Lähiruoka Naantalin alueen vetovoimatekijäksi

Ruoka-annos lautasella.

 

Lähimakuja Naantalin saaristosta -hankkeella on pyritty lisäämään saariston lähiruuan tunnettuutta Naantalin alueella ja nostamaan Naantalin imagoa ruokakaupunkina. Hankkeessa on muun muassa verkostoitu alueen ravintolayrittäjiä ja tuottajia keskenään sekä otettu lähiruoka osaksi kaupungin ateriapalvelua. Sen yhteydessä myös luotiin saaristoon uusi lähiruokaan keskittynyt tapahtuma Röölän sadonkorjuumarkkinat.


Naantali on suomalaisten keskuudessa tullut tunnetuksi erityisesti kauniista vanhasta kaupungistaan, Muumimaailmasta ja vilkkaasta vierasvenesatamasta, mutta myös saaristo ja sen lähiruoka nähdään kaupungin strategiassa merkittävänä vetovoimatekijänä. Siksi alusta alkaen oli selvää, että lähiruokaan liittyvää toimintaa kannattaa alkaa kehittää alueella. Idea Lähimakuja Naantalin saaristosta -hankkeeseen tuli alun perin seudun yrittäjiltä itseltään.

Aloite hankkeeseen tuli nimenomaan saaristolaisilta yrittäjiltä. Yrittäjät olivat muutenkin erittäin aktiivisia myös hankkeen suunnittelussa, kertoo Naantalin kaupungin viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää.

Mukana hankkeessa oli alusta alkaen myös paikallisia tuottajia. Hankkeen avulla pyrittiinkin luomaan kestäviä verkostoja paikallisten lähiruoan tuottajien ja matkailuyritysten välille järjestämällä heille verkostoitumistilaisuuksia. Näin paikalliset ravintolat ja myyntipisteet saivat lähiruokaa myös omiin tuotevalikoimiinsa.

– Yrittäjien välisiä verkostoja on ollut aikaisemmin jonkin verran, mutta hankkeen aikana ilmeni, että monikaan ei ole tietoinen saariston tuottajien tarjonnasta. Tavoitteena oli siis uusien yhteistyöverkostojen synnyttäminen. Luulen, että tilaisuuksista lähti liikkeelle monta yhteistyökuviota, kertoo Visit Naantalin toimitusjohtaja Tarja Rautiainen.

Visit Naantalin ja Naantalin kaupungin vetämä hanke sai alussa Varsin Hyvä ry:n Leader-rahoitusta, jolla katettiin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista.

Kauniin vanhan kaupungin ja vierasvenesataman lisäksi lähiruoka ja laadukkaat ravintolapalvelut ovat yksi Naantalin kaupungin suurimmista vetovoimatekijöistä.

Lähiruokaa myös kaupungin ateriapalveluille

Verkostoitusmistilaisuuksien lisäksi lähiruokaa päätettiin tuoda tarjolle myös kaupungin ateriapalveluihin, joissa aloitettiin lähiruokapäivät. Ateriapalvelussa on lähinnä käytetty lähituottajien vihanneksia, mutta myös jonkin verran paikallista kalaa. Yhteistyössä muiden Suomen lähiruokahankkeiden kanssa kehitetty lähikalapihvi on edelleen ateriapalvelun valikoimissa.

– Pihveihin käytetään erityisesti särkeä ja lahnaa, mikä on varsinainen ympäristöteko, kertoo Tiina Rinne-Kylänpää.

Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut ateriapalveluun kuuluvien aterioiden suuri määrä. Pienten lähituottajien yksi tuotantoerä ei riitä kattamaan 4200 ateriaa päivässä, joten ateriapalveluissa päädyttiinkin ottamaan käyttöön lähiruokapäivät sen sijaan, että lähiruokaa olisi jatkuvasti tarjolla.

Seudun ravintolat ovat myös lisänneet valikoimiinsa lähiruokaa. Ravintoloissa käytetään etenkin paikallista lihaa ja lihajalosteita, mutta kysyntää muillekin lähituotteille on.  Rinne-Kylänpään ja Rautiaisen mukaan hyvä keino lisätä lähituotteiden menekkiä ravintoloissa on tarinallistaminen eli tuotteiden alkuperästä kertominen asiakkaille. Lähiruokaa on hankkeessa tehty tunnetuksi myös julkisuuden henkilöiden avulla. Mukana ovat olleet muun muassa Aki Wahlman, Pekka Terävä ja Teresa Välimäki.

– Lähiruokahankkeen päätyttyä saimme Varsinais-Suomen liitolta rahoitusta, jolla päätimme järjestää ravintoloille konsultaatiota. Aki Wahlman on jo käynyt paikallisissa ravintoloissa antamassa neuvoja lähiruoan hyödyntämisestä, kertoo Tiina Rinne-Kylänpää.

Varsinais-Suomen liiton tuella käynnistettiin myös ruokakummitoiminta. Paikalliset ruokakummit jakavat ruokaohjeita ja kertovat omista ruokatottumuksistaan Delicious Side of Naantali -verkkosivustolla, mistä löytyy myös tarinoita paikallisista tuottajista ja yrittäjistä.

Tarja Rautiainen (vas.), Mari Äikää ja Tiina Rinne-Kylänpää esittelevät
Visit Naantalin kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevan Unikeko Shopin valikoimaa. Mari Äikään omistamassa puodissa myydään paikallisia tuotteita.

Hanke synnytti uuden tapahtuman saaristoon

Hankkeessa luotiin myös alueelle uusi tapahtuma, Röölän sadonkorjuumarkkinat. Tapahtumalla on pyritty saamaan näkyvyyttä Naantalin saariston lähiruokatoimijoille, ja sillä on ollut suuri merkitys myös Röölän kylälle. Kävijämäärä nousi vuonna 2020 jopa tuhanteen kävijään.

– Olemme iloisia siitä, että olemme päässeet tekemään tapahtumaa yhdessä Paraisten kanssa. Röölän torilla on ollut joka vuosi toistakymmentä myyjää, ja vaikka alue on pieni, on tapahtumalla silti vielä kasvunvaraa, kertoo Tarja Rautiainen.

Päävastuu tapahtuman toteuttamisesta on ollut Röölän kylätoimikunnalla, joka oli mukana hankkeessa heti alusta alkaen.

–  Hanke on tukenut kyläyhdistystä, mutta he ovat itse hankkineet tapahtumaan muun muassa myyjät. Se on ollut iso työ pieneltä kyläyhdistykseltä, kehuu Tiina Rinne-Kylänpää.
Röölän Sadonkorjuumarkkinat on tarkoitus järjestää kolmannen kerran kesällä 2021.

Puodista löytyy tuotteita joka lähtöön – paikallista hunajaa, pastaa, mausteseoksia, mehuja ja hilloja

Lähiruoka tunnetuksi jatkossakin

Hanke on antanut lähiruoan tuottajille mahdollisuuden kasvattaa toimintaansa ja verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa. Vaikka hanke on virallisesti päättynyt, aiotaan verkostoitumistilaisuuksia järjestää jatkossakin. Visit Naantali ja Naantalin kaupunki jatkavat The Delicious Side of Naantali -ruokasivuston ylläpitoa, ja uusia yrityksiä lisätään sivuille säännöllisesti. Myös lähiruokaan liittyvää kummitoimintaa olisi tarkoitus kehittää edelleen.

– Tulevaisuudessa olisi lisäksi hyvä tehdä paikallisista tuottajista lista, jota ravintoloitsijat voisivat hyödyntää raaka-aineita hankkiessaan, lisää Tarja Rautiainen.

Rinne-Kylänpää ja Rautiainen korostavat, että vaikka lähiruoka on usein kalliimpaa kuin pienemmillä tuotantokustannuksilla kaukana tuotettu ruoka, ovat kuluttajat silti valmiita maksamaan paikallisuudesta.

– Ihmiset ovat myös valmiita matkustamaan hyvän ruoan perässä. Vaikka ravintola sijaitsisi pitkän matkan päässä, laadukas ruoka saa silti ihmiset liikkeelle, päättää Rautiainen.


Nina Maunuaho

Aurinko helli Euroopan kansallispuistopäivänä luontoon lähteneitä etätyöläisiä

Taina Simola Kurjenrahkan kansallispuistossa. Takana näkyy nuotiopaikka.
Taina Simola etätöissä Kuhankuonolla.

