Jokivarsikumppaneiden Toimintaa kylille -teemahanke aktivoi maaseudun asukkaita

Ihmisiä jumppaamassa kodan pihalla.
Someron Hirsjärven kylällä aloitettiin ulkojumpat!

 

Leader-ryhmä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit on myöntänyt Toimintaa kylille -teemahankkeensa kautta 68 000 euroa tukea kymmenelle eri yhdistykselle. Koronan latistamaa kylätoimintaa herätellään nyt eloon muun muassa liikunnan, uusien tapahtumien ja luontoelämysten kautta.

Jokivarsikumppanieden teemahankkeessa kylät ja yhdistykset kehittävät parhaillaan uusia tapoja lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta ja edistää alueen asukkaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Tavoitteena on luoda maaseudulle uusia mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon, lisätä palveluntarjontaa kylissä sekä mahdollistaa erilaisia maisemahankkeita.

Koronapandemian vuoksi kylissä on kohdattu monenlaisia haasteita ja onkin tärkeää, että yhdessä tekemisen myönteistä henkeä pidetään yllä. Kyläläisten yhteisillä pienillä hankkeilla voidaan osaltaan antaa uskoa tulevaisuuteen, tiedottaa Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. 

Julkinen rahoitus kattaa hankkeiden kokonaiskustannuksista 90 prosenttia. Omavastuuosuuden on voinut kattaa joko kokonaan tai osittain talkootyöllä. 

Kota yhdistää Hirsjärven kyläläisiä Somerolla

Someron Hirsjärven pienviljelijäyhdistys toteuttaa parhaillaan Oman kylän parhaaksi -nimistä alahankettaan, johon kuuluu monenlaista tekemistä yhdistyksen kodalla.

– Kokoonnumme kaksi kertaa viikossa liikkumaan. Maanantain jumppaa vetää paikallinen liikuntaohjaaja ja keskiviikon jumppaa fysioterapeutti. Ulkojumpat ovat omia suosikkejani, koska itse aina ahdistun kuntosaleilla. Hapekkaassa ulkoilmassa tuntuu helpommalta liikkua ja korona-aikana ulkojumppaan on matalampi kynnys osallistua, kommentoi Hirsjärven pienviljelijäyhdistyksen puheenjohtaja Satu Näykki.

Myös muut kyläläiset ovat olleet jumpista innostuneita. Kokemusta on karttunut niin keppijumpasta, kahvakuulasta kuin crossfitistäkin. Joka kerta paikalla on ollut 10–15 liikkujaa ja palaute on ollut hyvää.

Liikunnan lisäksi hankkeessa on järjestetty myös neljä hyvinvointiluentoa, joissa on saatu tietoa esimerkiksi ravitsemuksesta. 

– Ensimmäisellä luennolla kaikki halukkaat saivat tehdä kehonkoostumusmittauksen. Viimeisellä luennolla oli uusi mahdollisuus mittaukseen. Joillain ehti tapahtua muutoksia jo kuukaudessa. Vielä yksi mittaus on luvassa ensi vuoden puolella ja silloin kukin saa katsoa taas, miten omat henkilökohtaiset tavoitteet etenevät, Näykki kertoo. 

Ihmisiä istumassa kodan pihalla. Yksi luennoi, muut kuuntelevat.
Hyvinvointiluennoilla kyläläiset ovat saaneet tietoa esimerkiksi ravitsemuksesta.

Ensi vuonna luvassa on vielä kokkauskursseja kodalla paikallisten kokkien opastuksella. 

– Haaveissa on myös päästä kokeilemaan saunaterapiaa ja hankkeen päätöstapahtuma tulee olemaan kesäkuussa Kari Luodon konsertti!

Näykin mukaan Hirsjärvi on vankka varsinaissuomalainen maatalouspitäjä, jossa riittää peltoja ja kotieläintiloja. Koulua tai muitakaan palveluita ei ole ja siksi kodasta on tullut kyläläisille korvaamaton kohtaamispaikka. Vuosien saatossa pienviljelijäyhdistys on alkanut toimia kyläyhdistyksen tavoin. 

– Olemme järjestäneen seurakunnan kanssa adventin aikaan kotakirkkoja ja joskus esimerkiksi pop up -kahviloita tai grillausiltoja. Kodalla on kiva tavata ihmisiä ja tässä hankkeessa hyvää mieltä on tuonut sekin, että olemme pystyneet työllistämään paikallisia yksinyrittäjiä, joita korona on viime aikoina verottanut, Näykki sanoo. 

Hirsjärven pienviljelijäyhdistys sai omaan toimenpiteeseensä tukea 6 340 euroa. 

Leader-toiminta kannustaa kehittämään omaa kotiseutua

Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero ja Tarvasjoki. Leader-ryhmän paikallisessa strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että alueen asukkaat kehittävät omia elinolosuhteitaan. Teemahankkeen kautta mahdollistetaan ennen kaikkea sellaisia pieniä toimenpiteitä, joihin ei voi hakea tukea itsenäisenä Leader-hankkeena. 

Oli ilahduttavaa huomata, miten keskenään eri tyyppisiä hakemuksia hankehakuun tuli. Yhdistyksiltä löytyi monia hyviä ideoita siihen, miten yhteisöllisyyttä ja alueen asukkaiden hyvinvointia edistetään koronan tuomien haasteiden keskellä. Yhdistykset toteuttavat määrällisesti paljon enemmän investointihankkeita, joten oli myös erittäin hyvä, että teemahankkeen kautta saimme alueellemme kymmenen toiminnan kehittämiseen tähtäävää hanketta, kommentoi Jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio. 

 

Teksti: Janica Vilen

Kuvat: Satu Näykki

 

Teemahankkeen kaikki toimenpiteet

Elersien sukuseura: Verkkokokoustyökalun opetus ja tuki sekä yhdessä eri yhdistysten kanssa uusien toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu. 

Mellilän kyläyhdistys ry: Palkataan työntekijä, joka elävöittää ja kehittää kylätoimintaa mm. uusien tapahtumien ja Ostarin toiminnan kehittämisen avulla.

Pöytyä – Oripää 4H-yhdistys: Tarjotaan luontoelämyksiä lähialueen perheille ja muille luonnosta kiinnostuneille, joilla ei välttämättä ole riittävää osaamista tai uskallusta lähteä omatoimisesti luontoon. Järjestetään tilaisuuksia, kuten pilkkipäivä ja lepakkoretki.

Someron Hirsjärven pienviljelijäyhdistys: Tarjotaan monipuolisesti hyvinvoinnin elementtejä, mm. motivaatio, ravitsemus, kehonhuolto, liikunta ja rentoutus. Toteutus sisältää luentoja, kokkausta, säännöllistä treeniä, lajikokeiluja ja mittauksia.

Auran Martat ry: Auran Marttojen ja Metsästysseura Auran yhteishankkeessa tutustutetaan perheitä erilaisiin erätaitoihin ja ruokaan, jota erätaitojen avulla voi saada ja valmistaa.

Elävän virran yhdistys ry: Järjestetään erilaisia harrastekursseja sekä tapahtumia alueen asukkaille.

Yläneen kyläyhdistys ry: Suoritetaan kyläkatselmus ja asukaskysely, siistitään Yläneen keskustaa ja sijoitetaan sinne kukkalaatikoita, muutetaan joutomaita kukkapelloiksi sekä toteutetaan maisemanhoitotalkoot kylällä ja jokivarressa.

Jankko lentopallo ry: Aloitetaan alumni-toiminta keräämällä tiedot vuosikymmenten varrella seurassa olleista henkilöistä (pelaajat, valmentajat, muut toimihenkilöt) ja luomalla tietojärjestelmä tietojen käyttämistä ja säilyttämistä varten.

