OKRA Maatalousnäyttely järjestetään muutaman vuoden tauon jälkeen suurempana kuin koskaan Oripään lentokentällä 5.–8. heinäkuuta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen osastolla päivystää asiantuntijoita kaikilta eri vastuualueilta sekä paikallisista Leader-ryhmistä.
OKRA on yksi Suomen suurimmista maatalousnäyttelyistä, joka on kerännyt Oripäähän perinteisesti noin 80 000 kävijöitä. Tänä vuonna mukana on yli 400 näytteilleasettajaa ja ohjelmaa on tarjolla niin maa- ja metsätalouden ammattilaisille kuin maaseudun asukkaillekin. Näytillä on maatalousalan uusimmat koneet, laitteet, tuotteet ja palvelut. Lisäksi messuilla pääsee tutustumaan perinnepihaan ja kädentaitoihin. Lapsiperheiden riemuksi paikalla on tivolilaitteita ja paljon erilaisia kotieläimiä, muun muassa lehmiä, lampaita, hevosia ja alpakoita.
Maatalousnäyttelyn teemana on tänä vuonna kotimainen ruoka ja huoltovarmuus. Nämä teemat ovat esillä myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen messuosastolla F63, joka löytyy hallista 1. Lisäksi osastolla esitellään EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta kaudella 2023–2027. Rahoituksen avulla tuetaan maatalouden ja maaseudun kehittymistä, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tukea on tarjolla niin viljelijöille, maaseudun yrittäjille, yhdistyksille kuin asukkaillekin – kuntia ja kehittämisorganisaatioita unohtamatta. Maaseudun hanke- ja yritystukien haku avautui sopivasti juuri ennen tapahtumaa, joten paikalla on joka päivä asiantuntijoita kertomassa uuden rahoituskauden mahdollisuuksista.
Osastolla päivystää kaikki viraston vastuualueet, eli elinkeinot, liikenne ja ympäristö. Elinkeinoja edustavat kattavalla joukolla maaseututoimen väki kaikkina messupäivinä. Maatalousyksikkö on varautunut kertomaan muun muassa luomuasioista, eläinvalvonnasta ja peltovalvonnasta sekä siihen liittyvästä satelliittiseurannasta. Lisäksi esittelyssä on Vipu-mobiilin demo, jonka käyttöä voi tulla osastolle harjoittelemaan.
Liikennepuoli esittelee keskiviikosta perjantaihin yksityisteiden valtionavustuksia.
Ympäristöpuoli jakaa tietoa esimerkiksi ympäristösopimuksista, kuivuusriskien hallinnasta, luonnon monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun edistämisestä sekäHelmi-ohjelman tuesta perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon. Lisäksi osastolla esitellään käynnissä olevia hankkeita, esimerkiksi Peltojen viljavuusluvut -hanketta ja KIPSI-hanketta, jonka avulla viljelijät voivat tilata pelloilleen maksutta kipsikäsittelyn, joka vähentää merkittävästi pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista pelloilta. ELY-keskuksen osastolla KIPSI-hankkeen työntekijät neuvovat kipsikäsittelyn hakemiseen liittyvissä asioissa. Ulkona he jakavat kipsiä ämpäreissä kotiin viemisiksi ja esittelevät kipsinlevityskalustoa PJM Servicen osastolla A32.
Osastolla on jaossa painotuoreita Haloo maaseutu -lehtiä ja tietokilpailuun vastanneille on luvassa pieniä palkintoja, esimerkiksi kuivattuja mustikoita. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan jokaisena messupäivänä lähiruokatuotteilla täytetty Vilikkalan huopakori.
Varsinais-Suomen ELY-keskus edustaa messuilla oransseissa paidoissa. Kuvassa kehittämisasiantuntija Mailis Savela, harjoittelija Tuomas Jäntti, tarkastajat Teemu Työppönen ja Ilpo Uusi-Eskola sekä yritysasiantuntija Hilkka Halla.
Leader-ryhmät kertovat maaseudun paikallisista kehittämismahdollisuuksista
Varsinais-Suomen kaikki Leader-ryhmät ovat mukana OKRA Maatalousnäyttelyssä. Ryhmät päivystävät ELY-keskuksen osastolla ja lisäksi Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneilla on oma osasto Kaarihallissa hevosareenan vieressä. Ryhmät esittelevät Leader-toimintaa, hanke- ja yritystukia, uutta rahoituskautta ja uusia strategioitaan.
Kaarihallissa nähdään myös vuoden 2019 Okra Maatalousnäyttelystä tuttu Jos lehmät puhuisivat -näyttely. Näyttelyn on koonnut MTK Varsinais-Suomi osana Leader-rahoitteista tiedonvälityshanketta, jonka tavoitteena oli parantaa kaupungin ja maaseudun välistä yhteyttä sekä lisätä maaseutuelämän ja maataloustuotteiden arvostusta.
Pia Simosen kuvaama Tervehdys on osa Jos lehmät puhuisivat -näyttelyä.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala mukana
ELY-keskuksen osaston vieressä on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osasto, jolla esitellään muun muassa Vipu-mobiilia, Hyrrä-asiointipalvelua, uutta koirarekisteriä ja uutta eläinten hyvinvointilakia. Yhteisosastolla ovat mukana ministeriö, Ruokavirasto, Maanmittauslaitos, eläinsuojeluasiamies, Eläinten hyvinvointikeskus, Kalatalouden Keskusliitto ja elintarvikemarkkinavaltuutettu.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen projektipäällikkö Olli Salo esittelee osastolla ravinnekiertotukea. Uusi tukijärjestelmä on tarkoitettu biokaasulaitoksille, jotka käyttävät raaka-aineena lantaa tai vesistökasvillisuuden niittojätteitä ja tuottavat biokaasun ohella jalostettuja ravinnevalmisteita.
Ministeriön yhteisosasto järjestää messuilla myös lavaohjelmaa, esimerkiksi viljelijäpaneeleja ja keskusteluja siitä, miten EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen uusi kausi on lähtenyt käyntiin. Uusi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah tulee tämän hetken tiedon mukaan ohjelmalavalle haastatteluun keskiviikkona klo 13.30.
Heinäkuusta alkaen EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen ajankohtaisia asioita kootaan Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteiseen uutiskirjeeseen. Tilaa uutiskirje tästä!
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Salossa toteutetun SusiAita-hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi ympäristöhankkeeksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta. Hankkeen toteutti Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri.
Salon seudulle tuli kaksi sutta vuonna 2014 ja vuonna 2015 syntyi ensimmäinen pentue Salon ja Raaseporin rajalle. Lampurit olivat peloissaan, metsästäjät odottivat susijahtia ja samaan aikaan luonnonsuojelijat yrittivät saada äänensä kuuluviin ja pitää susien puolia. Maaseutugaalassa palkitussa SusiAita-hankkeessa mukana olleet Sanna Tikander ja Jarmo Markkanen muistelevat, että uusi susitilanne oli erityisen kinkkinen ja keskustelu kärjistynyt, kun idea tiedotushankkeesta sai alkunsa.
– Tammikuussa 2016 Riistakeskus järjesti täällä infon, jossa jaettiin tietoa siitä, mitä voi tehdä, kun susi tulee alueelle. Vieressäni istui lampuri, joka sanoi, että hyviä ajatuksia, mutta liian yleisellä tasolla. Täällä tarvittiin paljon konkreettisempia ohjeita, muistelee Tikander.
SusiAita-hanke toteutettiin vuosina 2016–2019. Mukaan lähti Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Riistakeskus. Hankerahoituksen myönsi Leader Ykkösakseli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
– Itse olin mukana hankkeen ideoinnissa ja hallinnossa, mutta alan varsinainen osaaminen tuli luonnonsuojeluyhdistykseltä, Riistakeskukselta ja hankkeen sidosryhmiltä. Hanke kokosi yhteen valtavan määrän osaamista, mikä myös osaltaan edisti yhteistyötä, Tikander kiittelee.
Hankkeessa jaettiin puolueetonta ja faktoihin pohjautuvaa tietoa susien ekologiasta sekä käytännön tietoa kotieläinten suojaamisesta, korvauksien hakemisesta ja havaintojen ilmoittamisesta. Hankkeessa kehitettiin yhteistyön malli, jossa viranomaiset, luonnonsuojelijat, maanomistajat, karjatilalliset sekä asukkaat yhdessä kokoontuivat, vaihtoivat ajatuksia ja välittivät ajantasaista tietoa. Lisäksi hankkeessa tutustuttiin esimerkiksi susien karkotusmenetelmiin ja metsästyskoirien suojaliiveihin.
Suomessa elää noin 300 sutta, ja reviireistä suurin osa on nykyisin Länsi-Suomessa. Suomi on maailman kärkeä susitutkimuksessa, vaikka susiviha onkin vaikeuttanut sitä. Vielä 2020-luvun alussa suden yleisin kuolinsyy oli salametsästys. Varsinais-Suomen susikannan sukulaisuussuhteita on tutkittu ulosteesta kerättyjen DNA-näytteiden avulla. Tässä työssä vapaaehtoiset ovat avainasemassa.
Kymmeniä kilometrejä susiaitaa
Hankkeen aikana Saloon rakennettiin kymmeniä kilometrejä susiaitaa. Aitoja ei rakennettu hankkeen puitteissa, mutta hankkeesta saatu tieto auttoi asiaa eteenpäin. Hankkeessa tuotettiin paljon materiaalia, josta löytyi yhteystiedot ja tarkat tukiehdot, jotta ihmisten oli mahdollisimman helppoa tarttua toimeen.
