi on juuri vaihtunut ja sen paikallista toimeenpanoa Varsinais-Suomessa on saatu tekemään monille tuttu kasvo.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalveluiden uutena kehittämispäällikkönä aloitti 1. helmikuuta FM Johanna Mattila (s.1980). Mattila on monille maaseudun kehittämisen parissa työskenteleville sidosryhmille tuttu, sillä hän ehti tehdä 16-vuotisen uran Turun yliopistolla ruokaketjun ja maaseudun kehittämisen parissa. Lisäksi hän on työskennellyt Ruokavirastossa elintarviketurvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. 

Mattila on valmistunut maisteriksi elintarvikekehityksestä ja lisäksi hänellä on vahva tausta kauppatieteistä. Kehittämispäällikkönä hänen vastuullaan on ennen kaikkea Varsinais-Suomen maaseutuohjelman 2023–2027 toimeenpano ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen.

– Työsarkaa riittää nyt, kun uusi ohjelmakausi on juuri alkamassa. Tämä on myös hyvä hetki vähän miettiä, voisiko joitain asioita tehdä toiselle tavalla. Erityisesti haluan panostaa avoimeen tiedon vaihtoon ja siihen, että kehittämistyössä keskustelut eri tahojen kanssa käydään saman pöydän ääressä, Mattila kommentoi. 

Uusi ohjelmakausi ja uudet painopisteet

Varsinais-Suomen uudessa maaseutuohjelmassa on viisi painopistettä: alkutuotanto, ruokaketju, maaseutu- ja saaristomatkailu, maaseudun monipuolinen yrittäjyys sekä asuminen ja hyvä elämä maaseudulla. 

– Minun syvimmälle menevä substanssiosaaminen liittyy alkutuotantoon ja ruokaketjuun. Matkailukin on läheinen teema, sillä olen ollut mukana kehittämässä ruokamatkailua ja sitä kautta ollut mukana esimerkiksi Varsinais-Suomen matkailun tiekarttatyössä.

Myös varsinaissuomalainen yritystoiminta on tullut Mattilalle tutuksi aikaisemmissa työtehtävissä. 

– Nykyisessä koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä mikroyritykset kohtaavat aika samanlaisia haasteita riippumatta toimialasta. Nyt pitäisi löytää keinoja varautumiseen ja muutosvalmiuden kehittämiseen. Suurien muutosten vuoksi juuri nyt on tärkeää pitää yllä myös sellaista positiivista kehittämispöhinää ja tarjota elinkeinoelämälle innostavia syötteitä.

Asuminen ja hyvä elämä maaseudulla on sellainen teema, jossa tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi kuntien ja yhdistysten kanssa. Mattila on toiminut aiemmin Leader Varsin Hyvän hallituksessa ja uskoo, että juuri Leader-ryhmät pystyvät tarjoamaan hyviä työkaluja muun muassa ohjelman viidennen teeman toimeenpanossa.

Yhteistyötä eri sidosryhmien ja rahastojen välillä

EU:n maaseuturahoitusta myöntävät Varsinais-Suomessa ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli. 

Lisäksi ohjelman toimeenpanossa tehdään avointa yhteistyötä muiden rahastojen ja kehittämisohjelmien sekä esimerkiksi Varsinais-Suomen Liiton kanssa. 

– Meidän yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että paikalliset hyvät ideat kanavoituvat oikeisiin ohjelmiin. Esimerkiksi ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä voidaan tukea useamman ohjelman avulla, Mattila toteaa. 

– Maaseutuohjelmassa on nyt sellaisia uusia työkaluja, joiden avulla pystytään tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista tai jopa hillitsemään sitä. Kestävyys on maaseutuohjelmassa  kantava teema sen kaikissa ulottuvuuksissa. Ympäristön kestävyyden lisäksi pitää aina miettiä myös taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, hän jatkaa. 

Metsästystä ja puutarhan hoitoa

Varsinais-Suomen maaseutu on Johanna Mattilalle tuttua työelämän lisäksi myös vapaa-ajan kautta.