 

Maanantaina 24. toukokuuta vietettiin Euroopan kansallispuistojen päivää, jonka kunniaksi Outdoor Leader -hankkeissa mukana olleet Leader-ryhmät haastoivat ihmiset lähtemään etätöihin ulos. Haasteeseen pystyi osallistumaan vaikka omasta lähimetsästä käsin, mutta lisäksi tarjolla oli Leader-ryhmien järjestämiä etätyötapahtumia, joita vietettiin kauniissa auringonpaisteessa ympäri Suomen – ja vähän Ruotsinkin puolella. 

Euroopan puistopäivää vietetään vuosittain toukokuussa upeiden kansallispuistojemme kunniaksi. Euroopan ensimmäinen kansallispuisto tehtiin Ruotsiin vuonna 1909. Suomessa on yhteensä 40 kansallispuistoa – luonnonsuojelualuetta, joiden tehtävä on turvata luonnon monimuotoisuutta ja samalla tarjota ihmisille virkistysmahdollisuuksia. Monia niistä on kehitetty maaseuturahaston tuella.

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden hankeneuvoja Taina Simola kertoo, että idea Euroopan puistopäivän etätyöhaasteesta lähti kansainvälisen Outdoor Leader -hankkeen helmikuisesta webinaarista, johon ruotsalainen Linus Olofsson osallistui nuotiopaikalta käsin 15 asteen pakkasessa. Olofsson kertoi webinaarissa, miten hän on koko korona-ajan tehnyt etätöitä ulkona ainakin parina päivänä viikossa. Ulkona työskentely on hänen mukaansa vähentänyt stressiä, lisännyt luovuutta ja iloa sekä tuonut päivään liikettä ja valoa. Hän suositteli kokeilemaan ulkona työskentelyä vaikka parikin tuntia päivässä.

Outdoor Leader -hankkeessa mukana olleet ryhmät ottivat vinkistä vaarin ja haastoivat muutkin mukaan. Maanantaina etätöihin kokoonnuttiin muun muassa Kurjenrahkan ja Teijon kansallispuistoihin sekä Maskun Rivieralle, Rauman Nasulammelle, Euraan Kiperin laavulle ja Vimpeliin Lakeaharjulle.

Kurjenrahkan kansallispuistossa kävi työskentelemässä yhteensä seitsemän ihmistä. Yksi heistä oli Yle Turun radiotoimittaja Kimmo Gustafsson, joka teki kansallispuistosta käsin suoraa radiolähetystä. Taina Simola osallistui Kurjenrahkasta muun muassa kansainväliseen Teams-kokoukseen. Lounas grillattiin nuotiopaikalla ja sopivia etätyöpisteitä löytyi niin taukopaikoilta kuin Savojärven rannalta. Paikalla piipahti myös useita retkipäivää viettäneitä kulkijoita ja Vehmaalta tullut koululuokka, joka tutustui kansallispuistossa erityisesti suokasveihin.

Kuvassa Taina Simola ja Kimmo Gustafsson istumassa pirttipöydässä Kurjenpesän pihalla.
Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden hankeneuvoja Taina Simola ja radiotoimittaja Kimmo Gustafsson Kurjenpesän pihalla.
Kuvassa etualalla Kariholman opaskyltti ja taustalla Anu Pekanniemi tekemässä töitä tietokoneella.
Teijon kansallispuistossa työskenteli Leader Ykkösakselin väki. Kuvassa koneensa äärellä Anu Pekanniemi. Kuva: Jaana Joutsen.
Pia Poikonen tekee töitä tietokoneella istuen puun juurella.
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen työn touhussa Maskun Rivieralla. Kuva: Eila Hoffrén.
Kuva nuotiopaikalta, jossa on etätyöläisiä ja retkeilijöitä. Etualalla nainen lastenvaunujen kanssa.
Etätyöpäivän luonnossa kruunasi nuotiopaikalla valmistettu lounas. Rauman Nasulammella samojen tulien ääreen kokoontuivat sekä etötyöläiset että retkeilijät. Kuva: Jouko Parviainen.
Kuvassa etualalla tietokone, jossa on auki Teams-kokous ja taka-alalla Päivi Kultalahti ja Heikki Salmela.
Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Salmela kävi jutustelemassa Aisaparin kehittämissuunnittelija Päivi Kultalahden kanssa Lakiksella, ja toteamassa, että yhteydet muihin Outdoor Leader-hankkeessa mukana oleviin ryhmiin toimivat hyvin. Kuva: Marita Mattila.
Kuvassa etualalla tietokone ja grilli. Takana Rauni Halonen istuu tietokoneella.
Leader Pyhäjärviseutu teki etätöitä Kiperin laavulla Eurassa. Kuvassa Rauni Halonen. Kuva: Ida Pakkanen.
Näyttökuva Teams-kokouksesta, jossa näkyy monet kasvot.
Etätyötä luonnossa -päivän aikana järjestettiin myös Outdoor Leader -hankkeen päätöskokous, johon osallistui toistakymmentä ihmistä erilaisista luontokohteista sekä Suomesta että Ruotsista.

 

 

Natureffect erbjuder miljövänliga turismtjänster i Skärgårdshavet – man kan även sova i ett svävande trädtält

Leijuva Tentsile-teltta ja henkilö avaamassa teltan alapinnassa sijaitsevaa ovea.
Bild: Teemu Saloriutta.

 

Naturturismföretaget Natureffect erbjuder mångsidiga turismtjänster i skärgårdsområdet. Gästerna kan bland annat sova i ett svävande Tentsile-trädtält och delta i guidade turer. Företagets prioritet är att erbjuda kunder oförglömliga men miljövänliga upplevelser.

I Skärgårdshavet kan man vandra på naturstigar eller paddla till havs på dagen, men på natten sover man lugnt mer än två meter över marknivån. Företaget Natureffect, grundat av Ville Laitinen 2018, erbjuder sina kunder boende i svävande trädtält och mångsidiga turismtjänster.

Laitinen är en naturguide, så det verkade naturligt att starta ett eget naturturismföretag. Han har händerna fulla av arbete, förutom att han också jobbar som verkställande direktör för Norpas rf, som bland annat organiserar en festival i Dalsbruk.

– Företagets verksamhet har ökat de senaste åren, vilket innebär att det finns mer arbete på det än jag kunde göra. I framtiden vill jag till exempel anställa lokala ungdomar i naturturism och miljöutbildning, säger Laitinen.

Under sitt första verksamhetsår fick företaget I samma båt – Samassa veneessä Leader-finansiering, som företagets första förvärv gjordes med. Dessutom kan Laitinen och andra entreprenörer i området utnyttja Leader-stödda turistmaterial och flera naturstigar i området.

Ville Laitinen osoittaa Pienelle Masuunijärvelle päin.
Laitinen pekar på Lilla Masunträsket, som spelade en avgörande roll med Stora Masunträsket i det faktum att Dalsbruk-fabriken en gång blev en fabrik. Sjön gav vattenkraft för stålproduktion.

Huvudprodukten är ett svävande tält

Dalsbruk är en av Natureffects fyra tältplatser. På sommaren sätter Laitinen vanligtvis upp några tält vid stranden av den stora Masunträsket, en tio minuters promenad från centrum.

– Landskapet är riktigt vackert, för de tältplatser jag väljer brukar ligga vid vattnet. Här i Dalsbruk står tält upp vid sjön, medan i Kasnäs och Rosala ligger tälten vid havet. Tältplatsen på Högsåra används bara i speciella situationer, säger Laitinen.

Tälten fästs i önskad höjd till tre träd som ligger minst fyra meter från varandra. Under tältet fäster Laitinen en andra nivå som fungerar som ett vardagsrum. Härifrån kan du också klättra in i tältet. Tälten är också helt vattentäta, vilket innebär att du kan sova i dem i alla väder.

– Även i kraftiga åskväder läcker tälten inte, säger Laitinen.

Ibland kan tältet också fästas i sitthöjd för kunder som inte kan klättra högt. I det här fallet kan ett svävande tält vara ett bättre alternativ än ett vanligt markmonterat tält. Ett svävande tält kan också ställas upp på ett ställe där ett vanligt tält inte kan placeras, eftersom terrängen inte behöver vara platt.

Kuvassa Tentsile-teltta ja alakerros puuhun kiinnitettyinä.
Att bo i ett svävande tält erbjuder nya upplevelser också för dem som redan känner till traditionellt tältboende. Bild: Teemu Saloriutta.

