Janica Vilen

Leader-ryhmät tukivat kylätoimintaa Varsinais-Suomessa 6,4 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2020

kirjoittaja

 

Leader-ryhmät ovat tukeneet maaseuturahastosta Varsinais-Suomen alueella kylien kehittämistä yhteensä 6,4 miljoonalla eurolla ohjelmakaudella 2014–2020. Kylätoimintaa kehittäviä Leader-hankkeita on toteutettu yhteensä 280. Varsinais-Suomen eläviä ja upeita kyliä juhlitaan lauantaina 12. kesäkuuta vuosittaisen Avoimet Kylät -päivän puitteissa. 

Leader-ryhmät kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä ja luomaan uusia työpaikkoja myöntämällä tukea maaseuturahastosta. Varsinais-Suomessa kylätoimijat ovat osanneet hyvin hyödyntää Leader-rahoituksen mahdollisuuksia. Moni kylä onkin nykyisin entistä vireämpi ja valovoimaisempi Leader-yhteistyön ansiosta.

Leader-ryhmien tuella on tehty muun muassa luontopolkuja, kunnostettu yhteisiä kokoontumistiloja, kehitetty tapahtumia ja lisätty yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi kylätaloja on rakennettu tai kunnostettu Varsinais-Suomessa vuosina 2014–2020 Leader-tuella yhteensä huikeat 65 kappaletta.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta pitää Leader-rahoitusta oivallisena välineenä kylien kehittämiseen.

– Leader-tuki on siitä hyvä työkalu, että sen kanssa voi myös kehittää toimintaa. Esimerkiksi Kotiseutuliitosta voi saada korjausavustusta kylätalojen kunnostamiseen, mutta Leader-tukea voi käyttää myös tilojen varusteluun, esimerkiksi av-laitteistojen hankintaan ja toiminnan kehittämiseen. Kylillä on usein tarvetta aika myös pieniin avustuksiin, esimerkiksi harrastusvälinehankintoihin. Sellaisiin Leader-tuki on usein paras ja välillä jopa ainoa vaihtoehto, Linkoranta kommentoi.

Hän on itsekin hakenut Leader-tukea useasti, sillä Varsinais-Suomen Kylät ry on koordinoinut vuosien varrella monenlaisia Leader-hankkeita.

– Itse olen ollut mukana usein sellaisissa hankkeissa, joissa on pohdittu osallisuutta ja pyritty parantamaan lähidemokratiaa. Hankkeissa on tehty esimerkiksi kuntatason yhdistysohjelmia, Linkoranta jatkaa.

Leader-tuki kannustaa talkoisiin

Vihiniemen kylätalo Salossa on yksi esimerkki Leader-tukea saaneesta kohteesta.

Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata talkootyöllä. Kylien yhteiset hankkeet ovatkin usein juuri sellaisia, joissa tehdään paljon talkoita yhteisen hyvän eteen. Yhteensä kyliä kehittävissä Leader-hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 jopa 81 850 tuntia talkootyötä. Esimerkiksi Salossa Vihiniemen kylätalon keittiön ja kammarin remonteissa Koski as. kyläyhdistys teki yhteensä 448 tuntia talkoita. Joissain hankkeissa talkootyötunteja on kertynyt tuhansia.

Leader-ryhmät laskevat talkootyön arvon niin, että ihmisen tekemästä talkootyötunnista saa 15 euroa ja koneen tekemästä talkootyötunnista 30 euroa. Kyliä kehittävissä Leader-projekteissa on tehty talkootyötä siis yli miljoonan euron edestä!

– Se, että omavastuuosuutta voi kattaa talkootyöllä, helpottaa ihan älyttömästi. Silloin hankkeeseen ei tarvitse laittaa niin paljon omaa rahaa kiinni. Ja vaikka usein sanotaan, ettei talkoisiin enää saa ihmisiä mukaan, niin yllättävän moni kuitenkin lähtee, kun talkoista tiedottaa tarpeeksi selkeästi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Talkoissa pääseekin usein tutustumaan uusiin ihmisiin ja parhaimmillaan niissä on tosi hauskaa. Kunhan muistetaan se, ettei samojen ihmisten tarvitse käyttää kaikkea vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi, Linkoranta sanoo.

Kaikki kyliä kehittävät hankkeet eivät suinkaan ole kyläyhdistysten hankkeita. Kylien toimintaa ja tiloja ovat olleet kehittämässä myös monet muut yhdistykset ja toimijat. Esimerkiksi Mynämäellä Yhteisötila Tuukin hankkeen toteuttivat Wirmon Martat. Uuden yhteisötilan eteen tehtiin yhteensä 1 431 tuntia talkoita ja nykyään siellä voi järjestää vaikka kokkauskursseja tai käydä ompelemassa.

Avoimet Kylät -päivä tulee taas 12.6.

Lemun kotiseutumuseo muuttuu Lasten museoksi! Uudessa näyttelyssä pääsee tutustumaan esimerkiksi maaseudun hajuihin.

Varsinais-Suomen monenkirjavien kylien toimintaan pääsee tutustumaan lauantaina 12. kesäkuuta, jolloin vietetään valtakunnallista Avoimet Kylät -päivää. Tapahtuma järjestetään viime vuoden tavoin koronaturvallisesti verkossa. Kaikki Avoimet Kylät -päivän tapahtumat on koottu samalle kartalle osoitteeseen: avoimetkylat.fi

Tapahtumaan ilmoittautuneet kylät ovat intoutuneet tekemään muun muassa videoita, digitarinoita, kuvagallerioita ja retkeilyreitistöjä. Päivän isompana tavoitteena on digiosaamisen vahvistaminen ja kylien yhteisen näkyvyyden hyödyntäminen.

Virtuaalitapahtumien lisäksi luvassa on muutamia tapahtumia, joihin voi lähteä paikalle. Esimerkiksi Ruskon Lavamäellä vietetään kierrätystapahtumaa ja Maskun Lemussa uuden Lasten museon avajaisia.

– Ohjelmaa on Lemun kirkon molemmin puolin. Kotiseutukeskus Mäntylässä (Monnoistentie 38) on muun muassa kirppis, puffetti, käsitöitä ja keppihevosia sekä mahdollisuus varata paikka opastetulle kierrokselle uuteen Lasten museoon kirkon toiselle puolelle, kertoo Tauno Linkoranta.

Lasten museo on tehty Kemppien tuvalle. Puolen tunnin mittaiset opastetut kierrokset vetää Janna Jokela Aboa Vetuksesta kello 12–15 välillä. Näyttelyssä on vanhoja esineitä ja työkaluja ja esimerkiksi vanha kirjoituskone, jolla lapset voivat kirjoittaa vaikka kirjeitä. Osaksi kokonaisuutta tulee Lemun nimestä inspiraation saanut hajunäyttely, jossa lapset pääsevät arvuuttelemaan erilaisia maaseudun hajuja. Lisäksi näyttelyssä kerrotaan lemulaisista merkkihenkilöistä.

Avoimet Kylät -päivän järjestävät yhteistyössä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset ja paikalliset yhdistykset ja aktiivit.

 

LUE LISÄÄ KYLIEN LEADER-HANKKEISTA

Tuohitussa kierrätetään ja suositaan lähiruokaa

Vihiniemen kylätaloa remontoidaan maaseuturahaston ja Kotiseutuliiton tuella

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka

Mynämäen Asmandiasta kuoriutui suosittu ulkoilukohde

Lemussa panostetaan luontoliikuntaan

Vehmaan kivityöhistoria tutuksi Tummamäen luontopolulla

Kyvykkäät Kylät avuksi elinkeinoelämän kehittämiseen Liedossa, Aurassa, Marttilassa ja Paimiossa

Mietoisissa panostetaan nuorten liikkumiseen

Salon Hajala on Varsinais-Suomen vuoden kylä 2020!

Lounais-Suomesta pyörämatkailun ykköskohde

kirjoittaja
Pyöräilijä tarkastelee karttaopastetta.
Selkeä kartta sekä pitää tiellä että houkuttelee reitille. Kuva: Jouko Parviainen.

 

Kesällä 2020 käynnistyneessä BikeMenu-hankkeessa selvitetään mahdollisuutta luoda Lounais-Suomesta yhteistyössä muiden Itämeren maiden rannikkoalueiden ja Ahvenanmaan kanssa kansainvälinen pyörämatkailukohde. Lähiruoan ja pyörämatkailun yhdistävän BikeMenu-brändin odotetaan vastaavan vähähiilisten matkailupalveluiden kasvavaan kysyntään.

Matkailun on arvioitu tulevina vuosina muuttuvan suosimaan lähikohteita ja paikallisuutta. Lentomatkustamisen vähentyessä luontomatkailun arvo kasvaa, mikä näkyy jo varsinaisena pyörämatkailubuumina Euroopassa. Keski-Euroopan pyöräilysesonki kestää yleensä toukokuusta aina lokakuun lopulle saakka, joten pyörämatkailupalveluita kehittämällä olisi mahdollista pidentää sesonkia ja lisätä matkailun kautta saatavia tuloja myös Suomessa. 

Vuoden 2020 heinäkuussa käynnistyneen BikeMenu-hankkeen tarkoituksena on selvittää millaisia pyöräreittejä Lounais-Suomesta jo löytyy, millaisia palveluita reittien varrella on ja miten niitä voisi edelleen kehittää.

– Suunnitelmana on, että yhdistetään kaksi nousevaa trendiä, jotka tukevat vähähiilistä matkailua: lähiruoka ja pyöräily. Hankkeen tarkoituksena on tukea pyöräilyreittien virkistyskäyttöä ja kehittää maaseudun matkailuyritysten toimintaedellytyksiä. Olemme siten varautuneet jo uudenlaisen matkailun tulemiseen, kertoo BikeMenu-hankkeen projektipäällikkö Jouko Parviainen.

