Auraamosta tuli kaikenikäisten auralaisten kohtaamispaikka!

 

Auran keskustaan vuonna 2019 avatussa Auraamossa on saman katon alla muun muassa kauppa, perhekahvila, työttömien työpaja ja Aurajoen matkailutien infopiste. Tilaa kehitetään edelleen koko ajan. Uusimpana investointina Auraamoon tehtiin teatteritila Auran uudelle Nuorisoteatterille Leader Jokivarsikumppaneiden tuella.

Auran keskustassa vuosia palvellut Valintatalo lopetti toimintansa vuonna 2017 ja Auran kunta osti kiinteistön itselleen vuonna 2018. Jo seuraavana vuonna 2019 kiinteistökauppa alkoi kantaa hedelmää, kun tiloihin avattiin kuntalaisten yhteinen olohuone ja monitoimitalo Auraamo. 

– On kunnan elinvoiman kannalta tosi tärkeää, että täällä on paikka, jossa ihmiset tapaavat säännöllisesti, kommentoi Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio. 

Nainen seisoo kaupassa keltainen huivi kaulassaan.
Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio Auraamon myymälässä.

Suunnitteluvaiheessa ideoita tilan käyttöön kerättiin kuntalaisilta. Tarvetta oli nimenomaan matalan kynnyksen maksuttomalle yhteiskäyttötilalle – ja sellainen Auraamosta lopulta tuli. Muutamia väliseiniä lisäämällä ja pienellä pintaremontilla kuntalaisille saatiin aikaan oiva kokoontumispaikka. 

– Investointilistalla on vielä lämmitys- ja ilmastointipuolen juttuja ja on tänne tehty sisustussuunnitelmakin, jota lähdetään toteuttamaan toivottavasti ensi vuonna, kertoo Alkio. 

Nykyinen sisustus on kiertotalouden malliesimerkki. Vanhat kalusteet ovat saaneet Auraamossa uuden elämän ja tekevät tilasta sympaattisen ja helposti lähestyttävän. 

Auraamo on saanut paljon kiitosta paikallisilta ja herättänyt kiinnostusta myös naapurikunnissa. Tila on valittu yhdeksi esittelykohteeksi ensi vuonna ilmestyvään Varsinais-Suomen Kylät ry:n teokseen Vanha talo, uusi meininki, joka kertoo esimerkkejä maaseudun vanhojen rakennusten kekseliäästä uusiokäytöstä.   

Yleiskuva Auraamon aulasta. Vasemmalla näkyy piano ja oikealla pöytäryhmiä.
Auraamo tulee olemaan yksi esimerkki Varsinais-Suomen Kylien ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa.

Myymälä ja tapahtumat tukevat toisiaan

Auraamossa toimii Elävän virran yhdistyksen ylläpitämä myymälä, jossa on tarjolla noin 30 auralaisen pienyrittäjän tuotteita: käsitöitä, elintarvikkeita ja monenlaista muuta! Samalta tiskiltä vuokrataan myös esimerkiksi sup-lautoja, joilla voi lähteä seikkailemaan vieressä virtaavalle Aurajoelle. Lisäksi myymälä voi toimia lippupisteenä Auraamon viereen rakennetun Sisupuiston tapahtumille. Auraamossa toimii myös Aurajoen matkailutien infopiste. 

Auraamon aula toimii maksuttomana paikkana tapahtumien järjestämiseen ja esimerkiksi etätyöpisteenä. Tiloissa on internetyhteys ja pistorasioita työskentelyä varten. Töiden lomassa voi lukea päivän lehdet ja taukokahvit saa ostettua viereisestä myymälästä. 

Aurajoen matkailutien standi ja esitteitä.
Auraamossa toimii myös Aurajoen matkailutien infopiste. Turusta Oripäähän kulkevaa matkailutietä on kehitetty kolmen eri Leader-hankkeen kautta.

Auraamon kokoushuone on yhdistyksillä kovassa käytössä. Vakituisia käyttäjiä ovat esimerkiksi Auran SPR ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka järjestää tiloissa perhekahvilaa. Kokoushuoneen lisäksi yhdistykset pystyvät hyödyntämään myös talon keittiötä.

Tiloja käyttävät yhdistykset ja myymälän asiakkaat pysyvät perillä Auraamon tapahtumista ja tapahtumat taas tuovat asiakkaita myymälään ja heittävät sisään yhdistysten toimintaan. 

– Mitä enemmän täällä tapahtuu, sitä paremmin tila vastaa tarkoitustaan. Yhdistykset voivat järjestää toimintaa Auraamossa aina veloituksetta, Alkio toteaa.  

Auraamo on vahvasti mukana myös uusille asukkaille suunnatussa Auran kunnan infopaketissa. Auran kunnan väkiluku on juuri ylittänyt 4 000 asukkaan rajan. Uusille asukkaille Auraamo on oiva paikka tutustua sekä kunnan palveluihin, elinkeinoelämään että yhdistyskenttään. 

Iltatorit saivat hyvän vastaanoton

Nainen ja mies laajennetulla lastauslaiturilla.
Vanhasta lastauslaiturista tehtiin esiintymislava iltatoreja ja muita tapahtumia varten. Kuvassa Anna-Mari Alkio esittelee lavaa Varsinais-Suomen kyläasimies Tauno Linkorannalle.

Auraamon pihaa on viime vuosina muokattu tori-alueeksi. Kesätiistaisin järjestettävät iltatorit ovat tulleet nopeasti todella suosituiksi. Torimyyjien käyttöön on ehostettu kunnan vanhoja bussipysäkkejä ja keväällä 2020 pihalta purettiin vanha huoltorakennus. 

Pisteenä i:n päälle rakennuksen takana olevasta vanhasta lastauslaiturista tehtiin esiintymislava.

– Kesällä täällä oli jo pari bändiäkin esiintymässä. Toritoimintaa kehitetään eteenpäin koko ajan, Alkio esittelee. 

Teatteri on Auraamon uusin tulokas

Auran Nuorisoteatterin standi ja taustalla mustaksi maalattu teatteritila.
Auran Nuorisoteatterilla on nyt oma näyttämö Auraamossa.

Uusimpana projektina Auraamoon on syksyllä 2021 valmistunut Auran Nuorisoteatterin näyttämötila, joka suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Auran ja sen lähikuntien alle 29-vuotiaiden nuorten kanssa, joille toimintakin tullaan suuntaamaan. 

Teatteria on kehitetty kahden eri Leader-hankkeen avulla, joita kumpaankin hallinnoi Auran kunta. Investointihankkeessa teatterille hankittiin kalusteet ja av-tekniikka. Kehittämishankkeessa taas suunnitellaan uusiin tiloihin toimintaa: aloitetaan matalan kynnyksen teatteritoiminta sekä luodaan nuorisoteatterille oma brändi ja markkinointisuunnitelma. Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry myönsi 35 000 euron investointihankkeelle 65 prosentin tuen ja 16 000 euron kehittämishankkeelle 90 prosentin tuen. 

Näytöskausien ulkopuolella teatteritilaa on mahdollista hyödyntää vaikka liikuntahetkiin, luentoihin ja muihin tilaisuuksiin. Esimerkiksi torstaina 11. marraskuuta tilaa hyödyntää Auranmaan Yrittäjämessut. 

Auraamon kautta työelämään

Työpajan pöydällä ompelukone ja monenlaista muuta rekvisiittaa.
Auran kunnan työpajalla valmistetaan tuotteita muun muassa Auraamon myymälään.

Auraamon takaosa on varattu kunnan työllisyyspalveluille. Työpajalla aktivoidaan 18–64-vuotiaita työttömiä ja valmistetaan tuotteita muun muassa Auraamon myymälään. 