Cykeltrenden syns också i skärgården

I samband med boende hyr gäster ofta också cyklar från Laitinen. För närvarande finns endast traditionella cyklar tillgängliga, men i framtiden vill Laitinen utveckla sin verksamhet genom att skaffa elcyklar att hyra.

– Cykelturismen ökar hela tiden och Centraleuropas cykelmani syns redan i Finland. Elcyklar efterfrågas ofta, säger Laitinen.

Förutom att hyra cykel och utrustning inkluderar Natureffects tjänster även olika guidade turer. Det mest populära resmålet är Örö, som tillhör Skärgårdshavets nationalpark.

– Vi anordnar dagsutflykter och cykelturer till Örö. Det är möjligt för gästerna att hyra kanoter eller kajaker där genom partnerentreprenörer. I det här fallet kan kanotresor också anordnas, säger Laitinen.

Natureffect organiserar också aktiviteter för arbetsgrupper. Paketet inkluderar boende i svävande tält, måltider och olika aktiviteter som klättring eller vandring.

Ilmakuva saaristosta.
Natureffect erbjuder boende i fyra skärgårdsdestinationer: Dalsbruk, Rosala, Högsåra och Kasnäs.

Miljövänliga upplevelser

En av Natureffects tjänster är miljörådgivning. De talar bland annat om cirkulär ekonomi och återvinning i skolorna, och dessutom ger företaget miljörådgivning till andra företag och kommuner.

Miljövänlighet återspeglas också starkt i tjänster som Natureffect erbjuder. Tält och allt annat material som används i boendet anskaffas så hållbart och av så god kvalitet som möjligt.

– Vi försöker att vara så miljövänliga som möjligt. Vi köper inte engångsartiklar i någon form alls, betonar Laitinen.

Vandraren påminns alltid om sitt eget ansvar, vilket är en mycket viktig del av en hållbar naturturism. Laitinen har installerat sorteringskärl på tältplatserna så att kunderna kan återvinna sitt avfall.

Utöver miljöansvaret är det viktigt för företaget att erbjuda kunder oförglömliga upplevelser. Från början har ett av företagets huvudsakliga mål varit att göra människor medvetna om miljöansvaret genom upplevelser. När en person tillbringar tid ute i naturen, börjar hen vilja skydda naturen.

– När förhållandet till naturen fördjupas börjar människor vanligtvis bete sig mer miljövänligt, säger Laitinen.

I framtiden vill Laitinen inkludera till exempel måltider i sina tjänster. Han har också planerat att bygga en laavu och en eldstad på den mark han hyr av Kimitoö kommun, om kommunen ger tillstånd.

En person sitter i trädtält.
Det flytande tältet har också en nedre nivå, från vilken du kan klättra in i tältet. Bild: Teemu Saloriutta.

 

Text: Nina Maunuaho
Bilder: Nina Maunuaho & Teemu Saloriutta

 

 

 

Leader-ryhmät kutsuvat rentoihin etätyötapahtumiin Euroopan puistopäivänä 24.5.

 

Kansainvälisessä Outdoor Leader -hankekokonaisuudessa mukana olevat Leader-ryhmät järjestävät yhteistyökumppaneidensa kanssa Euroopan puistopäivän kunniaksi Etätyötä luonnossa -tapahtuman maanantaina 24. toukokuuta. 

Leader-ryhmät kannustavat ihmisiä työskentelemään luonnossa maanantaina 24. toukokuuta Euroopan puistopäivän kunniaksi. Osallistua voi kolmella tavalla: 

  • Saapumalla paikalle Leader-ryhmien järjestämiin tapahtumiin.
  • Ottamalla etäyhteyden muihin osallistujiin vaikka oman lähimetsän laavulta käsin.
  • Tekemällä itsenäisesti tai omalla työporukalla mitä tahansa töitä etänä luonnon helmassa.

Puistopäivän Leader-tapahtumissa on tarkoitus kokoontua yhteen pieninä ryhminä paikallisiin luontokohteisiin ja pitää etänä yhteyttä toisiin ryhmiin, myös Ruotsiin kello 11–12. Kokouksen jälkeen voivat kaikki osallistua tapahtumaan ja vaihtaa ideoita sekä luonto- ja retkikohteiden että Leader-toiminnan kehittämisestä. 

Tempaus järjestetään osana kansainvälistä Outdoor Leader -hankekokonaisuutta, jossa on mukana yhdeksän Leader-ryhmää. Ryhmät toimivat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Ruotsissa. Tapahtumiin toivotaan paikalle erityisesti Outdoor Leader -hankkeissa mukana olleita ihmisiä, mutta suurimmaksi osaksi ne ovat avoimia kaikille teemoista kiinnostuneille. Hankkeissa mukana olleita yhdistyksiä kannustetaan kokoontumaan pienissä porukoissa omien alueidensa laavuille tai muihin luontokohteisiin – ja osallistumaan keskusteluun. 

Puistopäivän etätyötempaukseen osallistuminen ei kuitenkaan vaadi saapumista tapahtumiin, vaan päivään voi osallistua vaikka omasta puutarhasta käsin. Kello 11 alkavaan kokoukseen toivotaankin videoterveisiä mahdollisimman monenlaisista luontokohteista. Kokous järjestetään Teamsin kautta. Kutsulinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen kokouksen alkua. Ilmoittautuminen 21.5. mennessä oman alueen tapahtuman yhteyshenkilölle. Yhteyshenkilöt löydät seuraavalta sivulta.  

Eurooppalainen puistopäivä on hyvä syy lähteä lähiluontoon työskentelemään pariksi tunniksi myös ihan itsekseen tai omalla työporukalla!

 

Euroopan puistopäivän Leader-tapahtumat Suomessa:

Leader Varsin Hyvän alueella kokoonnutaan Maskun Rivieralle Isonkivenrantaan, osoitteeseen Ruskontie 43, Masku kello 11–13. Varsin Hyvän etätyöpisteellä on kahvitarjoilu ja myös grilli on kuumana, eli lounaaksi voi pakata mukaan vaikka makkaraa! Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Maskun kunnan kanssa. 

Yhteyshenkilö: Jouko Parviainen, 044 7291 302, jouko.parviainen@varsinhyva.fi

Leader Ravakan alueella kokoonnutaan Rauman Nasulammen nuotiopaikalle, jonne lähtee polku Metsätähdentien parkkipaikalta. Tilaisuus järjestetään kello 11–13 yhteistyössä Rauman kaupungin ja Rauman Ladun kanssa. Reitti on esteetön, joten tapahtumaan pääsee myös pyörätuolilla ja lastenrattailla. Omat makkarat voi ottaa mukaan. Rauman kaupunki tarjoaa polttopuut ja Ravakka kahvit!

Yhteyshenkilö: Jouko Parviainen, 044 7291 302, jouko.parviainen@varsinhyva.fi

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit kokoontuu Kurjenrahkan Kansallispuistossa Kurjenpesän luontotuvalle. Kokoustila Kurkela on varattu käyttöön kello 9–15. Yhteys muihin ryhmiin otetaan kello 11–12 ja muuten päivän aikana on tarkoitus tavata muita luontomatkailutoimijoita ja tehdä etätöitä. Paikalla on Leader-ryhmän lisäksi Metsähallituksen väkeä ja Kurjenrahkalla toimivia  yrittäjiä. Kurkelassa pystyy lataamaan vaikka työvälineiden akkuja sillä aikaa, kun nauttii tauoista nuotiopaikalla. Jokivarsikumppanit tarjoaa kahvit ja omia eväitä voi ottaa mukaan. 

Yhteyshenkilö: Taina Simola, 044 025 1521, taina.simola@jokivarsi.fi

Leader Ykkösakseli tekee töitä ulkona Teijon kansallispuistossa Kariholman keittokatoksessa. Pysäköintialueen osoite on Matildanjärventie 20 ja sieltä on noin 600 metrin matka Matildanjärven rantaan. Ykkösakselin väkeä voi mennä tapaamaan kokouksen jälkeen kello 12–14. Puistopäivässä voi keskustella vaikkapa hankeideoista tai nauttia grillattavista. Ykkösakseli pyytää kiinnostuneita ilmoittautumaan tapahtumaan etukäteen klikkaamalla tästä! Tapahtumassa on kahvitarjoilu. 