Idea hankkeeseen tuli alun perin ruotsalaisesta Edible Sweden -hankkeesta, jossa neljä huippukokkia suunnitteli ulkotiloissa syötävän lähiruokamenun. Ideaa muokattiin Suomeen sopivaksi, ja siihen päätettiin yhdistää lisäksi pyörämatkailu. Suomessa hanke painottaa Ruotsin tapaan lähiruokaa, mutta menu koostuu pyöräreittien varrella sijaitsevien majoitus- ja ruokailupaikkojen omista uniikeista ruokalistoista, ja riippuu myös siitä, millaisia raaka-aineita lähialueilta saa hankittua.

Hankkeessa on valmistauduttu myös tekemään yhteistyötä Ahvenanmaan, Viron ja Ruotsin kanssa. Kun Lounais-Suomeen yhdistetään kolmen maan rannikkoalueet, syntyy kansainvälisestikin vetovoimainen pyörämatkailukohde, joka on saavutettavissa lauttayhteyksin.

– Ajattelimme, että Itämeren rannikkoalueista voisi luoda yhtenäisen matkailukohteen, joka profiloituisi tämän BikeMenu-brändin ympärille. Virolaiset ovat olleet jo kiinnostuneita yhteistyöstä, kertoo Parviainen.

Alueita yhdistää Itämeren lisäksi yhdeksän Euroopan maan läpi kulkeva pyöräilyreitti Eurovelo 10, joka kiertää Itämeren rantoja. Rengasmainen reitti nousee Tanskasta ensin Ruotsin rannikolle aina Haaparantaan saakka, kunnes kiertää Suomen puolta alas Turkuun. Turusta se taas jatkuu Helsingin kautta kohti Venäjää ja Viroa. Eurovelo 10 -reitti kulkee kaavaillulla BikeMenu-alueella kaikkialla muualla paitsi Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalla on kuitenkin pitkät pyörämatkailun perinteet, ja sen saaret houkuttelevat vuosittain pyöräilijöitä niin Suomesta kuin ulkomailtakin, joten yhteistyö olisi Parviaisen mukaan hedelmällistä.

– Ahvenanmaalla on jo 30 vuoden perinteet pyörämatkailusta eli voimme myös oppia heiltä lisää. Yhteisellä markkinoinnilla pystytään myös ylittämään kynnyksiä tehokkaammin, kuin jos kaikki markkinoisivat kohteitansa erikseen, sanoo Parviainen.

Hanketta hallinnoi Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry, jonka kanssa yhteistyössä toimii neljä muuta Leader-ryhmää: Pyhäjärviseutu, Ravakka, I Samma båt – Samassa veneessä ja Ykkösakseli. Hanke on toiminnassa kesään 2021 saakka ja sen budjetti on yhteensä 28 440 euroa.

Pyöräilyopasteita Kaarinassa
Uudet pyöräilyopasteet ilmestyivät viime syksynä Turkuun ja Kaarinaan. Tästä EuroVelo 10 -reittiä voi seurata länteen Turkuun tai itään Piikkiöön, kun taas Saaristotietä pääsee etelään Paraisille ja Kaarinantietä pohjoiseen Auranlaaksoon. Kuva: Jouko Parviainen.

Alueella jo monta vetovoimatekijää

Hankkeessa selvisi, että Lounais-Suomella on jo vahvat edellytykset kehittyä pyörämatkailun huippukohteeksi Suomessa. Alueen luonto on hyvin monipuolista ja kulttuuriperintö rikas – sen vahvuuksiin kuuluvat muun muassa useat kansallispuistot ja kaksi Unescon maailmanperintökohdetta, Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki. Lounais-Suomen vetovoimaa kasvattavat myös ainutlaatuinen saaristo, monipuolinen lähiruoan tuotanto ja tunnetut nähtävyydet: Turun linna ja Muumimaailma. Alue on lisäksi profiloitunut suosituksi pyörämatkailukohteeksi jo olemassa olevien reittien avulla.

–  Lounais-Suomesta löytyy jo useita vaihtelevia retkipyöräilyreittejä, joista matkailullisesti valmiimpia ovat Rannikkoreitti, Saariston rengastie ja Tammireitit. Vanhoja historiallisia reittejä, kuten Pyhän Olavin reittiä ja Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreittiä, voi kehittää myös pyöräreiteiksi, kertoo Parviainen.

Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten alueella on myös hiljattain aloitettu pyörämatkailun kehittämishanke. Pienempiä paikallisreittejä onkin tarkoitus liittää osaksi pitkää Eurovelo 10 -reittiä. Parviaisen mukaan monipuolinen reittivalikoima tekee myös alueesta houkuttelevamman.

– Pyörämatkailijat saadaan viipymään alueella kauemmin, kun heille tarjotaan paljon eri reittivaihtoehtoja, kertoo Parviainen.

Hankkeessa uskotaan, että maaseutu on pyörämatkailubuumin suurin hyötyjä, sillä pyörämatkailu tapahtuu 90 prosenttisesti maaseudulla. Vaikka pyöräreittien varrella käydään tutustumassa myös kaupunkeihin ja niiden nähtävyyksiin, ovat pienet kylätiet silti alueen vahvuus. Siksi palveluiden elävöittäminen maaseudulla on ensisijaisen tärkeää.

 

Saariston rengastie -kyltti maalaismaisemassa.
Saariston rengastie on yksi Suomen suosituimmista pyöräilyreiteistä. Kuva: Nina Maunuaho.

Kyläyhdistykset ja nuorisoseurat mukaan hankkeeseen

Hankkeen tarkoituksena on reittien lisäksi kehittää seudun lähiruokakulttuuria maaseudun yritysten avulla. Parviainen korostaa, että myös muut maaseudun toimijat ovat keskeisessä roolissa palveluiden tuotannossa. Siksi olisikin tärkeää, että esimerkiksi kyläyhdistykset ja nuorisoseurat olisivat aktiivisia ja perustaisivat esimerkiksi pop up -kahviloita tai muita ruokapaikkoja pyöräilijöille.

– Myös erilaisia näyttelyitä voisi pystyttää reittien varrelle. Ne palvelisivat pop up -kahviloiden tapaan sekä pyöräilijöitä että toisivat lisää liiketoimintaa alueelle. Seurantalot tai kylätalot voisivat myös toimia kohtuuhintaisina majapaikkoina pyöräilijöille, ideoi Parviainen.

Pyörämatkailukeskus on lanseerannut yrityksille käytettäväksi Tervetuloa pyörämatkailija -merkin. Sen saa, mikäli yritys täyttää tietyt pyörämatkailun vaatimukset: pyörille on turvallinen säilytyspaikka, työkaluja voi lainata pyörän huoltamiseen ja yritys on auki pyörämatkailijoille sopiviin aikoihin. Muutama alueen yritys onkin ottanut merkin jo käyttöön.

– Toivottavasti saamme käyntiin BikeMenu 2 -hankkeen, jossa pääsemme innostamaan lisää yrityksiä pyörämatkailun kehittämiseen. Tarkoitus on yhteistyössä niiden kanssa suunnitella teemareittejä ja markkinoida niitä myös kansainvälisesti. Yritykset ovat avainasemassa, sillä ne tuottavat palvelut reittien varrelle ja tekevät niistä houkuttelevia, summaa Parviainen.

Suuri Postitie -reitin opaste.
Lounais-Suomesta löytyy paljon historiallisia teitä ja reittejä. Kuva: Jouko Parviainen.



 

Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho & Jouko Parviainen 

 

 

 

 

 

 

Tiukka aikataulu on suurin haaste! Maaseudun elpymisvarat sidottava vuosina 2021–2022

kirjoittaja
Piirroskuva maaseudun ihmisistä ja teksti: maaseutu.fi/elpymisrahoitus

 

EU:n elpymisvaroista saatiin Suomen maaseudun kehittämiseen 210 miljoonaa euroa. Elpymisvarat kohdennetaan muun muassa maaseudun innovaatioryhmiin, yritystukiin, laajakaistahankkeisiin ja eläinten hyvinvointiin. 

Suomi saa elpymisvälineeseen yhteensä 2,9 miljardia euroa. Tuosta summasta suurin osa eli 2,1 miljardia euroa kohdentuu elpymis- ja palautumistukivälineeseen (RRF) ja loppuosa kuuteen pienempään rahastoon. Maaseuturahastoon elpymisvaroja kohdennetaan 210 miljoonaa euroa. Maaseuturahaston elpymisrahoitusta esiteltiin maaseutuverkostolle keskiviikkona 26. toukokuuta järjestetyssä webinaarissa, jonka voi katsoa myös jälkikäteen Youtubesta. 

Elpymisrahoituksen kulmakivet ovat taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, jotka ovat hyvin linjassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden kanssa. 

Maaseudun elpymisrahoitusta tullaan myöntämään muun muassa maaseudun innovaatiohankkeisiin (EIP), yritystukiin, laajakaistahankkeisiin ja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen. 

– Maaseuturahaston elpymisvaroissa on 210 miljoonaa keinoa elvyttää maaseutua. Näihin keinoihin kannustan teitä tarttumaan heti. Aikaa ei ole liiaksi, toteaa Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. 

Samaisessa webinaarissa MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg muistuttaa myös, että nyt ei ole aikaa näpertelyyn, vaan kannattaa hakea riittävän suuria hankkeita, jotta saadaan myös näkyviä tuloksia. 

Elpymisvarat sidotaan tämän ja ensi vuoden aikana, mutta rahoitusta voi käyttää vielä kolme vuotta sitomisen jälkeen. Tiukka aikataulu onkin elpymisvarojen hyödyntämisessä suurin haaste. Esimerkiksi laajakaistahankkeita voi jo nyt hakea Hyrrästä, kun taas yritystukien haku saadaan auki mahdollisesti vasta kesän jälkeen. 

Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski neuvoo hyödyntämään odotteluajan hankkeiden suunnitteluun ja hakemusten valmisteluun. 

Tuen hakemista suunnittelevan yrityksen kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin oman alueensa ELY-keskuksen yritysasiantuntijaan. Haku aukeaa sitten, kun valtioneuvoston asetuksen muutos on valmis ja Hyrrä-hakujärjestelmään tehty tarvittavat päivitykset. 