Loukonkulman Lukko: Zero-Sport auton tehtävänä on kiertää ohjaajineen (2 kpl) Auranmaan alueella. Zero-Sport tuottaa liikunnallista harrastamista aina sen alueen lapsille ja nuorille, jossa kulloinkin vierailee. Zero-Sport autossa on harrastamiseen tarvittavat välineet, joten harrastaminen ja liikkuminen on paikasta riippumaton.

Auranmaan nuorkauppakamari: Lisätään Auranmaan tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta sekä sen asukkaiden tietämystä kotiseudustaan ja sen tarjoamista palveluista ja mahdollisuuksista. Järjestetään kotiseuturalli, jossa mukaan lähtevät toimijat pitävät toimipaikoissaan avoimia ovia. Lisäksi järjestetään 1–3 kaikille avointa lyhyttä tilaisuutta, joissa nostetaan esiin paikallista osaamista ja onnistumista.

 

Lue myös!

Orisuon PVY kunnostaa Kerhotupansa pihaa ja rakentaa luontopolkua Leppijärven rantaan

Kansainvälistä maisemapäivää juhlitaan 20.10. – Kuvakampanja on jo käynnissä!

Maisemakuva Jurmosta, penkki meren äärellä.

 

Kansainvälistä maisemapäivää vietetään vuosittain 20.10. Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen vuosipäivänä. Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen tavoitteena on suunnitella, hoitaa ja suojella kaikenlaisia maisemia. Sopimukseen kuuluvat sekä kauniit että arkiset maisemat, niin maaseudulla, luonnossa kuin kaupungeissakin. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2006.

Suomen ympäristökeskus tiedottaa lokakuussa vietettävän kansainvälisen maisemapäivän valokuvakilpailusta: Maisemat ovat olennainen osa kaikkien hyvinvointia ja elinympäristön laatua sekä monimuotoisuutta. Millaisia maisemia löytyy työ-, koulu- tai kauppamatkasi varrelta tai näkyy kotisi ikkunasta? Mikä arkesi maisemissa on kiehtovaa tai kaunista, mitä haluaisit muuttaa, mikä maisemassa on parhaillaan jo muuttumassa? Osallistu arkimaisemia juhlistavaan valokuvakampanjaan valokuvaamalla arkesi maisemia ja jakamalla kuvat Instagramissa tunnisteella #arkimaisema. Liity myös seuraamaan kampanjan Instagram-tiliä @arkimaisema. Kampanja huipentuu 20.10.2021 vietettävään kansainväliseen maisemapäivään.

Arkimaisemakuvista järjestetään myös kilpailu, joka aukeaa 14.10. Kilpailuun pääsee osallistumaan sen avauduttua tämän linkin kautta. Kilpailuun voi osallistua 14.10.–20.10.2021 otetuin kuvin, kilpailuaika päättyy 24.10.2021. Kilpailun pääpalkintona on 500 € lahjakortti Rajala Pro Shopiin. Valokuvakilpailun kuvasatoa asetetaan näytteille ympäristöministeriöön ja maisemapäivän verkkosivuille.

Kansainvälistä maisemapäivää vietetään tänä vuonna viidettä kertaa. Maisemapäivän järjestävät ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Mukana yhteistyössä ovat myös Suomen Kotiseutuliitto, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Museovirasto ja Viherympäristöliitto. Maisemapäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.

 

Loimaasta tuli Suomen lemmikkiruokamekka! Koirien ja kissojen lähiruokamarkkinat kehittyvät maaseuturahaston tuella

Seitsemän koiranpentua samalla ruokakupilla.

 

Kotimainen lähiruoka on kasvattanut suosiotaan jo pitkään. Sen lisäksi, että ihmiset haluavat tietää, mistä heidän oma ruokansa tulee, on kiinnostus kasvanut myös sen suhteen, mistä perheen lemmikkien ruoka tehdään. Loimaalla tuotetaan nyt koirien ja kissojen ruokakuppeihin kotimaisia vaihtoehtoja kolmen yrityksen voimin – maaseuturahaston tuella.

Suomalaisille kissoille ja koirille ostetaan ulkomailta tuotua valmisruokaa vuosittain arviolta lähes 400 miljoonalla eurolla. Pelkästään koiranruokaa tuodaan Suomeen ulkomailta vuosittain jopa 50 miljoonaa kiloa. Korona-ajan tuoma lemmikkibuumi on lisännyt ruuan kysyntää entisestään, joten aika on otollinen kotimaisten vaihtoehtojen kehittämiselle.

Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt maaseuturahastosta tukea kolmelle eläinruokatehtaalle, jotka kaikki sijaitsevat Loimaalla. Rovio Pet Foods tekee lemmikeille kotimaisia Werraton-nappuloita lähitilojen raaka-aineista ja Dagsmark Petfood alkaa valmistaa kissoille ja koirille kotimaista märkäruokaa. Aristo Oy keskittyy koirien kotimaisiin puruluihin ja herkkuihin. Kaikkien kolmen yrityksen tuotteille on myönnetty suomalainen avainlipputunnus merkiksi vahvasta kotimaisuusasteesta. 

Yrityksille on myönnetty maaseuturahastosta tukea niin tehtaiden perustamiseen, laajentamiseen kuin laiteinvestointeihin. Tuet ovat olleet 30–35 prosentin luokkaa hankkeiden kokonaiskustannuksista, joita on tullut yhteensä lähes seitsemän miljoonaa euroa. 

Loimaa sijaitsee erinomaisten viljelysmaiden välittömässä läheisyydessä Varsinais-Suomen lukuisten eläintilojen keskellä – ja logistisesti helpon yhteyden päässä Turusta, Tampereesta ja pääkaupunkiseudusta. Ei siis ihme, että kolme eläinruokatehdasta päätyi naapureiksi juuri Loimaalle.  

Rovio Pet Foods vähentää lemmikkiruokien ympäristövaikutuksia

Tero Rovio traktorin vieressä.
Rovio Pet Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja Tero Rovio. Kuva: Kuva: Rovio Pet Foods.

Loimaalainen Tero Rovio perusti Rovio Pet Foodsin vuoden 2019 lopulla, ja vuotta myöhemmin lemmikkiruokien valmistukseen suunniteltu eläinruokatehdas oli jo toiminnassa. Tehdas sijaitsee 12 kilometrin päässä hänen omalta tilaltaan, josta tulee kaikki ruokiin käytettävä kaura. Kananmunat tulevat osin omalta tilalta; osin kilometrin päässä tehtaalta olevalta kananmunapakkaamolta, josta lähetettiin ennen kakkoslaatuisia munia ulkomaille. Nyt ne hyödynnetään naapurissa! Kaikki muutkin raaka-aineet hankitaan niin läheltä kuin mahdollista: härkäpavut, peruna, viljat ja siipikarja. 

– Tähän asti suomalaisia raaka-aineita on roudattu ympäri Eurooppaa ja tuotu sitten jalostettuina takaisin. Silloin kun me aloitimme, Suomessa myytävistä lemmikkien kuivaruuista vain prosentti oli kotimaisia, Rovio taustoittaa. 

Rovio Pet Foodsin valmistamat kotimaiset koirien ja kissojen Werraton-nappulat ovat saaneet markkinoilta hyvin jalansijaa.

– Tuotteista on tullut tosi hyvää palautetta ja sitä arvostetaan, että koko prosessi tapahtuu saman katon alla tuotekehityksestä alkaen, Rovio kertoo. 

Hintakin on ulkomaisiin vaihtoehtoihin nähden kilpailukykyinen, kun nappuloita vertaa ravintoarvoiltaan samantasoisiin tuotteisiin.

Lemmikkien kuivaruokaa linjastolla.
Werraton nappulat tuotannossa. Werraton -ruokasarja on Rovio Pet Foodsin eläinravitsemuksen asiantuntijoiden suunnittelema ja siihen kuuluu kuivaruokia sekä kissoille että koirille. Kuva: Rovio Pet Foods.