Yhteyshenkilö: Anu Pekanniemi, 050 430 6385, anu.pekanniemi@ykkosakseli.fi

Leader Pyhäjärviseutu kokoontuu Euran Kiperin laavulle kello 10–13. Kaikille avoimen ja nopeasti suosituksi tulleen Kiperin laavun on rakentanut Euran Pallo vuonna 2019 Leader Pyhäjärviseudun tuella. Paikalla on kahvitarjoilu ja mahdollisuus vaihtaa ajatuksia reitistöasioista ja luontomatkailusta. 

Yhteyshenkilö: Rauni Halonen, 044 046 6453, rauni.halonen@pyhajarviseutu.fi

Leader Aisapari ottaa osaa tapahtumaan Vimpelin Lakeaharjulta eli Lakikselta. Paikalla on Outdoor Leader -hankkeessa mukana olevaa Aisaparin väkeä sekä Lakiksen yrittäjä Jouni Niemelä. Tapahtuman yhteydessä esitetään Aisaparin alueen luontokohteista koottu parin minuutin mittainen video.

 

Lisätietoa Euroopan puistopäivästä:

https://www.europarc.org/nature/european-day-of-parks/

Haussa Varsinais-Suomen vuoden kylä 2021!

Kaksi henkilöä seisoo huoneessa, jossa ikkunankorjausprosessi on meneillään.

 

Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna Taitava kylä.

Varsinais-Suomen Kylät ry etsii kylää, joka voi väittää olevansa erityisen hyvä jossain kylätoiminnan osa-alueessa – tai vaikka useammassakin. Taitavuutta voi olla vaikkapa kylän eri-ikäisten asukkaiden mukaan saaminen, jonkin tapahtuman järjestäminen, yhteistyö kunnan kanssa, kylän maiseman tai kylätalon ylläpito, paikallisen kulttuurin hyödyntäminen tai jokin ihan muu asia. Kylä kenties tunnetaan juuri tästä taidostaan, se on jopa profiloitunut sen kautta.

Taitavin kylä tullaan palkitsemaan Varsinais-Suomen vuoden kyläksi kesän loppupuolella. Palkinto jaetaan maakunnallisessa kylätoimintapäivässä Salon Hajalassa, joka palkittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi 2020.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta ottaa hakemuksia vastaan 1.6.2021 asti. Hakemuksia toivotaan ensisijaisesti sähköpostitse: tauno.linkoranta@vskylat.fi, mutta myös postin kautta voi osallistua: Varsinais-Suomen Kylät ry, c/o ProAgria, Artturinkatu 2 A 67, 20200 Turku.

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten – kilpailusta eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan.

Keskeisiä kysymyksiä ovat:

•    millaisia taitoja kylänne toimintaan liittyy ja miten niitä välitetään eteenpäin?
•    millaista yhteistyötä kylällä tehdään yhdistysten kesken ja ulospäin?
•    miten suunnitelmallista toiminta on?
•    miten kylä on hoitanut viestinnän (oma lehti, infokirje, ilmoitustaulu, kotisivut, some tms.)?

Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella muutamiin kyliin paikan päällä tämän hetken suunnitelman mukaan kesäkuussa, koronavarauksella mahdolliset rajoitteet huomioiden.

Lisätietoja kilpailusta antaa kyläasiamies Tauno Linkoranta, 044 303 9990, 044 533 4750, tauno.linkoranta@vskylat.fi.

 

Aikaisempien vuosien voittajat:

2020 Hajala, Salo

2019 Västanfjärd, Kemiönsaari

2018 Märynummi, Salo

2017 Virttaa, Loimaa

2016 Dalsbruk, Taalintehdas

2015 Pyhämaan Luoto, uusikaupunki

2014 Asemanseutu, Mynämäki

2013 Karuna, Sauvo

2012 Livonsaari, Naantali

2011 Uusikartano, Pöytyä

2010 Teijon alue, Salo

2009 Häntälä, Somero

2008 Tourula-Keihäskoski, Yläne

2007 Vehas, Taivassalo

2006 Kultela, Somero

2005 Untamala, Laitila

2004 Niinijoki, Loimaa

2003 Aijala-Kaukuri, Kisko

2002 Haara-Onkijoki, Loimaa

 

Artikkelikuva on otettu viime vuoden voittajakylässä Salon Hajalassa. Kuvassa etualalla on kyläyhdistyksen silloinen puheenjohtaja Pasi Lehti. Kylä osoitti erityistä taitoa vanhan kyläkoulun yläkerran remontoinnissa, vanhojen ikkunoiden ja pintojen entisöinnissä sekä talkoiden organisoimisessa. Lue lisää Hajalan viime vuotisesta voitosta klikkaamalla tästä!

Vehmaan kivityöhistoria tutuksi Tummamäen luontopolulla

Retkeilijöitä kävelemässä Tummamäen luontopolulla

 

Tummamäen luontopolulla kävijät pääsevät tutustumaan Vehmaan seudun pitkään kivityöhistoriaan. Vanhalla louhosalueella mutkitteleva luontopolku tarjoaa kävijöilleen vaihtelevia maisemia rääpekivikasoista vehreään metsikköön – tauolle taas voi pysähtyä vaikkapa louhosmontun rantaan rakennetulle grillikatokselle. Syvemmälle alueen historiaan pääsee halutessaan sukeltamaan noin kilometrin päässä sijaitsevassa kivityömuseossa. 

Lahdingon kylässä sijaitseva Tummamäen luontopolku yhdistää vehmaalaisen kulttuurimaiseman alueen mielenkiintoiseen historiaan. Noin puolentoista kilometrin mittainen polku vie kävijänsä aikamatkalle kymmenien vuosien taakse, jolloin Tummamäellä vielä louhittiin graniittia. 

– Tummamäen louhimo perustettiin vuonna 1931, ja graniittia louhittiin parhaimmillaan yli kuudentoista hehtaarin alueella. Louhinta kuitenkin lopetettiin yli neljänkymmenen toimintavuoden jälkeen vuonna 1976, kertoo Marjo Lehtonen, joka miehensä Reijo Lehtosen kanssa toimii aktiivisesti polkua ylläpitävässä Lahdingon kyläyhdistyksessä.

Nykyisin alueella sijaitsee louhimisen sivutuotteena syntyneestä “rääpekivestä” kasattu korkea harjanne, jonka päällä luontopolku osittain mutkittelee. Lahdingon kyläyhdistys rakensi polun Leader Ravakan tuella vuonna 2013, ja se oli osa kylien lähiluontokohteiden kehittämiseen tähtäävää Kaik polu viä peril -hanketta. Alue haluttiin saada hyötykäyttöön mielenkiintoisen historiansa vuoksi.

– Monet vanhat louhosalueet sijaitsevat yksityismailla tai ne ovat vielä toiminnassa. On mukavaa, että on olemassa edes yksi paikka, jossa ihmiset pääsevät tutustumaan kivityön muovaamaan ympäristöön, kertoo Leader Ravakan ympäristökoordinaattori Tuuli Jansson.

Lahdingon kyläyhdistysaktiivit Reijo ja Marjo Lehtonen
Lahdingon kyläyhdistysaktiivit Marjo ja Reijo Lehtonen ovat olleet alusta saakka mukana polun kehittämisessä. Taustalla näkyvällä esiintymislavalla on järjestetty kesäisin muun muassa Louhoskonsertti.

Monipuolinen luontopolku on myös oiva paikka kesätapahtumille

Polulla vierailee tuhansia kävijöitä vuosittain, ja se on saanut paljon positiivista palautetta erityisesti monipuolisuudestaan.

– Vaikka polku on lyhyt, kulkee se silti hyvin vaihtelevissa maisemissa, kertoo Marjo Lehtonen. 

– Metsämaisema ja kivikasat yhdistyvät polulla hienosti vehmaalaiseen kulttuurimaisemaan. Lisäksi polulla on korkeuseroja ja sen varrelta löytyy vettä monesta eri kohtaa, mielenkiintoista kivityöhistoriaa tietystikään unohtamatta, täydentää Tuuli Jansson.

Luontopolulla voi historiaan tutustumisen lisäksi ihailla alueen monipuolista kasvistoa tai vaikka grillata makkaraa. Toinen polun tulentekopaikoista, Kivitasku-niminen laavu, sijaitsee lammen takana kohoavilla kallioilla, mutta sinne on esteetön kulku luontopolun parkkipaikalta. Laavulta on lisäksi suora näköyhteys kahden montun väliin pystytetylle esiintymislavalle, jolla järjestetään kesäisin muun muassa konsertteja.

– Elokuussa järjestettävä Louhoskonsertti on houkutellut paikalle jopa satoja kävijöitä. Sen avulla olemme myös keränneet varoja polun kunnostamiseen, kertoo Reijo Lehtonen.