Osa asiakkaista hakee työpajalta vauhtia työelämään työttömyysjakson jälkeen; osa on nuoria, jotka vasta ponnistavat työelämään ja harjoittelevat työelämävalmiuksia. Lisäksi paja aktivoi sellaisia työttömiä, jotka ovat jo eläkeiän kynnyksellä, eivätkä välttämättä enää työllisty, mutta kaipaavat elämäänsä työyhteisöä. 

Tarjolla on paitsi käsillä tekemistä myös apua työnhakuun. Työpajan ohjaajat järjestävät työttömille tarpeen mukaan esimerkiksi tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin ja työpaikkoihin.

Vasemmalla kuva tyhjästä kiinteistöstä ennen Auraamoa ja oikealla Auraamon tultua kiinteistöön.
Auran kunnan monitoimitila Auraamo on rakennettu vanhaan Valintatalon kiinteistöön. Nykyisin Valintatalosta muistuttavat enää turkoosit ovenpielet. Julkisivua koristaa nyt yhteisötaideteos Elävä virta, joka on tehty paikallisten taideharrastajien voimin Auranlaakson kansalaisopiston kuvataideopettaja Minna Vainion opastuksella.

 

Teksti: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

Vanha talo, uusi meininki! Maaseudun rakennuksia hyödynnetään kekseliäillä tavoilla

 

Vanha talo, uusi meininki! Maaseudun rakennuksia hyödynnetään kekseliäillä tavoilla

Tauno Linkoranta seisoo Auraamon edessä.

 

Nuorisopalveluita voi hyvin järjestää vanhassa navetassa ja pakohuonepelin rakentaa vanhaan kuivuriin. Vanhan kaupan lastauslaiturista pystyy tekemään esiintymislavan ja bussipysäkit käyvät torilla myyntikojuista. Varsinais-Suomen maaseudulla sijaitsevien vanhojen rakennusten kekseliästä uusiokäyttöä esitellään ensi keväänä ilmestyvässä kirjassa!

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kiertää tänä syksynä tutustumassa toinen toistaan kekseliäämpiin keinoihin hyödyntää maaseudun vanhoja rakennuksia. Varsinais-Suomen Kylät ry julkaisee ensi vuoden puolella aiheesta kirjan.

– Kirjassa tullaan esittelemään 10–12 kohdetta Varsinais-Suomen maaseudulta. Maakunta on täynnä hienoja esimerkkejä, mutta yritän valita mukaan sellaisia kohteita, joita ei ole vielä entuudestaan kulutettu puhki lehtien sivuilla, Linkoranta kertoo projektista. 

Kierros on vielä kesken, mutta tähän mennessä varmistuneita esittelykohteita ovat ainakin Aurassa sijaitseva monitoimitalo Auraamo, Paimiossa sijaitseva Iskun talo, Sauvossa vanhaan kuivuriin tehty pakohuonepeli, Kustavissa yhdistystaloksi muuttunut terveystalo ja Liedossa monenlaisessa käytössä oleva Mannin navetta. 

– Pakopeli on yksi luovimmista ideoista, joihin olen törmännyt. Sen ovat perustaneet 4H-yrityksen pystyyn pistäneet sisarukset. Rakennus on ollut alun perin sauna, jota on myöhemmin korotettu ja muokattu kuivuriksi. Sen jälkeen se on toiminut varastona ja edelleen se on vähän kuin kotimuseo, joka on aivan täynnä kaikenlaista tavaraa, Linkoranta kertoo. 

Uusi käyttötapa voi pelastaa

Linkoranta on vaikuttunut siitä, miten kekseliäillä tavoilla vanhoja rakennuksia on pystytty maaseudulla hyödyntämään tai jopa pelastamaan. Esimerkiksi Paimion keskustassa sijaitseva Iskun talo oli jo niin huonossa kunnossa, että se meinattiin jyrätä maan tasalle, kunnes paikallinen yrittäjä Anton Simolin päätti kunnostaa talon. Nykyään talossa järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja tarjotaan esimerkiksi majoituspalveluita. 

– Eniten olen kierroksellani hämmästynyt sitä, miten valtavia henkilökohtaisia panostuksia moni näistä projekteista on vaatinut. Joillain ihmisillä tuntuu olevan vuorokaudessa tunteja paljon enemmän kuin meillä muilla!

Paljon väkeä saman katon alla

Yleiskuva Auraamon aulasta. Vasemmalla näkyy piano ja oikealla pöytäryhmiä.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kävi 28. lokakuuta tutustumassa Auran keskustassa sijaitsevaan Auraamoon, joka tulee olemaan yksi esimerkki Varsinais-Suomen Kylien ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa.

Joissain kohteissa samaan rakennukseen on yhdistetty kekseliäästi monenlaista toimintaa. Esimerkiksi Liedon asemalla sijaitsevassa Mannin navetassa järjestetään alakerrassa nuorisotoimintaa ja vintillä voi tanssia vaikka häitä. 

Aurassa vanhan Valintatalon tiloihin perustetussa Auraamossa yhteiskäyttöidea on viety vielä pidemmälle. Siellä saman katon alla on muun muassa kauppa, perhekahvila, työttömien työpaja ja Aurajoen matkailutien infopiste.

– Auraamo on vielä siitäkin erityinen esimerkki, että samassa projektissa yhteistyötä tekevät kunta, yhdistykset ja yritykset. Viime vuosina kunnat ovat alkaneet tehdä tiivistä yhteistyötä sekä yhdistysten että yritysten kanssa, mutta yritysten ja yhdistysten välinen yhteistyö on maaseudulla harvinaisempaa, toteaa kyläasiamies. 

Kolmas kirja samasta teemasta

Vanhat rakennukset ovat aina kiinnostaneet Linkorantaa, jolla on historioitsijan tausta. Myös Varsinais-Suomen Kylien kaksi edellistä teosta keskittyvät samaan teemaan. Vuonna 2019 ilmestyi Elävät tilat – Näkökulmia ja keinoja kyläkoulujen ja muiden julkisten tilojen uusiokäyttöön yhteisöllisinä tiloina ja vuonna 2020 Seurantalot 2020 – Yhdistystalot mukana muutoksessa. 

Ensi vuonna ilmestyvä kirja kantaa työnimeä Vanha talo, uusi meininki ja sen valmistumista tukee MTK-säätiö.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

 

LUE LISÄÄ:

Auraamosta tuli kaikenikäisten auralaisten kohtaamispaikka!

Varsinais-Suomen Vuoden maisematekopalkinto lähti Kemiönsaareen

Järvi vasemmalla, mökki oikealla.

 

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset julkistivat tiistaina 2. marraskuuta alueelliset Vuoden maisemateko -kilpailun voittajat 2021. Varsinais-Suomen palkinnon pokkasi Leader-hankkeella kuntoon laitettu kyläranta Kemiönsaaressa Björkboda träskin alueella. 

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten hallitus on valinnut Vuoden maisematekokilpailun alueelliset voittajat. Varsinais-Suomessa palkinto meni Kemiönsaareen Björkbodan ja Nivelaxin kylien asukkaille kylärannan kunnostuksesta. Satakunnassa palkittiin huittislainen Kukonharjan kyläyhdistys joenrannan maisemoinnista.

Kemiönsaaressa Björkboda-järven rannalla sijaitseva Nivelaxin uimaranta on ollut Björkbodan ja Nivelaxin kylien asukkaiden käytössä vuosisatoja. Alueella on monimuotoinen kalliomuodostelma, ja alueelta aukeaa kauniit näkymä yli eteläisen Björkboda-järven. Alueella on kovapohjainen kaunis hiekkauimaranta, mutta sijaintinsa takia rannan uimakäyttö ja hoito on sittemmin hiipunut ja rakenteet rapistuneet käyttökelvottomiksi.