– Ihmiset saivat Suomen riistakeskuksen kautta aidat veloituksetta, mutta pystyttämisen ja huoltamisen kustannuksista piti vastata itse. Niillä alueilla, joissa aitaa on huollettu hyvin, vahinkoja on käytännössä nolla. Aita on todella hyvä ja tehokas keino suojata kotieläimiä, kommentoi Jarmo Markkanen.
Aidalla on myös iso psykologinen vaikutus. Kun kotieläimet ovat turvassa, ihmisten pelko susia kohtaan hellittää ja nekin saavat elää omassa rauhassaan.
– Usein ajatellaan, että aita erottaa, mutta tässä nähtiin, että se voi myös yhdistää. Täällä syntyi niin hyvää yhteistyötä aidan molemmin puolin, että hankkeen mallia on hyödynnetty myöhemmin valtakunnallisessa Luonnonvarakeskuksen, Suomen Riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteisessä SusiLife-hankkeessa, Tikander kertoo.
Palkinnon vastaanottaneet Jarmo Markkanen ja Sanna Tikander ovat tyytyväisiä hankkeen tuloksiin. Eläimet saavat elää rauhassa omaa elämäänsä aidan molemmin puolin ja paikalliset ihmiset tekevät hyvää yhteistyötä.
Varsinais-Suomen susikanta kasvaa
Hankkeessa pidettiin luento myös susien ekologiasta ja yritettiin oppia ymmärtämään susien käyttäytymistä. Jarmo Markkanen kertoo, että Varsinais-Suomen susikanta sai alkunsa Satakunnan rajalta 2000-luvun alkupuolella.
– Susi on reviiriuskollinen. Lisääntyvä pari pysyy aina omalla reviirillään ja pentueen nuoret sudet vaeltavat ympäristöön. Niin ne ovat vähitellen levinneet tänne asti. Ja ruokaahan täällä riittää, sillä valkohäntäpeurojen kanta kasvaa koko ajan. Alussa metsästäjät saivat susille kaatolupia. Ensin ammuttiin pentueen suurin uros ja seuraavan vuonna alfanaaras, Markkanen muistelee.
Vaikka luonnonsuojelijoiden toiveissa onkin, että sudet saisivat elää rauhassa, eivät he halua vähätellä ihmisten kokemaa pelkoa.
– Tiedostamme hyvin, että susi on suuri eläin, joka pelottaa ihmisiä. Hanke on kuitenkin vaikuttanut asenteisiin paljon. Ja kun vahinkoja ei ole tullut, sudet on hyväksytty paremmin. Tässä nähtiin hienosti, että yhteistyö on voimaa! Tikander päättää.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseudun kehittämistä, jotta koko Suomi voisi hyvin. Varsinais-Suomessa uuden rahoituskauden tavoitteita, mahdollisuuksia ja muutoksia on esitelty jo lukuisissa eri tilaisuuksissa.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen eri tukimuotojen haut avautuvat pikkuhiljaa. Maatalouden investointitukien ensimmäinen hakujakso päättyy 10. toukokuuta, peltotukien haku alkoi 8. toukokuuta ja muiden tukimuotojen hakuajoista tiedotetaan niin pian kuin mahdollista osoitteessa maaseutu.fi.
Maatalouden suoria tukia haetaan Vipu-palvelusta, maatalouden investointitukia ELY-keskuksesta Hyrrä-asiointipalvelun kautta ja maaseudun yritys- ja kehittämistukia ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä. Rahoitukseen liittyvistä asioista saa neuvontaa myös kuntien maaseutuviranomaisilta. Varsinais-Suomen maatalous- ja maaseuturahoituksen parissa työskentelevien tahojen uusi viestintäkanava löytyy osoitteesta maaseutu.fi/varsinais-suomi.
Maatalouden investointitukien hakemusten määrä yllätti!
Maatalouden investointitukien ensimmäinen hakujakso päättyi 10. toukokuuta ja hakemuksia tuli Varsinais-Suomen ELY-keskukseen yli 200.
– Edellisen kauden viimeisillä hakukierroksilla saimme niin paljon hakemuksia, että oli yllättävää nähdä, kuinka suuri paine hakutauon aikana ehti syntyä. Tukea on haettu paljon esimerkiksi salaojituksiin ja tuotantovarastoihin. Yli kolmannes hakemuksista on energiatuotannon investointeihin, kommentoi johtava rahoitusasiantuntija Janita Leppänen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Maatalouden investointitukea voi hakea esimerkiksi navetan, sikalan tai kasvihuoneen rakentamiskustannuksiin, salaojitukseen ja yhteisiin ojitusinvestointeihin tai korjauksiin, jotka parantavat eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa. Myös maatilan energiainvestointeihin voidaan myöntää investointitukea. Tämän vuoden toinen valintajakso on 11.5.–15.8.
Maataloustukien hakuun koulutettiin maaliskuussa yli 4 000 ihmistä
MTK Varsinais-Suomen aluepäälliköt Terhi Löfstedt (vas.) ja Aino Launto-Tiuttu.
Peltotukien hakuaika on 8.5.–15.6. ja eläintukien hakuajoista tiedotetaan myöhemmin. Näistä maatalouden suorista tuista järjestettiin Varsinais-Suomessa tukikoulutuksia yhteistyössä kuntien maaseututoimien ja MTK:n Kohti tulevaa -hankkeen kanssa jo maaliskuussa. Koulutuksia oli yhteensä yli 40 ja ne tavoittivat yli 4 000 ihmistä. Koulutusten tallenteet ja esitykset on kerätty MTK Varsinais-Suomen sivuille.
Koulutuksista MTK:n puolesta vastanneet aluepäälliköt Aino Launto-Tiuttu ja Terhi Löfstedt kertovat, että keskustelua heräsi esimerkiksi viljelykierron suunnittelusta, viljavuusanalyysien tekemisestä, uusista kasvipeitteisyysvaatimuksista, fosforirajoituksista, monitoroinnista ja ekojärjestelmästä.
– Nyt kun on uusi kausi ja uudet järjestelmät, viljelijöiden pitää opetella paljon uutta, ja ennen kaikkea pitää opetella pois vanhasta. Kannattaa tarkistaa, mitä mikäkin termi tarkoittaa, eikä luottaa siihen, mitä on oppinut edellisten kausien aikana. Vaikka opeteltavaa on paljon, paljon on myös mahdollisuuksia, tiivistää Terhi Löfstedt.
– Pääsääntöisesti voisi sanoa, että jos menee minimivaatimuksilla, eurot jäävät tällä kaudella pienemmiksi. Mutta tilakohtaisia eroja on paljon ja moneen asiaan pystyy itse myös vaikuttamaan, lisää Aino Launto-Tittu.
Kohti tulevaa -hankkeen koulutukset tarjosivat kattavan perehdytyspaketin uuden kauden asioihin. Lisää tietoa on luvassa vielä kuntien omissa koulutuksissa, joita järjestetään kevään aikana. Tulossa on muun muassa paikallisia kyselytunteja ja opastusta viljelijöille tehdyn Vipu-mobiilin asennukseen ja käyttöönottoon.
Maaseuturahoituksen muutoksia esiteltiin huhtikuussa
Johanna Mattila esitteli maaseuturahoituksen mahdollisuuksia eri seutukunnissa. Laitilassa pidettiin tilaisuus 25.4.
Suomesta 95 % on maaseutua. Varsinais-Suomessa maaseuduksi lasketaan lähes koko maakunta. Vain Turun ja Salon seuduilla on maaseuturahoituksen ulkopuolelle jääviä alueita, joiden tarkka rajaus on nähtävillä ELY-keskuksen karttapalvelussa.
Maaseuturahoituksen muutoksista järjestettiin huhtikuussa Varsinais-Suomen yhteinen webinaari ja sen jälkeen vielä viisi keskustelutilaisuutta eri seutukunnissa. Tilaisuudet tavoittivat yhteensä yli 300 ihmistä. Kiertueella esiteltiin Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmaa ja paikallisen Leader-ryhmän strategiaa. Lisäksi käytiin läpi uuden rahoituskauden mukanaan tuomia muutoksia hanke- ja yritystuissa sekä maksatusasioissa.
Salossa keskustelua heräsi erityisesti uusista yritystukimuodoista. Laitilassa kiinnostuttiin laajakaistahankkeista. Turussa keskusteltiin esimerkiksi hankkeiden kustannusarvioiden tekemisestä ja prosenttiperusteisen kustannusmallin muutoksista. Koskella päästiin heti käytäntöön kiinni, kun tilaisuus alkoi Leader-tukea saaneen MTK-Koski Tl:n toteuttaman Honkamäen kunnostushankkeen esittelyllä. Paraisilla keskusteltiin saariston erityispiirteistä ja keskustelutilaisuuden jälkeen päästiin jo sparraamaan yhtä uutta yritysideaakin.
Maaseutupalvelut-yksikön kehittämispäällikkö Johanna Mattila avasi kaikki tilaisuudet esittelemällä Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteitä, joita ovat alkutuotanto, ruokaketju ja elintarvikkeiden jatkojalostus, maaseutu- ja saaristomatkailu, maaseudun monipuolinen yrittäjyys sekä asuminen ja hyvä elämä maaseudulla. Lisäksi suunnitelman läpileikkaavia teemoja ovat osaamisen kehittäminen, digitalisaatio sekä ympäristö- ja ilmastotoimet.
– Kaikki keskeiset asetukset ovat voimassa ja nyt odotetaan, että saamme vielä tietojärjestelmät siihen kuntoon, että hanke- ja yritystukienkin haku saadaan auki. Varsinais-Suomeen on tulossa 38 miljoonan euron rahoitus hanke- ja yritystukiin uudelle kaudelle, joten mahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen on vaikka kuinka! Nyt voi siis alkaa ideoida, Mattila kannusti tilaisuuksien osallistujia.
Kehittämispäällikkö oli iloinen, että tilaisuudet tavoittivat ihmisiä laajasti erilaisista taustoista. Paikalla oli muun muassa yrittäjiä, yhdistysaktiiveja, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden edustajia, oppilaitoksia ja kotiseutunsa kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita.
– Oli ilo nähdä, että kenttä on aktivoitunut ideoimaan ja keskustelemaan. Tilaisuuksissa oli välitön ja hyvä tunnelma, hän kiittelee.
Vilikkala tuottaa huopaa, jolla on tarina. Yrittäjien kotikylän mukaan nimetty yritys toi tuotantonsa Suomeen Leader-hankkeen avulla – ja nyt töitä riittää ympäri vuoden!
Kun Hannu Tuomola ja Jari Toivonen alkoivat etsiä omaan käyttöönsä kasvihuoneeseen sopivia siirrettäviä kasvatussäkkejä, he törmäsivät Coloradon yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa vertailtiin erilaisia kasvatusalustoja. Vertailututkimuksesta selvisi, että huovasta valmistetuissa kasvatussäkeissä kasvien juuret eivät lähde kiertymään, kasvit kasvavat suuremmiksi kuin keraamisissa tai muovisissa astioissa, ilma pääsee kiertämään ja ylimääräinen vesi pääsee pois. Huopa ei myöskään haalistu auringossa tai halkea pakkasessa.
– Innostuimme niistä niin paljon, että aloimme heti miettiä, voisiko säkeistä olla myös yritysideaksi, Toivonen kertoo.
Yhdysvalloista löytyi valmistaja, joka teki huopasäkkejä kierrätysmuovipulloista, mutta maahantuonti osoittautui liian hankalaksi. Euroopassa sopivaa huopavalmistajaa ei ollut, joten testierä tilattiin Kiinasta.
– Ensimmäinen erä meni kuin kuumille kiville. Yritykset kiinnostuivat tuotteesta heti ja jo toisen erän kohdalla saimme yhteistyökumppaniksi urheiluseuran, joka alkoi tehdä varainhankintaa myymällä meidän tuotteita. Silloin meillä oli valikoimissa vasta musta 23-litrainen ja harmaa 30-litrainen säkki, Tuomola muistelee.
Uusia tuotteita ja upeita kuoseja
Vilikkalan kasvatussäkit alkuperäisessä tarkoituksessaan ja kuosissaan. Kuva: Vilikkala.
Pian yrittäjät alkoivat saada palautetta, että säkit ovat hyviä, mutta niiden vihreät saumat häiritsevät.
– Mietimme ensin, että mitä väliä niiden saumojen värillä on siellä kasvihuoneessa, kunnes hoksasimme kysyä, missä käytössä säkki asiakkaalla on. Hän piti sitä olohuoneessa takan vieressä halkosäkkinä, Tuomola kertoo.
Asiakkaan kommentin jälkeen yrittäjät hoksasivat, että huovastahan on vaikka mihin. He alkoivat valmistaa kasvatussäkkien lisäksi esimlaukkuja, toimistokasseja ja huonekasvien suojaruukkuja.
Kun valikoima on kasvanut, myös tuotteiden ulkonäkö on muuttunut. Vilikkalan upeita kuoseja on suunnittelut esimerkiksi salolainen muotoilija Ari Kostamo.
Kuva: Vilikkala / Kreetta Järvenpää.Vilikkala voi valmistaa nykyisin vaikka sisustustekstiilejä!
Rautarouva vuosimallia 1989 tuli taloon
Suurin osa Vilikkalan tuotteista myydään esimerkiksi luokkien ja urheiluseurojen kautta. Korona-aikana seurojen varainhankinta hyytyi ja sitten alkoivat logistiset vaikeudet. Vilikkalan tuotteista iso osa tuli Kiinasta junalla Venäjän halki ja toimitukset alkoivat viivästyä. Lopulta yrittäjät päättivät tuoda tuotannon Suomeen. Siinä vaiheessa Leader Ykkösakseli tuli mukaan kuvioon.
– Saimme Leader-tuen avulla hankittua laminointikoneen, jonka kanssa pystymme viimeistelemään yhteistyökumppaneidemme karstaaman ja neulaaman huovan. Samalla koneella pystymme myös liittämään huopaan muita kankaita. Esimerkiksi laukkutuotannossa huovan sisäpinnalla voi olla toinen kangas. Tai sitten voimme liittää huopaan vaikka liukuesteen tai tehdä siitä vedenpitävän, Toivonen kertoo.
Laminointikone löytyi käytettynä yhteistyökumppanin kautta.
– Tämä on sellainen vuoden 1989 rautarouva! Mutta vaikka laite on vanha, se on ihan kuranttia teknologiaa, Tuomola kehuu.
Laminointikoneen avulla yrittäjät pystyvät nyt työllistämään itsensä ympärivuotisesti.
Laminointikone 80-luvulta on edelleen kuranttia teknologiaa.Kun huopa liikkuu laminointikoneen kuljetinhihnoilla, koneen käyttäjä voi säätää lämpötiloja, painetta ja jäähdytystä.
Toimintaa kehitetään kiertotalouden ehdoilla
Vilikkala yrittää hyödyntää kiertotaloutta toiminnassaan niin paljon kuin mahdollista. Tällä hetkellä tuotteita valmistetaan kierrätyspulloista ja kierrätystekstiileistä. Molemmissa materiaaleissa 80 % raaka-aineesta on kierrätettyä.
– Ja kun hyödynnämme kierrätysmateriaaleja, huovalle tulee tarina! lisää Tuomola.
Kierrätystekstiilikuitua on nyt tarjolla valtavasti, kun poistotekstiilin keräys on alkanut.
– Meillä on sopimus Resterin kanssa ja uskomme, että tästä yhteistyöstä voi olla jatkossa hyötyä muillekin pienyrityksille, pohtii Toivonen.
Tulevaisuuden tavoite Vilikkalalla on se, että heidän tuotteensa voisi kierrättää, kun niiden elinkaari aikanaan loppuu. Tällä hetkellä tuotteet täytyy kuitenkin vielä hävittää energiajätteenä.
EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi 2023–2027 on alkanut. Uuden rahoituskauden mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa esitellään huhtikuussa maakunnan yhteisessä webinaarissa ja seutukuntakiertueella. Tilaisuudet järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Näissä tilaisuuksissa keskitytään maaseudun yritys- ja kehittämistukiin, joita myöntävät Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: I samma båt – Samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä ja Ykkösakseli. Lisäksi esitellään maaseudun rakennetukia, joita myöntää ELY-keskus.
Webinaarissa esitellään EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuuksia ja uuden ohjelmakauden mukanaan tuomia keskeisimpiä muutoksia, Varsinais-Suomen uutta maaseutuohjelmaa sekä varsinaissuomalaista Leader-toimintaa.
Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027: Johanna Mattila, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hanketuet uudella ohjelmakaudella: Sakari Malmilehto, maaseutukoordinaattori,Varsinais-Suomen ELY-keskus
Laajakaistahankkeet: Heli Raitamäki, maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Yritystuet ja rakennetuet uudella ohjelmakaudella: Antti Jaatinen, yksikön päällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Leader-työ Varsinais-Suomessa: Pia Poikonen, toiminnanjohtaja, Leader Varsin Hyvä
Uudet asiat maksatuksessa: Stina Abrahamsson, johtava maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Webinaari toimii alustuksena Varsinais-Suomen seutukuntiin suuntautuvalle kiertueelle, jonka aikana on tarkoitus keskustella tarkemmin siitä, miten Suomen yhteistä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa (CAP), Varsinais-Suomen maaseutuohjelmaa ja paikallisten Leader-ryhmien strategioita voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustelutilaisuudet on suunnattu ennen kaikkea kunnille ja muille paikallisessa kehittämisessä mukana oleville tahoille, esimerkiksi elinkeino- ja kehittämisyhtiöille, yrityksille ja yhdistyksille sekä muille paikallisesti tärkeille sidosryhmille. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.
Maatalouden tuista järjestetään viljelijöille suunnattuja koulutuksia jo maaliskuun aikana. Koulutuksia järjestävät Varsinais-Suomen maaseutuhallinto ja MTK Varsinais-Suomi. Tilaisuuksien koulutuskalenteri löytyy täältä.
Uuden EU-rahoituskauden mukaiset tuet tulevat haettaviksi sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi niihin liittyvän kansallisen lainsäädännön ja Ruokavirasto on toteuttanut lainsäädännön edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin ja ohjeistukseen. Tukihakujen avautumisesta tiedotetaan erikseen.
Loukonkulman Lukko rakensi Pöytyän Kuntomylly -hankkeessaan kokonaisen liikuntahallin Pöytyän Kumilan kylään vuonna 2018. Yli 500 000 euron hanke vaati erityisen hyvää suunnittelua, yhteistyökumppaneiden sitouttamista ja yhdistyksen omaa riskinottoa.
– Hanke oli valtava ponnistus pienelle yhdistykselle ja pienelle kylälle – ja se onnistui yli odotusten, kehuu hankkeelle Leader-rahoituksen myöntänyt Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.
Lukontalon yhteyteen rakennetussa 720-neliöisessä liikuntahallissa voi pelata muun muassa pesäpalloa, koripalloa, sulkapalloa ja salibandya. Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin vielä vuonna 1981 rakennettu 240-neliöinen Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana.
– Siellä on järjestetty tilaisuuksia laidasta laitaan: huutokauppoja, syntymäpäiviä, hautajaisia ja vaikka mitä. Nyt täällä on sellaiset tilat, että tänne voi tulla pitämään vaikka eri urheilulajien leirejä. Molemmilla puolilla tapahtuu koko ajan ja käyttöaste on kohtuullinen, kertoo hanketta koordinoinut Paavo Kallio.
Suurin vaikutus hankkeella on ollut siihen, että alueen lapset ja nuoret ovat saaneet paikan harrastaa. Mutta vaikutuksia on ollut myös aikuisten urheilun puolella.
– Esimerkiksi pesäpalloa Pöytyällä olisi mahdotonta pelata valtakunnan ykkössarjaa ilman tätä hallia, Kallio toteaa.
Paavo Kallio ja Ville Arkkila POP Areenalla.
Kestävän kehityksen periaatteet käytössä
Liikuntahalli rakennettiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kaikki pinnat on suunniteltu niin, että ne kestävät aikaa ja kovaakin kulutusta. Ikkunat ovat luodinkestävää lasia ja tilaan suunniteltiin optimaalinen led-valaistus. Halli täyttää monien lajien kriteerit ja on siksi kovassa käytössä koko ajan. Seuroja tulee Pöytyälle treenaamaan ympäri Varsinais-Suomen.
Kestävää kehitystä ajateltiin myös energiaratkaisuissa.
– Uusi puoli lämpeää maalämmöllä ja vanha puoli saatiin myös remontin jälkeen maalämpöön. Se on ollut oiva ratkaisu, sillä maalämmön avulla hallin lämmityskustannukset ovat pysyneet kohtuullisina myös energiakriisin aikana, kehuu hankkeessa mukana ollut Ville Arkkila.
POP Areena lämpeää maalämmön avulla.
7 000 tuntia talkoita
Kuntomylly-hanke on tuonut alueelle paitsi lisää liikuntamahdollisuuksia myös elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. POP Areenan rakentamiseksi ja Lukontalon kunnostamiseksi tehtiin yli 7 000 tuntia talkoita.
– Tässä kylässä on aina ollut äärettömän kova talkoohenki ja tämä projekti nosti talkooinnostuksen taas aivan uusiin sfääreihin, kommentoi Paavo Kallio.
Ja innostus on jatkunut vielä näiden projektien jälkeenkin. Kylällä on esimerkiksi kunnostettu pesäpallokentän katsomo osana Leader-hanketta.
Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Vuosina 2014–2022 Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana maaseuturahoituksella toteutetuissa hankkeissa tehdyn talkootyön arvo Varsinais-Suomessa nousee yli kahteen miljoonaan euroon.
Loukonkulman Lukon palkinnon kävivät maaseutugaalassa pokkaamassa Vesa Rantanen ja Simo Vähätalo.Leader-ryhmien palkinto pääsee Loukonkulman Lukon aiempien palkintojen joukkoon. Seura on palkittu aiemmin muun muassa Varsinais-Suomen urheilugaalassa.
3,7 miljoonaa euroa liikunnan hyväksi
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät rahoittivat ohjelmakauden 2014–2022 aikana yhteensä 147 liikuntahanketta, joihin myönnettiin tukea 3,7 miljoonaa euroa. Tällä hankerahoituksella Varsinais-Suomeen on saatu esimerkiksi 36 luontopolkua, 17 kuntoportaat ja 17 frisbeegolfrataa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on palkinnut Laatumarja – Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi -hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi kehittämishankkeeksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta.
ProAgria Länsi-Suomi ja Luonnonvarakeskus pääsivät juhlimaan vaikuttavaa hankettaan ja hyvää yhteistyötään Varsinais-Suomen maaseutugaalassa, kun heille jaettiin ohjelmakauden vaikuttavimman kehittämishankkeen palkinto. Palkintoa olivat vastaanottamassa hanketta toteuttaneet marjantuotannon asiantuntija Minna Pohjola ProAgriasta ja tutkimusprofessori Saila Karhu Luonnonvarakeskuksesta.
Ensi syksynä päättyvässä alueiden välisessä Laatumarja-hankkeessa on lisätty marjojen viljelyn tuottavuutta ja kannattavuutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lounais-Suomi tuottaa jo neljänneksen koko Suomen mansikoista ja pensasmustikankin kasvatuskäyrät ovat lähteneet jyrkkään nousuun. Alueella on tällä hetkellä lähes 300 marjatilaa, jotka ovat päässeet hyötymään hankkeesta. Hankkeella on ollut myös valtakunnallisia vaikutuksia, sillä sen järjestämät webinaarit ovat olleet avoimia kaikille.
Hankkeessa tuotiin uutta tutkimustietoa yrittäjien tarpeisiin. Erilaisilla tilakokeilla ja maaperäanalyyseilla viljelijät saivat tietoa siitä, miten heidän tilansa tuotantoa voisi tehostaa. Hankkeessa testattiin uusia tuotantotapoja ja tutkittiin myös uusia lajikkeita, joita tuotiin Kanadasta asti.
– Meidän hankeaika meinasi loppua kesken, kun se prosessi oli niin pitkä. Ensin mansikoiden matka Atlantin yli kesti oman aikansa. Sitten Ruokavirasto tutki lajikkeet, ja vasta sen jälkeen me saimme ne testattavaksi Luonnonvarakeskukselle. Viime kesänä saimme jo alustavat laatumääritelmät tehtyä ja ensi kesänä saamme lopulliset tiedot, kun näemme, miten taimet ovat talvehtineet, kertoo Saila Karhu.
Uusien lajikkeiden joukosta on löytynyt jo potentiaalisia kilpailijoita Suomen nykyisille lajikkeille.
– Siinä testatessa pohdimme jo sitäkin, voiko mansikka olla liian makea, Karhu naurahtaa.
Maku on mansikoissa ensisijaisen tärkeä asia, sillä maku on se, jonka perusteella asiakas ostaa samaa lajiketta uudestaan. Maku on myös se, jonka avulla kotimaiset mansikat kilpailevat tuontimarjojen ja muiden herkkujen kanssa.
Tunnelikasvatus lisääntynyt hankkeen aikana selvästi
Kasvutunneli on kasvihuonetta huomattavasti kevyempi rakenteiltaan, ja sitä voi siirtää vaikka joka kesä. Kuva: Saila Karhu.
Hankkeessa saatiin uutta tietoa myös tunnelikasvatuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Lounais-Suomessa viljelijöillä on ollut vaikeuksia saada lupia kausitunneleihin, ja siksi hankkeessa lähdettiin etsimään työkaluja, joiden avulla tunnelit voi suunnitella niin, että lounaissuomalainen maalaismaisema säilyy mahdollisimman miellyttävänä.
– Tunnelit voi sijoittaa esimerkiksi lähelle tilakeskusta, ja tärkeimmässä katselusuunnassa mieluummin pitkittäin kuin poikittain, jolloin maisemaa menetetään mahdollisimman vähän, Saila Karhu selittää.
– Viljelijä voi myös kompensoida maiseman menetystä jossain muualla, esimerkiksi istutusten avulla tai avaamalla uusia alueita virkistyskäyttöön, Minna Pohjola jatkaa.
Toki viljelytoiminnan kehitys saa näkyä maisemassa, mutta projekti on avannut viljelijöiden silmät sille, kuinka monesta eri suunnasta heidän peltojaan katsellaan ja kuinka suuri merkitys niiden muokkaamalla maisemalla on ihmisille.
Tunnelikasvatus on lisääntynyt hankkeen aikana selkeästi, erityisesti Varsinais-Suomessa. Vuonna 2019 mansikkaa viljeltiin Varsinais-Suomen alueella tunneleissa 9 hehtaarilla ja vuonna 2022 jo 28 hehtaarilla. Vadelmankin hehtaarimäärät ovat tunneleissa yli kaksinkertaistuneet samana aikana.
– Koko Suomessa viljellään vadelmaa avomaalla noin 350 hehtaarilla ja tunneleissa 38 hehtaarilla. Silti tunneleista tulee vadelmaa jo enemmän kuin avomaalta, sillä tuotanto tehostuu tunneleissa aivan valtavasti, Pohjola kommentoi tilastoja.
Tunnelikasvatus ei rasita ympäristöä tavanomaista enempää, ja siinä voidaan käyttää biologista kasvinsuojelua. Tunnelissa saman sadon voi saada huomattavasti pienemmältä alueelta, ja tunneli myös pidentää satokautta merkittävästi molemmista päistä. Tunnelikasvatusta tehostaa myös se, että siellä marjat voi istuttaa suoraan poimintakorkeudelle.
Kasvutunnelissa marjat voi istuttaa suoraan poimintakorkeudelle. Kuva: Saila Karhu.
Makua sen sijaan on vaikea vertailla, sillä tunneleissa kasvatetaan pääsääntöisesti eri lajikkeita kuin avomaalla. Mutta Luonnonvarakeskus teki hankkeen aikana vertailuja, joissa samoja vadelmia kasvatettiin tunnelissa ja ulkona.
– Aistinvaraisesti ei huomannut, kumpi marja tulee tunnelista ja kumpi avomaalta, Karhu kertoo tuloksista.
Vaikka hankkeen aikana tunnelikasvatus lisääntyi selvästi, Pohjola uskoo, että suurin harppaus on vasta tulossa.
– Investointikustannukset ovat nousseet nyt niin paljon, että uusia tunneleita on rakennettu todella harkiten. Kasvua olisi ollut varmasti enemmän, jos tilanne maailmalla olisi toinen.
Mansikkaa, pensasamustikkaa, vadelmaa ja herukoita
Cordon-menetelmässä herukan kasvua tuetaan ylös päin. Kuva: Saila Karhu.
Hankkeessa keskityttiin mansikoihin, vadelmiin, pensasmustikoihin ja herukoihin. Erityisesti pensasmustikan viljelyn lisääntyminen on ollut selkeästi hankkeen ansiota.
Herukoille hankkeessa on kokeiltu Cordon-leikkausta, jossa pensas tuetaan niin, että se alkaa kasvaa ylöspäin viinin tavoin.
– Cordon-leikkauksen avulla saadaan suurempia ja näyttävämpiä terttuja, jotka sopivat hyvin esimerkiksi konditoriatuotteisiin. Kun tertut ovat täydellisiä, sadosta saadaan parempi hintakin, Saila Karhu selittää.
Lisäksi hanke seurasi hunajamarjan eli marjasinikuusaman suosion kehittymistä. Hunajamarja on suorakaiteen muotoinen ja muutaman sentin pituinen. Maultaan se muistuttaa mustikkaa, vadelmaa ja herukkaa.
Lounais-Suomi matkalla kärkituottajaksi
Hankkeen nimessäkin jo mainitaan, että Lounais-Suomen tavoite on nousta marjantuotannon kärkialueeksi Suomessa. Miten tavoite sitten etenee?
– Emme me vielä voi sanoa, että olisimme kärkituottaja, mutta suunta on oikea. Ala on kehittynyt paljon, erityisesti Varsinais-Suomessa. Satakunnassa kasvu on maltillisempaa, sillä siellä on vähemmän tuottajia ja pienempiä tiloja, Karhu vastaa.
Hanke toteutettiin otolliseen aikaan, sillä marjatiloilla on ollut valtava pula työvoimasta.
– Ensin työvoiman saatavuuteen vaikutti korona ja nyt sotatilanne. Siksi kaikki tuotantoa tehostavat toimet kiinnostavat nyt tiloilla erityisen paljon, Pohjola toteaa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on palkinnut Veljekset Kitola Oy:n toteuttaman Horeca-tuotteiden valmistus ja jakelu -hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi yritystueksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi EU:n maaseutuohjelmakaudella 2014–2022 yhteensä 328 yritystukea. Maaseudun yrityksille myönnetyn tuen määrä kohosi yli 24 miljoonaan euroon.
Ohjelmakauden vaikuttavimmaksi yritystueksi palkitussa hankkeessa Nousiaisissa toimiva Veljekset Kitola Oy lähti mukaan horeca-puolelle toimittamaan paikallisten viljelijöiden tuotteita paikalliseen ravintolamaailmaan. Hankkeen ansiosta yritys sai palkattua kahdeksan uutta työntekijää – myyntiin, pakkaamiseen ja kuljetuspuolelle. Nykyisin yritys työllistää jo noin 40 ihmistä ja liikevaihto on noussut lähes 13 miljoonaan euroon.
Veljekset Kitola Oy on vuonna 2007 Mynämäessä perustettu perunan ja kasvisten pakkaukseen ja tukkukauppaan erikoistunut elintarvikealan perheyritys. Toimintaa pyörittävät veljeksetVille ja Kalle Kitola.
Liiketoimintaa on vuosien varrella kehitetty tuoreus ja hyvä palvelu edellä. Yritys palvelee monipuolisesti kauppoja ja keskusliikkeitä ympäri Suomen ja on tunnettu luotettavista ja nopeista toimituksista. Vihannestukussa arvostetaan erityisesti paikallisten pientuottajien tuotteita ja se toimiikin hyvänä myyntikanavana varsinaissuomalaisille kasviksille.
Hankkeiden avulla kasvuun
ELY-keskus on myöntänyt yritykselle maaseuturahaston tukea useamman kerran matkan varrella. Esimerkiksi vuonna 2010 yritys muutti Nousiaisiin parempien liikenneyhteyksien varrelle ELY-keskuksen tuella.
– Remontoimme Telesten vanhasta teollisuuskiinteistöstä itsellemme uuden vihannestukun ja perunapakkaamon. Liikevaihto oli silloin noin miljoonan euron luokkaa ja mukana oli oman perheen lisäksi vain pari työntekijää, toimitusjohtaja Ville Kitola taustoittaa.
Nyt palkitussa hankkeessa yritys laajensi liiketoimintaansa horeca-puolelle. Hankkeessa muokattiin tiloja ja hankittiin tarvittava laitteisto.
– Nyt voimme pakata horeca-puolelle lähteviä kasviksia vaikka tietynkokoisiksi kuutioiksi pilkottuina. Yhteensä valikoimissamme on jo useita satoja eri tuotetta, Kitola kertoo.
Viimeisimmässä ELY-keskuksen tukemassa hankkeessa yritys luopui fossiilisesta polttoaineesta ja rakensi pihalleen aurinkovoimalan vuonna 2022.
– Aurinkovoima ja vihreät arvot ovat kiinnostaneet jo pitkään, mutta energian hinnan nousu antoi viimeisen sysäyksen investoinnille. Teimme laskelmat aurinkoenergiaan siirtymisestä jo kolme vuotta sitten. Silloin öljyn litrahinta oli 70 senttiä ja laskimme, että investointi aurinkoenergiaan olisi maksanut itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Nyt kun öljyn hinta tuplaantui, myös investoinnin kannattavuus parani.
– Meille aurinkoenergia on paras ratkaisu, sillä energian tarve on suurin nimenomaan kesällä, kun meille tuodaan paljon juuri pellolta nostettuja tuotteita jäähdytettäväksi.
Vuonna 2022 Kitolan pihaan valmistui aurinkovoimala.
Vielä on suunnitelmia jäljellä
Ville Kitola kiittelee ELY-keskusta hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella.
– Meidän kokemus on ollut mahtava. ELY-keskuksessa on aina ymmärretty meitä hyvin ja heidän kanssaan on ollut helppo toimia. Rahallisen tuen lisäksi olemme saaneet varmuutta omiin ideoihimme, kun ne on arvioitu järkeviksi ja kannattaviksi myös ELY-keskuksessa, hän kommentoi.
– Eikä tarina varmasti jää tähän. Meillä on vielä paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle!
Varsinais-Suomen maaseutugaalaa juhlittiin lauantaina 25. maaliskuuta Kaarinan Piikkiössä, Kavalton tilalla lähes sadan hengen voimin.
Varsinais-Suomen maaseutugaalassa jaettiin 12 palkintoa Varsinais-Suomen vaikuttavimmille hankkeille maaseutuohjelmakaudella 2014–2022. Palkintojenjaon lisäksi juhlassa nautittiin lähitilojen antimista koottu lähiruokalounas. Musiikista vastasi Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.
Juhlapuheen gaalassa piti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Antti Jaatinen, joka totesi, että Suomen maaseudulla on käynnissä muutos, jonka keskellä varsinaissuomalaiset pitävät pintansa muita paremmin.
– Meillä Varsinais-Suomessa on vielä vahva maatalous, joka ylläpitää maisemaamme avoimena ja tuottaa meille kotimaista ruokaa.
Lisäksi hän nosti esiin sen, miten maaseutu joko säilyy tai katoaa yhteisöjensä mukana. Päättyneellä ohjelmakaudella Varsinais-Suomen maaseudun yhteisöt tekivät eri hankkeissa talkootyötä yli kahden miljoonan euron edestä.
Lopuksi Jaatinen siirsi katseen vielä tulevaisuuteen ja uuteen maaseutuohjelmakauteen, joka käynnistyi tämän vuoden alussa.
– Teemme sitä tärkeämpää työtä, mitä suuremmat haasteet globaali meille asettaa!
Juhlapuheen pitänyt Antti Jaatinen on työskennellyt maaseudun kehittämisen parissa jo 28 vuotta.
Juhlan järjestivät yhteistyössä Haloo maaseutu -viestintähanke sekä kaikki Varsinais-Suomessa maaseuturahoitusta myöntävät tahot, eli Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahoitusta jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla, joka on jakautunut yritystukiin ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin.
Kaksikielisen gaalan juonsivat Ruokaviraston verkostoasiantuntija Ann-Sofi Backgren ja Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen.