Lahdingon kyläyhdistys järjestää alueella myös opastettuja kierroksia. Marjo Lehtosen mukaan oppaat ovat alueen louhostyöntekijöiden jälkipolvea, joten kierroksella kävijät pääsevät kuulemaan tarinoita ajalta, jolloin louhos oli vielä toiminnassa. Lisäksi polun varrelle pystytetyt opastaulut kertovat louhoksen historiasta ja sitä ympäröivästä luonnosta.

Tummamäen luontopolun grillikatos.
Louhosmontun rannalla sijaitsevalle grillipaikalle voi pysähtyä vaikkapa paistamaan makkaraa.

Toiveissa tiiviimpi yhteistyö kivityömuseon kanssa

Lahdingon kylässä sijaitsee myös Vehmaan kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kotiseutumuseo, vanha ruotusotamiehen torppa ja kivityömuseo, joissa kävijät voivat tutustua tarkemmin alueen historiaan. Kyläyhdistyksen toiveissa onkin tiivistää yhteistyötä museoiden kanssa entisestään. Yhdistyksellä on nimittäin tulevaisuudessa suunnitelmana järjestää alueella kierroksia, joihin kuuluu opastuksen lisäksi myös ruokailut ja vierailu museolla.

– Kivityömuseo ja luontopolku kuuluvat niin kiinteästi yhteen, että olisi tärkeää tehdä entistä enemmän yhteistyötä, selventää Marjo Lehtonen.

Reijo Lehtonen sen sijaan suunnittelee pystyttävänsä yhden rääpekivikukkulan päälle tiipiin, ja toisen sammaloituneen harjanteen päälle hänen on tarkoitus rakentaa pitkospuut, jotta kävijät pääsisivät ihmettelemään alueella kasvavien sammallajien monimuotoisuutta.

Vaikka kehittämisen kohteita ja uusia ideoita löytyy, kyläyhdistys kuitenkin kokee, että luontopolku on jo ylittänyt odotukset moninkertaisesti. Tavoite Vehmaan kivityöhistorian saattamisesta suuren yleisön tietoisuuteen on täyttynyt ja alue on saatu hyötykäyttöön.

Tuuli Jansson Leader Ravakalta.
Leader Ravakan ympäristökoordinaattori Tuuli Jansson auttaa kyläyhdistystä uusimaan luontopolun kyltit ja opasteet. Tarkoituksena olisi hankkia muutama suurempi pääopaste karttoineen uuden parkkipaikan läheisyyteen.

 

Reijo Lehtonen, Marjo Lehtonen ja Tuuli Jansson kivityömiesten taukoringillä.
Metsään asetellut lohkareet ovat Lehtosten mukaan todennäköisesti toimineet kivityömiesten taukorinkinä.

 

Vehmaalaista peltomaisemaa.
Luontopolku kulkee Vehmaan vehreissä peltomaisemissa.

 

Ilmakuva Tummamäen luontopolun alueesta. Kuvassa muun muassa louhosmontut.
Kivitasku-laavu kohoaa kalliolla louhosmonttujen yläpuolelle. Kuvassa oikealla luontopolun hiljattain laajennettu parkkipaikka, josta on esteetön kulku laavulle.

 

Reijo Lehtonen ja Tuuli Jansson rääpekivikasan edessä.
Louhimisen sivutuotteena syntyneet kivet on järjestetty siististi korkeaksi seinämäksi.

 

Sammaleinen rääpekivikasa.
Reijo Lehtonen on suunnitellut avaavansa sammaleisen rääpekivikasan päälle erityisen sammalpolun, sillä kivien päältä löytyy useaa eri sammallajia.



Nina Maunuaho

100-vuotiaassa koulutalossa sijaitseva PetriS Chocolate uudistuu jatkuvasti

Nina Sirén Ihana Puodissa.

 

Petri ja Nina Sirén uskovat kotimaiseen käsityöhön ja laadukkaimpaan mahdolliseen suklaaseen. Yritys on keväällä siirtänyt tuotantonsa Porvoosta Saloon, Halikon Design Hilliin, ja lisäksi heidän suklaakahvilansa Mathildedalin vanhassa koulurakennuksessa laajenee taas täksi kesäksi.

PetriS Chocolaten tuotteita pääsi maistamaan Mathildedalissa ensi kerran vuonna 2017, kun Nina Sirén päätti tulla kesäksi vanhaan ruukkikylään pitämään pop up -kauppaa. Sinä kesänä Mathildedalin vanha kyläkoulu oli myynnissä – ja siitä se ajatus sitten lähti. 

– Olimme asuneet pitkään Fiskarsissa ja sen jälkeen kaksi vuotta Porvoossa. Mietimme jo lasten koulunkin vuoksi, että ei kai me taas voida muuttaa, mutta sydän veti tänne, muistelee Siren. 

Lopulta perhe muutti vanhan koulurakennuksen yläkertaan ja remontoi alakertaan tilat suklaakahvilalle, Ihanalle puodille sekä bed and breakfast -toiminnalle. 

– Aluksi ajattelimme, että Petri voi hyvin ajaa Porvooseen töihin, mutta käytännössä idea osoittautui mahdottomaksi. Viime vuoden heinäkuussa Petri ei ehtinyt kertaakaan käydä kotona ja sen jälkeen päätimme siirtää tuotannon tänne. Avasimme kuitenkin sattumalta suumme oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Sirén muistelee. 

Se oikea paikka oli Halikossa moottorien varrella sijaitseva Design Hill, jonka yrittäjä Tony Pelander oli juuri laajentamassa tiloja ja tarjosi heille paikkaa uudistuvasta Design Hillistä.

– Ajoimme kotiin ja mietimme asiaa matkan ajan. Tästä kotipihasta sitten jo soitimme, että tartumme tarjoukseen. 

Nyt Design Hillissä on upea 70-neliöinen suklaastudio ja myymälä. Yrityksen koko tuotanto siirrettiin sinne kevään 2021 aikana, joten nyt koti ja tuotantotilat ovat saman kunnan sisällä, mutta Mathildedalissa oleva talo sai jäädä ennalleen. 

– Ratkaisu oli hyvä jo senkin vuoksi, että ei tämä vanha rakennus olisi pidemmän päälle kestänyt sellaista tilojen käyttöä.

Design Hillin uuteen toimipisteeseen palkattiin kolme uutta kondiittoria ja yksi muutti yrityksen mukana Porvoosta. Porvoon vanhaan kaupunkiin jäi suklaakauppa ja Ihana Puoti. 

Design Hillin suklaastudiossa toteutuu myös yrityksen pitkäaikainen haave: nyt asiakkaat näkevät lasin läpi, miten suklaata valmistetaan käsityönä. Näytöstilojen rakentamiseen on haettu tukea maaseuturahastosta. 

Maitosuklaata, valkosuklaata, rubiinisuklaata… Jokaiselle oman maun mukaan!

Uudistukset jatkuvat

Koronavuosi on tuonut mukanaan mahdollisuuden tarkastella yritystoiminnan suuntaa. Jo seitsemän vuotta toiminnassa ollut verkkokauppa on koronan myötä saanut kunnolla ilmaa siipiensä alle ja Mathildedalinkin toimipistettä kehitetään.

– Päätimme lopettaa bed and breakfast -toiminnan ja laajentaa Ihanaa Puotia ja suklaakahvilaa entisiin majoitushuoneisiin. Tällä tavoin voimme olla auki ympäri vuoden ja minulle jää paremmin aikaa päätuotteemme markkinointiin, kertoo Sirén. 

Talviaikaan ovet ovat auki perjantaista sunnuntaihin ja ainakin viime talvi oli Mathildedalissa vilkas, sillä hyvä lumitilanne toi paljon laskettelijoita naapuriin Meri-Teijolle. Monet vanhemmat jättivät perheen nuoret rinteeseen ja tulivat itse siksi aikaa tutustumaan Mathildedaliin. 

Ensi kesänä suklaakahvilassa on sisällä jo 40 asiakaspaikkaa ja puutarhassa vähintään saman verran. Suklaaherkkujen lisäksi kahvilasta saa lounasaikaan keittoja, salaatteja ja  leipiä.

– Etsimme myös koko ajan uusia jälleenmyyjiä. Tässä ajassa ei enää haluta laittaa kaikkia munia yhteen koriin, Sirén toteaa. 