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän rahoittamassa hankkeessa kunnostettiin ja rakennettiin virkistyskäytön kannalta keskeiset rakenteet: kompostikäymälät ulkovarastoineen, pukukopit, istuinryhmiä, tulentekopaikka ja laavukatos sekä infotaulu. Polkuverkosto, laavun ympäristö ja uimaranta hiekoitettiin, lisäksi perustettiin oma parkkipaikka. Kylältä löytyi tarvittavaa osaamista rakennusalalta ja talkoisiin osallistuminen oli erittäin runsasta – talkootyötunteja kertyi yhteensä peräti 700. Suunnitelmissa on Börkboda-järven ympäristöä kiertävä kunnostettu luontopolku, jonka levähdyspaikkana uimaranta toimisi.

Hanke osoitti, että niin pieniä kuin suuriakin tekoja luonnon hyväksi kannattaa toteuttaa myös kylätasolla. Kylältä löytyy talkoohenkeä ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon. On tullut selväksi, että kylärannalla on kunnostettuna iso kysyntä. Sen on jo menneen kesäkauden yleisömäärä osoittanut. Kunnostettuna viihtyisä ja helposti saavutettava virkistysalue lisää rannan käyttöä myös ympärivuotisesti ja antaa kyläläisille viihtyisän kohtaamispaikan, mikä lisää entisestään yhteisöllisyyttä ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen alueella.

Elpymistukien haku on nyt auki maaseudun mikro- ja pienyrityksille!

Piirroskuva maaseudun ihmisistä ja teksti: maaseutu.fi/elpymisrahoitus

 

Maaseudun mikro- ja pienyritykset voivat nyt hakea elpymisvaroista tukea sellaisiin investointeihin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa tai yrityksen energia- ja resurssitehokkuutta. Haku avautui 18. lokakuuta ja jatkuu vuoden 2022 loppuun asti.

Suomi on saanut maaseutuyritysten toiminnan kehittämiseen EU:n maaseuturahastosta elpymisvaroja 26 miljoonaa euroa. 

Maaseudun mikro- ja pienyritykset voivat saada tukea esimerkiksi uusiutuvan energian tai yrityksen tuotantoa tehostavan teknologian käyttöönottoon. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi aurinkopaneelien ja ilmalämpöpumppujen hankinnat tai uudet laitteet ja ohjelmistot, jotka parantavat energia- tai materiaalitehokkuutta. Investointi voi olla myös aineeton. 

Elpymisvaroista rahoitetaan myös biokaasun tuotannon lisäämistä. Jos yritys rakentaa uuden biokaasuntuotantolaitoksen tai -yksikön, tukea voi saada 50 % investoinnin kustannuksista.

Tuen määrä voi vaihdella 2 000 euron ja 200 000 euron välillä. 

Paras käyttökelpoinen uusi tekniikka käyttöön

Elpymisvaroista tuetaan ennen kaikkea investointeja parhaaseen käyttökelpoiseen uuteen tekniikkaan (BAT), jonka avulla voidaan tehokkaimmin parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta ja sitä kautta ehkäistä ympäristön pilaantumista. Tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa kohtuullisin kustannuksin. Tukea ei voi saada käytettyjen koneiden ja laitteiden hankintaan.

Uusi tukimuoto omistajavaihdoksiin!

Tukea on nyt tarjolla myös omistajanvaihdoksen suunnitteluun. Jos haluaa hankkia jo olemassa olevan yrityksen, joka toimii harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla, voi omistajanvaihdoksen valmisteluun tarvittavaan asiantuntija-apuun saada tukea 5 000 – 10 000 euroa.

Haku auki Hyrrässä

Tukea voi hakea maaseudulla toimiva mikro- tai pienyritys, jolla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Maataloustuotteita jalostavat yritykset voivat saada tukea 35 % investoinnin kustannuksista, muut maaseudun mikro- ja pienyritykset 30 %.

Hakemus tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa ja päätökset tekee Ely-keskus. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään viimeistään 15.11.2021 vireille tulleita hakemuksia.

Maaseudulle on tarjolla myös muuta rahoitusta

Elpymisvarojen lisäksi Ely-keskuksesta on jatkuvasti haettavissa maaseuturahaston tukia myös yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen maaseudulla. Tukimuotoja on kolme: perustamistuki, investointituki ja investoinnin toteutettavuustutkimus. Yritystuen suuruus on pääasiassa 20 % tai korotetusti 35 %. Lisäksi haettavissa on hankerahoituksen puolelle lukeutuva yritysryhmähanke, jossa tukitaso on 75 %.

Maaseuturahaston tukia mikro- ja pienyritysten lisäksi voivat poikkeuksellisesti hakea tukea myös keskisuuret yritykset, jos kyseessä on elintarvikkeiden ensiasteen jalostuksesta.

Lisäksi maaseudun toimijat voivat hakea EU:n elpymisvaroja myös muiden rahastojen kautta. Esimerkiksi rakennerahastot ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto myöntävät elpymisvaroja.

Parhaan tukimuodon löytämisessä auttavat Ely-keskuksen asiantuntijat:

  • Sirkka Rantala, yritysasiantuntija puh. 0295 022 742
  • Mia Vienne, yritysasiantuntija puh. 0295 022 756
  • Markku Alm, yritys- ja energia-asiantuntija puh. 0295 022 542

Lisätietoja tuenhakijalle elpymisvaroista:

www.maaseutu.fi/elpymisrahoitus

www.ruokavirasto.fi/yritystuet

Sukselan kylällä Paimiossa järjestetään tapahtumia tästä lähtien joka kuukausi!

Ihmisiä joogaamassa.

 

Sukselan kyläyhdistys on päättänyt ilahduttaa kylänsä asukkaita kuukausittaisilla tapahtumilla. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin yhteistyössä EkoTeko-hankkeen kanssa ja se keräsi vanhalle Sukselan koululle kolmisenkymmentä osallistujaa. 

Sukselan kyläyhdistys ja Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hanke järjestivät sunnuntaina 24. lokakuuta Sukselan vanhalla koululla kylätapahtuman. Ohjelmallisessa iltapäivässä päästiin nauttimaan musiikillisesta improvisaatioteatterista ja satumaisesta joogahetkestä. Puffetissa myytiin kyläyhdistyksen leipomia herkkuja sekä yhdistyksen omaa omenamehua. 

Kaarinalaisen Ykkösryhmän Pikku J -duo esitti kyläläisille vuorovaikutteista improvisaatioteatteria, jossa erityisesti lapset pääsivät vaikuttamaan esityksen kulkuun. Nina Erjossaaren eli Neiti Ö:n ja Valtteri Lipastin musiikkinumerot saivat hymyn huulille. 

Mies ja nainen esiintyvät.
Valtteri Lipasti ja Nina Erjossaari viihdyttivät kyläläisiä musiikillisella improvisaatioteatterilla.

Joogatuokiosta vastasivat puolestaan paimiolaiset Riina ja Aura Tausa. Äidin ja tyttären johdolla osallistujat pääsivät tutustumaan joogan lempeisiin liikkeisiin ja rauhoittavaan vaikutukseen lapsille suunnatun tarinan kautta. 

Tapahtuma keräsi kolmisenkymmentä osallistujaa ja jatkoa on luvassa. 

– Meillä on tähän asti ollut muutama vuosittainen tapahtuma: maaseutumarkkinat, joulumarkkinat ja kevättalkoot. Nyt olemme suunnitelleet uusia tapahtumia niihin kuukausiin, joissa ei ole tähän asti ollut ohjelmaa, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Perttu Immaisi.