Rovio Pet Foods kiinnittää paljon huomiota tuotteidensa ja toimintansa ympäristöystävällisyyteen. Kananmuna on hiilijalanjälkeen nähden paras proteiinin lähde heti villikalan jälkeen  – ja sitä hyödynnetään tuotannossa paljon. Samalla se on ravitsemuksellisesti lemmikeille hyvä proteiinin lähde aminohappokoostumuksensa vuoksi. 

Tällä hetkellä tehtaan toiminnassa käytetään nestekaasua, joka on mahdollista korvata tulevaisuudessa biokaasulla, jos naapuriin suunnitteilla oleva biokaasulaitos toteutuu. Myös aurinkovoimaa tullaan jatkossa hyödyntämään. 

– Tehtaan viereen on jo suunniteltu aurinkopuisto, mutta rakentaminen ei ole vielä alkanut. 

Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella tehtaalle hankittiin uutta teknologiaa: koneita ja laitteita sekä kuivaruokalinjastolle että pakkaamoon. Rovio uskoo hankkeen kasvattavan sekä  työvoiman tarvetta että liikevaihtoa tulevina vuosina reilulla kädellä.

Dagsmark Petfood aloittaa kissojen ja koirien märkäruuan tuotannon

Laura Strömberg tehtaalla.
Dagsmark Petfoodin toimitusjohtaja Laura Strömberg ravistelee alaa panostamalla laatuun, vastuullisuuten ja raaka-aineiden jäljitettävyyteen, sillä asiakkailla on oikeus tietää, mitä he lemmikeilleen syöttävät.

Dagsmark Petfood on myynyt tähän asti lähinnä koirien ja kissojen kuivaruokaa, mutta pian kauppoihin tulee ensimmäiset yrityksen itse valmistamat kissojen märkäruuat. 

– Kissojen märkäruualla on valtavat markkinat, mutta alalla ei ole tähän asti ollut juurikaan kotimaisia toimijoita. Halusimme kehittyä kokonaisvaltaiseksi eläiruokataloksi ja tartuimme haasteeseen. Ensimmäiset kissojen märkäruuat tulevat myyntiin lokakuussa ja koirien ruuat ensi keväänä, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Laura Strömberg.

Dagsmark Petfood käyttää tuotteisiinsa kotimaisia raaka-aineita, esimerkiksi Liedossa tuotettua antibioottivapaata kanaa sekä kalkkunaa ja nautaa. 

– Olemme huomanneet, että kotimaiselle kissanruualle on kova tarve. Perusreseptiikka on meillä hyvin samanlainen kuin ulkomaisilla toimijoilla, sillä reseptit perustuvat siihen, mitä eläin tarvitsee. Mutta jos valitsee ulkomaisen jättiyrityksen tuotteen, ei voi yhtään tietää, mistä raaka-aineet ovat peräisin, Strömberg kommentoi. 

Lemmikkien ruokia valvoo Suomessa Ruokavirasto. Lainsäädännössä niitä ei lasketa elintarvikkeiksi vaan rehuksi ja sen vuoksi pakkausselosteessa ei tarvitse mainita edes raaka-aineiden alkuperämaata. 

Kolme kissanruokapakkausta.
Dagsmark Petfoodin uudet kissanruuat ovat nimeltään Ilves, Tiikeri ja Leopardi. Kuva: Dagsmark Petfood.

Dagsmark Petfood sai lemmikkien märkäruuan tuotannon käynnistämiseksi tukea maaseuturahastosta. 

– Hakemus jätettiin loppuvuodesta 2020 ja tällä viikolla alkaa jo kaupallinen tuotanto. Täytyy nostaa hattua meille kaikille, että koko hanke vedettiin läpi alle vuodessa, iloitsee Strömberg.

Yrityksen liikevaihto on tällä hetkellä noin 7 miljoonaa euroa ja toimitusjohtajan laskelmien mukaan sen pitäisi märkäruokabisneksen avulla nousta 3–4 vuodessa 15–20 miljoonaan euroon. Hankkeen työllistävä vaikutus näkyy jo nyt, sillä toimihenkilöpuolelle on rekrytoitu kolme ihmistä lisää ja tuotannon puolelle toiset kolme. Ja ensi vuonna rekrytoinnit jatkuvat.

Loimaalle yritys päätyi sattumalta. 

– Toimimme aikaisemmin pienemmissä tiloissa Pohjanmaalla. Asun itse Paraisilla ja lisäksi meillä on alihankkijoita ja raaka-aineiden toimittajia Varsinais-Suomessa. Siksi lähdimme etsimään isompia tiloja täältä. Loimaan Mellilästä löytyi HK:n vanha teurastamo, joka oli meille juuri sopiva, Strömberg taustoittaa.

Puruluut ovat koirien herkkuja

Koira syö puruluuta.
Aristolla käynnissä oleva pentubuumi ja samaan aikaan etenevä lähiruokainnostus näkyvät kotimaisten hirvien ja peurojen nahasta valmistettujen puruluiden kysynnässä. Kuva: Aristo Oy.

Aristo Oy:n RAUH!- ja REKKU-tuotteet tehdään käsityönä niin ikään Loimaalla. Vaikka arkikieleen on vakiintunut termi puruluu, kyseessä on oikeastaan nahasta kääritty rulla. Sen vuoksi puruluut luokitellaan lemmikkiruuaksi, vaikka koirat järsivätkin niitä ajanvietteen ja hampaiden hyvinvoinnin eivätkä ravinnon vuoksi. 

Ariston puruluihin käytetään hirven, peuran ja naudan nahkoja. 

– Peurannahka tulee kaikkein lähimpää. Loimaan alueella on peuroja todella paljon. Hirvennahkaa tulee metsästysseuroilta ympäri Suomen ja Pohjois-Ruotsista. Naudannahka tulee 95-prosenttisesti Pohjoismaista. Sitä tarvitaan niin paljon, ettei Suomen tuotanto riitä kattamaan kysyntää, kertoo Risto Pelkonen, Aristo Oy:n toinen pääomistaja. Toinen pääomistaja on Ari Hannula.

– Toimintamme ydin on parhaat mahdolliset raaka-aineet ja ammattitaito. Jokainen nahka on erilainen ja lopputulos on käytännössä käsityötä, hän jatkaa.

Aristo Oy:n tuotantoa on laajennettu maaseuturahaston tuella kolmessa osassa. Kahdessa aikaisemmassa toimitilojen laajentamiseen keskittyvässä hankkeessa tuotanto on tuplattu ja tällä hetkellä käynnissä oleva laiteinvestointihanke kasvattaa tuotantoa taas 30–40 prosenttia. Hankkeiden myötä yritykseen on tullut myös kuusi uutta työpaikkaa. Nyt Loimaan tehtaalla työskentelee yhteensä 12 henkilöä, joista osa on alihankkijoita. Neliöitä on käytössä jo 3 000.

Aristo Oy:n tehdas.
Aristo Oy on saanut maaseuturahaston tuella laajennettua toimintaansa. Kuva: Aristo Oy.

Nyt käynnissä oleva hanke valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä ja uutta jo suunnitellaan. 

– Tehdas käy koko ajan maksimilla. Olemme Ely-keskukselle todella kiitollisia tuesta, sillä sen avulla olemme pystyneet investoimaan nopeammalla aikataululla. Investointien myötä olemme onnistuneet luomaan tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja ekologisempia tuotantomenetelmiä, palkkaamaan lisää suomalaista työvoimaa ja vahvistamaan koko Loimaan aluetta sekä veronmaksajina että työnantajina, Pelkonen listaa hankkeiden vaikutuksia. 

Aristo Oy palkkasi asiantuntijan avuksi hakuprosessiin. Vaikka asiointi Ely-keskuksen kanssa oli jouhevaa, hakuprosessi oli työläs. 