ProAgria Länsi-Suomen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama Laatumarja-hanke lisäsi marjojen viljelyn tuottavuutta ja kannattavuutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lounais-Suomi tuottaa jo neljänneksen koko Suomen mansikoista ja pensasmustikankin kasvatuskäyrät ovat lähteneet jyrkkään nousuun. Alueella on tällä hetkellä lähes 300 marjatilaa, jotka pääsivät hyötymään hankkeesta. Hankkeessa tuotiin uutta tutkimustietoa yrittäjien tarpeisiin. Hanke innosti selvästi yrittäjiä parantamaan viljelytapojaan sekä lisäämään tuotantoaan. Hankkeessa saatiin uutta tietoa myös tunnelikasvatuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Kuluttajiakaan ei unohdettu, kun testattiin eri lajikkeiden ominaisuuksia. Hanke sopi erittäin hyvin toteutettavaksi alueiden välisenä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Ohjelmakauden vaikuttavin yritystuki: Horeca-tuotteiden valmistus ja jakelu
Veljekset Kitola Oy on vuonna 2007 Mynämäessä perustettu perunan ja kasvisten pakkaukseen ja tukkukauppaan erikoistunut elintarvikealan perheyritys. Toimintaa pyörittävät veljekset Ville ja Kalle Kitola, ja alussa mukana olivat myös heidän vanhempansa Vesa ja Irmeli Kitola. Kitolan omalla tilalla on viljelty ruokaperunaa jo vuodesta 1950, joten yrittäjät ymmärtävät viljelijöiden arkea hyvin. Vihannestukussa arvostetaan erityisesti paikallisten pientuottajien tuotteita ja se toimiikin hyvänä myyntikanavana varsinaissuomalaisille kasviksille. Vuonna 2010 yritys muutti Nousiaisiin. Yritys on hyödyntänyt maaseuturahoitusta jo useamman kerran matkan varrella. Nyt palkittavassa hankkeessa yritys alkoi valmistaa horeca-tuotteita Varsinais-Suomen ravintoloille ja hotelleille. Veljekset Kitolan alkutuotantopohjalta luoma kasvutarina on vertaansa vailla. Nyt yrityksen liikevaihto on jo 12 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on palkattuna nelisenkymmentä.
Loukonkulman Lukko rakensi hankkeessaan kokonaisen liikuntahallin Pöytyän Kumilan kylään vuonna 2018. Yli 500 000 euron hanke vaati erityisen hyvää suunnittelua, yhteistyökumppaneiden sitouttamista ja yhdistyksen omaa riskinottoa. Parinkymmenen hengen joukko teki hankkeessa talkoita noin 7 000 tuntia. Hanke oli valtava ponnistus pienelle yhdistykselle ja pienelle kylälle – ja se onnistui yli odotusten! Lukontalon yhteyteen rakennetulla POP Areenalla voi pelata muun muassa pesäpalloa, koripalloa, sulkapalloa ja salibandya. Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin vielä vuonna 1981 rakennettu Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhla- ja kokoustilana. Kuntomylly-hanke on tuonut alueelle paitsi lisää liikuntamahdollisuuksia myös elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä!
Salon seudulla toteutetussa SusiAita-hankkeessa jaettiin puolueetonta ja faktoihin pohjautuvaa tietoa susien ekologiasta sekä käytännön tietoa kotieläinten suojaamisesta, korvauksien hakemisesta ja havaintojen ilmoittamisesta. Vuonna 2019 päättyneessä hankkeessa edistettiin eri toimijoiden yhteistyötä Salon uudella susireviirillä. Hankkeessa kehittyi yhteistyön malli, jossa viranomaiset, luonnonsuojelijat, maanomistajat, karjatilalliset sekä asukkaat yhdessä kokoontuvat, vaihtavat ajatuksia ja välittävät ajantasaista tietoa. Hankkeen jälkeen alueen susivahingot ovat vähentyneet ja asenteet susia kohtaan muuttuneet. Nyt sudet ja kotieläimet saavat elää rauhassa eri puolilla aitoja. Hankkeen mallia on hyödynnetty myöhemmin valtakunnallisessa Luonnonvarakeskuksen, Suomen Riistakeskuksen, Metsähallituksen yhteisessä SusiLife-hankkeessa.
Ohjelmakauden vaikuttavin kulttuurihanke: Maskun Hemminki 400 vuotta
Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. Hemminki Maskulainen oli aikansa suurmies, Maskun 10. kirkkoherra, merkittävä kirjakielen kehittäjä ja virsirunoilija sekä valtiomies. Silti suuri osa maskulaisista ei ennen hanketta tiennyt hänestä mitään. Hankkeessa kerrottiin ihmisille monin eri tavoin Hemmingistä ja samalla koko Maskun historiasta. Hankkeessa järjestettiin paljon tapahtumia, esimerkiksi kylvön siunaustilaisuus, Hemminki-näyttely Maskun museolla, luentoja, sanataidepajoja vanhusten palvelutaloissa ja nukketeatterikiertue Maskun esikouluissa. Lisäksi hankkeessa tehtiin Maskun Hemmingin jalanjäljissä -vihkonen, joka toimii edelleen opetusmateriaalina Maskun kouluissa. Kaiken kruunasi Hemmingin koulun seinälle tehty muraali, joka toteutettiin yhdessä paikallisten nuorten kanssa.
Pyhämaan kulttuuriportaat valmistuivat syksyllä 2022 hyvän paikallisen yhteistyön tuloksena osaksi Kirkonkylällä kulkevaa Kulttuuripolkua. Portaat yhdistivät reitin Telakanrannalta Myllykallion vanhalle mamsellimyllylle ja avasivat samalla maiseman Myllykalliolta merelle. Pyhämaa on entisenä kuntakeskuksena kehittänyt aluettaan määrätietoisesti ja monipuolisesti. Kulttuuriportaat rakentaneen Pyhämaan Kotiseutuseutuyhdistyksen lisäksi aktiivisia hankehakijoita ovat olleet Pyhämaan Matkailu ja Pyhämaan Nuorisoseura. Koulun kupeeseen on tehty täysimittainen frisbeegolfrata, Telakanrannan palveluja on parannettu ja Nuorisoseuran taloa on kunnostettu. Pyhämaa osallistui myös Ravakan kyläbrändäyshankkeeseen. Pyhämaassa koko kylä puhaltaa yhteen hiileen ja talkoita tehdään valtavasti.
Ohjelmakauden vaikuttavin yritystuki: Nagu Distillery
Paraisten Nauvossa toimiva tislaamo Nagu Distillery perustettiin jo vuonna 1996, mutta toiminta alkoi todenteolla vasta vuonna 2017, kun ystävykset Jonathan Smeds ja Anton Lindholm päättivät aloittaa laajemmin ginin valmistuksen lapsuuden maisemissaan. Investointituen avulla Nagu Distillery sai kunnostettua vanhan rakennuksen tislaamoksi ja hankittua tarvittavat laitteet. Ensimmäinen myyntierä valmistui vuonna 2019. Nagu Distilleryn ginit ovat voittaneet jo useita kansainvälisiä palkintoja ja nykyisin tislaamossa valmistetaan myös akvavitiä. Nagu Distillery on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälisesti voi onnistua, vaikka tuotanto on pienimuotoista ja paikallista. Brändiä on rakennettu mallikkaasti, ja Nauvo on vahvasti esillä yrityksen toiminnassa ja viestinnässä sekä ginien makumaailmassa. Hanke on vaatinut paljon rohkeutta, visiota ja aktiivista tekemistä.
ProAgria Länsi-Suomen hallinoimassa yritysryhmähankkeessa kolme elintarvikejalostajaa – Birkkalan tila ja Karviaisten tila Salosta sekä Murtolan HamppuFarmi Marttilasta – teettivät yhdessä tuotekohtaiset markkina-analyysit ja toteuttivat määräaikaisen koemarkkinoinnin kansainvälisessä Amazon-verkkokaupassa selvittääkseen kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Yritysten yhteistyö hankkeen aikana oli esimerkillistä, aktiivista ja luovaa. Keskellä koronakriisiä toteutettu hanke onnistui hyvin pelkkien etäyhteyksien avulla. Yritykset saivat hankkeesta arvokasta kokemusta ja ymmärrystä kansainvälisistä markkinoista ja verkkokaupan mahdollisuuksista. Samalla varsinaissuomalaiset erikoiskasvit saivat kansainvälistä näkyvyyttä ja herättivät kiinnostusta myös muissa verkkokaupoissa.
Ohjelmakauden vaikuttavin kansainvälinen hanke: Kimppakalaasit – Village Feast
Edelleen käynnissä olevassa kansainvälisessä Kimppakalaasit – Village Feast -hankkeessa kehitetään nuorten kansainvälistä ja monikulttuurista yhteistyöverkostoa tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla nuorille ja muille hankkeeseen osallistuville keinoja ja tietoa siitä, miten yksittäinen ihminen voi yhdessä muiden kanssa konkreettisesti ja omin ekologisin teoin vaikuttaa hiilijalanjälkeensä. Ruokakasvatusta ja kansainvälisyyttä yhdistämällä luodaan uudenlaista osallistujia inspiroivaa toimintaa. Hankkeessa haetaan uusia näkökulmia ekologisen ruoan valmistamiseen ja käyttämiseen sekä lisätään suomalaisen villiruoan tunnettavuutta. Lisäksi vahvistetaan käytännönläheisesti osallistujien tuntemusta oman kotimaansa, lähialueen ekologisen ruokakulttuurin, saariston kalastusalueiden ja muiden maiden ruokakulttuurin perinteistä ja mahdollisuuksista.