Ihana Puotiin Nina Sirén tuo itse ulkomailta esimerkiksi saippuoita ja lisäksi myynnissä on muun muassa kotimaista käsityötä.

Praliinit, kakut ja keksit kärkenä

PetriS Chocolate on tunnettu ennen kaikkea praliineistaan: pienistä pyöreistä suklaakonvehdeista, joissa on ohut kuori ja paljon täytettä. Suomalaisten asiakkaiden suosikkimaku on paahdettu valkosuklaa, jota taas ei muualla Euroopassa syödä juuri lainkaan. Nina Sirén itse valitsee praliininsa mauksi mieluiten vadelmaa, veriappelsiinia tai sitruunaa. 

– Niissä on ihana hapokkuus ja aromikkuus. Meidän suklaat eivät muutenkaan ole ollenkaan niin makeita kuin vaikka belgialaiset. 

Yhden praliinin hinta on 1,60 euroa ja työvaiheita sen valmistukseen saattaa olla seitsemän: suklaan valaminen, täyttäminen, jähmettyminen, sulkeminen ja mahdollisen värin suihkutus kolmeen kertaan. Tällä hetkellä värit ovat vallalla suklaatrendeissä. Kirkkaat värit yhdistettynä luonnonmukaiseen tuotantoon tarkoittaa sitä, että työvaiheita tulee lisää, kun värit pitää suihkuttaa moneen kertaan. 

Praliinien lisäksi valikoimassa on suklaakakkuja, -keksejä ja esimerkiksi suklaalla päällystettyjä pähkinöitä. Valikoimassa pysyviä tuotteita on jo yli sata ja lisäksi kymmeniä kunkin sesongin mukaisia kausituotteita. Joulu on suklaan suurin sesonki, sen jälkeen tulee pääsiäinen.

– Petri tekee parhaillaan uutta reseptiikka, jonka avulla meidän kaikki tuotteemme ovat pian gluteenittomia. Suurin osa on jo nyt, mutta kekseihin vaihdetaan vielä salolainen härkäpapujauho!

Kaikki tuotteet on suunniteltu eettisyys, paras mahdollinen laatu, käsityöläisyys ja luonnonmukaisuus edellä. Kaakaopapuja ei Suomessa kasva, mutta muuten yritys pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon kotimaisia ja lähellä tuotettuja raaka-aineita. Suklaata tulee useammasta maasta – aina grand cru -laatua. Madagaskarilta tulee marjaisimmat maut ja Venetsuelasta pehmeimmät. Alkuperämaan sijaan makuun vaikuttavat kuitenkin enemmän kasvuolosuhteet ja käsittely. 

Suomalaisuus tulee esiin muun muassa marjojen käytössä, mutta muuten PetriS Chocolate luottaa ranskalaiseen suklaaperinteeseen. Koneistukset taas on ostettu Italiasta. 

– Euroopassa suklaapuodit kaatuvat nyt koronan vuoksi saappaat jalassa, mutta täällä tilanne on onneksi parempi. Suklaata ollaan saatu koko ajan normaalisti, mutta esimerkiksi pakkauksia ei meinattu syksyllä löytää, Sirén sanoo. 

Kuvassa praliineja ja Mendiants-suklaakiekko, johon on lisätty kuivattuja hedelmiä, pähkinää, marjoja ja suolaa. Mendiants on ranskaa ja tarkoittaa kerjäläisiä – tuote vastaa samaan tarpeeseen kuin Suomessa köyhät ritarit.

100-vuotias koulutalo kiinnostaa

Sirénien kotitalo valmistui Mathildedalin koulutaloksi vuonna 1921. Syksyllä on luvassa siis talon 100-vuotisjuhlat. 

– Haaveilen isoista puutarhajuhlista, mutta emme ole vielä suunnitelleet oikeastaan mitään, kun emme tiedä tulevan kesän koronarajoituksista. Juhlien suunnitteluun voisi pyytää myös kyläläisiä mukaan. Täällä on paljon asukkaita, jotka ovat aikanaan käyneet koulua tässä talossa, Sirén kertoo. 

Koulutoiminta loppui talossa 60-luvulla. Sen jälkeen talossa on pidetty vanhainkotia ja sen jälkeen pyöritetty majoitus- ja kahvilatoimintaa. 

Ilmakuva rakennuksesta.
Sirénien kotitalo valmistui Mathildedalin koulutaloksi vuonna 1921.

Janica Vilen

 

LUE MYÖS:

Mathildedalin Keskuspuisto. Kuvassa vasemmalla Adventure Golf, keskellä kioskirakennus ja oikealla padel- ja tenniskentät.

Mathildedalin Keskuspuisto otettiin ilolla vastaan!

Adventure Golfin, kahden tenniskentän, yhden padel-kentän ja palvelurakennuksen muodostama kokonaisuus keskellä kylää ilahduttaa sekä asukkaita että matkailijoita.

Sinut on haastettu! Lähde viettämään Unelmien liikuntapäivää Leader-rahoituksella kehitettyihin kohteisiin!

 

Tänään 10. toukokuuta Suomessa vietetään Unelmien liikuntapäivää, joka haastaa kaikki suomalaiset liikkeelle. Varsinais-Suomi on täynnä koronaturvallisia ulkoliikuntakohteita, joita on kehitetty kosolti myös Leader-rahoituksella. 

Leader-ryhmät ovat vuosina 2014–2020 tukeneet yhteensä 125 liikuntakohteen rakentamista, kunnostamista tai laajentamista Varsinais-Suomessa. Rahallista tukea näihin kohteisiin on myönnetty yhteensä 3 374 000 euroa. 

Viime vuosina Leader-rahoitusta on liikuntapuolella haettu eniten luontopolkujen ja reitistöjen kehittämiseen. Yhteensä 31 polkua voi tänäänkin lähteä tallaamaan maaseuturahaston ansiosta. Luontopolkujen lisäksi liikuntahankkeista nousevat esiin kuntoportaat ja frisbeegolfradat. Leader-tuella tehtiin vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomeen yhteensä yhdeksät kuntoportaat ja kahdeksan frisbeegolfrataa. 

Leader-rahoitusta voi hakea jatkuvasti. Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Pääsääntöisesti Leader-ryhmät tukevat hankkeita, joiden kokonaisbudjetti on yli 10 000 euroa. Sitä pienempiä liikuntahankkeita ollaan kuitenkin rahoitettu paljon osana Leader-ryhmien omia teemahankkeita. 

Leader-ryhmien lisäksi maaseuturahaston tukea myöntää Ely-keskus, jonka rahoittamia hankkeita ei ole laskettu mukaan em. lukuihin. 

Unelmien liikuntapäivää vietetään tänä vuonna kuudetta kertaa. Vaikka varsinaisia tapahtumia ei koronan vuoksi järjestetä, liikuntapäivään voi silti osallistua meistä jokainen – kukin omalla tahollaan vastuullisesti turvavälit huomioiden. Tänään siis haastetaan koko Suomi liikkumaan! Osallistu kampanjaan jakamalla kuva tai tarina omasta liikuntakokemuksestasi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #unelmienliikuntapäivä.

Tässä muutamia vinkkejä liikuntakohteista, joita on kehitetty maaseuturahoituksella:

 

Vehmaan kivityöhistoria tutuksi Tummamäen luontopolulla!

Tummamäen luontopolulla pääsee tutustumaan Vehmaan seudun pitkään kivityöhistoriaan. Vanhalla louhosalueella mutkitteleva luontopolku tarjoaa vaihtelevia maisemia rääpekivikasoista vehreään metsikköön – tauolle taas voi pysähtyä louhosmontun rantaan rakennetulle grillikatokselle.

Salon Märynummelle talkoiltiin monipuolinen virkistyskeidas 

Salossa Märynummen kylässä ollaan toteutettu useampi Leader-hanke viime vuosien aikana. Nykyään suureen suosioon nousseella virkistysalueella voi esimerkiksi uida ja saunoa, vaeltaa, pelata frisbeegolfia, petanquea ja rantalentopalloa sekä treenata ulkokuntosalilla.

Mynämäelle skeittaamaan ja skuuttamaan!

Mynämäen Mietoisten kylään Tavastilan koulun viereen rakennettiin maaseuturahaston tuella ensin ulkopeliareena ja sen jälkeen vielä heti suureen suosioon noussut skeittiparkki, jonka esteet on suunniteltu niin skeittaajille, skuuttaajille kuin BMX-pyöräilijöille.

Helsinginrantaan uimaan tai Louhospolulle!