– Sellaisella alalla, jossa on paljon toimijoita, on helppo kerätä esimerkiksi vaadittava määrä tarjouksia laiteinvestoinneista. Meillä tilanne on haastavampi sen vuoksi, että olemme Euroopan ainoa puruluutuotantoon keskittyvä tehdas, joten ei ole olemassa mitään kauppaa, josta löytyisi valmiit laitteet meidän tarpeisiin. Siksi tarjousten saamisessa oli aika iso jumppa ja myös kilpailuteknisiä haasteita, Pelkonen selventää. 

Puruluiden lisäksi Ariston valikoimissa on koirien herkuiksi kuivattuja eläinten osia, joihin kaikki raaka-aineet tulevat Suomesta. 

 

Teksti ja artikkelikuva: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

Syyskuussa juhlitaan suomalaista ruokaa! Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat lähiruokaa 1,4 miljoonalla eurolla

Tee makumatka maalle Lähiruokapäivänä 11.9. – Varsinais-Suomesta mukana 23 kohdetta!

Yritystuilla lisätään maaseudun elinvoimaa!

Leaderstöd gav Björkboda träsk på Kimitoön en ny simstrand

Järvimaisema, etualalla pöytäpenkkiryhmä.

 

Nivelax nya simstrand har anlagts vid Björkboda träsk. Det är Västanfjärds byaförening som ansvarar för Leaderprojektet som finansierats av föreningen I samma båt – Samassa veneessä. Rekreationsområdet vid sjön planerar man att i framtiden införliva i S:t Olavs vandringsled som går i närheten.

Kimitoöns kommun har redan i 30 år förvaltat den omkring en hektar stora rekreationsområdestomten. Länge fungerade den också som simstrand. Småningom har den i alla fall växt igen och fallit i glömska sedan flera år. Men i januari 2021 startade Västanfjärds byaförening ett projekt för att iståndsätta simstranden. 

– Det var många ortsbor som sa att man äntligen borde göra något åt stranden, berättar Västanfjärds byaförenings ordförande Max Andersson.

Andersson berättar att Finska Hushållningssällskapet för två år sedan drev ett projekt som gällde stränderna kring Kimitoön. Då inventerade man stränderna och märkte att simstranden vid Björkboda träsk skulle vara ett lämpligt restaurationsobjekt. Följaktligen beslöt byaföreningen att ansöka om Leaderstöd för att återställa stranden.

– Vi gjorde ett avtal med kommunen och fick rätt att rå över stranden i tio år. Hela projektets budget är 21 000 euro, av det fick föreningen 65 procent som Leaderstöd, räknar Andersson.

Stranden som i huvudsak iståndsatts med frivilligt arbete är färdig!

Klart i förtid

Projektet inleddes med att man högg ner skogen i början av detta år. Skogen hade enligt Andersson varit oskött redan i 30 år, och det växte rikligt med sly så det fanns en hel del att göra på området. 

– Det behövdes många frivilliga för att röja skogen. Man måste också göra plats för en väg och parkeringsplats.

Då skogen var fälld fick man börja med markarbetena. Andersson berättar att en lokal grävmaskinsfirma gjorde vägen till stranden och dess parkeringsplats samt jämnade ut området för de nya byggnaderna. Tomten hade från förr en gammal byggnad men den var inte mera möjlig att iståndsätta så den ersattes av nya.

– Först reste vi med talkogänget en byggnad där toaletterna och ett separat vedförråd placerades. Därefter byggde vi omklädningsrummet med två skilda avdelningar. Sedan engagerade vi en lokal företagare att bygga också ett vindskydd för korvgrillning på stranden. Så vi har sammanlagt byggt tre byggnader, berättar Max Andersson.

Föreningen har fått fylla på med lite sand på själva stranden. Där finns också en del vattenväxter, som ändå inte hindrar användningen av stranden. I mån av möjlighet kommer man att ta bort dem senare. 

Ursprungligen tänkte man sig att projektet pågår till november 2022, men det blev klart snabbare än väntat. Enligt Andersson gjordes det åtminstone 700 timmar frivilligt arbete i projektet. 

– Stranden blev klar på mindre än en ett år för vi fick med så många goda talkoarbetare. De visste hur allt skall göras.

vessakopit metsän laidalla.
Omklädningsrummen gjordes på talko.

Grund för nytt projekt i anslutning till S:t Olofs vandringsled

Simstrandsprojektet har lagt en grund för ett större projekt i kommunen med anslutning till den närbelägna S:t Olofs vandringsled. Simstranden kunde nämligen också tjänstgöra som etappmål och pausplats för dem som vandrar längs leden. Kimitoön har också på gång ett projekt som planerar sju nya vandringsleder inom kommunen. Andersson hoppas att någon av de här rutterna kunde bli byaföreningens nästa projekt. 

– Man kunde till exempel bygga en naturstig kring sjön utgående från simstranden, tänker han sig.

Men projektet är fortfarande bara i planeringsskedet. Tidigare har föreningen med Leaderstöd bland annat byggt en utescen på Kalkholmens ruiner i Västanfjärd och gjort en utvecklingsplan för de 21 byarna som utgör Västanfjärds socken. 

Luontopolku ja opastekyltti.
Byaföreningen hoppas att man ännu skall få en nya naturstig till området.

 

Text: Nina Maunuaho

Översättning: Mathias Luther

Bilder: Västanfjärds byaföreningen

Ilmoittaudu mukaan Maaseutuparlamenttiin! Valtakunnallista ohjelmaa tarjolla 28.–30.9. ja Varsinais-Suomen paikallista ohjelmaa 29.9.

Ilmakuva Valpperin alueesta.

 

Maaseutuparlamentti on Suomen suurin ideafestivaali ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka. Tapahtuma järjestetään 28.–30.9. verkossa ja monipaikkaisesti eri puolilla maata. Varsinais-Suomessa kokoonnutaan maakunnan Vuoden kyläksi 2021 valittuun Nousiaisten Valpperiin, jossa keskustellaan kyläkoulujen tulevaisuudesta ja maastopyöräilystä sekä tutustutaan molempiin teemoihin lähietäisyydeltä! 

Varsinais-Suomen maaseutuverkosto järjestää osana Maaseutuparlamenttia tutustumispäivän Nousiaisten Valpperiin, joka valittiin kesällä Varsinais-Suomen Vuoden 2021 kyläksi. Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 29. syyskuuta klo 8.45–16 Valpperin urheilutalon ympäristössä (Urheilutie 17, Nousiainen).

Päivän aikana seurataan etäyhteydellä Maaseutuparlamentin valtakunnallista ohjelmaa ja herätellään paikallista keskustelua ennen kaikkea kylätoiminnasta, kyläkouluista ja maastopyöräilystä, joka on myös päivän paneelikeskustelun aihe.

Tapahtuman toiminnallisessa osuudessa tutustutaan Valpperissa viime vuosina toteutettuihin hankkeisiin: uuteen kyläkouluun, remontoituun urheilutaloon, uuteen maastopyöräreittiin, frisbeegolfrataan, kotaan ja kuntoportaisiin sekä kylän yhteiseen saunaan ja uimapaikkaan.

Tapahtuma on osallistujille maksuton lounasta lukuunottamatta. Mukaan mahtuu 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta. ILMOITTAUTUMINEN ON PÄÄTTYNYT!

Valtakunnallista ohjelmaa luotsaavat Inari Fernández ja Christoffer Strandberg 

Valtakunnallisen Maaseutuparlamentin keskiössä ovat maaseutujen nuorten äänet ja kestävän tulevaisuuden tekeminen. Tapahtumaa luotsaavat Inari Fernández ja Christoffer Strandberg. Heidän vierainaan nähdään kolmen päivän aikana maaseudun nuoria, yrittäjiä, asiantuntijoita, tutkijoita ja päättäjiä eri puolilta Suomea. Pääkeskustelut lähetetään livenä Kurikan Kampukselta, Etelä-Pohjanmaalta.