Marraskuussa luvassa on lautapeli-ilta, 12. joulukuuta joulumarkkinat ja tammikuussa hapanjuurileivontakurssi. Tapahtumat keskittyvät vanhalle kyläkoululle, joka toimii yhdistyksen kotipesänä. Tapahtumiin ovat tervetulleita paitsi oman kylän asukkaat myös kaikki muutkin kiinnostuneet. Markkinoilla on käynyt perinteisesti satoja ihmisiä.

Aura ja Riina Tausa ohjasivat Sukselassa rentouttavan joogahetken.

Kaunista maaseutua hyvien yhteyksien päässä

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Perttu Immaisi on kasvanut Sukselan kylässä ja kasvattaa siellä nyt puolisonsa kanssa puolivuotiasta esikoistaan. 

– Olen kotoisin Immaisin maatilalta, joka on ollut meidän suvun hallussa jo 300 vuotta. Kävin välillä opiskelemassa ja töissä Tampereella ja Helsingissä, mutta lopulta kyllästyin asumaan kerrostalossa. Huomasin olevani maalaispoika ja muutin takaisin Sukselaan, hän taustoittaa.

– Tämä on valtavan kaunista seutua, kun Paimionjoki virtaa tuossa vieressä. Ja sijainti on hyvä. Vaikka tämän on ihan maalaiskylä, niin moottoritie on lähellä ja palvelut lyhyen ajan päässä, Immaisi jatkaa. 

Tähtäimessä ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hanke osallistui lokakuun kylätapahtuman järjestelyihin. EkoTeko -hanke tarjoaa maaseudun yhdistyksille apua kestävän kehityksen mukaisten valintojen, toimintojen ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

– Vaikka EkoTeko-hankkeen painopiste on ollut ekologisessa kestävyydessä, apua on tarjolla myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittämiseen, kertoo hankekoordinaattori Tiina Saaresranta.

Sukselan sunnuntaisella tapahtumalla ja sitä seuraavilla tulevilla tapahtumilla toivotaan olevan vaikutusta kyläkulttuurin kestävyyteen. Kylähenki säilyy, kun kyläläiset tuntevat toisensa ja toimivat aktiivisesti yhteisen kylänsä puolesta. 

– Tapahtuman lisäksi teimme yhteistyössä kyläkyselyn, joka toimitettiin kaikkiin Sukselan kylän 130 kotitalouteen. Kyselyllä kartoitetaan kyläläisten toiveita ja ajatuksia siitä, millaista toimintaa kylälle kaivataan, Saaresranta lisää.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Sujuvasti seuraavalle! Maaseudun yrityskauppoihin tarjotaan maksutonta neuvontaa Salossa

Yrityssalon rakennus.

 

Yritystoiminnasta luovutaan pääsääntöisesti ihan liialla kiireellä. Yrityssalon Sujuvasti seuraavalle -hankkeessa maaseudun yrittäjille jaettiin tietoa siitä, mitä kaikkea yrityskauppojen suunnittelussa kannattaa huomioida ja tehtiin asiantuntijoiden avustuksella yksityiskohtaisia suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Toimivan yrityksen jatkon turvaaminen on tärkeää sekä yrittäjän, henkilökunnan että koko alueen elinvoiman kannalta.

Yrityssalon yrityskauppoihin, omistajanvaihdoksiin ja sukupolvenvaihdoksiin keskittynyt Sujuvasti seuraavalle -hanke on päättynyt, mutta työ näiden teemojen parissa jatkuu. Leader Ykkösakselin tukemassa hankkeessa koottiin vuosien 2020–2021 aikana alan asiantuntijapooli ja luotiin konsepti, joka on nyt osa Yrityssalon palvelurepertuaaria. Toki apua omistajanvaihdoksiin on saanut jo aiemminkin, mutta nyt sitä tarjotaan hyväksi havaitun konseptin mukaisesti. 

– Hanke lähti siitä huolesta, että säilyykö työpaikat maaseudulla, kun yrittäjät ikääntyvät. Jo 20 vuotta sitten arvioitiin, että yrityksiä tulee lyhyellä aikavälillä paljon myyntiin, kun suuret ikäluokat eläköityvät, mutta lopulta sellaista piikkiä ei koskaan tullut. Osa oli myynyt yrityksensä jo paljon ennen eläkeikää, osa jatkaa yrittäjänä tappiin asti. Moni vain pisti oven kiinni perässään eikä edes miettinyt, olisiko joku halunnut jatkaa yritystä, selittää hankkeen parissa työskennellyt yritysneuvoja Jukka Heinonen.

Nykyisin yrittäjät ovat hyvin erilaisia keskenään. Osa perustaa elämänsä aikana useita yrityksiä ja siksi omistajanvaihdoksiin liittyviä palveluita on tarjottu ikääntyvien yrittäjien lisäksi myös nuoremmille yrittäjille. 

– Luopumisen suunnittelu on yksi osa yritystoiminnan kehittämistä. Vaihtoehtoja kannattaa pohtia jo useampia vuosia ennen kuin myyminen on ajankohtaista, Heinonen neuvoo. 

Jukka Heinonen Yrityssalon aulassa.
Yrityssalon yritysneuvoja Jukka Heinonen on tyytyväinen hankkeen tuloksiin. Hankkeen aikana on järjestetty tilaisuuksia, joiden jälkeen myyjä ja ostaja ovat istuneet heti samassa pöydässä, mutta paljon on myös lisättyä tietoa ja vaikutettu asenteisiin, mikä tulee kantamaan hedelmää tulevaisuudessa.

Webinaareja ja yrityskohtaisia tapaamisia

Hankkeen aikana järjestettiin yleisötilaisuuksia, joissa kerrottiin yleisesti omistajanvaihdoksista. Lisäksi oli tilaisuuksia, joissa keskityttiin johonkin tiettyyn teemaan, esimerkiksi verotukseen. Kaikki tilaisuudet voi katsoa myös jälkikäteen Yrityssalon sivuilta. 

Lisäksi yrittäjien oli mahdollista saada maksutonta yrityskohtaista neuvontaa. Tähän tilaisuuteen tarttui hankkeen aikana 24 yritystä. 

– Tiedän, että tapaamisten jälkeen on syntynyt jo useampi kauppa, mutta tarkkoja lukuja emme saa mistään. Ja jos apua on saatu nyt, kauppa voi syntyä vaikka kahden vuoden kuluttua, kun yritys on ensin saatu myyntikuntoon, Heinonen kertoo. 

Myyntikunto ei tarkoita vain yrityksen kannattavuutta, vaan esimerkiksi yhtiömuotoa. Usein esimerkiksi henkilöyhtiö muutetaan osakeyhtiöksi ennen myymistä. Tai jos jatkaja haluaa ostaa pelkän liiketoiminnan, mutta ei kiinteistöjä, niin kauppaa ennen tulee tehdä tiettyjä teknisiä ratkaisuja, joihin voi kulua useampia kuukausia. Siksi yrittäjän kannattaa pyytää asiantuntija-apua jo reilusti ennen kuin myyminen on ajankohtaista – vaikka ostaja olisi jo tiedossakin. 

Korona kannusti pohtimaan tulevaisuutta

Hanke toteutettiin juuri koronan jyllätessä maailmassa, mikä hankaloitti toki yleisötilaisuuksien järjestämistä, mutta samalla tarjosi monelle yrittäjälle aikaa keskittyä yrityksensä kehittämiseen ja esimerkiksi tulevaisuudessa siintävän omistajanvaihdoksen suunnitteluun. 

– Kokemus oli erittäin positiivinen. Hankkeen kohteena oli ennen kaikkea maaseudun pienet yritykset, joissa on usein sellainen ajatus, että ehkä myyntihaluja olisi, mutta siitä ei haluta pienessä yhteisössä kertoa kenellekään. Moni miettii, mitä naapurit ajattelevat. Isoissa kaupungeissa yksittäiset yrityskaupat eivät saa samalla tavalla huomiota, selittää Heinonen. 