Yritystukiin 30 miljoonaa

Elpymisrahoitusta haetaan oman alueen Ely-keskuksesta, mutta varoja ei jyvitetä maakuntien välille. On siis kunkin alueen omasta aktiivisuudesta kiinni, kuinka paljon tukipaketista voi hyötyä.

Yritystukien puolella elpymisvaroilla pyritään tukemaan myös sellaisia investointeja ja omistajanvaihdoksia, joita ei tueta maaseutuohjelmasta. Näin elpymisvarat ja maaseutuohjelman kautta samaan aikaan jaettavat siirtymäkauden varat täydentävät toisiaan.

Investointeihin elpymistukea voivat hakea mikro- ja pienyritykset sekä sellaiset maatilat, joilla on maatalouden lisäksi muutakin yritystoimintaa saman Y-tunnuksen alla. Työllistävien yritysten omistajanvaihdoksiin on mahdollista saada elpymistukea harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla. 

Elpymisvaroista 2 miljoonaa euroa on varattu yritysten omistajanvaihdoksiin, 18 miljoonaa euroa investointeihin ja 10 miljoonaa euroa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen sekä markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen.

Omistajanvaihdoksiin myönnettävää tukea voi käyttää tarvittavien ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi tuottoarvonmääritys, kauppakirjojen valmistelu ja yrityskaupan rahoitussuunnittelu. Tuen voi saada vain kerran ja suuruudeltaan se on 2 000 – 10 000 euroa. 

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen sekä markkinoille saattamiseen tarkoitettua tukea voi saada esimerkiksi uuden tehokkaamman tai energiaa säästävän tekniikan käyttöön ottamiseen. Tuen avulla voidaan esimerkiksi vaihtaa energiamuoto uusiutuvaan tai panostaa digitaalisuuteen. Tukitaso on 35 % tukikelpoisista kustannuksista. Hyväksyttäviä kustannuksia tulee olla vähintään 10 000 euroa ja tuen enimmäismäärä on 200 000 euroa. 

Elpymisvaroista tuettavilla investoinneilla odotetaan olevan myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kokonaiskestävyys huomioon ottaen. Tarkoitus on minimoida tuotanto- tai muun laitoksen ympäristövaikutuksia tehokkaimmilla teknisillä valinnoilla. Investointitukea voi saada 30 % tukikelpoisista kustannuksista. Biokaasun tuotantoon liittyviin investointeihin on kuitenkin mahdollista saada korkeampi 50 prosentin tuki ja näiden investointien kokonaiskustannukset voivat nousta 2 miljoonaan euroon. 

– Nyt on hyvä mahdollisuus päivittää omia laitteita ympäristöystävällisemmiksi. Ympäristönsuojeluvaatimukset tulevat kasvamaan, joten asiaan kannattaa panostaa jo etupainotteisesti, Kalliokoski neuvoo. 

Kalliokosken puheenvuoro yritysinvestoinneista on katsottavissa jälkikäteen Youtubessa. 

Maaseudulle on tarjolla myös muuta rahoitusta

Maaseutuohjelmasta voi hakea tukea jatkuvasti. Siirtymäkauden (2021–2022) varoista yritys- ja hanketukia myöntävät Ely-keskusten lisäksi Leader-ryhmät. Osa tarvittavista toimenpiteistä maaseudun elpymiseksi voidaankin hoitaa yksinkertaisemmin maaseutuohjelman siirtymäkauden rahoituksella. 

Siirtymäkauden varoista voidaan tukea myös monia sellaisia hankkeita, joihin elpymisvarat eivät sovellu. Esimerkiksi keskisuuret yritykset eivät voi hyödyntää maaseudun elpymisrahoitusta, mutta monia muita maaseuturahaston tukia voivat. Kannattaa siis olla yhteydessä oman Ely-keskuksensa tai Leader-ryhmänsä asiantuntijaan sopivan tukimuodon löytämiseksi. 

Lisäksi maaseudun toimijat voivat hakea EU:n elpymisvaroja myös muiden rahastojen kautta. Esimerkiksi rakennerahastot ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto myöntävät elpymisvaroja. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voidaan tukea esimerkiksi turpeen poltosta luopumista.

Elpymista ja uudistumista

EU:n elpymisrahoituksella helpotetaan toipumista koronakriisistä. Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo webinaarissa, että Suomen alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma on julkaistu ja se muodostuu neljästä kokonaisuudesta: vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Suurimman RRF-rahaston elvyttäviä toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan kestävän kasvun ohjelmalla. 

– Kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on muun muassa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kasvattaa tuottavuutta, lisätä tutkimus- ja kehitysinvestointeja, nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoonpääsyä sekä edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa. 

Samana päivänä pidetyssä Suomen kestävän kasvun ohjelman tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Matti Vanhanen toteaa, että Suomen elpymisohjelma on oikeastaan enemmän uudistusohjelma. Rahoitusta on toki myös koronan aiheuttamien haittojen korjaamiseen, mutta tärkein painopiste on uudistuksissa. Tiedotustilaisuus on katsottavissa Ylen sivuilla. 

 

TUTUSTU LISÄÄ:

Maaseudun laajakaistainvestointeihin 16 miljoonan euron lisärahoitus

EIP- Innovaatioita maa- ja metsätalouteen

Eläinten hyvinvointi ja maatalousinvestoinnit

 

Teksti: Janica Vilen

Kuva ja video: Maaseutuverkosto

Maaseudun laajakaistoihin 16 miljoonan euron lisärahoitus! Haku on auki

kirjoittaja

 

Ruokavirasto tiedottaa, että Suomi saa EU:n elpymisvaroista vähintään 16 miljoonan euron lisärahoituksen maaseudun laajakaistahankkeisiin. Laajakaistahankkeiden haku on nyt avautunut Hyrrä-asiointipalvelussa.

Rahoituksella voi rakentaa kyläverkon eli tilaajayhteysverkon tarvittavine yhteysverkkoineen kylään tai kyläryhmiin. Pitkiä runkoverkkoja ei rahoiteta, joten rahoitettava hanke edellyttää valmista ja kapasiteetiltaan riittävää runkoverkkoa tai yhteistyötä runkoverkkoa rakentavien hankkeiden tai toimijoiden kanssa.

Tuettavien yhteyksien on taattava vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva yhteys. Nopeusvaatimus on nousemassa lähiaikoina, joten käytännössä rahoitettavilla hankkeilla nopeuden on hyvä olla 1 Gbit/s.

Laajakaistahankkeeseen voi saada 50 tai 70 prosenttia tukea hakijan liikevaihdosta riippuen. Tuki maksetaan jälkikäteen.

Näin haet rahoitusta laajakaistaan

Tukea voivat hakea esimerkiksi kyläyhdistykset tai muut yhdistykset, osuuskunnat, kunnat ja paikallisoperaattorit. Hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa. Vaihtoehtoisesti hakemuksen voi toimittaa paperilomakkeella (lomakenro 3306A) alueelliseen ELY-keskukseen.

ELY-keskukset valitsevat rahoitettavat hankkeet valintajaksoittain, joista ensimmäiset ovat 20.5.–14.6.2021 ja 15.6.–30.9.2021. Jotta hakemuksen saa mukaan valintajaksolle, hakemus on tehtävä sähköisesti viimeistään valintajakson viimeisenä päivänä klo 23.59 tai toimitettava paperisena ELY-keskukseen valintajakson viimeisenä päivänä klo 16.15 mennessä. Valintajaksot ovat samat koko maassa.

Päätöksenteko alkaa syksyllä

ELY-keskukset pisteyttävät valintajakson aikana saapuneet hakemukset valintaperusteita käyttäen ja valitsevat rahoitettavaksi ne hankkeet, jotka täyttävät valintaperusteet parhaiten. Valintaperusteiden käytön tarkoituksena on varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja varojen käyttö tarkoituksenmukaisimmalla tavalla maaseudun kehittämiseen. Päätöksenteko alkaa arvion mukaan syksyllä 2021.

Hakija voi aloittaa hankkeen omalla riskillä sen jälkeen, kun hakemus on tullut vireille ELY-keskuksessa. Kustannukset ovat tukikelpoisia vireilletulon jälkeen. Hakijan tulee kuitenkin huomioida, että vasta myönteinen rahoituspäätös varmistaa rahoituksen hankkeelle.

Hyviä kokemuksia pohjoisesta

Leader Tunturi-Lapin Älykkäät kyläverkot -hankkeen projektipäällikkö Seppo Alatörmänen kertoi keskiviikkona 26. toukokuuta pidetyssä maaseutuverkoston webinaarissa, että pohjoisessa on toteutettu laajakaistojen eteen jo kolmisenkymmentä hanketta ja perustettu parikymmentä osuuskuntaa. Kyläverkkohankkeissa parhaat tulokset tulevatkin hänen mukaansa juuri niin, että asiaa varten perustetaan oma osuuskunta, joka tekee hankehakemuksen.

Lapin kyläverkkohankkeissa on korostunut talkootyön merkitys, yhteinen tahtotila ja tarve sekä yhteisöllisyyden ja yritystoiminnan mahdollisuuksien lisääntyminen.

Kunnatkin voivat olla hankkeissa apuna monin tavoin. Alatörmänen kertoo, että Lapissa kunnat ovat esimerkiksi vastanneet suunnittelukustannuksista, tarjonneet siltarahoitusta tai lainan takausta ja olleet mukana hankkeiden ohjausryhmissä. Kunnat hyötyvät laajakaistahankkeista merkittävästi, sillä hyvät ja luotettavat yhteydet luovat paremmat edellytykset esimerkiksi älymaataloudelle, kunnan omille sähköisille palveluille ja etätyölle. Näin laajakaistayhteydet voivat kasvattaa myös kunnan elinvoimaa ja houkuttelevuutta.

Alatörmänen uskoo, että laajakaistoihin varatuista tukirahoista tulee vielä kova kilpailu, joten hankehakemusten laatuun kannattaa panostaa. 16 miljoonaa euroa on iso raha, mutta se ei silti tule riittämään kaikkien Suomen kylien tarpeisiin.