Maaseutuparlamentin runsas ohjelmakattaus on julkistettu ja luettavissa tapahtuman nettisivuilta. Ohjelma tarjoaa syventäviä pääkeskusteluja, oivaltavia työpajoja, herättäviä tietoiskuja ja verkostoitumismahdollisuuksia virtuaalisella Kumppanitorilla, jossa esittäytyy yli 30 tahoa. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet yhteiskunnallisista maaseutuasioista: maaseudun asukkaat, yrittäjät, päättäjät, kehittäjät, tutkijat ja asiantuntijat. Osallistujilla on myös mahdollisuus vaikuttaa maaseutupoliittiseen julkilausumaan.Tapahtuman avaa tiistaina 28.9. klo 9.00 maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä yhdessä Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolan ja Kurikan kaupunginjohtajan Anna-Kaisa Pusan kanssa. Herättäviä näkökulmia ja mielenkiintoisia keskusteluja kuullaan tapahtuman loistavilta vierailta. Mukana ovat muun muassa futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen, luova johtaja Jani Halme ja tutkimusjohtaja Anna Rotkirch. Keskustelujen vetäjänä nähdään myös päätoimittaja Jouni Kemppainen. Katso edustava keskustelijakaarti tapahtuman nettisivuilta.Osallistuminen ohjelmakokonaisuuteen edellyttää ennakkoilmoittautumista, joka tapahtuu maaseutuparlamentti.fi -sivujen kautta. Osallistuminen on ilmaista.Maaseutuparlamentti järjestetään laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa kylistä valtionhallintoon. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Kurikan kaupunki, Leader Suupohja, maaseutuverkosto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Suomen Kylät ry. Tapahtuman pääkieli on suomi, mutta ohjelmaa järjestetään myös ruotsiksi.

***

OHJELMA VALPPERISSA 29. SYYSKUUTA

Klo 8.45 Kahvitarjoilu
Kahvi/tee ja sämpylä

klo 9 Aamukahvikeskustelu: Hyvän elämän ulottuvuudet
Valtakunnallinen ohjelma, seurataan etäyhteydellä

klo 9.30 Pääkeskustelu: Kirjoitetaan lähikoulujen tulevaisuus uusiksi
Valtakunnallinen ohjelma, seurataan etäyhteydellä

klo 10.45 Valpperilaiset kertovat kylästään ja siellä toteutetuista hankkeista
Reima Rantanen ja Jukka Heinonen

Klo 11–12.30 Paneelikeskustelu maastopyöräilystä
Alustajina toimivat Jaska Halttunen Retkipaikasta ja Jouko Parviainen Akselikuntien pyörämatkailuhankkeesta. Paneelissa on mukana myös paikallisen maastopyörähankkeen edustaja, maanomistajanäkökulmaa ja harrastajanäkökulmaa.

Klo 12.30 Omakustanteinen keittiolounas

Klo 13–14 Maastopyörien kokeilua ja frisbeegolfia ulkona tai vaihtoehtoisesti osallistuminen omavalintaiseen Maaseutuparlamentin työpajaan etäyhteydellä

Klo 14.15–15 Tutustuminen Valpperin kyläkouluun ja sen tekemään ympäristötyöhön
Koulun rehtori Satu Mäkinen esittelee koulua ja vastaa päivän aikana heränneisiin kysymyksiin

Klo 15–16 Maastopyörien kokeilua, nokipannukahvit uudella kodalla tai vaikka pulahdus uimaan!

Förtjänst istället för förfång! Vass är en råvara med framtid

Lähikuva ruovikosta.

 

Projektet för avlägsnande av vass från Skärgårdshavet, finansierat av Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä, har redan gett upphov till två uppföljande projekt! Målet är att utreda hur mycket vass det verkligen finns i Skärgårdshavet och att utveckla en fungerande näringsverksamhetskedja kring den.

Vassen är en ettårig växt som kraftigt breder ut sig i Skärgårdshavet och i andra vattendrag i södra Finland. Ställvis har växten (phragmites australis, också kallad bladvass) erövrat hela stranden och förhindrar dess användning för rekreation.

Det finns omkring 7 kilo fosfor och 80 kilo kväve i ett ton vass, så man avlägsnar effektivt näringsämnen ur havet genom att skära bort vass. Man förbättrar också vattengenomströmningen och naturens mångfald genom att skörda vass. Den viktigaste effekten gäller i alla fall kolavtrycket för omkring hälften av vassens biomassa är kol. Man får alltså massvis av kol bort ur naturens kretslopp genom att skörda vass.

Man kan använda vass till att bygga tak eller som material för konstverk. Vassen fungerar bra som jordförbättringsmedel, takmaterial, isoleringsmaterial, strö, foder eller växtunderlag. Dessutom kan man göra bioenergi eller biokol av den. Vassen är alltså ett mångsidigt råmaterial, men det utnyttjas mycket lite i Finland för närvarande för kostnaderna för tillstånd, skörd och transport har hittills varit så stora att det inte varit lönande att syssla med skörd i stor skala. Med de pågående projekten kring vass försöker man lösa det här problemet. Åbo Yrkeshögskolas överlärare och klimatansvariga Juha Kääriä som leder vassprojekten säger att man redan kommit en bra bit på väg.

– Inom Leaderprojektet har vi gjort ett stort arbete för att tillsammans med Pargas stad kartlägga vem som äger vattenområdena. Vi har skickat över 600 brev, och huvudsakligen har de som äger vattenområdena förhållit sig positivt till planerna på att avverka vass. Tillstånden har getts till Pargas stad som framöver kan dela ut tillstånd till företagare som sköter skördandet. Avsikten är att under de nästa två åren få loven klara för 1000–3000 hektar, så att företagen kan skörda från dukat bord.

Om man vill bli kvitt vassen helt lönar det sig att göra avverkningen genast efter midsommar då en stor del av näringen flyttat från rötterna upp i växtstammen. Då man skär av vass under vattenytan över ett tillräckligt stort område kvävs den och dör. Om man å andra sidan vill använda vass till exempel som byggnadsmaterial och skörda vass varje år lönar det sig inte att kväva tillväxten.

Vass.
Att skörda vass hör inte till allemansrätten. Man får skära vass i liten skala vid sin egen strand. Om avverkningen är omfattande behövs det tillstånd av vattenområdets ägare och inför klippningen skall man göra en anmälan till den lokala NTM-centralen.

Olika områden har fått tillstånd i Pargas

I det Leaderprojekt som snart avslutas har man jobbat på olika försöksområden i Pargas, till exempel vid Tammiluoto vingårds strand på Lemlax och på naturskyddsområdet kring Brattnäsviken. Vingårdsföretagaren Timo Jokinen har från början deltagit aktivt i projektet.

Här i vår strand breder vassen ut sig hela tiden. Speciellt i sommar var tillväxten kraftig då det var så varmt. Vårt båtfar håller på att helt växa igen!

Man siktar på att ännu i höst pröva klippa vass längs vingårdens strand. Om vassen kommer bort blir vyn öppnare vilket gynnar företagets turismverksamhet. Om man lyckas krossa den skördade vassen tillräckligt fint kan företaget utnyttja den som jordförbättringsmaterial i sin egen äppelträdgård.

Vass.
Stranden vid Tammiluoto vingård är ett av de första objekten där man börjar klippa vass.

Jokinen har allt sedan 1980-talet följt med hur vassen tagit över vattnen kring Lemlax.

– Speciellt orolig är jag för läget i Brattnäsviken. Då vi köpte den här platsen var viken en meter djup, men nu finns det inte ens en halv meter. Vasstillväxten har varit mycket snabb och vidsträckt, konstaterar Jokinen.