Hankkeessa on juurrutettu ajatusta, että omistajanvaihdoksen suunnittelu on osa yrityksen kehittämistä ja sitä kannattaisi oikeastaan miettiä jo silloin, kun yrityksen perustaa. 

Aluekehityksen kannalta voi olla hyvinkin merkittävää, että maaseudun pienille yrityksille löydetään ostajat, jolloin työpaikat ja elinvoima säilyvät. 

– Teknisesti maaseudun yrityksissä pitää tehdä ihan niitä samoja toimenpiteitä kuin kaupungissakin. Taloudellinen tilanne pitää olla sellainen, että yritys kiinnostaa, kirjanpidon tulee olla ajan tasalla – samoin koneet, laitteet ja kalusto. Ja avoimuus auttaa. Kukaan ei osta sikaa säkissä!

Yrityksen hinnoittelussa Heinonen muistuttaa, että ostaja on yleensä kiinnostunut kannattavasta liiketoiminnasta, valmiista asiakaskunnasta ja ehkä nimestä, mutta ei siitä, millainen elämäntyö yritys on omistajalleen ollut. Siksi yrityksen rahallinen arvo voi poiketa paljonkin siitä, mikä arvo yrityksellä on perustajalleen. 

Paitsi hintaa, myös parhaita ratkaisuja yrityskauppoihin kannattaa miettiä yhdessä asiantuntijan kanssa. Joskus kannattaa myydä pelkkä liiketoiminta ja nostaa rahaa tyhjästä yhtiöstä useamman vuoden ajan, joskus kannattaa myydä koko yhtiö, eli kaikki osakkeet.

Omistajanvaihdokset ovat aina tapetilla

Heinonen on ollut Yrityssalon palveluksessa 14 vuotta ja sitä ennen hän on työskennellyt samojen asioiden parissa pankkimaailmassa. Omistajanvaihdokset eivät ole uusi aihe, eikä se ole myöskään mihinkään katoamassa. 

– Omistajanvaihdokset ovat aina tapetilla! Ja jotta meidän yrityskanta olisi kilpailukykyinen, pitäisi omistajanvaihdoksia tehdä paljon nykyistä enemmän, Heinonen kommentoi.

Yrityssalo on Salon kaupungin kehittämisyhtiö, joka palvelee salolaisten yrittäjien ja yritysten lisäksi esimerkiksi Someron yrityksiä.

Luopuvien yrittäjien lisäksi omistajanvaihdoksista on puhuttu myös yrittäjyydestä haaveilevien kanssa. Aina ei kannata lähteä nollasta liikkeelle, sillä usein yrityskauppa on perustamista varmempi vaihtoehto onnistua. 

Ja toisaalta myynti voi olla myös kasvun väline. Uusi osaomistaja voi tuoda mukanaan paitsi uutta rahaa myös uutta osaamista ja näin yrityskauppa voi mahdollistaa vaikka markkinoiden laajentumisen tai kokonaan uusien liiketoiminta-alueiden haltuunoton. Omaa työntekijää voidaan ajaa sisään yrittäjyyteen osaomistajuuden kautta tai osakkeita siirtää seuraavalle sukupolvelle pikkuhiljaa.

 

Sujuvasti seuraavalle -hanke on saanut Leader Ykkösakselilta 80 prosentin rahoituksen maaseuturahastosta 80 500 euron budjetilleen.

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Maija Kymäläinen: Kaiken A ja O on pitää maaseutu elinvoimaisena!

Maija Kymäläinen kissa sylissään.

 

Kymäläisen perhe asuttaa Salon Kiskossa sijaitsevaa Sirkan tilaa jo neljännessä polvessa. Nyt jo on selvää, että seuraavaksi tilaa tulee jatkamaan nainen, sillä perheessä on kolme tytärtä. Maaseudun naisten päivän haastattelussa perheen kuopus Maija Kymäläinen kertoo, millainen on hänen unelmiensa maaseutu.

Maaseudun naisten päivää vietetään vuosittain 15. lokakuuta. YK:n teemapäivän tarkoituksena on huomioida naisten rooli maaseudun kehittäjinä, viljelijöinä, metsänomistajina ja yrittäjinä sekä hyvinvoinnin turvaajina. Tämän vuoden erityisteemana korostetaan naisten ja tyttöjen keskeistä roolia maailman ruokajärjestelmässä.

21-vuotias Maija Kymäläinen on kasvanut maalla, ja suunnittelee sinne myös tulevaisuuttaan. Siksi hän opiskelee parhaillaan Hämeen ammattikorkeakoulussa agrologiksi.

– Myös isosiskoni Anna on suorittanut samat opinnot ja olemme miettineet, että ehkä voisimme yhdessä jatkaa kotitilaa jonain päivänä. Mutta vanhempamme ovat vasta viisikymppisiä, joten vielä ei ole kiire päättää. Täältä ei työt lopu, ja vaikka tämä paikka onkin rakkain ja tärkein, niin valmistumisen jälkeen minulla on hyvää aikaa hankkia työkokemusta muualta, kertoo Kymäläinen. 

Keskimmäinen tyttäristä Enni on puolestaan tuotantotalouden insinööri. 

– Hänkin kyllä tykkää tehdä maatilan töitä, mutta ei ammatikseen. 

Sirkan tilalla on 30 lypsävää lehmää sekä kosolti peltoja viljeltäväksi. Jos perinteisesti suomalaisella tilalla emäntä on lypsänyt lehmät ja isäntä istunut maatalouskoneiden rattiin, Sirkan tilalla kaikki ovat opetelleet tekemään kaikkia töitä.

– Kyllä ne konetytöt ovat ihan yhtä lailla naisten kuin miestenkin hommia ja eihän se traktori tiedä, ohjaako sitä mies vai nainen. Kun töitä on paljon ja ihmisiä vähän, niin on tärkeää, että kaikki pystyvät tarttumaan mihin tahansa hommaan. Onhan tämä toki fyysistä työtä, mutta onneksi tarjolla on monenlaisia apuvälineitä, jos omat voimat loppuvat kesken. 

Tämän vuoden keväällä perheen äiti mursi ranteensa, minkä vuoksi Maija otti tilan töistä normaalia enemmän vastuuta. 

– Se opetti paljon tästä ammatista. Vaikka ei tämä oikeastaan ole edes ammatti, vaan ennemminkin elämäntapa. 

Maija kiipeää traktorin hyttiin.
“Eihän se traktori tiedä, ohjaako sitä mies vai nainen”, toteaa Maija Kymäläinen, joka ohjaa tottuneesti isojakin maatalouskoneita.

Lehmät kuin lemmikit

Jos Kymäläinen saa valita, hän menee aina mieluiten navettaan.

– Oma kiinnostus on aina ollut eläimissä. Opinnoissakin suuntaudun nyt kotieläinpuoleen, vaikka maatalouden osa-alueet tietysti nivoutuvat toisiinsa ja kasvipuoli kulkee siinä eläinpuolen kanssa käsikädessä. 

Sirkan tilan karjamäärä on nykymittapuulla pieni, mutta siitä on etunsa, sillä kaikki lehmät tiedetään nimeltä, ja niiden kanssa tullaan tutuiksi.

– Kun eläimet tuntee hyvin, niitä on myös helpompi hoitaa. Jos jonkun käytös muuttuu, huomaamme sen heti ja pystymme reagoimaan asiaan nopeasti. Ja kun lehmiä on tarpeeksi vähän, niitä ehtii rapsutella paljon. Se taas tekee niistä hyvin ihmisläheisiä, mikä helpottaa niiden käsittelyä, Kymäläinen selittää.