Mynämäen Mietoisiin, Tavastilan koulun viereen vuonna 2020 rakennettu Mietoisten skeittilandia on suosittu ajanviettopaikka paikallisten lasten ja nuorten keskuudessa. Nuorten kanssa yhdessä suunniteltu ja toteutettu skeittiparkki on lisännyt lasten liikkumista ja yhdessäoloa. Skeittiparkin lisäksi Tavastilan koulun ympäristöön on tehty viime vuosina ulkopeliareena, frisbeegolfrata ja ulkoliikuntalaitteet, joiden avulla myös aikuisten aika kuluu hyvin nuorten skeittaillessa ja skuuttaillessa. Hankkeita ovat olleet toteuttamassa hyvässä yhteistyössä Mietoisten Kirkonseudun Kylät ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mietoisten paikallisyhdistys sekä lukuisat muut yhteistyökumppanit. Tämä hankekokonaisuus osoittaa, miten pienetkin yhdistykset saavat paljon hyvää aikaiseksi yhteistyöllä ja määrätietoisella kehittämisellä. Tavastilan harrastusmahdollisuuksien eteen on tehty paljon talkoita monen sukupolven voimin.
ELY-KESKUKSEN JA LEADER-RYHMIEN YHTEISET PALKINNOT
Paraisten keskustan tuntumaan kalkkilouhosta ympäröivälle jätekivimäelle rakennettiin talkoilla 470-askelmaiset kuntoportaat. Portaiden huipulla on näköalatasanne, josta voi ihailla kalkkilouhosta ja saaristomaisemia sekä huipulle pystytettyä taideteosta Kvinnan ur berget. Kuntoportaat ovat saaneet paljon kiitosta esimerkiksi valaistuksestaan, sijainnistaan, pituudestaan, leveydestään ja optimaalisesta askelkorkeudestaan. Lisäksi portaat tunnetaan siitä, että kulkijat tervehtivät siellä aina toisiaan. Hankkeessa tehtiin yli 2000 tuntia talkoita ja kerättiin paljon myös lisärahoitusta, kun puun hinta nousi kesken hankkeen. Hankkeessa tehtiin esimerkillistä yhteistyötä yhdistysten, yrittäjien, kunnan ja maanomistajan välillä. Lisäksi hanke innosti talkoisiin paljon yksittäisiä paikallisia ihmisiä.
Koirabaanan palkinnon vastaanottivat Paul Vikman ja Johan Kronberg.
Yleisön suosikkihanke maaseutuohjelmakaudella 2014–2022: Yhteisötila Tuuki Mynämäellä
Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakennettu yhteisötila Tuuki avattiin lokakuussa 2020. Tuukissa on hyvä opetuskeittiö, jossa voidaan järjestää vaikka ruokakursseja. Tiloista löytyy yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita. Lisäksi Tuukissa voi lukea lehtiä tai viettää aikaa muiden kanssa. Yhteisötilaa ja siellä olevia tarvikkeita voivat käyttää muutkin yhdistykset ja yhteisöt, eikä käytöstä peritä vuokraa. Ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteistötilan kummiyritysten avulla. Yhteisötilan eteen tehtiin yli 1 400 tuntia talkoita. Marttoja oli talkoissa jo 50, mutta lisäksi niihin osallistui monia muitakin vapaaehtoisia.
Wirmon Marttojen palkinnon vastaanottivat Ulla Luolila ja Pirkko Harju. Yleisön suosikkihanketta äänesti Haloo maaseudun sivuilla ennen gaalaa lähes 3000 ihmistä.
Lördagen den 25 mars hölls Egentliga Finlands landsbygdsgala med nästan hundra deltagare på Kavalto gård i Pikis, S:t Karins.
Under Egentliga Finlands landsbygdsgala delades 12 priser ut till de mest verkningsfulla projekten under landsbygdsprogrammets programperiod 2014–2022. Vid sidan om prisutdelningen kunde man under galan avnjuta en lunch gjord på närmat från traktens gårdar. För musiken stod Kapteeni Vahto ja Luntreijarit.
Festtalet hölls av Antti Jaatinen, chef för enheten för landsbygdstjänster vid NTM-centralen i Egentliga Finland. Han konstaterade att Egentliga Finland klarar den förändring som pågår på landsbygden bättre än de flesta.
– I Egentliga Finland har vi fortfarande ett starkt lantbruk som håller landskapet öppet och producerar inhemsk mat åt oss.
Han underströk också att landsbygden står och faller med sina samhällen. Under den programperiod som avslutats samarbetade olika gemenskaper i Egentliga Finland och gjorde frivilligarbete värt över två miljoner euro.
Jaatinen vände till slut blicken mot framtiden och den nya programperiod som inleddes i början av det här året.
– Ju större globala utmaningar vi får, desto värdefullare arbete gör vi!
Antti Jaatinen som höll festtalet har jobbat med landsbygdsutveckling i 28 år redan.
Festen ordnades som ett samarbete mellan informationsprojektet Haloo maaseutu och de instanser i Egentliga Finland som beviljar lantbruksstöd, det vill säga NTM-centralen i Egentliga Finland och de fem Leader-grupperna: Varsin Hyvä från Åbotrakten, I samma båt – Samassa veneessä från skärgården, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit som fungerar i trakten kring Loimaa och Somero, Ravakka som arbetar i Nystadstrakten och Satakunta, samt Ykkösakseli som fungerar i Salotrakten och Nyland.
Finland får bidrag för att utveckla sina egna landsbygdsområden ur Europeiska Unionens fond för utveckling av lantbruket. Landsbygdsfondens stöd fördelas enligt det regionala landsbygdsprogrammet och Leader-gruppernas lokala utvecklingsstrategier. Under programperioden 2014–2022 användes sammanlagt 77,5 miljoner euro på utvecklandet av landsbygden i Egentliga Finland, fördelat på företagsstöd och allmännyttiga utvecklingsprojekt.
Den tvåspråkiga galans konferencierer var Livsmedelsverkets nätverkssakkunniga Ann-Sofi Backgren och Masku kommuns livskraftsschef Lauri Hyttinen.
Priser utdelade av NTM-centralen:
Programperiodens mest verkningsfulla utvecklingsprojekt:Kvalitetsbär – Sydvästra Finland blir stor producent av färska bär
Förverkligat av: ProAgria Länsi-Suomi
Stödet gav: NTM-centralen i Egentliga Finland
Kvalitetsbärprojektet som förverkligades av ProAgria Länsi-Suomi och Naturresursinstitutet Luke förbättrade lönsamheten och produktiviteten i bärodling i Egentliga Finland och Satakunta. Egentliga Finland producerar redan en fjärdedel av hela Finlands jordgubbar, och också odlingen av buskblåbär ökar kraftigt. Området har nära 300 bärgårdar som har kunnat dra nytta av projektet. Inom projektet tog man fram nya vetenskapliga rön som företagarna hade nytta av. Man fick också ny kunskap om nyttan och möjligheterna med att odla i tunnlar. Också konsumenterna var med på ett hörn då man testade nya sorters egenskaper. Projektet var mycket väl lämpat för att genomföras över gränsen mellan områdena Egentliga Finland och Satakunta.
Programperiodens mest verkningsfulla företagsstöd:Produktion och tillverkning av Horecaprodukter
Förverkligat av: Veljekset Kitola Oy
Stödet gav: NTM-centralen i Egentliga Finland
Veljekset Kitola Oy är ett familjeföretag som grundades år 2007 i Virmo och för att förpacka och handla i parti med potatis och grönsaker. Verksamheten drivs av bröderna Ville och Kalle Kitola, och i början deltog också deras föräldrar Vesa och Irmeli Kitola. På familjens egen gård har man odlat matpotatis sedan 1950, så företagarna har god insikt i odlarvardagen. Grönsaksförmedlingen värdesätter speciellt lokala småproducenters produkter och den fungerar också som en god marknadsföringskanal för grönsaker från Egentliga Finland. År 2010 flyttade företaget till Nousis. Inom projektet som nu premieras började företaget tillverka horecaprodukter (hotell, restaurang, catering) för restauranger och hotell. Tillväxtstoryn som Veljekset Kitola skapat utifrån primärproduktion saknar motstycke. Nu är företagets omsättning redan 12 miljoner euro och det sysselsätter ett fyrtiotal personer.
Priser utdelade av Leader-grupperna:
Periodens mest verkningsfulla motionsprojekt: Motionskvarnen
Förverkligat av: Loukonkulman Lukko
Stödet gav: Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit
Loukonkulman Lukko byggde under sitt projekt en hel motionshall i Kumila by i Pöytis år 2018. Projektet, som kostade mer än 500 000 euro, förutsatte speciellt god planering, engagerade samarbetspartners och en vilja från föreningen att ta risker. En skara på ett tjugotal personer lade in omkring 7 000 timmar frivilligarbete för projektet. Det var en enorm kraftansträngning för en liten förening och en liten by – och den bar frukt över förväntan! På POP Areena som byggdes i anslutning till bygården Lukontalo kan man bland annat spela boboll, korgboll, badminton och innebandy. När motionshallen var färdig rustade man ännu upp Lukontalo, byggd 1981, som nu fungerar som välutrustad fest- och möteslokal. Kuntomylly-projektet har förutom nya tillfällen till motion också gett området mera livskraft och social sammanhållning!
Det mest verkningsfulla miljöprojektet:Vargstängslet (SusiAita)
Förverkligat av: Finlands naturskyddsförbunds krets för Egentliga Finland
Stödet gav: Leader Ykkösakseli
Vargstängslet-projektet genomfördes i Saloregionen. Det gick ut på att man gav objektiv och faktabaserad information om vargars ekologi samt praktiska råd om hur man skyddar tamdjur, ansöker om ersättningar och anmäler observationer. Projektet, som avslutades 2019, främjade samarbetet mellan olika aktörer inom det nya vargreviret i Salo. Under projektet utvecklade man en samarbetsmodell för hur myndigheterna, naturvårdarna, markägarna, boskapsgårdarna och invånarna möts, utbyter synpunkter och aktuell information. Efter projektet har man sett färre skador förorsakade av varg, och också en förändrad inställning till vargen. Nu får vargarna och tamdjuren leva sina liv i fred på var sin sida om stängslet. Projektet stod senare mall för det riksomfattande VargLIFE-projektet som genomfördes av Naturresursinstitutet Luke, Finlands viltcentral och Forststyrelsen tillsammans.
Det mest verkningsfulla kulturprojektet:Hemming av Masku 400 år
Förverkligat av: Masku-Seura ry
Stödet gav: Leader Varsin Hyvä
Projektet kring prästen och diktaren Hemminki Maskulainen (på svenska kallad bl a Hemming Henriksson) inleddes 2019 då det gått 400 år sedan hans död. Hemming av Masku var en av sin tids stormän, Maskus tionde kyrkoherde, en viktig utvecklare av det finska skriftspråket, en diktare och en statsman. Trots det visste de flesta Maskubor inte något om honom före projektet. Under det berättade man på många olika sätt för folk om Hemming och samtidigt om hela Masku historia. Projektet inkluderade flera evenemang, bland annat välsignande av sådden, en utställning om Hemming på Masku museum, föreläsningar, ordverkstäder i åldringarnas serviceboenden och en dockteaterturné i Maskus förskolor. Därtill skapades häftet Maskun Hemmingin jalanjäljissä (”I Masku-Hemmings fotspår”) som fortfarande används som undervisningsmaterial i kommunens skolor. Kronan på verket var en muralmålning som tillsammans med traktens ungdomar målades på väggen till skolan Hemmingin koulu.
Det mest verkningsfulla byaprojektet: Pyhämaa kulturkonditionstrappa
Förverkligat av: Pyhämaan Kotiseutuyhdistys ry
Stödet gav: Leader Ravakka
Pyhämaa kulturtrappa färdigställdes hösten 2022 tack vare ett smidigt lokalt samarbete och blev en länk i kulturstigen genom kyrkbyn. Trappan knyter ihop rutten från Telakanranta (”varvsstranden”) till Myllykallios gamla ”mamsellkvarn” (väderkvarn av en viss typ) och öppnar samtidigt vyn över landskapet från Myllykallio mot havet. Som tidigare kommuncentrum har Pyhämaa målmedvetet och på många sätt utvecklat sitt område. Förutom hembygdsföreningen som byggt kulturtrappan, så har Pyhämaan Matkailu (turismföreningen) och Pyhämaan Nuorisoseura (ungdomsföreningen) varit aktiva projektaktörer. Invid skolan har man anlagt en fullstor frisbeegolfbana, servicen vid Telakanranta har förbättrats och ungdomsföreningens hus har rustats upp. Pyhämaa deltog också i det Ravakkas projekt för att utveckla byn som varumärke. I Pyhämaa drar hela byn åt samma håll och man jobbar flitigt på talko.
Det mest betydelsefulla företagsstödet:Nagu Distillery
Förverkligat av: Nagu Distillery
Stödet gav: Leader I samma båt – Samassa veneessä
Destilleriet i Nagu i Pargas grundades redan 1996, men verksamheten sköt fart först år 2017 då kompisarna Jonathan Smeds och Anton Lindholm beslöt att utvidga tillverkningen av gin i sin barndomstrakt. Investeringsstödet hjälpte Nagu Distillery att bygga om en gammal byggnad till destilleri och skaffa den apparatur som behövdes. År 2019 kom de första produkterna ut i handeln. Nagu Distillerys gin har redan vunnit flera internationella pris, och numera tillverkar man också akvavit. Nagu Distillery är ett bra exempel på att man kan lyckas också internationellt, fastän produktionen är småskalig och lokal. Man har på ett föredömligt sätt utvecklat sitt produktmärke och orten Nagu är syns väl i företagets verksamhet och reklam samt i ginens smakrymd. Projektet har krävt mycket mod, vision och gåpåaranda.
Det mest verkningsfulla närmatsprojektet:Från åkern ut i världen
Förverkligat av: ProAgria Länsi-Suomi
Stödet beviljade: Leader Ykkösakseli och Jokivarsikumppanit
I projektet som administrerades av den finska odlarrådgivningen ProAgria Länsi-Suomi deltog tre livsmedelsförädlande företag: Gårdarna Birkkala och Karviainen från Salo samt Murtolan HamppuFarmi från S:t Mårtens. För att utröna möjligheterna att ha internationell framgång gjorde man produktvisa marknadsanalyser och en tidsbegränsad marknadsföring på prov via den internationella näthandeln Amazon. Företagen samarbetade under projektet på ett föredömligt, aktivt och kreativt sätt. Projektet, som genomfördes mitt under coronakrisen, lyckades väl med enbart distanskontakter. Projektet gav företagen värdefulla erfarenheter och förståelse för internationell marknadsföring liksom för näthandelns möjligheter. Samtidigt fick landskapets speciella växtodling internationell synlighet och väckte uppmärksamhet också hos andra nätbutiker.
Periodens mest verkningsfulla internationella projekt: Byfesten (Kimppakalaasit)
Förverkligat av: Åbotraktens 4H-föreningar
Stödet gav: Leader Varsin Hyvä
Byfesten – Kimppakalaasit – Village Feast -projektet som fortfarande pågår utvecklar ungdomars internationella och flerspråkliga samarbetsnät med tanke på framtida behov. Målet är att främja hållbar utveckling genom att ge ungdomarna och andra deltagare verktyg och information om hur en enskild människa tillsammans med andra konkret och med egna ekologiska val kan påverka sitt CO2-avtryck. Genom att kombinera matlagning och internationalisering inspireras deltagarna på ett nytt sätt till handling. Inom projektet söker man nya infallsvinklar på ekologisk matlagning och användning, samt gör finländsk naturbaserad mat känd. Man stärker också på ett konkret sätt deltagarnas kännedom om de traditioner och möjligheter som hemlandets och närområdets ekologiska matkultur, skärgårdens fiskeområden och andra länders matkultur ger.
Periodens mest verkningsfulla ungdomsprojekt: Tavastila skateboardpark
Förverkligat av: Mietoisten Kirkonseudun Kylät ry
Stödet gav: Leader Ravakka
Mietoisten skeittilandia som år 2020 anlades invid Tavastila skola i Mietois i Virmo kommun är ett populärt tillhåll för ortens barn och unga. Skateboardparken som planerades och byggdes tillsammnans med ungdomarna har fått ungdomarna att röra på sig mera och tillbringa mera tid tillsammans. Förutom skateboardparken har man på senare år anlagt en arena för friluftsspel, en frisbeegolfbana och ett utomhusgym, som också med fördel kan användas av fullvuxna medan ungdomarna gör konster på skateboard och sparkbräde. Mietois byaförening och Mannerheims Barnskyddsförbunds lokalavdelning i Mietois samt flera andra aktörer har samarbetat väl kring projektet. Den här helheten visar hur också små föreningar kan åstadkomma mycket med samarbete och målmedvetet utvecklingsarbete. Här har flera generationer jobbat ihop frivilligt till fromma för fritidsaktiviteterna i Tavastila.
Priser utdelade av NTM-centralen och Leader-grupperna:
Egentliga Finlands mest betydelsefulla samarbete:Hundbanans motionstrappa
Förverkligat av: Väståbolands företagare
Stödet gav: Leader I samma båt – Samassa veneessä
Frivilliga byggde en 470 trappstegs konditionstrappa upp på backen av sidosten invid kalkgruvan nära Pargas centrum. Högst upp finns en utsiktsplattform, därifrån man kan beundra kalkgruvan och skärgårdslandskapet liksom konstverket Kvinnan ur berget som rests där uppe. Konditionstrappan har fått speciellt mycket beröm såväl för sin belysning, placering, längd, bredd och den optimala steghöjden. Trappan har också blivit känd för att man alltid hälsar då man möts där. Inom projektet gjordes över 2000 timmar frivilligarbete. Dessutom samlade man in extra finansiering då priset på trävaror steg under projektets gång. Inom projektet samarbetade föreningar, företagare, kommunen och markägare på ett föredömligt sätt.
För Hundbanans del mottogs priset av Paul Viman och Johan Kronberg.
Publikens favoritprojekt:Communityrummet Tuuki i Virmo
Förverkligat av: Wirmon Martat
Stödet gav: Leader Ravakka
Communityrummet Tuuki som inretts i lokaliteterna som ortens nedlagda institut för hantverk och konstindustri efterlämnade öppnades i oktober 2020. I Tuuki finns ett bra undervisningskök, där man kan ordna till exempel matlagningskurser. I lokaliteterna finns också olika slags symaskiner. I Tuuki kan man läsa tidningar och träffa andra. De gemensamma lokaliteterna och utrustningen där kan användas också av andra föreningar och samfund utan hyra. Kostnaderna för att upprätthålla lokaliteterna täcker Tuukis sponsorföretag. Det gjordes över 1400 timmar frivilligarbete för communityrummet. Av deltagarna var 50 marthor, men också många andra deltog.
Ulla Luolila och Pirkko Harju tog emot priset till Wirmon Martat. Före galan deltog nästan 3 000 människor i omröstningen om publikens favoritprojekt.