Läget i naturen på naturskyddsområdet som fungerar som ett pilotobjekt har noga kartlagts. Platsen har fridlysts med tanke på fågelvattnen, men förutom fåglarna har man också kartlagt områdets groddjur och ryggradslösa varelser.

– Om vi nu på försök klipper vassen där kan vi se hur det påverkar djurlivet, säger Juha Kääriä.

Timo Jokinen och Juha Kääriä.
Tammiluoto vingårds företagare Timo Jokinen (t v) och vassprojektets representant Juha Kääriä på vingårdens brygga. Kääriä hoppas att man i framtiden skall kunna få lantbruksstöd eller annat stöd för att skörda vass.

Företagarna i nyckelposition

Resultaten i Leaderprojektet har fått också andra finansiärer att tro på att det lönar sig att samarbeta för att utveckla näringsverksamhet kring vassen.

NTM-centralen har ur Miljöministeriets medel beviljat Åbo Yrkeshögskola ett femtioprocentigt stöd till projektet som kostar 460 000 euro och som utvecklar nya skördetekniker och logistik tillsammans med företagen, avlägsnar flaskhalsar i kedjans ekonomi och därtill fortsätter med tillståndsprocesserna.

– Till exempel RH-Harvesting Oy i Pargas har byggt en ponton som kan klippa och krossa vassen och binda den till balar. Den kan lasta upp till 100 ton biomassa vilket motsvarar tio hektar vassområden. Det ställs stora förhoppningar på den, men den är inte hela lösningen för man kommer inte in på de grunda strandvattnen med en så stor farkost.

Pargas Fjärrvärme och Finnsementti tänker experimentera med vass som biobränsle. Kiteen Mato ja Multa har grundat en filial i Nådendal där man utvecklar en produkt som kunde ersätta torv som växtunderlag i professionell växthusodling. Ett par företag utreder hur vass lämpar sig som foder och strö. Ett annat företag utvecklar fungerande lösningar för sjötransporterna.

– En stig som inte ännu utforskats är produktionen av biokol. Om man med hjälp av pyrolys förädlar vassen till biokol så hålls kolet borta ur kretsloppet hundratals år. Det kunde bli en bra metod för klimatkompensation. Biokolet kunde användas till exempel för vattenrening eller för grönområdesbyggande.

Egentliga Finlands förbund har för sin del beviljats 70 procents stöd för ett projekt på 95 000 euro som avser att kartlägga mängden vassruggar. Det gjordes en kartläggning år 2006 då man konstaterade att det växer vass på cirka 30 000 hektar längs södra Finlands stränder. Efter det har inte någon ny kartläggning gjorts, men nu får man snart uppdaterad information.

– Vi har tagit prover som ger oss information om hur mycket biomassa vass det finns på en kvadratmeter. Med ledning av bilder från satelliter och drönare kan man beräkna antalet hektar. Man kan till exempel räkna ut att det finns tio ton vass på en hektar vid Tammiluoto vingårds strand, säger Kääriä.

I de nya projekten tillämpas så höga krav på egen finansiering att man också varit tvungen att samla ihop många finansiärer. Flera företag har beslutat att delta, samt Skyddsfonden för Skärgårdshavet, städerna Åbo, S:t Karins och Nådendal samt Åbo Yrkeshögskola.

– Alla parter är entusiastiskt och helhjärtat med i detta, säger Kääriä tacksamt.

Vass och slingorna.
Då man tar bort vass kan andra växter ta plats. Ibland kan man råka ur askan i elden om man instället för vass får slinga (mitt i vassen på bilden). Slingorna kan växa så tätt att man inte kan ta sig igenom växtmassan med båt.

Gamla idéer, nya teknik

Det som framför allt driver vassens tillväxt är den snabba övergödningen av vattendragen. En annan orsak är att man slutat med betesdrift och slåtter.

– På femtio- och sextiotalen fanns det ganska lite vass. Då använde man vassen som djurfoder i skärgården. Man till och med tävlade lite med grannen vart år om vem som kunde skörda de finaste ruggarna, vet Kääriä.

Vasstaken som är så populära i England, Holland och Danmark är också de en gammal idé, och för närvarande är det just som takmaterial som vassen betingar det bästa priset. I samband med ett tidigare projekt hittade man ett gammalt RT-kort (byggnormer) för yrkesmässigt byggande, och det uppdaterade man, så om någon är intresserad av att bygga vasstak hittar hen nu instruktioner i bygginformationskartoteket.

Fiskar och vass.
Att skära bort vassen förbättrar miljön också för fiskarna. Framför vassruggen på bilden ligger ett stim löjor stilla.

Text och bilder: Janica Vilen

Översättning: Mathias Luther

 

Pargas nya konditionstrappa öppnar hisnande vyer!

Ihmisiä kuntoportailla.

 

Med stöd av Leadergruppen i Samma båt – Samassa veneessä och i huvudsak med talkokrafter har det byggts en konditionstrappa upp på högen av sidosten som omger Pargas kalkgruva. Det lönar sig att klättra ända upp, för efter 470 trappsteg belönas man med hisnande landskap, en utsikt över kalkgruvan och under klara dagar ända till Åbo. 

Sommaren 2021 ljöd surret av motorsåg och borrmaskiner längs Pajbackavägen i Pargas då de frivilliga färdigställde konditionstrappan som de börjat bygga sommaren 2020.

– Vi inledde bygget i fjol med att fälla träd längs sluttningarna, och dessutom var vi tvungna att gräva bort lite mark för att göra backen mindre brant. I början av juni i år började vi sedan med att bygga själva trappan, berättar projektets primus motor Johan Kronberg.

Grunden lades av yrkesmänniskor och efter det fortsatte bygget med frivilliga krafter. I augusti då journalisten besökte platsen pågick monteringen av trappans handräcke.

– Vi är en grupp pensionärer som jobbar i två personers lag fyra timmar om dagen. I allmänhet jobbar vi här två gånger i veckan, berättar Mårten Malmgård.

Enligt Johan Kronberg har man redan satsat omkring 2 000 talkoarbetstimmar på trappan. Projektets totalbudget är 158 670 euro, och det är Väståbolands företagare som fungerar som projektinstans. Projektet har fått finansiering av Leadergruppen I samma båt r f – Samassa veneessä r y.

–  Efter att vi ansökt om Leaderstöd kontaktade vi också lokala aktörer och den vägen fick vi också annan finansiering och flera samarbetspartners i projektet. Vi vände oss till Väst-Åbolands företagare och det är nu de som leder det här projektet, berättar Kronberg.

Trappan stiger upp till 50 meter över havet.

Idéen från Malmgårds trappa i Helsingfors

Tanken på att bygga en konditionstrappa vaknade i Johan Kronberg då han besökte Malmgårds konditionstrappa i Helsingfors, en av de första i Finland.

– Jag deltog i ett startupföretag som skulle göra en app med information om motionsmöjligheterna i alla de större städerna. Då bekantade jag mig med Malmgårds konditionstrappa i Helsingfors – ett objekt som jag inte visste något från förr. Jag fick en ingivelse om att man kunde göra en sådan också i Pargas, berättar Kronberg.

Ivern dämpades ändå lite av det att det i Pargas inte just finns kuperad terräng eller lämpliga backar att bygga en trappa i. Slutligen fick Kronberg tanken att trappan kunde byggas på Pargas kalkgruvas hög av sidosten. Det levereras dagligen flera ton sidosten från Nordkalk som äger gruvan som en biprodukt vid gruvbrytningen, och den staplas i högar runt omkring gruvan. Den hög som trappan byggts på är ganska gammal och har inte fyllts på med ny sten sedan 1950-talet.

– Nordkalk sa i början att det är frågan om ett gruvområde och därför är tillträde förbjudet för utomstående. Vi löste problemet genom att arrendera området av Nordkalk och göra liksom ett litet eget område innanför gruvområdet. Nordkalk har nog varit uppmuntrande i det här projektet. De har bland annat gett oss löst stenmaterial att använda som botten för trappan, säger Kronberg.

Själva gruvan är 130 meter djup så det är ett högt fall dit ner uppifrån stenhögen. Därför har man inhägnat området där trappan befinner sig. Till skillnad från många andra konditionstrappor i Finland var man i Pargas tvungen att bearbeta sluttningen så att den passade för trappan och att göra en tio meter bred slät passage för den. I allmänhet har trapporna byggts till exempel invid slalombackar eller i terrängen.

Johan Kronberg är primus motor för trapprojektet.

Leader uppmuntrar till motion!

Det har byggts många konditionstrappor i Finland med Leaderfinansiering. Bara i Egentliga Finland byggdes 2014-2020 nio konditionstrappor som fick stöd ur landsbygdsfonden via de lokala Leadergrupperna. Således visade de föregående projekten vägen för Pargas trappor.

– I Loimaa finns en konditionstrappa där bänkarna på utsiktsplattformen inte höll längre än några månader. Vi tog det ad notam och gjorde från början bänkarna i Pargas extra stadiga så att de skulle vara hållbarare, berättar Johan Kronberg.

Det finns också planer på att ännu installera LED-lampor under trapporna så att de kan användas också vintertid. Belysningsmetoden är kopierad direkt från en konditionstrappa i Sibbo som också har en rörelsedetektor. Om ingen är på trappan släcks lamporna, men de tänds då det kommer användare. Sensorn räknar också besökarna.

Till sommaren 2022 är det meningen att förstora parkeringsplatsen, för det väntas mycket besökare till trappan.

– Pargasborna har varit riktigt glada åt projektet. Trappstegens höjd har avsiktligt hållits låg för man har inriktat sig på alla slags människor som användare, inte bara idrottare, berättar Kronberg.

Kaksi henkilöä rakentaa portaisiin kaidetta.
Mårten Malmgård och Bernt Engström installerade brädräcken på trappan i augusti 2021.

Text och bilder: Nina Maunuaho

Översättning: Mathias Luther

Syyskuussa juhlitaan suomalaista ruokaa! Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat lähiruokaa 1,4 miljoonalla eurolla

Neljä kuvaa ruuasta: pastaa, sieni, kaali ja leipää.

 

Syyskuussa juhlitaan lähiruokaa monella tavalla. Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4. syyskuuta ja Lähiruokapäivää 11. syyskuuta. Lähiruoka on pääosassa myös monilla syksyn markkinoilla ja tapahtumissa, kun satoa korjataan. Varsinais-Suomea ollaan kovaa vauhtia brändäämässä Suomen ruokamaakunnaksi – maaseuturahaston tuella!

Suomalaisen ruoan päivänä nostetaan esiin Hyvää Suomesta -merkkiä, joka on suomalaisen ruokaketjun yhteistyön tunnus. Kun ostaa tuotteen, jossa on Hyvää Suomesta -tunnus, tietää, että elintarvikkeen raaka-aineet tulevat Suomesta, se on valmistettu Suomessa ja sen koko tuotantoketju on tiedossa. 

Lähiruokapäivä taas kutsuu ihmisiä tutustumaan maaseudun toimijoihin, esimerkiksi maatiloihin ja elintarvikkeita jalostaviin yrityksiin. Aikaisempina vuosina samaa tapahtumapäivää on vietetty Osta tilalta -päivän nimellä.

Syyskuu on otollista aikaa lähiruuan markkinoille, sillä sadonkorjuuaika tarjoaa tuoreita tuotteita ruokapöytään. Satokausikalenterin mukaan syyskuussa parhaimmillaan ovat muun muassa sienet, kaalit, juurekset ja kurpitsat!

Lähiruokaa kehitetään myös Leader-tuella 

Lähiruuan tuotantoa, jalostusta ja käyttöä edistetään jatkuvasti myös maaseuturahaston tuella, jota myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus ja kaikki maakunnan viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. 

Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat myöntäneet 1,4 miljoonaa euroa tukea lähiruokaa edistäviin yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin tai yrityksiin. Yritystukia ryhmät ovat myöntäneet yhteensä 28 yritykselle 596 000 euroa. Tukivaroin on autettu markkinoille muun muassa paikallisia juustoja, pastoja, oluita ja viljatuotteita. Kehittämishankkeita on tuettu 24 kappaletta 761 000 eurolla. Kehittämishankkeilla on tuettu muun muassa ruokamatkailua, ruokatapahtumien järjestämistä ja lisätty kuluttajien tietoisuutta lähiruokatuotteista ja -perinteistä.

Leader-tuki on kuitenkin aina vain osa hankkeen kokonaiskustannuksista, joita edellä mainituissa yritystukihankkeissa on ollut yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa ja yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa 1,1 miljoonaa euroa. Suuri osa hankerahoituksen saajista kertoo, että hanke olisi jäänyt toteuttamatta ilman Leader-tukea, joten lähes aina Leader-ryhmän myöntämä julkinen tuki tuo alueen kehittämiseen myös yksityistä rahaa. 

Kuvakaavios, jossa teksti: Lähiruokaa Leader-tuella! Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat lähiruuan tuotantoa tai käyttöä 52 hankkeen kautta yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla. Kaaviossa näkyy tuettujen hankkeiden Leader-rahoituksen osuus ja muun rahoituksen osuus.

Ely-keskus myönsi miljoonia euroja ruuantuotantoon

Leader-ryhmien myöntämät tuet ovat suuruudeltaan yleensä tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja yksittäistä hanketta kohden. Sitä suuremmat hankkeet voivat saada maaseuturahaston tukea Ely-keskuksen kautta. Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen Ely-keskus tuki myös osaltaan lähiruokasektoria miljoonilla euroilla. 

Kehittämishankkeiden puolella tukivaroja suunnattiin maa- ja puutarhatalouteen 5 miljoonaa euroa ja elintarvikejalostukseen 3 miljoonaa euroa. Esimerkiksi koko maakunnan laajuinen KulTa – Kuluttajat ruokatalouden keskiössä -hanke on saanut Ely-keskuksesta 90 prosentin tuen 1,3 miljoonan euron budjetilleen. 

Yritysrahoituksen puolella maataloustuotteet ja elintarvikkeet haukkaavat koko kakusta kolmanneksen: noin 12,7 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomessa Ely-keskuksen tuella on kehitetty muun muassa kananmunien, marjojen, leipomotuotteiden ja lemmikkiruokien tuotantoa. 

Varsinais-Suomesta Suomen ruokamaakunta

Varsinais-Suomea ollaan kovaa vauhtia brändäämässä Suomen ruokamaakunnaksi. Varsinais-Suomessa on kattava alkutuotanto ja 315 elintarvikkeita valmistavaa yritystä. Yhteensä ruokaketju työllistää lähes 16 000 ihmistä ja muodostaa 15 % maakunnan liikevaihdosta. 

Varsinais-Suomi on erityisen tunnettu varhaisperunoistaan, mansikoista ja muista marjoistaan sekä kalasta ja erikoiskasveista: Varsinais-Suomessa viljellään muun muassa hamppua, härkäpapua ja spelttiä. 

Aktiivinen ruuantuotanto näkyy paitsi kauppojen hyllyillä myös maakunnan perinnemaisemissa, joita pidetään avoimina viljelemällä ja laiduntamalla. Esimerkiksi Suomen uusin matkailutie, Aurajoentie, kulkee yhtäjaksoisesti kuutisenkymmentä kilometriä avoimessa peltomaisemassa. 