Sirkan tilan maito täyttää vapaan lehmän maidon kriteerit. Kymäläiselle eläinten hyvinvointi on tärkeää ja hän seuraakin tarkkaan myös eläimiin liittyvää päätöksentekoa, esimerkiksi paljon tapetilla ollutta eläinsuojelulain uudistusta. 

Maija rapsuttaa lehmää.
Kun lehmiä rapsuttelee tarpeeksi, ne tottuvat ihmisiin, mikä tekee myös hoitamisesta helpompaa.

Politiikkaan lukion penkiltä

Maija Kymäläisen poliittinen ura alkoi jo lukiossa. 

– Yhteiskuntaopin tunnilla istuin sellaisen tytön vieressä, jonka kanssa puhuimme paljon yhteiskunnallisista asioista. Hän innosti minua hakemaan mukaan Salon nuorisovaltuustoon. Se oli sellaista oman kotikunnan asioiden edistämistä nuorten näkökulmasta ilman puoluepolitiikkaa. 

Kahden vuoden kaudesta jälkimmäisen vuoden Kymäläinen toimi nuorisovaltuuston puheenjohtajana. Sen jälkeen häntä pyydettiin seurakuntavaaleihin Keskustan listalle. 

– Olemme aina puhuneet perheen kesken kaikesta. Kotona on saanut käydä läpi kaikenlaisia mielipiteitä ja kantoja. Kun minua sitten pyydettiin ehdolle, siitäkin palaveerattiin ensin kotona. Mietimme yhdessä, mitä se poliittinen vastuu tarkoittaa ja jaksanko sitä kantaa. Ja lopulta vanhempani sanoivat, että jos valinta tuntuu minusta oikealta ja haluan ehdolle lähteä, he tukevat minua. Meitä on ihan pienestä asti kannustettu aina kulkemaan omia polkujamme. 

Maija pääsi kirkkovaltuustoon vain 18-vuotiaana. Samoihin aikoihin hän liittyi myös Keskustanuoriin. 

– Sieltä löysin heti sellaisen henkisen kodin. Vaikka jostain asioista saatetaan olla eri mieltä ihmisten kanssa, niin aina olen tuntenut oloni tervetulleeksi. Keskustanuorissa olen saanut kasvaa ihmisenä ja vaikuttajana. Lukiolaisena olin ehkä vähän erilainen nuori, kun saatoin neljä iltaa viikosta istua erilaisissa kokouksissa. Keskustanuorista löysin elämääni samanlaisia ihmisiä!

Viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut Varsinais-Suomen Keskustanuorten puheenjohtajana. 

– Politiikassa nälkä kasvaa syödessä. Mitä enemmän oppii, sitä enemmän oppii myös ymmärtämään, mitä ei vielä tiedä.

Kuntavaaleissa Kymäläinen nappasi varavaltuutetun paikan ja onkin jo käynyt yhdessä valtuuston kokouksessa. Oma vaalikampanjointi jäi kokonaisuuden varjoon, sillä Varsinais-Suomen Keskustanuorten puheenjohtajana hän keskittyi omansa lisäksi koko maakunnan nuorten ehdokkaiden kampanjaan. 

– Siinä sai puhelin kuumana ensin soitella aktiivisia nuoria ehdolle ja sitten tarjota ehdokkaille koulutuksia. Saimme yli 50 nuorta ehdokasta, joista moni pääsi läpi. Vaalien jälkeen oli vielä neuvottelut, joissa saimme monta nuorta tosi vaikuttaviin paikkoihin! Olen meidän kokonaistulokseen tosi tyytyväinen, vaikka se kyllä harmittaa, että Saloon ei saatu ainuttakaan alle 30-vuotiasta valtuutettua mistään puolueesta.

Piiritasolla hän tyytyväinen siihen, miten nuoret saavat äänensä kuuluviin keskustapuolueessa. 

– Ei me nuoret olla pelkkä piikki puolueen lihassa, vaan osa porukkaa ja tulevaisuuden elinehto. 

Vahvat naiset ympärillä

Kymäläinen on saanut kasvaa vahvojen naisten ympäröimänä. Erityisesti hän ihailee omaa mummoaan, joka on kotoisin Karjalohjalta. 

– Hän oli maatilan tyttö itsekin ja tuli tänne Sirkkaan emännäksi tavattuaan pappan tansseissa. Hän on rautainen nainen!

Läheisiltä naisilta Maija on myös kuullut tarinoita, millaista on aiempina vuosikymmeninä ollut esimerkiksi päätöksenteossa. 

– Ja eihän tasa-arvo vieläkään valmis ole, vaikka oikeaan suuntaan mennäänkin. Itse olen kuitenkin kokenut, että minun sukupuolellani ei ole koskaan ollut politiikassa merkitystä. Paljon enemmän huomio on kiinnittynyt ikääni. Mutta kyllä minä varmasti vähän muutan sellaista stereotyyppistä käsitystä keskustalaisesta. 

Mustialassa Kymäläisen opiskelukavereista puolet on naisia ja puolet miehiä. Silti hän on huomannut, että edelleen pojat jatkavat vanhempiensa tiloilla useammin kuin tytöt. 

Maija istuu maitolaiturilla.
Maija Kymäläinen sanoo olevansa optimisti, joka katsoo tulevaisuuteen avoimin mielin.

Ihana lapsuus maaseudulla

Vasta aikuisena Kymäläinen sanoo ymmärtäneensä, miten onnellisen ja etuoikeutetun lapsuuden hän on saanut elää maaseudulla. 

– Täällä on ollut ihanaa kasvaa! Meillä oli aina vanhemmat kotona, kun tulimme koulusta. Ympärillä oli järviä, metsiä ja peltoja. Vilikkalan kylässä on eläimiä paljon enemmän kuin ihmisiä. Juuri samanlaisen lapsuuden toivoisin tulevaisuudessa omillekin lapsilleni. 

Kymäläisten talo on Isotahkon järven rannalla. Järvellä perheen tytöt ovat opetelleet kesäisin uimaan ja talvisin luistelemaan. Kaikki kylän lapset kulkivat kouluun samalla taksilla.

Korona osoitti, että muutkin suomalaiset kaipaavat maaseudulle luonnonläheisyyteen. Nyt onkin poliitikolle hyvä hetki saada kansanrivit ymmärtämään maaseudun kehittämisen tärkeys. 

– Peruspalvelut pitää turvata kaikille ihmisille riippumatta lompakon paksuudesta tai postinumerosta, Kymäläinen linjaa. 

Hänen unelmiensa maaseutu on elinvoimainen. 

– Maaseudulla pitäisi kehittää ennen kaikkea etätyömahdollisuuksia, jotta saamme tänne lisää työmahdollisuuksia. Töiden perässähän me nuoret mennään. Ei me voida asettua maalle, jos siellä ei ole töitä ja palveluita, vaikka paikka olisi kuinka ihana. 

Erityisesti pulaa on niistä töistä, joihin naiset kouluttautuvat. Siksi sataa 18–29-vuotiasta naista kohti maaseudulla asuu nykyisin 136 samanikäistä miestä.

Joillain maaseutualueilla ongelma on kuitenkin päinvastainen. Töitä olisi, mutta tekijät puuttuvat.

– Ministeri Kurvinen heitti ehdotuksen, että nuoret voisivat saada opintolainojaan anteeksi muuttamalla töihin sellaisille alueille, joissa on työvoimapulaa. Siinä ajatuksessa on mielestäni potentiaalia. 

Kymäläistä politiikassa ohjaa ennen kaikkea maalaisjärki ja käytännönläheisyys. Seuraavaksi hän on ehdolla aluevaaleissa. 