Helsinginrannan uimapaikka Taivassalossa on kuin piilotettu helmi Tylpänrauman rauhallisella rannalla. Maaseuturahaston tuella talkootyönä tehty ranta kerää nykyisin ihmisiä yhteen muun muassa saunomaan tai vaikka muinaistulien yötä viettämään. Uimarannan kunnostushankkeen puitteissa alueelle tehtiin myös 700 metrin mittainen Louhospolku, joka esittelee alueen historiaa.

Mynämäen Asmandia kutsuu melomaan, patikoimaan tai pelailemaan

Asmandiassa on 7 km patikoitavaa. Asemanseudun Kylät ry:n kanoottien avulla osan matkasta voi kulkea Mynäjokea pitkin meloen. Monin paikoin reitistöllä voi myös pyöräillä. Alueella on myös laavu, näköalalava sekä lentopallo- ja petanquekentät, frisbeegolfrata ja monitoimikenttä.

Liedon Parmaharjulla voi nauttia lenkin lomassa eväät hamppukodassa

Liedon Parmaharjulta löytyy 1,6 kilometrin, 6 kilometrin ja 9 kilometrin mittaiset luontopolut. Polkureitistön alkupäähän on rakennettu hamppukota – sekin Leaderin tuella. Kota on kaikkien retkeilijöiden vapaassa käytössä.

Kustavin koirapuistossa voi ulkoilla yhdessä lemmikin kanssa

Kustavin koirapuistossa on ilo ylimmillään, kun Saariston Koirakamut kokoontuvat treffeille. Koirapuisto sijaitsee Vähämaankujan toimintapuistossa, jossa on lisäksi leikkipuisto, rantalentopallokenttä, frisbeegolf-rata, kuntopolut, ulkokuntosali ja tenniskenttä.

Mathildedalin Keskuspuisto. Kuvassa vasemmalla Adventure Golf, keskellä kioskirakennus ja oikealla padel- ja tenniskentät.

Mathildedalin Keskuspuisto otettiin ilolla vastaan

Adventure Golfin, kahden tenniskentän, yhden padel-kentän ja palvelurakennuksen muodostama kokonaisuus keskellä kylää ilahduttaa sekä asukkaita että matkailijoita. Toukokuun ajan Keskuspuisto on auki viikonloppuisin ja kesäkuun alusta joka päivä.

Reilan luontopolku hurmaa maisemillaan

Reilan kyläyhdistys on rakentanut Reilan rannoille, Armeijan vanhalle harjoitusalueelle noin 3 kilometrin mittaisen luontopolun. Vaikka ollaan merenrannalla, paikoin maisema vaikuttaa sitä, kuin oltaisiin Lapin erämailla. Luonnoltaan monipuolinen alue on kivenheiton päässä Selkämeren kansallispuistosta.

 

Lisää vinkkejä maaseuturahaston avulla kehitetyistä ulkoilukohteista löytyy Tee se Suomessa -sivustolta!

Värme är ett trumfkort för potatisodlare i skärgården

Pontus Franzén traktorin kyydissä.

 


Mer än 70% av de finska tidiga potatisarna odlas i sydvästra Finland. Traditionellt
kommer årets första potatisar från skärgården redan i maj.

Beroende på vädret skördas tidigpotatis årligen i slutet av maj eller början av juni. De som är först ute på marknaden kan sälja den första frilandspotatisen för ett grossistpris på upp till fem euro per kilo. Efter den första skörden sjunker priset vanligen varje dag och under midsommarveckan är grossistpriset ofta mindre än en euro per kilo.

– Det är varmare i skärgården, så vi brukar sätta och ta upp potatis ungefär en och en halv vecka tidigare än på fastlandet. Det är vår enda konkurrensfördel. Annars är jordmånen ofta sämre och skiftena mindre här. Långa avstånd ökar produktionskostnader och rådjur och hjortar gör mycket skada, säger Pontus Franzén, en jordbrukare från Nagu.

Franzén har odlat gården i 13 år. Hans far som hade gården tidigare började odla tidigpotatis i början av 80-talet.

– Nu är arealen med tidigpotatis cirka 7,5 hektar, men skörden varierar naturligtvis från år till år. Timo och Siikli odlas mestadels, men under de senaste åren har vi även provat odla Colomba och Avanti.

Förutom tidig potatis har Franzéns gård spannmål och skogsbruk – och många känner till deras skärgårdslimpa som säljs under namnet Björkdals delikatesslimpa.

Pontus Franzén har studerat till agrolog, men arbetet på gården har hjälpt honom att utvecklas som jordbrukare mer än studierna.

Mycket beror på vädret

I år började Franzén sätta sin tidiga potatis den 26 mars och de sista potatisarna sattes den 16 april. För närvarande är fälten täckta med plast och fiberduk. När plasten tas bort börjar den mödosamma fasen. Om det blir nattfrost i maj måste man vara beredd att frostbekämpa.

– Förra året vakade jag 16 nätter. Jag var riktigt trött, när jag var tvungen att arbeta igen på morgonen, efter en vakad natt. Men något år har det bara varit en kall natt i maj. I tidigpotatisodling beror arbetsbelastningen verkligen mycket på vädret, förklarar Franzén.

Frostbevattning baseras på det faktum att vattnet är varmare än luften. När vattnet träffar fiberduken och fryser till is så frigörs värme. Trots att islagret på duken blir tjockt så klarar sig den underliggande växtligheten.

Om det blir frost, får Franzén ett larm i telefonen.

– I detta arbete har jag redan lärt mig att tolka kvällens väder. Ofta betyder en klar och lugn kväll frost, säger han.

Å andra sidan kan värme också öka behovet av att vattna. Under vissa år har det varit stor brist på vatten.

I år utfördes sättningssarbetet på Pontus Franzéns gård från 26 mars till 16 april. Franzén får hjälp av sin familj, men under upptagningen anställs vanligtvis några lokala skolelever för sommarjobb.

Tidig potatis sysselsätter året runt

Även om den mödosammaste fasen av tidig potatisodling är över efter skörden, har Franzén tillräckligt med arbete för hela året. Efter att ha tagit upp den tidiga potatisen, sås skiftena med fånggröda. Franzén tycker att oljerättika är det bästa alternativet.

– Det kommer att sås i juli. När den växer använder den näringsämnena som finns kvar i jorden. Starka rötter luckrar upp marken och samtidigt förbättras vattenhushållningen inför nästa års odling. I oktober krossas växterna – allt lämnas kvar på fältet, ingenting tas bort. Fälten plöjs sedan, så att näringsämnena kan användas igen nästa år, förklarar Franzén.

Dessutom odlas utsädespotatis på Franzéns gård. Den skördas på sensommaren. På hösten måste man sortera och lagra utsädespotatis. Och vid jultiden börjar förgroningen av nästa års potatis.

– Jag började förgro de första potatisarna i år vid juletid. Vanligtvis gör jag groning i tre eller fyra omgångar eftersom sättningen också görs i steg. Förgroning är en av de viktigaste faktorerna förframgång. Om du förgror för mycket kommer det att växa snabbt men skörden blir dålig. Lagom är bäst!

På Franzéns gård är arealen med tidigpotatis cirka 7,5 hektar.

Det finns många saker att tänka på i skärgården

I skärgården är odling av tidigpotatis fördelaktig tack vare värmen från havet. I maj har fastlandet ofta kallare nätter än skärgården. I skärgården försvåras dock odlingen av dimma, utmanande mark, långa avstånd och hjortdjur.

–  Nagu har lerjord, sandsluttningar och gammal havsbotten. Vi odlar gammal havsbotten och sandmark här. Sand är mycket lättare, särskilt om det regnar mycket. När man odlar gamla havsbotten är det väldigt viktigt att marken ibland fryser. Om vi inte längre har kalla vintrar, får vi problem, säger Franzén.

Hjortdjur, å andra sidan, gör arbetet svårt inte bara genom att de gräver upp potatis utan också genom att de söndrar fiberduk och plast där de går fram. Om det inte vore för djuren kunde samma fiberduk användas i upp till fem år och plast ännu längre. Återvinning av fiberduk och plast medför också extra kostnader, eftersom taxorna är höga när återvinningsföretag hämtar plast från skärgården.

Närheten till havet i skärgården betyder också att man måste tänka på miljön.

– Det viktigaste är att bevattningsvattnet samlas in. Vi har placerat bevattningsdammar och pumpar mellan åkrarna och havet så att allt bevattningsvatten återvinns. Vi använder samma vatten om och om igen, säger Franzén.