 

HANKE-ESIMERKKEJÄ:

Kuluttajat nostettiin ruokatalouden keskiöön! Hankkeesta hyviä kokemuksia

Lähiruoka Naantalin alueen vetovoimatekijäksi

Matildankartanossa panostetaan lähiruokaan ja elämyksiin

100-vuotiaassa koulutalossa sijaitseva PetriS Chocolate uudistuu jatkuvasti

Tuohitussa kierrätetään ja suositaan lähiruokaa

Paikallinen olut syntyy tunteella

Loimaalla pannaan olutta paikallishistoriaa kunnioittaen

Juustoa ja jäätelöä omien vuohien maidosta!

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Yhteistyössä on voimaa! – Kolme yritystä juhlii kohta kansainvälisiä kauppoja

Suomalaiselle artesaaniruualle valmistellaan omaa sertifikaattia Leader-hankkeena

Mynämäen Riistapaja helpottaa peurakannan harventamista

Kotipellon puutarhassa kasvaa varsinainen makujen ilotulitus!

Salossa innostuttiin kotitarveviljelystä

Cafe Simppu on Korppoon torin sydän!

Prittanan Puoti avasi ovensa Perttelissä!

Kemiönsaaren kesävieraita hemmotellaan paikallisilla luksustuotteilla

Salossa luomuspelttiä viljelevä Birkkalan tila voitti Vuoden Luomuyritys -palkinnon!

 

Det behövs mera finansiering för att landsbygdsutveckling på gräsrotsnivå!

Piirroskuva maaseutumaisemasta.

 

DEBATTARTIKEL

Finland får stöd ur Europeiska Unionens landsbygdsfond för lantbruksutveckling för att utveckla sina egna landsbygdsområden. Stöd ur landsbygdsfonden beviljas såväl av NTM-centralerna som av alla de 55 Leadergrupperna i Finland. Leaderstöd ges bland annat åt företagares, föreningars och kommuners utvecklingsprojekt på landsbygden. Den som ansöker om finansiering kan till exempel vara en byaförening som renoverar sin byagård eller ett mikroföretag som investerar i en ny produktionslinje för att utvidga sin verksamhet och skapa nya arbetsplatser. NTM-centralernas stöd för sin del riktas tills större aktörer som till forsknings- och utbildningsinstitutioner.

I Egentliga Finland arbetar fem Leadergrupper och de har under programperioden 20142020 beviljat sammanlagt 17,2 miljoner euro som offentliga sektorns stöd till projekt som förverkligats på landsbygden i Egentliga Finland. Sammanlagt 380 allmännyttiga projekt och 120 utvecklings- och investeringsprojekt inom företag genomfördes under den här tiden med Leaderstöd.

I Egentliga Finland föreslås mycket flera goda projekt än det är möjligt att ge finansiering. Leadergrupperna blir tvungna att drastiskt gallra fram projekten de finansierar, och därför händer det ofta att projekt som regionalt skulle vara mycket behövliga blir utan finansiering. Det här gäller speciellt företagsstöd och finansieringen av näringsverksamhet. Därför hoppas Leadergrupperna på en större andel av finansieringen under programperioden som börjar 2023.

I utkastet till program för den nya finansieringsperioden förutsätts andelen finansiering via NTM-centralerna till landsbygdens företag och allmännyttiga projekt växa med över 11 procent, men Leaderandelen skulle förbli på samma nivå som under programperioden 2014–2020. I landsbygdsprogrammet introduceras dessutom nya finansieringsformer för ensamföretagare och deltidsföretagare avsedda att sökas bara via Leadergrupperna, så en utökning av Leaderfinansieringens andel av hela landsbygdsprogrammet skulle göra det möjligt att utnyttja också dess stöd fullt ut.

Då man beaktar alla EU-fonder har företagen i Egentliga Finland sämre möjligheter att få stöd än till exempel i östra och norra Finland, för det delas ut mindre finansiering till vår region. Om Leaderandelen skulle höjas nationellt skulle det ge också Egentliga Finland efterlängtad tilläggsfinansiering.

Finland är Europas mest rurala land, men i fråga om Leaderfinansiering är vi på jumboplats i EU. Enligt en färsk jämförelse är det bara Luxemburg, Holland, Belgien, Malta och Slovakien som ligger efter oss. Alla andra medlemsländer har gett Leaderverksamheten en större andel av finansieringen. I Finland uppgår Leaderfinansieringen bara till den miniminivå som EU stipulerar, nämligen fem procent. Leadergrupperna i Finland vädjar om att Leaders andel höjs

till 10 procent av EU:s gemensamma landsbygdsutvecklingsmedel (CAP) under den kommande EU-programperioden åren 2023–2027.

Det har gjorts en interpellation till jord- och skogsbruksministern om en höjning av Leaderfinansieringens andel, men vi hoppas att också Egentliga Finlands riksdagsledamöter och alla andra som arbetar med att bevaka landskapets intressen också stöder den lokala utvecklingsverksamheten på landsbygden, dess näringsverksamhet och sysselsättning så att tillräckliga resurser kan tryggas.

 

Verksamhetsledarna för Leadergrupperna i Egentliga Finland

  • Pia Poikonen, Leader Varsin Hyvä (Åbotrakten)
  • Taina Sainio, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit (Loimaatrakten och Somero)
  • Minna Boström, I samma båt – Samassa veneessä (Åbolands skärgård och Gustavs)
  • Ulla Kallio, Leader Ravakka (Nystadstrakten)
  • Maarit Teuri, Leader Ykkösakseli (Salo)

Oispa kaljaa! Suomen maatalousmuseo Sarka avaa näyttelyn oluen historiasta

Oluttuoppi ylhäältä päin kuvattuna puisella pöydällä.

 

Suomen maatalousmuseo Saran Ruokamuseossa avautuu 15.9.2021 uusi näyttely Oispa kaljaa. Oluen huurteiseen historiaan sukeltavassa näyttelyssä tutustutaan oluen valmistuksen vaiheisiin sekä perehdytään oluen merkitykseen ihmisten arjessa ja juhlassa kautta aikain. Avajaispäivänä tutkija FT Jenni Lares Tampereen yliopistosta kertoo Ruokakeskiviikon esityksessään oluen historiasta maaseudulla uuden ajan alussa seminaaritila Riihessä klo 18. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Sitä voi seurata myös verkossa suoratoistolähetyksenä museon YouTube-kanavalla ja osoitteessa: https://www.sarka.fi/ruokakeskiviikot.

Oluenjuonnilla on Suomessa vuosituhantiset perinteet, mutta ensimmäiset kirjalliset lähteet kertovat oluen valmistuksesta ja käytöstä vasta myöhäisellä keskiajalla sekä uuden ajan alussa. Millaista olutkulttuuri oli suomalaisella maaseudulla viisisataa vuotta sitten? Miten olutta valmistettiin, mihin sitä käytetiin ja ketkä sitä joivat? Näihin kysymyksiin Lares vastaa esityksessään. Lares on historiantutkija, jonka vuonna 2020 valmistunut väitöskirja käsitteli 1600-luvun länsisuomalaista juomakulttuuria.

Olut on ollut niin arkista janojuomaa kuin juhlajuomaakin, ja sen laatua ja kulutusta on valvottu ja säännöstelty aina keskiajalta lähtien. Kotona valmistetusta arkijuomasta on tullut kaupasta ja ravintoloista ostettavaa, alkoholipoliittisesti tarkoin säädeltyä nautintoainetta. Muuttuvien perinteiden, tapojen ja lainsäädännön lomassa olut on säilyttänyt suosionsa tähän päivään asti. Oispa kaljaa -näyttelyssä voi tutustua oluen valmistusprosessiin vaihe vaiheelta. Esillä on myös eri aikakausien juoma-astioita, joista olutta on nautittu. Oispa kaljaa on osa Hotelli- ja ravintolamuseon tuottamaa samannimistä näyttelyä.