– Aluevaltuustossa olisi hyvä mahdollisuus päästä järkeistämään tätä meidän byrokratiahimmeliä. Ihmiset pitäisi saada ohjattua oikeiden palveluiden pariin paljon helpommin. 

 

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Pargas branddepå strålar i Lux Archipelago

Palokuntavarstorakennuksen julkisivu.

 

Brandkårshuset som byggdes 1907 invid Pargas kyrka hann falla i glömska i årtionden. Nu har byggnaden återfått sin glans i en Leaderstödd renovering och utgör ett av objekten som visas under Lux Archipelagoveckan!

Pargas frivilliga brandkår grundades 1894 Pargas första brandkårshus blev färdigt 1907, invid kyrkan. Men det blev snabbt alltför trångt och man beslöt 1926 att flytta frivilliga brandkårens verksamhet till invid brandkårshuset i centrum. Den gamla byggnaden blev förråd. År 1933 köpte församlingen den för att ha den som redskapsbod.  

Senare, på 1970-talet, tänkte församlingen riva byggnaden, och då vaknade hembygdsföreningebn.

– Hembygdsföreningen ville bevara byggnaden och nu är det föreningens egendom, om också på kyrkans tomt. Föreningen rekonstruerade då tornet enligt gamla ritningar och öppnade en FBK-utställning, berättar hembygdsföreningens nuvarande ordförande Lena Långbacka.

Det hopade sig i alla fall så mycket grejor att byggnaden i praktiken blev ett lager för frivilliga brandkårens gamla saker. Med åren började taket läcka och byggnaden förfalla också i övrigt. 

Nainen palokuntavarastosta kertovan näyttelyn keskellä.
Fredagen den 5 november visade Pargas hembygdsförenings ordförande Lena Långbacka utställningen för Leaderaktörer. 

Två Leaderprojekt

År 2018 började Pargas hembygdsförening iståndsätta den skyddade byggnaden som  ett Leaderprojekt med stöd från I samma båt – samassa veneessä. Budgeten för reparationerna var 62 000 euro och därav gavs 65 procent som Leaderstöd. De övriga finansiärerna var Svenska kulturfonden, Konstsamfundet, Martha och Albin Löfgrens kulturfond, Stiftelsen Gamla Malmen, Nordkalk och Lokaltapiola Sydkusten.

– Vattenskadorna var så stora att tornet var nära att rasa ihop. Byggnaden måste först stagas upp och tömmas. Sedan följde en hel del pappersarbete och sedan den egentliga renoveringen. Innertaket förnyades nästan helt, plåttaket helt och hållet. Ett sådant tak som det här är verkligen sällsynt, säger Långbacka.

Också golvet måste rivas helt, men en del av plankorna kunde man  återanvända. Hela byggnaden höjdes 15 centimeter och tornet fick nya fönster. Största delen av jobbet fick utföras av professionella, men ändå blev hembygdsföreningsfolkets och övriga frivilligas insats 250 timmar talkoarbete, bland annat med målning och grundning därförinnan.

Rapistunut rakennus, jonka seinän edessä rakennustelineet.
Bild: Pargas hembygdsförening.

Då man fick byggnaden färdig förverkligade hembygdsföreningen ännu ett Leaderprojekt.  Genom det skapades en utställning i branddepån, om branddepåns historia och Pargas frivilliga brandkårs genom tiderna. Hela budgeten för utställningen var 13 000 euro, av det fick man 70 procent som Leaderstöd. 

Hembygdsföreningen har fått mycket beröm av Pargasborna för sitt jobb. Sommaren 2021 slogs dörrarna upp och man har haft gott om besökare därefter. 

Näyttelyn esineitä. Palotorvi on kuvassa etualan vasemmassa reunassa.
Då brandkårshuset stod färdigt 1907 hade Pargas ett anspråkslöst telefonnät. En brandkårist som bodde på Malmen tog emot nödsamtalen och larmade sedan de övriga brandkåristerna genom att blåsa i brandhornet i brandkårshusets torn. 
Punainen hevosvetoinen koneruisku, jonka päällä kaksi palokypärää.
Samma år som brandkårshuset blev klart fick Pargas frivilliga brandkår en hästdragen brandspruta i gåva av brandhjälpsföreningen. Den kallades lekfullt för Tjocka Berta. Nu är Tjocka Berta en del av utställningen i branddepån.

Ljus i mörkret!

Det går alltid att titta in i brandkårsdepån genom glasdörren, och utställningstexterna kan man läsa eller höra upplästa på gården genom en QR-kod, så objektet är  tillgängligt när som helst. Det finns inte egentliga öppettider men vid behov kommer hembygdsföreningens aktiva och guidar. 

Nu pågår evenemanget Lux Archipelago. Under det hålls dörrarna öppna och byggnaden badar i festbelysning. Evenemanget fortsätter till den 21 november.

Palkuntavaraston rakennus iltavalaistuksessa.
Nu har byggnaden återfått sin glans i en Leaderstödd renovering och utgör ett av objekten som visas under Lux Archipelagoveckan! Bild: Lena Långbacka.

Yli 200 Leader-hankkeella saavutettu positiivisia ympäristövaikutuksia Lounais-Suomessa

Leader-hankkeen avulla kunnostetulla Jonkarin padolla kasvaa rauhoitettu ja erittäin uhanalainen ketunsara.

 

Vuodesta 2014 alkaen 187 yleishyödyllisessä Leader-hankkeessa ja 31 Leader-tukea saaneessa yrityshankkeessa on syntynyt myönteisiä ympäristövaikutuksia Lounais-Suomen alueella. Vaikka Leader-hankkeilla tavoitellaan ensisijaisesti maaseudun elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia, tukivaroja pyritään käyttämään kestävästi ja luonnon monimuotoisuus huomioiden. 

Lounais-Suomessa eli Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla toimii yhteensä yhdeksän Leader-ryhmää. Vuoden 2014 jälkeen näiden ryhmien tukemista yleishyödyllisistä kehittämishankkeista jopa 187 on sellaisia, joilla on saavutettu myönteisiä ympäristövaikutuksia. Yhteensä näihin hankkeisiin on myönnetty julkista tukea 4,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 prosenttia kaikista yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin myönnetyistä tuista. Leader-ryhmien myöntämien yritystukien puolella vastaavia vaikutuksia on ollut 31 hankkeessa. Näissä julkisen tuen osuus on ollut noin 400 000 euroa. 

 

Leader-ryhmien myöntämiä maaseuturahaston tukia on käytetty muun muassa niin, että energiaa säästyy, vesistöjen tila parantuu ja maaseudun asukkaiden ymmärrys ympäristöasioista lisääntyy. Lisäksi Leader-hankkeissa on onnistuttu parantamaan esimerkiksi maaseudun kierrätysmahdollisuuksia ja torjumaan luonnon monimuotoisuudelle haitallisia vieraslajeja. 

Positiivisia ympäristövaikutuksia saavuttaneiden Leader-hankkeiden jakautuminen: 35 % energiansäästö, 24 % vesistöjen tila, 20 % ympäristökasvatus/tiedotus, 15 % kierrätys/kiertotalous, 5 % vieraslajien torjunta ja 10 % muut.

Monipuolinen luonto on yksi maaseudun suurimmista vetovoimatekijöistä. Maaseutua halutaan kehittää kestävästi niin luonnon ja talouden kuin sosiaalisen ja kulttuurisenkin kestävyyden näkökulmasta. Siksi Leader-tuen hakulomakkeessa pyydetään avaamaan, miten hankkeessa huomioidaan maaseudun kestävä kehitys. 