Förgroning av potatis börjar vid juletid och sättning i slutet av mars.

Olika marknader

Även om det är jobbigt att odla tidig potatis, gillar Franzén utmaningarna.

– Om en mycket bra skörd erhålls överallt, kommer för mycket tidigpotatis att finnas på marknaden samtidigt, vilket dramatiskt sänker priset, förklarar Franzén.

Förutom den inhemska marknaden övervakas också den svenska marknaden noga i skärgården, eftersom svensk färskpotatis ofta kommer in i butikerna ett par veckor tidigare och priset redan är riktigt konkurrenskraftigt i slutet av maj.

– Förra året var ett undantag. Det var mycket frostskador i Sverige och dessutom gjorde coronan det svårt att importera potatis. Därför var den inhemska tidigpotatisen efterfrågad förra sommaren.

Franzéns potatis kommer till butikerna via grossister. De säljer bara direkt till ett par lokala butiker. Förutom sin egen gård övervakar han också utvecklingen av tidigpotatisodling och marknaden i MTK:s potatisutskott.

 

VISSTE DU?

– Finländarna äter i genomsnitt 50 kilo potatis per person per år.

– År 2020 odlades cirka 21 000 hektar potatis i Finland. Av dessa var 800 hektar tidigpotatis.

– Potatisen kommer från Peru. Till Finland kom den först på 1760-talet, man började odla tidigpotatis 

först på 1930-talet.

– Potatis innehåller C-vitamin, kalium, magnesium, fiber och kolhydrater.

– Potatisen är laktosfri, glutenfri och nästan fettfri.

– Potatis har ett mindre koldioxidavtryck än till exempel ris eller vete.

 

Text: Janica Vilen

Översättning: Nina Maunuaho

 

 

Tuohitussa kierrätetään ja suositaan lähiruokaa

Tuohitun kyläyhdistyksen Satu Kaukiainen ja Tanja Virtanen. Myyntipöydällä mehuja ja hilloja.

 

Salon Tuohittu on malliesimerkki kestävästä kylästä. Tuohitun kyläyhdistys nimittäin valmistaa mehuja, hilloja ja leivonnaisia lähituottajilta hankituista raaka-aineista – hyödyntäen erityisesti kakkoslaatuisia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia, joita tuottajat eivät voi esimerkiksi koon vuoksi myydä muualla. Tuotto käytetään yhdistyksen toiminnan kestävään kehittämiseen ja tilojen kunnostamiseen.

Tuohitun vanhassa kyläkoulussa, jota Tuohikodoksikin kutsutaan, sijaitsee Tuohitun kyläyhdistyksen päämaja. Sinne kyläyhdistyksen aktiivitoimijat kokoontuvat jumppaamaan, leipomaan ja valmistamaan jos jonkinlaisia säilöttyjä herkkuja.  Rakennuksella on pitkä historia ja se on toiminut koulun lisäksi muun muassa postina ja kyläkauppana. Kyläläiset ostivat rakennuksen itselleen, kun koulu oli lakkautettu, ja kyläyhdistys onkin toiminut tiloissa aktiivisesti vuodesta 2008.

– Kyläyhdistyksen toiminta painottuu vahvasti liikuntaan ja lähiruokaan, kertoo kyläyhdistyksen nettivastaava Tanja Virtanen, joka on asunut lähiseudulla lähes koko ikänsä.

Yhdistys valmistaa myytäväksi tarkoitettuja leivonnaisia, mehuja ja hilloja muutama vuosi sitten remontoidulla kyläkoulun keittiöllä.  Tuotteisiin käyttämänsä raaka-aineet he pyrkivät suurimmaksi osaksi hankkimaan lähituottajilta.

– Raaka-aineet hankitaan niin läheltä kuin mahdollista. Lähin tila on noin kolmen kilometrin päässä, kertoo kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Satu Kaukiainen.

Lähiseudulla sijaitsevalta tilalta he saavat marjoja ja raparperia käytettäväksi mehuissa ja hilloissa. Perunat, kurpitsat ja muut satokauden kasvikset tulevat myös samasta paikasta.

– Kananmunat leivontaan haetaan Kiskosta eli ne tulevat myös todella läheltä, lisää Kaukiainen.

Kyläyhdistys on päässyt myös hyödyntämään tuottajien niin sanottuja kakkoslaatuisia tuotteita, joita he eivät voi myydä toreilla tai kaupoissa. Etenkin avomaankurkkuja ja kesäkurpitsoja tulee paljon, ja kyläyhdistyksen kurkkusäilykkeet ovatkin varsin suosittuja. Kesäkurpitsaa voi taas laittaa kakkuihin ja leivonnaisiin.

Viime syksynä paikallinen metsästysyhdistys lahjoitti kyläyhdistykselle puolikkaan peuran, josta tehtiin keittoa myytäväksi Tuohikodolla järjestettävässä take away -tapahtumassa. Keitto oli menestys, ja se myytiin hetkessä loppuun.

Kyläyhdistys käy yleensä myymässä tuotteitaan lähiseudun toreilla ja markkinoilla, mutta myös järjestävät itse kesätoreja ja muita tapahtumia Tuohitussa.

– Meillä on myös yleensä pari ravintolapäivää vuodessa. Järjestämme myös catering-palveluita tapahtumiin tarvittaessa, kertoo Satu Kaukiainen.

Kuva Tuohitun kyläyhdistyksen päämajasta Tuohikodosta.
Kyläyhdistyksen toimitilat sijaitsevat Tuohikodossa, jolla on pitkä historia muun muassa postina ja kouluna.

Kestävyys huomioitu myös kierrättäen

Kestävä kehitys on kyläyhdistyksessä otettu huomioon myös kierrättämällä. Kyläkoulun keittiöllä syntyvät tuotteet pakataan usein lasipulloihin ja -purkkeihin, ja kyläyhdistyksen naisten mukaan niistä onkin usein pulaa. Tähän he ovat kuitenkin keksineet ratkaisun, nimittäin kyläläisten on mahdollista käydä jättämässä omat tyhjät lasipurkkinsa ja -pullonsa rakennuksen katokseen, josta kyläyhdistysläiset ottavat ne pesun jälkeen omaan käyttöönsä.

– Ilmoitellaan sosiaalisessa mediassa, että jos jollain on pulloja tai purkkeja, niitä saa tuoda tänne, kertoo Tanja Virtanen.

– Myös meidän omia pulloja saa palauttaa tänne takaisin, lisää Kaukiainen.

Tuohitun kyläyhdistyksen valmistamia hilloja.
Tuotevalikoimiin kuuluvat muun muassa kestosuosikit mansikkahillo ja kurpitsahillo.

Leader-tukea apukeittiön remonttiin

Tuohitun kyläyhdistys on ollut mukana Varsinais-Suomen Kylät ry:n Leader-rahoitteisessa Kylän kesävyyspolku -hankkeessa, jonka keskeisiä kehittämiskohteita ovat muun muassa kylätoimijoiden piirin laajentaminen, tilojen kestävä käyttö ja kylän perinteen hyödyntäminen kestävästi.

– Kyläyhdistyksen toiminta myös elävöittää kylää varsinkin tapahtumien aikaan, kertoo Tanja Virtanen.

Kyläyhdistys on saanut Ykkösakselin Leader-tukea tiloissaan sijaitsevan apukeittiön remontointiin. Leader-tuella on tehty myös vanhan kyläkoulun pihassa sijaitsevat kuntolaitteet ja hankittu sisällä jumppasalissa käytettävät jumppavälineet.

Leivonnaisten ja säilykkeiden myynnistä saatavilla varoilla kyläyhdistys taas pyrkii kehittämään yhdistyksen toimintaa ja kunnostamaan tiloja. Kaukiaisen ja Virtasen mukaan rakennuksen remontointi tulee ajankohtaiseksi jossain vaiheessa, ja tuolloin myös energiaratkaisut tulee miettiä uusiksi. Aurinkopaneelit ovat naisten mukaan yksi varteenotettava vaihtoehto.  

– Mielellämme panostaisimme myös enemmän liikuntapuoleen, mutta tilat tulevat vastaan, nauraa Virtanen viitaten vanhaan luokkahuoneeseen, jossa jumpat tällä hetkellä järjestetään.

– Lähitulevaisuudessa aiomme kuitenkin kehittää toimintaamme ottamalla käyttöön ainakin nettikaupan, päättää Virtanen.

Nina Maunuaho