Laajakaistahankkeilla ennakoidaan olevan vaikutusta myös mobiiliverkkoihin. Kuitu nimittäin mahdollistaa omalta osaltaan myös 5G-verkon laajentumisen maaseudulle.

Keskiviikkona 26.5. pidetty webinaari on katsottavissa myös jälkikäteen Youtubessa.

 

Lisätietoja tuenhakijoille Varsinais-Suomessa:

Varsinais-Suomen Ely-keskus

Jarmo Lamminen, maaseutukoordinaattori puh. 0295 022 596

 

  • Juttua muokattu 27.5.2021 lisäämällä loppuun ”Hyviä kokemuksia pohjoisesta” -osio ja laajakaistahankkeita esittelevä video.

Saaristo hurmaa myös sesongin ulkopuolella

kirjoittaja
Henkilö katsoo lautan kannelta merelle päin.
Saarihyppelyä Saaristomerellä -reitti on parhaimmillaan keväisin. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.

 

Maaliskuussa julkaistut Lounaisrannikon uudet teemareitit houkuttelevat kävijöitä saaristoon myös viileinä vuodenaikoina. Syksyyn, talveen ja kevääseen painottuvat reitit on suunniteltu yhdessä alueen yrittäjien kanssa, ja ne pyrkivät vastaamaan mahdollisimman monen kohderyhmän tarpeisiin. Coastal Bootcamp -hankkeessa toteutetut reitit sijoittuvat Salon, Kemiönsaaren ja Paraisten kuntien alueelle ja Teijon sekä Saaristomeren kansallispuistoihin.

Lounaisrannikon suosituimmat kohteet kuhisevat turisteja eritoten kesäisin, mutta rannikolla riittää nähtävää myös kesäsesongin ulkopuolella. Metsähallituksen, Kemiönsaaren, Paraisten ja Salon yhteisessä Coastal Bootcamp -hankkeessa tuotettiin rannikolle viisi uutta teemareittiä, joilla turisteja pyritään houkuttelemaan saaristoon myös keväällä, syksyllä ja talvella.

–  Reittien on tarkoitus toimia inspiraation lähteenä matkailijoille. Olen huomannut, että monet ovat reittien myötä innostuneet suunnittelemaan matkoja saaristoon myös kesän ulkopuolella, kertoo Sanna-Mari Kunttu, joka on ollut vastuussa Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien reittien suunnittelusta.

Hankkeella on pyritty tukemaan erityisesti pienten matkailualan yritysten kasvua, lisäämään alueen kuntien ja kansallispuistojen elämyspotentiaalia ja edistämään matkailualan kestävää kehitystä. Sanna-Mari Kuntun mukaan yrittäjät haluttiin saada hankkeeseen mukaan alusta saakka.

– Pidimme kolme työpajaa, joissa saimme yrittäjiltä ideoita reittien suunnitteluun. Reunaehdoiksi kerroimme, että reittien tulee olla suurimmaksi osaksi epäkaupallisia ja niiden pitäisi keskittyä viileisiin vuodenaikoihin. Kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat tuli myös huomioida reittien suunnittelussa, kertoo Kunttu.

Yrittäjille on myös pidetty kursseja ja järjestetty opintomatkoja eri kohteisiin. Yrityksiä on lisäksi kehotettu panostamaan kestävään matkailuun muun muassa hankkimalla kestävän matkailun sertifikaatteja. Teemareitit hyödyttävätkin ensisijaisesti matkailu- ja ravintolapalveluiden tarjoajia, sillä ne tuovat alueelle paljon uusia kävijöitä.

– Yrittäjiä on nostettu paljon reiteissä esiin, ja he voivat myös puolestaan hyödyntää reittejä omassa markkinoinnissaan. Tarkoituksena olisi vielä kehittää toimintaa siten, että palveluita tuotteistettaisiin entistä enemmän reittien ympärille, kertoo Kunttu.

Hanke on Euroopan unionin maaseuturahaston rahoittama yhteistyö- ja kehittämisprojekti, jota hallinnoi Yrityssalo, ja jonka osatoteuttajina ovat Metsähallitus, Kemiönsaaren kunta ja Paraisten kaupunki.

Sanna-Mari Kunttu
Eräoppaaksi opiskeleva Sanna-Mari Kunttu on ollut mukana useassa saariston luontopolkuhankkeessa.

Reittejä kaikille kohderyhmille

Elämysreittejä on yhteensä viisi, ja ne on suunniteltu erilaisiksi eri kohderyhmiä silmällä pitäen. Osaa reiteistä voi kulkea vesitse, osaa taas maata pitkin. Osa niistä painottuu luontomatkailuun, osa taas saariston kulttuurikohteisiin. Jokaista reittiä kuitenkin yhdistää yksi tietty teema.

– Ideoita tuli palavereissa vaikka millä mitalla, ja niitä jouduttiin yhdistelemään paljon. Lopulta päädyimme viiteen eri teemareittiin, kertoo Sanna-Mari Kunttu.

Talviaikaan painottuvalla Hiljaisuuden tähtipaikat -reitillä kävijät pääsevät nauttimaan saariston ainutlaatuisesta hiljaisuudesta ja pimeydestä. Rannikolla ollaan suurimmaksi osaksi valosaasteen ulottumattomissa, joten reitillä on oivat mahdollisuudet myös tähtien katseluun. Upeisiin saaristomaisemiin taas pääsee Saarihyppelyt Saaristomerellä -reitillä. Reitin voi suunnitella itselleen sopivaksi, sillä valita voi kymmenistä saarista, joiden välillä pääsee kulkemaan kätevästi yhteysaluksilla. Reitillä voi matkailla vuoden ympäri, mutta Kuntun mukaan matkaan kannattaa lähteä erityisesti keväällä.

–  Saarihyppelyt Saaristomerellä -reitti on parhaimmillaan keväällä, kun luonto alkaa heräilemään saaristossa, tarkentaa Kunttu.

Rannikon uniikit kylät -kierros puolestaan sukeltaa rannikon kahdeksaan kylään, jossa kävijä pääsee nauttimaan niiden monipuolisesta historiasta ja elävästä kyläkulttuurista. Reittiin kuuluu sekä ruukkikyliä että kalastajakyliä, joissa voi käydä niin ikään vuoden ympäri. Vesillä liikkujille suunnattu Merikotkan kierros taas keskittyy pääosin lämpimämpiin vuodenaikoihin. Se kulkee Suomen suurimman mereisen saaren, Kemiönsaaren kunnan pääsaaren, ympäri.

– Merikotkan kierroksen voi tehdä valintansa mukaan moottori- tai purjeveneellä, kajakilla tai sup-laudalla meloen tai vaikka soutaen. Reitti on yhteensä 150 kilometriä pitkä, mutta matkan varrelta löytyy yöpymispaikkoja ja pieniä kyliä, joissa voi piipahtaa, kertoo Sanna-Mari Kunttu.

Syksyyn keskittyvällä Väriterapiaa-reitillä pääsee ihailemaan ruskan hehkuvia värejä sekä kansallispuistoissa että saariston uniikeissa kulttuurimiljöissä. Muun muassa Dragsfjärdissä sijaitseva Söderlångvikin kartano on osa Väriterapiaa-reittiä.

– Saariston ruska ei ole vielä valitettavasti suomalaisten keskuudessa kovin tunnettu. Rannikkoseudun kulttuuriympäristöissä on kuitenkin runsaasti jaloja lehtipuita, jotka puhkeavat väriloistoon lokakuun alussa, mikä on näkemisen arvoista, kertoo Kunttu.

Historiallisia tehdasrakennuksia Taalintehtaalla ruska-aikaan.
Syksyn upeasta väriloistosta pääsee nauttimaan muun muassa Taalintehtaan historiallisessa tehdasmiljöössä. Kuva: Visit Kemiönsaari.

Reitteihin voi tutustua virtuaalisesti netissä

Jokaisesta viidestä elämysreitistä on tehty kuvaa ja videota yhdistelevät virtuaaliset tarinakartat, joiden avulla kävijät pääsevät tutustumaan reitteihin etukäteen. Oppaista on saatavilla myös PDF-versiot, jotka matkailija voi halutessaan tulostaa matkalle mukaan. Kaikki oppaat on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jotta reitit olisivat mahdollisimman monen kohderyhmän saavutettavissa.

– Reitit eivät seuraa teitä tai polkuja, vaan niihin on pikemminkin koottu yhteen erilaisia käymisen arvoisia paikkoja. Siksi halusimme tehdä verkkoon visuaaliset oppaat reiteistä, tarkentaa Kunttu.

Vaikka reitit julkaistiin vasta kevään alussa, ovat jo esimerkiksi alueen sup-lautailijat innostuneet Merikotkan kierroksesta. Kunttu toteaakin, että kohderyhmien on helpompi löytää saariston matkailukohteet, jos ne niputetaan yksittäisten teemojen alle.

– Reittien varrella on hienoja paikkoja, jotka eivät välttämättä nouse esiin yksittäisinä kohteina. Kun useita kohteita liitetään osaksi teemareittiä, tulee reitistä itsestään suosittu matkakohde. Kokonaisuus on siis yksittäisiä kohteita houkuttelevampi, päättää Kunttu.

Purjeveneitä parkissa lahdenpoukamassa.
Merikotkan kierros vie kävijän saaristomeren monipuolisiin luontokohteisiin. Sen voi kiertää valintansa mukaan vaikka purjeveneellä tai SUP-laudalla. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.
Laavu talvimaisemassa.
Söderlångvikin kartanon lähistöllä sijaitseva laavu on yksi reitteihin kuuluvista hiljaisuuden tähtipaikoista. Kohde on parhaimmillaan talvella. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.
Ilmakuva Söderlångvikin kartanosta.
Söderlångvikin kartanolla kasvaa paljon vaahteroita, joten se toimii syksyllä mainiona väriterapiakohteena. Se on myös Merikotkan kierroksen varrella, joten sinne voi poiketa vaikka kahville omalla kajakilla.





Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho, Sanna-Mari Kunttu, Visit Kemiönsaari

 

Lemussa panostetaan luontoliikuntaan

kirjoittaja
Punainen kajakki ja meloja merellä.

 

Maskun Lemussa on kehitetty luontoliikuntaa kolmen yhdistyksen voimin – maalla, merellä ja metsässä. Nyt kylässä riittää patikoitavaa, pyöräiltävää ja melottavaa. Samassa hankkeessa ehostettiin myös Kuurnanpään uimarantaa.

Leader Varsin Hyvän rahoittama Luontoliikuntaa Lemussa -hanke on tulossa päätökseen. Hankkeen takana on kolme lemulaista yhdistystä: partiolippukunta Kolkankävijät ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lemun yhdistys ja Kotiseutuyhdistys Lemun Kempit ry. 

– Hanke alkoi keväällä 2019. Koko homma lähti siitä, että halusimme kehittää Kolkanpolkua. Niin pienelle hankkeelle ei kuitenkaan ollut rahoitusta tarjolla, joten aloimme ajatella luontoliikunnan kehittämistä laajemmin. Kanootteja tänne oltiin kaivattu jo pitkään, samoin uimarannan kehittämistä oltiin mietitty. Lopulta päätimme yhdistää samaan hankkeeseen monta pientä projektia, taustoittaa Jukka Niittymäki Kolkankävijöistä.

Yhteistyö oli helppo saada käyntiin, sillä kaikki kolme yhdistystä olivat aikanaan jo perustamassa Kolkanpolkua. Tämän hankkeen myötä reitille tuli pari uutta linjausta, mutta suurin työ oli polkujen kyltitys.  

– Siellä on kolme eri reittiä, jotka ovat kaikki vähän eri pituisia ja joilla on kaikilla omat lähtöpaikkansa. Lähtöpisteiden välit voi kulkea maanteitse vaikka polkypyörällä. Nyt kun siellä on hyvä kyltitys, tietää aina, paljonko on matkaa mihinkin kohteeseen, kertoo Niittymäki. 

Kolkanpolun lähtöpaikat ovat Lemun kirjastolla, Miiaisissa ja Seijaisissa. Reittien varrella on laavuja, nuotiopaikkoja, biokäymälöitä ja näköalapaikkoja. 

Tauno Linkoranta (vas.), Tiina Hyvönen, Tiina Kosonen, Hanna Pihanperä, Jukka Niittymäki sekä iso joukko muitakin talkoolaisia ovat saaneet Luontoliikuntaa Lemussa -hankkeen jo melkein päätökseen. Uimarannalle saatiin hankkeen avulla uusi ponttonilaituri sekä kuvassa näkyvä pöytä-penkkiryhmä.

Kuurnanpään uimaranta on koko kylän suosikki

MLL:n Lemun yhdistys vastasi hankkeessa Kuurnanpään uimarannan kehittämisestä. Hankkeen myötä rannalle saatiin uusi pöytä ja penkit sekä ponttonilaituri, joka on sijoitettu veteen niin, että sinne voi uida hyppimään. 

– Tämä on ollut suosittu uimaranta jo pitkään. Täällä on pidetty uimakouluja ja vaikka mitä. Ranta on kaikille avoin ja sauna lämmitetään kesäisin kaksi kertaa viikossa, kertoo MLL:n Hanna Pihanperä. 

Jo ennen hanketta rannalla oli saunan ja laiturin lisäksi grillikatos, pukukopit ja huussit sekä kaikkien lainattavissa oleva soutuvene. 

– Tämä on ranta, jonka kaikki lemulaiset voivat tuntea omakseen. Rantaa, kuten luontoreittejäkin, pidetään kunnossa talkoilla koko kylän voimin. Ihmiset eivät muuta Lemuun etsimään elokuvateatteria, vaan ennen kaikkea luonnonläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Siksi haluamme panostaa juuri niihin asioihin, Pihanperä sanoo. 

MLL:n aktiivit Tiina Kosonen (vas.) ja Hanna Pihanperä Kuurnanpään historiallisella laiturilla. Ennen nykyistä tieverkostoa tällä laiturilla pysähtyi höyrylaiva nimeltä Ahti, jonka kanssa Lemusta kuljettiin kaupunkiin. Sen kyydissä kulkivat ihmisten lisäksi niin kotieläimet kuin rakennustarvikkeetkin.

Kempit vuokraavat kalustoa melontaretkille

Osana hanketta on tehty myös 35 kilometrin mittainen melontareitti. Kuurnanpään uimarannan kupeessa on uusi kanoottisuoja, josta Lemun Kempit vuokraavat avokanoottia ja kajakkia sekä kunnan neljää kajakkia. 

Melontareitti kulkee upeissa merenlahden maisemissa, Natura-alueella, kauniiden rantalehtojen ja laidunalueiden lomassa. Metsähallituksen lintulava on Kuurnanpäästä katsottuna heti seuraavan niemen päässä. Alueella riittääkin vesilintuja bongattavaksi. Kaulushaikarat pysyttelevät yleensä visusti piilossa, mutta niiden reviirihuudot kuuluvat resonoivina matalina puhalluksina koko alueella ja luovat luontoretkelle jännittävän tunnelman. 

Lemun Kempit vuokraavat ensi kesänä kanoottia ja kajakkeja uudelle melontareitille, joka lähtee Lemun uimarannalta.

Virtuaalinen opastus pyöräretkelle

Hankkeessa on suunniteltu myös noin 14 kilometrin mittainen pyörälenkki, jonka varrelle osuu toistakymmentä historiallisesti tai kulttuurisesti kiinnostavaa kohdetta. Pyörälenkin lanseeraustapahtuma pidetään 19. kesäkuuta, jolloin pysähdyspaikkojen taustoihin tutustutaan oppaiden avulla. Oppaina toimivat ainakin Tauno Linkoranta ja Tiina Hyvönen. 

– Lähtöpaikka on kotiseutukeskuksella, eli Mäntylässä. Heti 200 metrin päässä on ensimmäinen kohde, vanha kivikautinen asuinalue. Lisäksi pysähdytään muun muassa Lemun vanhoilla kaupoilla, Kallelan kylässä, Miiaisten talvikievarissa ja Mannerjärvellä, kertoo Tiina Hyvönen. 

Opastusten pääasiallinen tiedon lähde on ollut Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta -kirja. 

Tapahtuman jälkeen reittiä pääsee polkemaan omatoimisesti virtuaalioppaan kera. Maastoon ei ole siis tulossa kylttejä, vaan opastuksen pariin pääsee omalla mobiililaitteella. Sovellus hälyttää, kun pyöräilijä saavuttaa pysähdyspaikan ja tarjoaa sitten tietoa paikan historiasta. 

Lemussa tapahtuu 

Kuvassa Lemun kotiseutumuseon punainen rakennus.
Lemun kotiseutumuseo muuttuu Lasten museoksi! Uudessa näyttelyssä pääsee tutustumaan esimerkiksi maaseudun hajuihin.

Luontoliikuntaa Lemussa -hankkeen lisäksi Lemussa tapahtuu nyt muutenkin paljon. Metsähallitus valmistelee yhteistyössä paikallisten koululaisten kanssa lintulavalle uusia opaskylttejä. 

– Opaskyltteihin tulee qr-koodit, joita hallinnoidaan koulusta käsin. Meidän neljäsluokkalaiset ovat hakeneet tietoa ja suunnitelleet opastuksen sisältöä. Qr-koodista pääsee näkemään oppilaiden piirtämää, kirjoittamaa ja valokuvaamaa sisältöä, kertoo Lemun koulun opettaja Tiina Hyvönen. 

Lisäksi Lemun Kempit puuhaavat parhaillaan mysteerihuonetta, AirBNB-majoitusta ja kesäkeittiötä Kotiseutukeskus Mäntylään. 

– Mäntylä on aikanaan kunnostettu Leader Varsin Hyvän rahoituksella ja nyt valmistuvaan kesäkeittiöönkin on saatu rahoitus Varsin Hyvältä, Tauno Linkoranta lisää.

Myös Kotiseutumuseolla tapahtuu. Avoimet kylät -päivänä 12. kesäkuuta Lemussa avataan Lasten museo kirkon vieressä olevaan kotiseutumuseoon. Yläkertaan on tulossa vanha koululuokka ja alakertaan tupa ja kamari. Näyttelyssä on vanhoja esineitä ja työkaluja ja esimerkiksi vanha kirjoituskone, jolla lapset voivat kirjoittaa vaikka kirjeitä. Osaksi kokonaisuutta tulee Lemun nimestä inspiraation saanut hajunäyttely, jossa lapset pääsevät arvuuttelemaan erilaisia maaseudun hajuja. Lisäksi näyttelyssä kerrotaan lemulaisista merkkihenkilöistä. 

Lasten museota on tukenut Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto. 

 

Janica Vilen

Kesä täynnä tapahtumia! Aurajoentie kutsuu seikkailulle kansallismaisemaan!

kirjoittaja
Pariskunta Aurajoen rannalla.
Kuva: VisitLieto.

 

Kesän kohisevin uutuus on Varsinais-Suomen maalaismaisemaa halkova uusi Aurajoentien matkailutie. 70 kilometrin matkalla voi pysähtyä ihastelemaan koskien pauhua, tähystää viljavien peltojen yli, todistaa historian havinaa vanhoissa kirkoissa ja museoissa sekä pysähtyä herkuille kahviloihin.

Uusi matkailutie, Aurajoentie, kulkee Turusta Oripäähän asti valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tänä kesänä matkailutien kokonaisuutta nostetaan kaiken kansan tietoisuuteen.

– Aurajoentie herää eloon, kun matkailutien varren historiallinen kansallismaisema nousee tärkeäksi alueellisen ja kotimaan matkailun kärjeksi. Kansallismaisema joen kera, luonto, maaseudun rauha, museolliset kahvilat ovat tien parhainta antia. Maisemista voit nauttia parhaiten moottoripyörällä, kävellen, pyöräillen tai suppaillen, kertoo matkailukoordinaattori Susanna Ansio.

Matkailutiellä on tekemistä monenlaiselle matkailijalle läheltä ja kaukaa. Lapsiperheille sopivat muutaman kilometrin luontopolut. Aktiiviliikkujat voivat pyöräillä koko matkan ja halutessaan tulla bussilla takaisin lähtöpisteeseen tai nukkua yön yli riippukeinussa. Motoristit voivat ajella tietä ja nauttia kahviloiden tarjonnasta. Turusta voi vuokrata polkupyöriä, jotka voidaan kuljettaa vaikka Aurajoentien pohjoispäähän. Sähköläskipyöriä tai sup-lautoja voi vuokrata matkan varrelta. Tiellä toimii julkista liikennettä välillä Turku-Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää. Matkailuinfot palvelevat matkailijoita kaikissa tien varren kunnissa.

Tien elävyyttä ja tunnettuutta nostetaan tulevana kesänä, kun erilaiset tapahtumat synnyttävät vipinää tien läheisyyteen. Aurajoentien kesän starttaa valtakunnallinen teemapäivä, Avoimet Puutarhat sunnuntaina 20. kesäkuuta. Heinäkuun alkuun on suunniteltu Aurajoki SUP 3.–4. heinäkuuta, joka ihastuttaa jokimaisemallaan. Heti seuraavana viikonloppuna Oripään valtaa Villi ori 9.–10. heinäkuuta. Elokuun 28.–29. on aika superviikonlopun, sillä silloin toteutetaan Aurajoentien Yö ja Kulttuuriralli. Samalla juhlistetaan Suomen luonnon päivää ja Varsinais-Suomen Museopäivää. Kesän aikana testataan myös ihastuttavaa lammasjoogaa ja juhlitaan laululavan avajaisia joen varrella Aurassa.

Vanha keskiaikainen tielinja, johon Aurajoentie perustuu, alkaa Turun Suurtorilta, kulkee Raunistulan läpi ja Maarian kirkon ohi kohti Auraa (tie 222). Matkailutie halkoo Liedon kuntaa, Auran keskustaajaman ja Pöytyän Riihikosken päättyen Oripään keskustaajaman koillispuolelle. Tämä Aurajoen länsirantaa kulkeva vanha ja historiallinen tie on tunnettu Museoviraston rekistereissä Varkaantienä, kuuluu Museoviraston luokkaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.

Aurajoentien matkailutie on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Matkailutien palvelukartta valmistuu toukokuun lopulla ja tienvarsikyltit saadaan paikoilleen syksyllä. Palvelut, luontokohteet ja nähtävyydet aukioloaikoineen löytyvät osoitteesta www.aurajoentie.fi

Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon-hanke 1.1.2021–31.12.2022. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Leader-toimintaryhmien Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n ja Varsin Hyvä ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Auran kunta. Aura, Lieto, Pöytyä ja Oripään kunnat osallistuvat kehittämiseen omarahoituksen myötä.

Uusi vierasvenesatama houkutteli ennätysmäärän veneilijöitä Nauvoon!

kirjoittaja
Laituri, johon kiinnitettyinä purjeveneitä.

 

Nauvoon rakennettiin kesäksi 2020 uusi vierasvenesatama. Jo entuudestaan koko Saaristomeren suosituimpaan satamaan rantautui ennätysmäärä kävijöitä ihastelemaan lopputulosta: uusia laitureita ja rantamuuria sekä kelluvaa satamakonttoria. Yöpymisiä oli jopa 35 % enemmän kuin vuonna 2019. 

Nauvon vierasvenesatamaan tehtiin miljoonan euron remontti. Varsinais-Suomen Ely-keskus rahoitti hanketta 700 000 eurolla maaseutuohjelmasta. Loput 300 000 euroa budjetista maksoi hankkeen toteuttaja eli Paraisten kaupunki. 

Lisäksi satamaisäntä Tero Sintonen osallistui sataman kehittämiseen omalla panoksellaan, eli tekemällä uuden kelluvan satamakonttorin, joka on kerännyt koko kesän positiivista palautetta tyylikkyytensä vuoksi. Lisäksi Ely-keskus uusi myös yhteysaluslaituria. 

– Nauvon vierasvenesatama on meidän koko kaupungin ykkösmatkailuvaltti, kehuu elinkeinopäällikkö Tomas Eklund.

Investoinnista oli matkailulle selkeä hyöty. Tänä vuonna vierasvenesatamassa oli kesän aikana yöpymisiä 9 300. Vuoden 2019 kesänä yöpymisiä oli 6 855 ja vuoden 2018 kesänä 6 500.  Lisäksi satama-alueen palveluista nauttivat toki muutkin kuin veneilijät. Rannan ravintoloihin ja markkinahumuun tullaan myös Nauvon kesämökeiltä sekä kauempaa autoilla, pyörillä sekä joukkoliikenteen avulla. Yhteensä Nauvossa käy tavallisena kesänä yli 120 000 matkailijaa.

Helsinkiläiset Henrik (13), Anna (11) ja heidän äitinsä Satu Sjöman mökkeilevät Nauvossa ja käyvät aina kauppareissun yhteydessä pyörähtämässä myös satamassa. Erityisesti jäätelökioski ja savukala houkuttelevat paikalle. Heidän mielestään vierasvenesataman helmi on nykyään kelluva satamakonttori.
Miljoonan euron investoinnista 70 % tuli Varsinais-Suomen Ely-keskukselta.

Pitkään kaivattu remontti

Nauvon vierasvenesatamassa ehdittiin kaivata remonttia pitkään. 

– Päälaituri oli osin erittäin huonokuntoinen ja jopa vaarallinen. Sitä oli vuosien varrella korjattu moneen kertaan. Joku osa oli 50 vuotta vanha, muut uudempia. Samalla rantamuuri oli alkanut pettää. Hiekka pääsi valumaan rannalta suoraan mereen ja ihmisten oli vaarallista kävellä siinä, Eklund taustoittaa. 

Hankkeeseen kuului vanhojen laitureiden purku – myös betonilaiturin, joka esti veden virtaamista ja vaikutti siten rantaveden laatuun. Lisäksi rakennettiin uudet laiturit ja rantamuuri, josta tulikin monen mielestä koko sataman vetonaula. Iso osa budjetista upposi myös ruoppaukseen. Nyt satamaan pääsee turvallisemmin myös isommilla veneillä.

– Turvallisuuteen panostettiin myös lisäämällä aisapaikkoja, joita aloittelevienkin veneilijöiden on helppo käyttää. Ja uudet mobiilipalvelutkin ovat saaneet kiitosta helppokäyttöisyydestään, kertoo Eklund. 

Pääkaupunkiseudulta tulleet Tara Roisko ja Hannu Vaarama ovat käyneet Nauvossa monta kertaa. Uusittua satamaa he kehuvat kauniiksi ja symmetriseksi. Kehuja saavat myös kukkaistutukset ja kivet, joilla on saatu uutta ilmettä ja viihtyisyyttä. “Ei missään muualla Suomessa ole näin hyvää satamaa!” he toteavat.
Esa Ruotsalainen ja Maija Strandström sanovat itseään Nauvon vierasvenesataman epävirallisiksi rantavahdeiksi. He mökkeilevät sataman vieressä ja tulevat kävelylle lähes joka päivä. Erityisen mielissään he ovat uudesta rantamuurista, jolla kelpaa istuskella ja nauttia merimaisemista. Pariskunta viihtyy Nauvossa ympäri vuoden ja kiittelee erityisesti Nauvon kulttuuritarjontaa.
Uusitulla rantamuurilla on turvallista ja viihtyisää.

60-luvulta nykypäivään

Nauvon vierasvenesatamaa on kehitetty Tomas Eklundin mukaan jo 60-luvusta asti. Nykyisin veneilijöillä on siellä hyvät palvelut: sähkö, vesi, suihkut ja saunat, jätehuolto, septitankin tyhjennysmahdollisuus ja pesula. Lisäksi rannassa on toinen toistaan viehättävämpiä ravintoloita, ruokakauppa, paljon myyntipisteitä, turisti-info, keskiaikainen kivikirkko ja yhteysalusten laituri. Kaikki palvelut ovat pienellä alueella, ja siksi Nauvo on jo pitkään ollut suosittu matkailukohde veneilijöiden lisäksi myös pyöräilijöiden ja autoilla matkustavien keskuudessa. 

– Sesongin aikana parkkitilaa on aina liian vähän. Suurin tarve olisi matkailuautojen omalle alueelle. Niitä on nykyisin todella paljon, eikä leirintäalueita ole Paraisten jälkeen kuin vasta Houtskarissa. Ei Nauvoon ehkä leirintäaluetta tarvita, mutta jonkinlainen alue matkailuautoille, Eklund punnitsee. 

Muutenkin hän toivoisi, että satama-aluetta voitaisi laajentaa tulevaisuudessa. 

– Myyjät ovat nyt mökeissä, joita toivotaan koko ajan lisää. Tulijoita olisi aina enemmän kuin on mahdollisuus ottaa, hän kertoo. 

Nauvon vierasvenesatamassa on hyvät palvelut: sähkö, vesi, suihkut ja saunat, jätehuolto, septitankin tyhjennysmahdollisuus ja pesula.
Nauvon vierasvenesatamassa on myös yhteysaluslaituri, jolta pääsee lähtemään Seiliin, Ahvensaarelle tai Houtsalaan.
Kun vierasvenesataman vanha laituri purettiin, uudempia osia pystyttiin vielä hyödyntämään uimarannan puolella eli kuvassa etualalla olevan Nauvon purjehdusseuran (Nagu Segelsällskap, NSS) laiturissa.

 

Janica Vilen

Natureffect tarjoaa ympäristövastuullisia luontomatkailupalveluita Saaristomerellä – yöpyä voi vaikka leijuvassa teltassa

kirjoittaja
Leijuva Tentsile-teltta ja henkilö avaamassa teltan alapinnassa sijaitsevaa ovea.

 

Kemiönsaarelainen matkailuyritys Natureffect tarjoaa elämyksellistä luontomajoitusta ja matkailupalveluita Saaristomeren alueella. Asiakkailla on muun muassa mahdollisuus yöpyä puihin kiinnitettävissä teltoissa ja osallistua opastetuille retkille. Yrityksen perusarvona on elämyksellisyyden lisäksi myös ympäristövastuullisuus, mikä näkyy vahvasti sen toiminnassa.

 

Saaristomerellä päivät voi viettää luontopoluilla seikkaillen tai merellä meloen, mutta yöt nukutaan tukevasti pari metriä maanpinnan yläpuolella. Ville Laitisen vuonna 2018 perustama yritys Natureffect tarjoaa asiakkailleen majoitusta leijuvissa Tentsile-teltoissa ja matkailupalveluita laidasta laitaan.

Yritys sijaitsee Taalintehtaalla, jonne alun perin Vaasasta kotoisin oleva Laitinen muutti muutama vuosi sitten asuttuaan jonkin aikaa sekä Helsingissä että Turussa. Hän kokee, että kaupungista saaristoon muuttanut perhe otettiin paikallisten avarakatseisuuden vuoksi hyvin vastaan.

– Täällä on totuttu aina ottamaan tulijoita vastaan, koska rautaruukille on saapunut työntekijöitä muualta. Siksi meidätkin otettiin lämmöllä vastaan, kun aikanaan tänne muutimme, kertoo Laitinen.

Koulutukseltaan Laitinen on luonto-opas ja luonnontieteiden kandidaatti, joten myös oman luontomatkailuyrityksen perustaminen tuntui luontevalta. Hänellä on tällä hetkellä kädet täynnä töitä, sillä yrityksen lisäksi hän työskentelee toiminnanjohtajana Norpas ry:ssä, joka järjestää Taalintehtaalla muun muassa samannimistä festivaalia.

– Yrityksen toiminta on viime vuosien aikana kasvanut eli sen parissa riittäisi työtä enemmän kuin ehdin tekemään. Haluaisinkin tulevaisuudessa työllistää esimerkiksi paikallisia nuoria luontomatkailun ja ympäristökasvatuksen pariin, kertoo Laitinen.

Yritys sai ensimmäisenä toimintavuotenaan I samma båt – Samassa veneessä ry:n Leader-tukea, jolla yrityksen alkuhankintoja tehtiin. Lisäksi Laitinen ja muut alueen yrittäjät saavat hyödyntää Leader-tuella tehtyjä matkailumateriaaleja ja useita alueella sijaitsevia luontopolkuja.

Ville Laitinen osoittaa Pienelle Masuunijärvelle päin.
Laitinen osoittaa Pientä Masuunijärveä, joka oli Suuren Masuunijärven kanssa ratkaisevassa roolissa siinä, että Taalintehtaalle ylipäätään tuli tehdas aikoinaan. Järvestä saatiin vesivoimaa teräksen tuotantoon.

Päätuotteena leijuva teltta

Taalintehdas on yksi Natureffectin neljästä telttamajoituskohteesta. Kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Taalintehtaan keskustasta sijaitsevan Suuren Masuunijärven rannalle Laitinen pystyttää kesäisin yleensä kolmesta viiteen telttaa.

– Maisemat ovat tosi hienot, sillä valitsemani telttapaikat yleensä sijaisevat vesistön äärellä. Täällä Taalintehtaalla teltat pystytetään järven rannalle, kun taas Kasnäsissa ja Rosalassa teltat sijaisevat meren rannalla. Kansallispuiston alueella sijaitsevaa Högsåran telttapaikkaa käytetään vain erityistilanteissa, kertoo Laitinen.

Teltat kiinnitetään halutulle korkeudelle kolmeen puuhun, jotka sijaitsevat vähintään neljän metrin etäisyydellä toisistaan. Lisäksi Laitinen kiinnittää teltan alapuolelle toisen tason oleskelutilaksi. Sen päältä pääsee myös kiipeämään sisälle telttaan, jonka pohjassa oviaukko sijaitsee. Teltat ovat myös täysin vedenpitäviä eli majoittua voi säällä kuin säällä.

– Kovissakaan ukkosmyrskyissä ei ole teltasta vesi tullut läpi, kertoo Laitinen.

Joskus teltta voidaan myös kiinnittää istumakorkeudelle sellaisia asiakkaita varten, jotka eivät pysty kiipeämään korkealle. Tällöin leijuva teltta voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin tavallinen maahan kiinnitettävä teltta, sillä sinne on usein helpompi päästä sisään. Leijuvan teltan voi myös pystyttää sellaiseen paikkaan, mihin tavallista telttaa ei voi laittaa, sillä maaston ei tarvitse olla tasaista. 

Kuvassa Tentsile-teltta ja alakerros puuhun kiinnitettyinä.
Leijuvaan telttaan kuuluu myös alakerros, jonka päältä pääsee kiipeämään sisälle telttaan. Kuva: Teemu Saloriutta.

Pyörämatkailutrendi näkyy myös saaristossa

Majoituksen yhteydessä asiakkaat usein myös vuokraavat Laitiselta polkupyöriä. Tällä hetkellä saatavilla on vain perinteisiä pyöriä, mutta tulevaisuudessa Laitinen haluaisi kehittää toimintaa hankkimalla vuokrattavaksi myös sähköpyöriä.

– Pyörämatkailu on tällä hetkellä nosteessa, ja Keski-Euroopan pyörävillitys näkyy jo Suomessakin. Sähköpyöriä kysytään usein, mutta tällä hetkellä niitä ei ole valitettavasti varaa hankkia, kertoo Laitinen.

Natureffectin palveluihin kuuluu pyörä- ja välinevuokrauksen lisäksi myös erilaiset opastukset ja retket. Suosituin kohteista on Saaristomeren kansallispuistoon kuuluva puolustusvoimien linnakesaari Örö.

– Örölle järjestämme päiväretkiä ja pyöräopastuksia. Asiakkaiden on mahdollista vuokrata  siellä halutessaan kanootteja tai kajakkeja yhteistyöyrittäjien kautta. Tällöin myös melontaretket onnistuvat opastettuna, kertoo Laitinen.

Natureffect järjestää toimintaa tarvittaessa myös työporukoille. Laitisen tarjoamaan pakettiin kuuluu majoitus leijuvissa teltoissa, ruokailut sekä erilaisia aktiviteetteja, kuten kiipeilyä tai vaellusta.

Ilmakuva saaristosta.
Natureffect tarjoaa majoitusta neljässä saariston kohteessa: Taalintehtaalla, Rosalassa, Högsårassa ja Kasnäsissä.

Arvoina elämyksellisyys ja ympäristöystävällisyys

Matkailupalveluiden lisäksi Natureffect tekee ympäristöasioihin liittyvää konsultointia. Laitisen palkkaamat työntekijät antavat kiertotalous- ja jäteneuvontaa muun muassa kouluissa, ja sen lisäksi yritys tarjoaa ympäristöneuvontaa myös yrityksille ja kunnille.

Ympäristöystävällisyys näkyy vahvasti myös Natureffectin tarjoamissa palveluissa. Teltat ja kaikki muut majoittumisessa käytettävät materiaalit hankitaan mahdollisimman kestävinä ja hyvälaatuisina.

– Yritämme mennä kaikissa materiaalihankinnoissa ja palveluissa vastuullisuus edellä. Kertakäyttötavaraa emme missään nimessä hanki, korostaa Laitinen.

Retkeilijää muistutetaan aina myös hänen omasta vastuustaan, joka on erittäin tärkeä osa kestävää luonnossa majoittumista. Asiakkaita varten on telttapaikoille laitettu esimerkiksi jäteastiat, jotta he pystyvät itse kierrättämään jätteensä.

Ympäristövastuullisuuden lisäksi yritykselle tärkeää on elämyksellisyys. Yrityksen yhtenä päätarkoituksena onkin ollut alusta asti, että ympäristövastuullisuutta tuodaan ihmisten tietoisuuteen juuri elämysten kautta. Kun ihminen viettää aikaa ja majoittuu luonnossa, hän usein havahtuu siihen, että luontoa pitää suojella.

– Kun luontosuhde syvenee, ihminen alkaa yleensä käyttäytymään ympäristövastuullisemmin, kertoo Laitinen.

Leijuvat teltat tarjoavat uusia elämyksiä myös ulkoilmaelämään tottuneille. Vaikka ulkona yöpyminen olisi jo asiakkaille tuttua, ei heillä välttämättä ole kokemusta korkealla puussa nukkumisesta. Myös kohteet, joissa telttapaikat sijaitsevat ovat Laitisen mukaan hienoja ja säväyttäviä.

– Saaristoluonto on hyvin monimuotoinen ja maisemat vaihtuvat pienelläkin alueella tiuhaan, kertoo Laitinen.

 

Kuvassa henkilö istuu puuhun kiinnitetyssä Tentsile-teltassa.
Leijuvassa teltassa majoittuminen tarjoaa uusia elämyksiä myös niille, joille perinteinen telttamajoitus on jo tuttua. Kuva: Ville Laitinen.

Kestävyyttä myös tulevaisuuden luontomatkailuun

Tulevaisuudessa Laitinen haluaisi kehittää palveluistaan paketteja, joihin kuuluu majoituksen lisäksi myös opastukset ja ruokailut. Kemiönsaaren kunnalta vuokraamalleen maa-alueelle hän on lisäksi suunnitellut rakentavansa laavun ja tulentekopaikan, mikäli kunta antaa siihen luvan. Sille on tarvetta, sillä monet asiakkaista ovat kyselleet nimenomaan tulentekomahdollisuuden perään.

Laitisen mukaan luontomatkailu ammattimaistuu saaristossa koko ajan. Tähän on vaikuttanut Suomen viimeisen alkuperäisen ruukin lopettaminen Taalintehtaalla vuonna 2012, minkä jälkeen matkailun arvo alueen elinkeinona ymmärrettiin ja siihen alettiin panostaa.

Jo muutama vuosi sitten Laitisen ja muiden alueen luontomatkailutoimijoiden visiona olikin brändätä Saaristomeren alueesta Suomen kestävän luontomatkailun ykköskohde. Ehdotus ei saanut tuolloin vielä laajempaa kannatusta, vaan useimmat alueen matkailutoimijoista halusivat panostaa erityisesti ulkomaalaisten ryhmämatkoihin. Laitinen itse ei kuitenkaan ole halunnut markkinoida palveluitaan ulkomaille, sillä saariston kestävä luontomatkailu on vihdoin saanut ansaitsemaansa nostetta myös Suomen rajojen sisäpuolella. Syynä on myös toive siitä, ettei Suomeen matkustettaisi lentäen. 

– Onhan se toki hienoa, jos myös ulkomaalaiset löytävät tänne. Markkinointia voisi kuitenkin alkaa tehdä sillä näkökulmalla, että kannustetaan vierailijoita tulemaan tänne nimenomaan maateitse, pohtii Laitinen lopuksi.



Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho, Teemu Saloriutta ja Ville Laitinen

Matildankartanossa panostetaan lähiruokaan ja elämyksiin

kirjoittaja
Elina Rantamäki ja Tuomo Holm kartanon edessä.
Tuomo Holm ja Elina Rantamäki.

 

Lähellä ja luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista tehtyyn maittavaan ruokaan panostava leipomoravintola Matildankartano haluaa tarjota hyvän ruuan lisäksi myös elämyksiä. Kesällä 2021 kartanon niitylle alkaa muotoutua herkkuniitty, jossa voi nautiskella ruuasta ja ruukkikylän tunnelmasta vaikka raparperitaivaan keskellä.

Vuorineuvos Viktor Zebor Bremer perusti Mathildedalin rautaruukin vuonna 1852 ja samana vuonna valmistui myös ruukkikylän päärakennus, joka nykyisin tunnetaan nimellä Matildankartano. Elina Rantamäki ja Tuomo Holm ostivat kartanon vuonna 2017.

– Bremer itse ei koskaan asunut tässä kartanossa. Hänen kotinsa oli vähän prameampi Teijon kartano. Täällä on vuosien saatossa asunut muun muassa ruukin patruuna perheineen ja ruukin pääinsinööri. Ennen meitä kartanolla on ollut useita omistajia. Täällä on toiminut esimerkiksi posti ja Meri-Teijon konttori, pariskunta taustoittaa. 

Nykyään kartano toimii Rantamäen ja Holmin perheen kotina sekä leipomona ja ravintolana. Sisällä kartanossa on 50 asiakaspaikkaa ja pihalla sata paikkaa lisää. Puutarhassa on ruokailtu jo aiempina kesinä, mutta kartanon niitty on ollut paikallisten alpakoiden käytössä. Kesällä 2021 niitty muuntuu pikkuhiljaa elämys- ja hyötyniityksi,  jossa asiakkaat saavat kulkea istutusten lomaan tehtyjä polkuja pitkin.

– Puutarhaan tulee myös pieniä piknikaukkoja. Yhden nimi on raparperitaivas, toinen taas on kahdelle hengelle mitoitettu romanttinen “Kullannuppu”, Rantamäki kertoo. 

Yrittäjät ovat kuulleet, että kartanossa on 1800-luvun lopulla ollut kaksi puutarhuria ja hulppeat istutukset. Puutarha on aikanaan ollut tunnettu kauneudestaan ja historiankin vuoksi piha halutaan nostaa uudestaan loistoon, mutta nyt haetaan rennon boheemia herkkuniittyä, jossa kaikki on syötävää ja johon voi jäädä ruuan jälkeen vaikka loikoilemaan kirjan kanssa.

Matildankartanon pihaa uudistetaan parhaillaan. Ennen alpakoiden laiduntamalle niitylle on tulossa muun muassa piknikalueita, perhosniitty ja herkkuniitty, jossa kaikki on syötävää!

Lähiruokaa ylpeydellä

Kesällä Matildankartano palvelee päivittäin, mutta ruokalistoja ei voi tarkistaa netistä ennakkoon. 

– Käytämme aina lähellä tuotettuja raaka-aineita niin paljon kuin mahdollista – ja mieluiten luomua. Siksi emme suunnittele ruokalistoja pitkälle tulevaisuuteen, vaan mietimme tarjonnan mukaan, mitä milloinkin tehdään. Salon seutu on ruuan suhteen oikea aarreaitta, Rantamäki toteaa. 

– Ja koska meillä on oma leipomo, panostamme paljon siihen, mitä tulee uunista. Esimerkiksi lauantaisin meillä on pitsapäivä, jolloin tarjotaan juureen leivottuja artesaanipitsoja, jatkaa Holm. 

Lounaslinjastoja kartanossa ei ole, vaan ruoka tarjoillaan annoksittain. Jokainen annos valmistetaan niin, että sen voisi ylpeydellä tarjoilla vaikka parhaalle ystävälleen. Mitään puolivalmisteita ei käytetä, vaan kaikki tehdään itse niin alusta kuin voidaan. 

– Vähän työlästä ja hulluahan tämä on, mutta me olemme jo liian vanhoja siihen, että tavoittelisimme vain mahdollisimman isoja asiakasmääriä ja voittoja. Me haluamme tehdä sitä, mikä on meidän intohimomme, Rantamäki selittää.

Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään fine dining -ravintola. Ruoka on yksinkertaista, sillä pariskunta uskoo siihen, että jos raaka-aineet ovat hyviä, ei tarvitse kikkailla. Sen he oppivat jo leipää tehdessään.

Kaikki alkoi leivästä

Pariskunta on ollut perustamassa myös Mathildedalin kyläpanimoa. Aluksi heillä oli panimon yhteydessä pieni 15 neliön leipomo, joka oli erikoistunut hapanjuurileivontaan. Heinäkuussa leivät loppuivat aina jo puoleen päivään mennessä, joten isommille tiloille oli todella tarvetta. 

– Silloin teimme hapanjuureen leivottua maalaisleipää, jota Helsingissä kutsutaan ranskalaisittain levainiksi. Se on vaaleaa ja kovakuorista leipää, jossa on kostea sisus. Se on hapanjuurileivonnassa ihan se perusleipä, joka on kuitenkin yllättävän vaikea tehdä, Rantamäki kertoo. 

Hän on itse tehnyt leipomossa käytettävän vehnäjuuren, jonka käsittely on oma lajinsa. Sillä nostatetaan leipien lisäksi jopa pullat. 

– Jos on tottunut leipomaan hiivalla ja katsomaan kellosta, koska taikina on valmis, niin tämä on hyvin erilaista. Talvella leipominen vie aikaa, mutta kesällä taikina vain nousee ja nousee. 

Juuren käsittely onnistuu kuitenkin hyvin, jos malttaa noudattaa ohjeita tunnollisesti. 

– Hapanjuurileipä on siinä mielessä samanlaista kuin olut, että ihan se perusmaku, johon ei lisätä mitään, voikin olla kaikkein vaikein, mutta onnistuessaan paras mahdollinen, pariskunta toteaa. 

Leivonnassa käytetään aina suomalaisia lähiluomujauhoja. 

– Joskus oli sellainen tilanne, että kotimaiset luomuvehnäjauhot oli kaikkialta loppu ja kun vihdoin löysin niitä, hinta oli pompsahtanut reippaasti. Päätin kuitenkin, että ulkomaista ei osteta ja nostin leivän hintaa. Kun kerroin asiakkaille, mistä hinnan nousu johtuu, kaikki sanoivat, että hyvä valinta, muistelee Rantamäki. 

Matildankartanon yrittäjille ruoka ei ole vain ruokaa, vaan samalla myös nautinto ja elämys, josta jää toivottavasti hyvä muisto koko kylästä. Vaikka raaka-aineet hankitaan niin läheltä kuin mahdollista, ideoita etsitään myös ulkomailta – erityisesti kasvisruokiin.

Tukea historiallisen rakennuksen kunnostamiseen

Rantamäki ja Holm saivat Ely-keskukselta tukea kartanon remontointiin sekä leipomon ja ravintolan laitehankintoihin. 180 000 euron investointiin myönnettiin 20 prosentin tuki maaseuturahastosta. Nyt historiallinen rakennus on maalämmössä ja täyttää elintarvikelain kriteerit. Samalla sen mielenkiintoinen historia tulee esiin, kun talo on aktiivisessa käytössä. 

– Saimme Yrityssalosta apua tukihakemusten kanssa. He auttoivat ensimmäisen kynnyksen yli ja sen jälkeen jatkoimme omaa polkuamme Ely-keskuksen kanssa. Näillä tuilla on iso merkitys koko alueelle, Holm sanoo. 

– Kun me pärjäämme, voimme ostaa paikallisia tuotteita ja samalla asiakkaatkin oppivat meidän kautta tuntemaan lähituotteita. Kasvava kysyntä taas vähentää tarvetta kuljettaa ruokaa myytäväksi muualle. Ja kun esimerkiksi panimo alkoi menestyä, paikalliset marjatilat alkoivat miettiä, että voisihan mehun lisäksi kokeilla siideriäkin, Rantamäki jatkaa. 

Investointukea myönnettäessä mietitään usein myös työllistävää vaikutusta. 

– Täällä pyörähtää vuoden aikana 20 työntekijää. Olemme iloisia erityisesti siitä, että pystymme työllistämään paikallisia nuoria. Tämä on monelle se ensimmäinen työpaikka – ja päätyy sitten mille alalle tahansa, asiakaspalvelukokemuksesta on työelämässä aina hyötyä, Holm sanoo. 

Tähän asti yritystoiminnan tuotto on aina investoitu toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi viime kesän voitto on sijoitettu niittyyn ja jäätelökoneeseen. Jäätelöä tehdään pariskunnan tyylin mukaan pitkän kaavan kautta, esimerkiksi oman pihan viherherukan lehdistä tai kuusenkerkistä keittämällä ne ensin siirapiksi. Myös lähitilojen marjat ovat kovassa käytössä. 

 

Janica Vilen