– Ympäristöasiat kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän ja tämä näkyy myös rahoitetuissa hankkeissa. Esimerkiksi meidän alueellamme Vakka-Suomessa ja Rauman seudulla on viime vuosina rahoitettu useita lähivesien tilan parantamiseen tähtääviä hankkeita, joita ei aiemmin juuri ollut. Myös kokoontumistilojen kehittämisessä tunnistetaan nyt paremmin energiansäästö rahan säästämisen ohella myös ympäristöteoksi, sanoo Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio. 

Kaksi pylvästä osoittavat positiivisia ymopäristövaikutuksia saavuttaneiden Leader-hankkeiden kokonaisrahoituksen ja niihin myönnetyn julkisen tuen osuuden.

Leader-rahoitus talkoolaisten tukena

Leader-tuki kannustaa tekemään talkoita, sillä lähes kaikissa hankkeissa osan omavastuuosuudesta pystyy korvaamaan vapaaehtoistyöllä. Kaikissa Varsinais-Suomen ja Satakunnan Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 yhteensä yli 380 000 tuntia talkoita.

Esimerkiksi Leader Jokivarsikumppaneiden tukemassa Oripään Myllylähteen pelastaneessa hankkeessa tehtiin talkoita 534 tuntia, ja Leader Ravakan tukemassa Laajoen seudun kylätalon energiatehokkuutta parantavassa hankkeessa 998 tuntia. Hankkeessa kylätalon lämmitysjärjestelmä vaihdettiin sähköstä maalämpöön. Leader Varsin Hyvän ja Leader Karhuseudun yhteisessä Haitalliset vieraskasvit hallintaan -hankkeessa on jo nyt tehty talkoita 600 tuntia, ja hanke jatkuu vielä vuoden 2022 marraskuuhun asti. 

Ely-keskukset mukana yhteistyössä

Leader-ryhmien lisäksi maaseuturahaston tukia myöntävät Ely-keskukset. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen myöntämästä kehittämishankkeisiin suunnatusta rahoituksesta vuosina 2014–2020 kohdistui vesien suojeluun ja ravinteiden kierrätykseen 2,96 miljoonaa euroa. Yritystukien puolella uusiutuvaa energiaa tuettiin samalla ajanjaksolla 2,2 miljoonalla eurolla ja kiertotaloutta 1,82 miljoonalla eurolla. Satakunnan Ely-keskus on vuosina vuosina 2014–2020 myöntänyt ilmastovaikutteisiin hankkeisiin suoraa tukea yhteensä 5 miljoonaa euroa.

EU:n Green Deal vauhdittaa tavoitteiden toteutumista

Euroopan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpia. Tavoitteet heijastuvat tulevaisuudessa entistä vahvemmin kaikkiin EU:n rahastoihin ja ohjelmiin, myös Leader-toimintaan. 

EU:ssa on lanseerattu Vihreän kehityksen ohjelma, jonka avulla Euroopasta halutaan tehdä maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Ohjelmalla tavoitellaan siirtymistä pois fossiilisista energianlähteistä kohti vihreisiin ratkaisuihin nojaavaa kasvua. Tavoitteena on ilmastoneutraali, oikeudenmukainen ja vauras Euroopan unioni, jossa talouskasvua edistetään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. 

 

Lue lisää Leader-hankkeista, joilla on ollut positiivinen vaikutus ympäristöön:

Jotta haitalliset vieraskasvit saadaan hallintaan, tarvitaan kaikki mukaan talkoisiin!

Energiaremontin kokenut Ihoden Kirikallio tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen käyttöön

EkoTeko-hanke aktivoi yhdistyksiä tekemään ympäristötekoja maaseudulla

Otökän elämää -tapahtuma innosti lapset mikroskooppien ääreen

Riesasta resurssiksi! Järviruoko on tulevaisuuden raaka-aine

Ravakan ympäristöneuvonnasta apua paikallisille yhdistyksille ja toimijoille

Haavaisten vesiensuojeluyhdistys taistelee vesistöjen rehevöitymistä vastaan

Jokitalkkari hoitaa vesistöjä nyt myös Lounais-Suomessa

Varsinais-Suomi on kuin villiaitta! Metsäbiotalouteen tavoitellaan kasvua Leader-hankkeella

Vehmaalaiset ottavat vesistöjen suojelun tosissaan! Kesän aikana poistettiin talkoilla 60 tonnia ruovikkoa

Kolmen vuoden talkoot pelastivat Oripään Myllylähteen

Vesiensuojelussa tarvitaan pitkää pinnaa – Onneksi sitä löytyy!

Lapset tutkivat Itämeren tilaa innokkaasti!

Itämeri kuntoon askel kerrallaan! Jurmon kiinteä imutyhjennyslaite osoittautui loistavaksi investoinniksi

Pro Pöylijoki ry teki Jonkarin padon parissa 350 tuntia talkoita

AKKE-rahoitusta alueen kestävään kasvuun ja elinvoiman tukemiseen

Lehti kasvaa lautojen välistä.

 

Kansallista Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa (AKKE) käytetään maakuntien liittojen päätösten mukaisesti maakuntaohjelman (2018–2021 ja luonnos 2022–2025) ja hallituksen aluekehittämispäätöksen 2020–2023 toimeenpanoa edistäviin kohteisiin. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin pienimuotoisiin kehittämis- kokeilu- ja selvityshankkeisiin.

Hakukierroksen tavoitteena on rahoittaa hankkeita, jotka edistävät mm. Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman toteuttamista. Selviytymissuunnitelman tavoitteena on alueen erityispiirteisiin perustuen tunnistaa aluetalouden ja työllisyyden elpymisen kannalta keskeiset toimet sekä vahvistaa alueellista muutosjoustavuutta. Suunnitelma sisältää sekä nopeasti toteutettavia toimenpiteitä, että valintoja uuden kasvun käynnistämiseksi pidemmällä aikavälillä.

Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä:

  • perustuu alueelliseen selviytymissuunnitelmaan ja/tai maakuntaohjelmaan (pakollinen valintakriteeri)
  • edistää suoraan tai välillisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai työllisyyttä tai
  • edistää osaamiseen ja innovaatioihin perustuvaa elinkeinorakenteen uudistumista tai
  • edistää pienimuotoisia kokeiluja ja pilotointeja

Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle yhteisölle ja yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle, jolla on riittävät taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja riittävät edellytykset toiminnan jatkuvuudesta huolehtimiseksi. Tuen saajina voivat olla esimerkiksi kunnat, korkeakoulut, seudulliset kehittämisyhtiöt, järjestöt, urheiluseurat ja erilaiset hyvinvointiorganisaatiot. Jos kyse on yhteishankkeesta, kaikkien hakijoiden on täytettävä tuen saajalle asetetut edellytykset. Varsinais-Suomen liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen.

Rahoitus on pääsääntöisesti pienimuotoista. Tuen enimmäismäärä on 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakijan on itse osallistuttava rahoitukseen omarahoitus­osuudella. Hankkeessa voi olla myös muuta osarahoitusta, esimerkiksi kunta- tai yritysrahoitusta. Tällä hakukierroksella on käytössä pääsääntöisesti flat rate 40 % kustannusmalli. Muiden kustannusmallien käyttö pitää erikseen perustella. Rahoitusta on käytössä noin 900 000 euroa. Tukea myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Tuen hakeminen

Tukea haetaan Varsinais-Suomen liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman kehittäminen -rahoituksen hakulomakkeella. Hakuohjeet ja lomake löytyvät Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilta (linkki)

Hakemus toimitetaan Varsinais-Suomen liiton kirjaamoon allekirjoitettuna sähköpostitse (kirjaamo@varsinais-suomi.fi).

Hakuaika on jatkuva. Seuraavaan valintajaksoon kohdistuvat hakemukset tulee jättää pe 19.11.2021 klo 15.00 mennessä.

Lisätietoja

Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630 ja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p. 040 506 3715, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi