Leader Ravakka tarjoaa maksutonta neuvontaa vesistö- ja ympäristökunnostuksiin liittyen. Ympäristö jossa elämme -hankkeen kautta autetaan paikallisia ihmisiä luonnonympäristöihin liittyvissä kysymyksissä ja ympäristötoimenpiteiden suunnittelussa. Hankkeen tavoitteena on tukea ja kannustaa alueen asukkaita kestävään toimintaan ympäristön hyväksi.
Pohdituttaako omien lähivesiesi tila tai onko sinulla kenties kiinnostusta huolehtia perinnebiotoopeista? Leader Ravakalta saa apua kaikkiin ympäristöasioihin liittyviin kysymyksiin! Ympäristö jossa elämme -hankkeessa autetaan paikallisia yhdistyksiä ympäristöön liittyvissä kysymyksissä ja erilaisten ympäristötoimenpiteiden suunnittelussa. Toimenpiteitä voivat olla muun muassa avustaminen rahoituksen hakemisessa, reittien merkitsemisessä, vesistöjen kunnostuksessa ja kohteiden kunnostuksessa virkistyskäyttöön. Leader Ravakan tavoitteena on tarjota kaikille alueen asukkaille apua luonnonympäristöihin liittyvien kysymysten ratkomisessa ja näin osaltaan lisätä ympäristötietoisuutta.
– Voimme olla apuna siinä, mitä yhdistystasolla voi ja kannattaa tehdä. Annamme yhdistyksille myös kontakteja eri viranomaisiin ja kerromme erilaisista ennakkotapauksista, ja siitä mitä muualla on tehty, kerrotaan Ravakalta.
Osa-aikaisena ympäristöneuvojana työskenteli elokuun alkuun saakka Pekka Alho, jonka avustuksella saatiin aikaan useita lähivesien kunnostusprojekteja. Nyt hanketta vetää jo siinä aiemmin mukana ollut Leader Ravakan ympäristökoordinaattori Tuuli Jansson. Hän auttaa yhdistyksiä nimenomaan ympäristö- ja vesistökunnostuksiin, virkistyskäyttöön ja kestävään elämään liittyvissä kysymyksissä. Neuvonta on suunnattu yhdistyksille, mutta apua voi kysyä kuka tahansa.
– Nyt hankkeeseen ympätty myös luonnonhoitoa, rantalaidunnusta, maisemanhoitoa, ja ylipäätään aktivoidaan ja neuvotaan yhdistyksiä ja tuodaan asiantuntijuutta ympäristökysymyksiin, kertoo Tuuli Jansson, joka on itse erityisesti vesistöjenhoidon ja virkistyskäytön asiantuntija.
Apua on tarjolla muun muassa vesistöasioita, perinnemaisemia, kosteikkoja ja ravinteiden kierrätystä koskevissa kysymyksissä. Hän korostaa, että asioita tulee aina pohtia tapaus- ja aluekohtaisesti.
– Esimerkiksi peltojen suojavyöhykkeet, kosteikot ja ruovikon niitto ovat toimia, joilla voidaan hillitä ravinnehuuhtoumia ja suojella vesiä myös vapaaehtoisvoimin. Toisaalta taas ruoko esimerkiksi jokisuulla pidättää ravinteita, lisää Jansson.
Paikallinen aktiivisuus tärkeää – malliesimerkkinä Mietoistenlahti
Tuuli Jansson korostaa paikallisten toimijoiden tärkeyttä ympäristökysymyksissä. Hänen mukaansa yhteistyö ja jo pieni paikallinen aktiivisuus aiheuttaa paljon positiivista vaikutusta. Hän nostaa Mietoistenlahden esiin kohteena, jossa paikallinen aktiivisuus on poikinut hienoja tuloksia.
– Mietoistenlahti lintutorneineen ja luontopolkuineen on loistava esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun saa paikallisesti innostettua ihmisiä. Ja eri tyyppisiä ihmisiä myöskin. Se on sellainen säpinäpiste, jossa on monta eri tahoa yhteistyössä, kertoo Jansson.
Jansson kertoo myös, että Metsähallitus oli purkamassa Mietoistenlahden lintutornia, mutta paikalliset yhdistykset olivat sitä mieltä, että torneja ei saisi purkaa. Siksi käynnistettiin hanke, jossa kunnostettiin vanhasta näkötornista perhetorni, rakennettiin lintulava, ja aloiteltiin yhteistyötä lähellä sijaitsevan Saaren kartanon kanssa, jonka toimijoiden rakentama Kulttuuripolku vie lintutorneilta kartanolle.
– Mietoistenlahti on varsinainen hankeklusteri. Tämä on riittävän lähellä Turkua ja helppo kohde. Siinä myös yhdistyy virkistyskäyttö, luontomatkailu, paikalliset palvelut, maisemanhoito sekä ympäristötaide, lisää Jansson.
Janssonin mukaan aina tulee korostaa, että ympäristöasiat ovat paikallisesti tärkeitä. Siksi kaikkiin hankkeisiin on hyvä ottaa paikalliset ihmiset mukaan. Ongelmana on Janssonin mukaan usein se, että suurten kaupunkien asiantuntijuus ei usein yletä maaseudulle saakka. Siksi Leader Ravakassa yritetään saada erimerkiksi turkulaisten asiantuntijatahojen hankkeita kiskottua myös maaseudulle.
– Esimerkiksi nyt käynnistyy vesistöhanke Mynäjoen valuma-alueella. Sitä vetää Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristöyhdistys. He eivät varmaan tulisi tänne, ellei täällä olisi jotain paikallista toimintaa, joka laittaisi asiat vireille, tuumailee Jansson.
Ympäristöasiat kuuluvat kaikille
Jansson korostaa että ympäristöasiat eivät ole vain niin sanottujen viherpiipertäjien juttuja, vaan ne kuuluvat kaikille. Hänen mukaansa ympäristönäkökulman ottaminen huomioon kaikessa mitä tehdään poikii aina oikeaa ja järkevää kehitystä.
– Yleensä, kun tehdään jotain ympäristöön liittyvää, tarvitaan asiantuntijuutta. Sen lisäksi tarvitaan hyvää viranomaisyhteistyötä. Jos saadaan asiantuntijuus kuntoon, kuten esimerkiksi tämän meidän ympäristöneuvontahankkeen kautta, myös yhteydet viranomaisiin ovat auki. Mutta edelleen ympäristöhankkeita pidetään sellaisina, joita tekevät vain ympäristö-, luonnonsuojelu- ja vesienhoitoyhdistykset, kertoo Jansson.
Koronavirus on sotkenut myös Ravakan ympäristöhankkeen toteuttamista, sillä Leader-ryhmän ei ole ollut mahdollista pitää tilaisuuksia, joissa ympäristöneuvonnasta kerrottaisiin, vaan palvelusta pitää tiedottaa muin keinoin. Se on aiheuttanut päänvaivaa, sillä ihmiset eivät Janssonin mukaan tiedä, mitä se tarkoittaa käytännössä. Siksi tällä hetkellä neuvontaa hakevatkin pääasiassa yhdistykset, vaikka se on tarkoitettu aivan kaikille.
– Pitäisi saada ihmiset aktivoitua käyttämään tätä meidän palvelua. Ympäristöasiat ja paikallinen kehittäminen kuuluvat kaikille, ja pienikin aktiivisuus saa aikaan usein paljon. Aukaise siis rohkeasti suusi aiheesta ja ota yhteyttä, kehottaa Jansson.
Nina Maunuaho