– Olen kotoisin Piikkiöstä, ja kun perhe alkoi kasvaa, veri veti takaisin Piikkiönlahden rannoille. Siellä olemme nyt asuneet viimeiset kymmenen vuotta puolisoni ja kahden kouluikäisen lapseni kanssa. 

Myös hänen harrastuksensa liittyvät maaseutuun. Korona-aikana Mattila suoritti metsästyskortin ja samoihin aikoihin hän sai innostuksen kotipuutarhan hoitoon. Perheen kanssa yhdessä he viettävät usein vapaa-aikaa luontopoluilla. 

Varsinais-Suomen tiloilla kokeillaan ilmastokestävän maatalouden ratkaisuja

Mies puhuu mikrofoniin pellon laidalla ja yleisö seuraa.
Kuvaaja: Katariina Yli-Heikkilä.

 

Viljelijät pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutokseen tai jopa hidastamaan sitä monilla eri tavoilla, esimerkiksi kasvivalinnoilla, viljelykierrolla, maan kasvunkuntoa parantamalla tai vaikka pitämällä maat nurmipeitteisinä kasvukauden ulkopuolella. Tietoa on tarjolla paljon, mutta nyt Varsinais-Suomessa tarjotaan apua myös käytännön kokeiluihin tila- ja lohkotasolla.

Varsinais-Suomessa on parhaillaan käynnissä Tieto käyttöön, hiili peltoon (Hiilipelto) -hanke, jonka tavoitteena on edistää ilmastokestävää maataloutta. Hankkeessa jalkautetaan tutkittua tietoa viljelijöille, kokeillaan hyviksi testattuja käytäntöjä ja arvioidaan niiden vaikutuksia tilatasolla ja erilaisilla lohkoilla. 

Hankkeessa perustettiin paikallisista viljelijöistä kaksi pienryhmää syksyllä 2022, ja yksi ryhmä perustetaan vielä maaliskuussa. Haku viimeiseen pienryhmään on auki 28.2. asti. Ryhmien tapaamisia on muutaman kerran vuodessa syksyyn 2024 asti ja niihin osallistuminen on maksutonta. 

Pienryhmäneuvonta tarjoaa viljelijöille tietoa ja osaamista ilmastokestävän maatalouden menetelmistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta omalla tilalla. Tarkoitus on perehtyä esimerkiksi hiilen sidontaan, maan kasvukunnon parantamiseen, pellon vesitalouteen ja sadontuottokykyyn. Tavoite on myös analysoida peltojen viljavuutta.

Hanketta koordinoivat ProAgrian ympäristö- ja luomuasiantuntija Satu Paananen ja kasvituotannon asiantuntija Kati Knuutila.

– Tässä hankkeessa haluamme viedä teoreettisen tiedon käytäntöön ja löytää uusia hyviä toimintatapoja tiloille, kommentoi Paananen.

– Myös verkostoituminen muiden viljelijöiden kanssa on yksi tärkeä osa hanketta. Pienryhmissä pystytään jakamaan sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Ryhmissä on mukana hyvin erilaisia tiloja: isoja ja pieniä, tavanomaisia ja luomuja, kasvinviljelyyn keskittyviä ja kotieläintiloja, kertoo Knuutila. 

Lisäksi kaikille hankkeessa mukana oleville tiloille tehdään alkukartoitukset, joita analysoidaan ryhmissä tilakohtaisten toimenpiteiden löytämiseksi ja ympäristöohjelmien tekemiseksi.

– Tavoitteena on tietysti sekin, että toimenpiteillä olisi positiivinen vaikutus taloudellisesti. Monet toimenpiteet ovat kuitenkin sellaisia, että taloudellinen hyöty tulee vasta vuosien viiveellä. Siksi tätä työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti, Knuutila lisää. 

Edellisten hankkeiden työkalut käyttöön

Mies puhuu mikrofoniin traktorin edessä pellon reunalla.
Pellonpiennarpäivä Loimaalla 21.9.2022. Kuva: Essi Jokela.

Vastaavien teemojen parissa on toteutettu hankkeita aikaisemminkin. Moni pienryhmien viljelijöistä onkin ollut mukana esimerkiksi MTK:n Maan vesitalous- ja kasvukunto -hankkeessa tai Carbon Action -hankkeissa. Hiilipelto-hanke myös hyödyntää aikaisemmissa hankkeissa tuotettuja työkaluja, esimerkiksi ympäristökioski-sovellusta, hiilikartoitustyökalua, LumoVesi-työkalua ja hiililaskuria. 

– Tässä hankkeessa saatavat kokemukset ja löytämämme hyvät käytännöt kerätään lopuksi pienryhmien intraan ja julkaistaan sitten kokonaisuutena, jotta muutkin pääsevät hyötymään hankkeen tuloksista, Paanenen kertoo. 

Suunnitteilla on myös kaikille avoin koulutussarja, jossa käydään läpi asioita, joita hankkeen aikana opitaan. 

Pellonpiennarpäiviä ja podcasteja

Ihmisiä pellolla.
Pellonpiennarpäivä Tuorlassa 5.7.2022. Kuva: Katariina Yli-Heikkilä.

Hankkeessa järjestetään pienryhmätoiminnan lisäksi koulutuksia, tilavierailuja ja pellonpiennarpäiviä eri teemoilla. Pellonpiennarpäivät aloitettiin heinäkuussa 2022 Kaarinasta Tuorlan koulutilalta, jossa tutustuttiin hiilensidonnan menetelmiin ja havainnointiin asiantuntijoiden johdolla. Syyskuussa hanke järjesti tapahtuman Loimaalla Novidan koulutilalla, jossa perehdyttiin keväällä 2022 perustettuihin kerääjäkasvikoelohkoihin. Sekä Tuorlan että Novidan koulutilat toimivat hankkeessa seurantatiloina, joissa voidaan kokeilla ja havainnoida monenlaisia uuteen tietoon perustuvia toimenpiteitä.

Lisäksi hankkeessa tehdään podcastia. Hiilipelto-hankkeen tuottamia jaksoja on julkaistu nyt kolme Kasvua-podcast-sarjassa. Ensimmäisessä osassa keskustellaan hiilensidonnan mahdollisuuksista savimailla ja sen merkityksestä maan kasvukunnolle. Toisessa jaksossa keskustellaan ilmastokestävistä viljelyratkaisuista talouden näkökulma huomioiden. Kolmas jakso käsittelee EU:n maaseutupolitiikan rahoituskautta 2023–2027. Se onkin aihe, joka viljelijöitä nyt puhuttaa. 

Nyt vasta tutustutaan uuteen ohjelmaan ja odotetaan lopullisia ohjeita ja tulkintoja. Kaikilla on vielä tässä vaiheessa vähän epävarmuutta, joten on hyvä pohtia yhdessä esimerkiksi uuden kauden ympäristövaatimuksia ja kasvivalintoja, Satu Paananen kommentoi.

 

Hanketta koordinoi ProAgria Länsi-Suomi. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Valonia ja MTK Varsinais-Suomi. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö ja se jatkuu lokakuuhun 2024 asti.

Uudessakaupungissa kehitetään älykästä teknologiaa ikääntyneiden hoivan tueksi

Kaksi miestä Inlisolin paidoissa pitelee käsissään valkoisia sensoreita.

 

Lähes jokainen tuntee jonkun yksin asuvan ikäihmisen, jonka hyvinvoinnista omaiset murehtivat. Uudessakaupungissa kehitetään terveysteknologiaa, jonka avulla yritetään luoda hoitajille lisää aikaa, omaisille mielenrauhaa ja ikäihmisille itselleen turvallisuuden tunnetta. 

Vuonna 2021 Leader Ravakka myönsi perustamistuen Uudessakaupungissa toimivalle teknologiayritys Inlisol Oy:lle. Perustamistuen avulla start up -yritys sai tehtyä demon ikäihmisille suunnatusta palvelusta, jossa kotiin asennettavat sensorit mittaavat tutkateknologian avulla tilassa olevan ihmisen sijaintia, liikkeitä ja asentoja. Palveluun luotu älykäs teknologia pystyy muun muassa sensorien lähettämän datan avulla huomaamaan, jos huoneessa oleva henkilö vaikka kaatuu – ja tekemään siitä hälytyksen omaiselle tai hoitajalle. 

Jos sensori on korkeintaan kahden metrin päässä ihmisestä, sen avulla pystytään tarkkailemaan myös sydämen lyöntejä ja hengitystä. Tulevaisuudessa järjestelmän uskotaan auttavan jopa uniapnean tai dementian varhaisten merkkien tunnistamisessa. 

Inlisolin yrittäjät Aki Nummela ja Amin Torabi pitävät perustamistukea avaimena start upin alkutaipaleen menestykseen. 

– Perustamistuki tuli meille todella tärkeään hetkeen. Sen avulla saimme tehtyä demohuoneen, jonka esittelimme sitten Uudenkaupungin vanhustenhoitoyksikölle. Demon avulla saimme vakuutettua myös ensimmäiset enkelisijoittajat. Sen jälkeen pääsimme tekemään prototyyppiä ja pilotoimaan sitä EAKR-rahoituksella, kertoo Nummela.

Tällä hetkellä yritys viimeistelee liiketoimintasuunnitelmaansa, etsii asiakkaita ja uutta rahoitusta. Samaan aikaan taustalla tehdään koko ajan tutkimustyötä ja teknistä kehitystä.

– Saimme juuri Tampereen yliopistosta väitöskirjatutkijan meille töihin vuodeksi. Hän väittelee sosiaalisesta eristäytyneisyydestä ja yksinäisyydestä ja auttaa meitä määrittelemään tutkimus- ja innovaatioprosesseja, Nummela iloitsee.

Inlisol tekee yhteistyötä myös Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. 

Tokiosta Uuteenkaupunkiin

Valkoinen sensori henkilön kädessä.
Sensori ei ole kamera, vaan ennemminkin tutka. Yhdellä sensorilla pystytään analysoimaan noin 20–25 neliötä. Jos tilassa on esimerkiksi tietokoneen näyttö tai jokin muu esine, jonka taakse korkeataajuuksinen radiosignaali ei pääse, älykäs teknologia osaa paikata kuolleet kulmat.

Uudestakaupungista kotoisin oleva Aki Nummela ja norjalainen Amin Torabi tapasivat toisensa Tokiossa vuonna 2003 työskennellessään molemmat Nokialla. Sieltä Nummelan matka jatkui Pekingiin ja Torabin matka Berliiniin. Kun yhteinen yritysidea syntyi, he päätyivät yrittäjiksi Uuteenkaupunkiin, etätyötila Messiin. 

– Maailma on niin digitaalinen, että huipputason teknologiayrityksen voi perustaa oikeastaan mihin tahansa. Uuteenkaupunkiin tulo oli hyvä ratkaisu, sillä Akilla oli täällä valmiiksi hyvät verkostot ja täältä löysimme myös rahoittajia, jotka uskoivat ideaamme. Tavoite on hioa tuote kuntoon Suomessa ja lähteä sen jälkeen markkinoimaan sitä myös kansainvälisesti, Torabi kommentoi. 

Inlisolilla on ollut hyvä yhteistyö myös Uudenkaupungin vanhustyön kanssa. Viime vuonna he asensivat sensoreita yhteensä kymmeneen kohteeseen: kuntoutus- ja arviointiosasto Kuunarin asiakkaiden huoneisiin, hoitokoti Reimariin ja kotihoidon piirissä olevien ikäihmisten koteihin. Nyt kun uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, tavoitteena on päästä yhteistyöhön Varsinais-Suomen ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa. 

Nykyiset sensorit on suunniteltu hoivatyön tueksi yksiöihin ja kaksioihin. Vielä ei olla siinä pisteessä, että tuotetta voisi markkinoida yksittäisille kuluttajille tai isoihin omakotitaloihin, mutta tulevaisuudessa senkin pitäisi olla mahdollista. 

Teknologiasta ratkaisu hoitajapulaan

Ikäihminen pitää kädestä kiinni nuorempaa henkilöä.
Yrityksen nimi Inlisol tulee sanoista inlife solutions (elämän ratkaisuja).

Nummela on aikoinaan opiskellut tietoliikennetekniikkaa ja valmistuu pian maisteriksi terveysteknologiasta. Torabi taas on elektroniikan ja IOT-järjestelmien asiantuntija. 

– Vaikka meillä on molemmilla pitkä työkokemus teknologian kehittämisestä, tämä on yksi vaikeimmista projekteistamme. Mutta vaikka kehitystyö on monimutkaista, se ei ole mahdotonta. Ja se motivoi yrittämään, että uskomme tämän olevan tuote, jota todella tarvitaan, Nummela sanoo. 

Väestön ikääntyminen on ongelma jo monissa yhteiskunnissa. Inlisolissa uskotaan, että teknologian avulla voidaan tulevaisuudessa helpottaa hoitajapulaa. Laitteet eivät voi korvata ihmistä kokonaan, mutta niiden avulla hoitajien harteilta saadaan poistettua sellaista tarkistavaa työtä, johon kuluu nyt paljon aikaa.

Amin Torabilla on aiheesta kokemusta myös omaisen näkökulmasta.

– Englannissa asuvat appivanhempani tarvitsivat paljon apua kotona ennen kuin he muuttivat hoitokotiin. Silloin vasta havahduin siihen, miten ikäihmisten kodeissa ei ole teknologiaa. Vaikka muussa yhteiskunnassa eletään edistyksellisen teknologian keskellä, monella ikäihmisellä ei ole edes Internet-yhteyttä, hän kommentoi. 

– Hoitajapula tulee olemaan valtava ongelma tulevaisuudessa, kun maapallon väestö ikääntyy. Tämä on se ongelma, jonka me haluamme ratkaista, Aki Nummela päättää.

Yli 20 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen Leader-ryhmille!

Viisi naista vierekkäin Säätytalolla.
Ulla Kallio, Maarit Teuri, Pia Poikonen, Minna Boström ja Taina Sainio.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan hanke- ja yritystukia maaseudun paikalliseen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa rahoituskaudella 2023–2027.

Kaikki Suomen 52 Leader-ryhmää allekirjoittivat perjantaina 10. helmikuuta Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sopimukset EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudelle 2023–2027 Helsingin Säätytalolla. 

Varsinais-Suomessa Leader-työtä jatkavat aiempien kausien tavoin Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.

Varsinais-Suomen ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisen Leader-toiminnan julkinen rahoitus tälle kaudelle on noin 230 miljoonaa euroa. 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien rahoituskehykset:

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ja niiden rahoituskehykset kartalla.

Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja sekä tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti. 

Varsin Hyvä tavoittelee vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua

Neljä ihmistä allekirjoittaa papereitä pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Varsin Hyvän sopimuksen allekirjoittivat toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Lietoon kuuluva Tarvasjoki siirtyi tämän vuoden alusta Varsin Hyvään Jokivarsikumppaneista. 

Yhdistyksen paikallinen kehittämisstrategia on nimeltään Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä Turun seutu.

– Vetävällä tarkoitetaan yhdistystoiminnan ja elinkeinoelämän vetovoimaa, vireällä elinvoimaa ja hyvinvointia, välittävällä kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa sekä vihreällä kestävää kehitystä. Kehittämisstrategia on laajan osallistavan valmistelun tulosta. Jokaisella alueemme asukkaalla ja toimijalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön, Poikonen kertoo.

I samma båt – Samassa veneessä kehittää saariston elinvoimaa

Neljä ihmistä allekirjoittavat papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän  puheenjohtaja Siv Holmgren ja toiminnanjohtaja Minna Boström sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmää edustivat Säätytalolla toiminnanjohtaja Minna Boström ja puheenjohtaja Siv Holmgren. Yhdistys tukee maaseudun ja saariston kehittämistä Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa. 

– Uuden kauden strategiassamme on neljä painopistettä: älykkäät kylät, matkailu, lähiruoka ja ympäristötoimet. Uudella kaudella on mahdollista hakea aikaisemmilta kausilta tuttujen yritystukien ja yleishyödyllisten kehittämishankkeiden lisäksi esimerkiksi pienhankkeita, eli alle 8 000 euron hankkeita ja uusille yrittäjille suunnattuja yritysseteleitä, Boström esittelee.

Jokivarsikumppanit näkee elinvoiman pito- ja vetovoimatekijänä

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Jokivarsikumppaneista Säätytalolle lähtivät toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino. Jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Somero. Sen uudessa strategiassa on kolme painopistealuetta: elinvoimaisuuden infrastruktuuri, yhteisöllisyys pito- ja vetovoimana sekä monimuotoisuus elinkeinoissa ja työpaikoissa. 

– Uusien yritystukimuotojen myötä yritämme tuoda entistä laajempaa näkökulmaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat ympäristö- ja ilmastotoimet sekä älykkäät kylät, Sainio lisää. 

Ravakka teki Suomen parhaan strategian

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ravakan puheenjohtaja Kari Mäkelä ja toiminnanjohtaja Ulla Kallio sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Ravakkaa edustivat allekirjoitustilaisuudessa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja puheenjohtaja Kari Mäkelä. Ravakan alueeseen kuuluu Laitila, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Pyhäranta ja Rauma. Eurajoki siirtyi vuodenvaihteessa Ravakasta Leader Satasiltaan. 

Ravakan uusi kehittämisohjelma Luotsi sai Leader-valintakomitealta parhaimmat pisteet koko Suomessa.  Luotsin laatimiseen osallistui arviolta 2 500 ihmistä.

– Ohjelmassa kuuluu alueemme asukkaiden, yhdistysten, yritysten, asiantuntijoiden ja nuorten ääni. Suuri kiitos kaikille strategian tekoon osallistuneille! Luotsi-strategian tavoitteena on edistää elinvoimaa elinkeinoista, luoda mahdollisuuksia matkailusta, tehdä älykkäästi yhdessä ja luoda mahdollisuuksia virkistävään vapaa-aikaan, Kallio kommentoi. 

Ykkösakseli tavoittelee sujuvaa arkea ja tulevaisuuteen varautumista

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ykkösakselin puheenjohtaja Kai Nousiainen ja toiminnanjohtaja Maarit Teuri sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Ykkösakselin sopimukseen tuli toiminnanjohtaja Maarit Teurin ja puheenjohtaja Kai Nousiaisen nimet. Ykkösakseli jatkaa maaseudun paikallista kehittämistä Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät Lohjan ja Salon kaupunkikeskustat.

Ykkösakseli sai rahoitusta yhteensä 4,8 miljoonaa. Myönnetystä rahoituksesta 3,8 miljoonaa käytetään hanketukiin ja vajaa miljoona Leader-ryhmänä toimimiseen eli alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivointiin ja neuvontaan.

– Olemme erittäin tyytyväisiä saamaamme rahoitukseen. Vuositasolla voimme myöntää hanke- ja yritystukia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin. Ykkösakselin uudessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi parempia lähipalveluja, sujuvaa arkea, elinvoimaisia mikroyrityksiä ja varautumista tulevaisuuteen, Teuri kertoo.

Välineitä aktiiviseen toimintaan

Mies pitää puhetta Säätytalolla ison yleisön edessä.
Antti Kurvinen.

Säätytalolla pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa puhuivat maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

– Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui. 

Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puolestaan esiin suomalaisen Leader-työn edistyksellisyyden kansainvälisesti arvioituna.

Leader-toimintaa on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä yli 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.

 

Lisätiedot:

Leader-ryhmien toiminnanjohtajat

  • Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
  • Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
  • Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
  • Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
  • Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434

Maa- ja metsätalousministeriö

 

Leader-grupperna i Egentliga Finland fick över 20 miljoner euro!

Leader-grupperna i Egentliga Finland fick över 20 miljoner euro!

Viisi naista vierekkäin Säätytalolla.
Ulla Kallio, Maarit Teuri, Pia Poikonen, Minna Boström och Taina Sainio.

 

Leader-grupperna i Egentliga Finland får under programperioden 2023–2027 dela ut över 20 miljoner euro i projekt- och företagsstöd för att utveckla landsbygden.

Fredagen den 10 februari undertecknade alla Finlands 52 Leader-grupper på Ständerhuset avtalen med Jord- och skogsbruksministeriet och Livsmedelsverket för EU:s landsbygdspolitiska finansieringsperiod 2023–2027.

I Egentliga Finland är grupperna liksom under tidigare perioder Varsin Hyvä som fungerar i Åbotrakten, I samma båt – Samassa veneessä som fungerar i skärgården, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit som fungerar i trakten av Loimaa och Somero, Ravakka som fungerar i Nystadsområdet och Satakunta samt Ykkösakseli som fungerar i Saloområdet och Nyland.

Grupperna i Egentliga Finland får under de närmaste fem åren dela ut över 20 miljoner euro för att utveckla landsbygden. Den offentliga finansieringen av Leaderverksamheten i Finland är under den här perioden omkring 230 miljoner euro.

I Egentliga Finland ser gruppernas finansieringsramar ut så:

  • Varsin Hyvä: 4 miljoner euro
  • I samma båt – Samassa veneessä: 2,8 miljoner euro
  • Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit: 4,2 miljoner euro
  • Ravakka: 4,8 miljoner euro
  • Ykkösakseli: 4,8 miljoner euro

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ja niiden rahoituskehykset kartalla.

Leader-grupperna är föreningar för utveckling av landsbygden. I deras verksamhet deltar områdets invånare och samfund som utvecklar området, som organisationer och kommuner i området. Med lokala åtgärder förbättrar man landsbygdens livskraft, utvecklar lokal service och näringar samt stöder mikroföretag och annan företagsamhet. Leader-grupperna beviljar EU-finansiering för lantliga utvecklingsprojekt och företagsstöd enligt sina egna lokala utvecklingsstrategier.

Varsin Hyvä vill göra Åbotrakten lockande, pigg, engagerad och grön

Neljä ihmistä allekirjoittaa papereitä pöydän ääressä.
Antti Kurvinen, Pia Poikonen, Päivi Paavilainen och Antti-Jussi Oikarinen.

För Varsin Hyväs del var det verksamhetsledare Pia Poikonen och ordförande Päivi Paavilainen som skrev under avtalet. Varsin Hyvä har ett område som inkluderar S:t Karins, Lundo, Masku, Nådendal, Nousis, Pemar, Reso, Rusko, Sagu, Tövsala och Åbos glesbygdsområden. Tarvasjoki som är en del av Lundo överfördes i början av året till Varsin Hyvä från Jokivarsikumppanit.

Föreningens lokala strategi heter Åbotrakten som lockar förnuftigt, piggt, engagerat och grönt.

– Med lockande menar vi dragningskraften i föreningsverksamheten och näringslivet, med pigghet livskraft och välfärd, med engagemang kulturarv och lokalhistoria samt med grön hållbar utveckling. Strategin har vuxit fram i en beredning på bred bas. Varje invånare och aktör inom vårt område har haft möjlighet att påverka dess innehåll, berättar Poikonen.

I samma båt – Samassa veneessä utvecklar skärgårdens livskraft

Neljä ihmistä allekirjoittavat papereita pöydän ääressä.
Antti Kurvinen, Siv Holmgren, Minna Boström och Antti-Jussi Oikarinen.

I samma båt – Samassa veneessä representerades i Ständerhuset av verksamhetsledare Minna Boström och ordförande Siv Holmgren. Föreningen stöder utvecklingen av landsbygd och skärgård i Pargas, Kimitoön och Gustavs.

– Vi har fyra tyngdpunkter i vår strategi för den nya perioden: smarta byar, turism, närmat och miljöåtgärder. Förutom företagsstöden och de allmännyttiga utvecklingsprojektstöden som är bekanta från tidigare perioder kan man under den nya perioden också ansöka om stöd för små projekt, alltså sådana under 8000 euro, samt företagssedlar för nya företagare, berättar Boström.

Jokivarsikumppanit ser livskraften som en adhesions- och attraktionsfaktor

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Antti Kurvinen, Taina Sainio, Antti Leino och Antti-Jussi Oikarinen.

Från Leader-grupp Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit var det verksamhetsledare Taina Sainio och viceordförande Antti Leino som mötte upp i Ständerhuset. 

Jokivarsikumppanit har kommunerna Aura, Koski TL, Loimaa, S:t Mårtens, Oripää, Pöytis och Somero som sitt område. Dess nya strategi har tre tyngdpunktsområden: infrastruktur för livskraft, social sammanhållning som kvarhållande och attraherande kraft samt mångsidighet i näringsliv och arbetsmarknad.

– Med nya slags företagsstöd försöker vi ta ett mera vidsynt grepp på hur vi utvecklar näringslivet. Genomgående teman i programmet är miljö- och klimatåtgärder samt smarta byar, tillägger Sainio.

Ravakka gjorde Finlands bästa strategi

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Antti Kurvinen, Kari Mäkelä, Ulla Kallio och Antti-Jussi Oikarinen.

Leader Ravakka representerades vid undertecknandet av föreningens verksamhetsledare Ulla Kallio och ordförande Kari Mäkelä. Till Ravakkas område hör Letala, Nystad, Vemo, Virmo (Mynämäki) Pyhäranta och Raumo. Euraåminne överfördes vid årsskiftet från Ravakka till Leader Satasilta.

Leaders urvalskommitté gav Ravakkas nya utvecklingsprogram Luotsi (Lotsen) de högsta poängen i hela Finland. Uppskattningsvis 2 500 personer deltog i utvecklandet av Luotsi.

– I programmet hör man vårt områdes invånares, föreningar, företags, experters och ungdomars röster. Ett stort tack till alla som deltagit i strategiarbetet! Målet för Luotsistrategin är att främja livskraft via näringarna, skapa möjligheter inom turismen, jobba ihop på smarta sätt och ge förutsättningar för en meningsfull fritid.

Ykkösakseli eftersträvar en fungerande vardag och beredskap för framtiden

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Antti Kurvinen, Kai Nousiainen, Maarit Teuri och Antti-Jussi Oikarinen.

Det var verksamhetsledare Maarit Teuri och ordförande Kai Nousiainen som satte sina namn under Ykkösakselis avtalspapper. Föreningen fortsätter att utveckla landsbygden lokalt i Salo, Högfors, Lojo och Vichtis. Själva de urbana centrumen i Salo och Lojo får inte Leaderfinansiering.

Ykkösakseli fick sammanlagt 4,8 miljoner euro i finansiering. Av pengarna används 3,8 miljoner till projektstöd och en knappa miljon till Leader-gruppens verksamhet, dvs aktivering och rådgivning för områdets invånare, samfund och företag.

– Vi är mycket nöjda med finansieringen vi fått. På årsnivå kan vi bevilja ungefär lika mycket projekt- och företagsstöd som tidigare. Ykkösakselis nya strategi siktar på bättre lokal service, en fungerande vardag, livskraftiga mikroföretag och beredskap för framtiden, berättar Teuri.

Instrument för aktiv verksamhet

Mies pitää puhetta Säätytalolla ison yleisön edessä.
Antti Kurvinen.

Vid undertecknandet på Ständerhuset talade jord- och skogsbruksminister Antti Kurvinen och kanslichef Jaana Husu-Kallio.

– Leaderverksamheten har befäst sin plats som lokal utvecklingsaktör. Lokala åtgärder främjar förutom människors och miljöns välfärd, biodiversiteten och dämpandet av klimatförändringen. Leader uppmuntrar landsbygdens invånare och ger dem verktyg för aktiv verksamhet. Det i sin tur stärker demokratin, sade Kurvinen.

Kanslichef Jaana Husu-Kallio för sin del lyfte fram hur avancerat det finländska Leaderarbetet är i internationell jämförelse.

Det finns Leaderverksamhet överallt på den finländska landsbygden, och över 2,5 miljoner människor bor i landsbygdsområden med tillgång till Leaderfinansiering. Finansieringen av Leaderverksamheten kommer ur EU:s landsbygdsfond samt statens och kommunernas budgeter. Det kompletteras alltid också av de sökandes privata finansiering.

 

Tilläggsuppgifter:

Verksamhetsledarna för Leader-grupperna

  • Leader Ravakka: Ulla Kallio, tel. 044 034 4345
  • Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, tel. 0400 718 913
  • Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, tel. 050 338 3867
  • Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri,tel. 0400 982 236
  • Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, tel 044 067 4434

Jord- och skogsbruksministeriet

  • Laura Jänis, tel. 029 5162090, laura.janis@gov.fi

 

Yli 20 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen Leader-ryhmille!