Maaseutuverkosto on julkaissut Hyvän (Leader)mielen joulukalenterin, josta pääsee kurkistelemaan touhukkaiden Leader-tonttujen toinen toistaan hauskempia joulutervehdyksiä ympäri Suomen! Hyvän mielen lisäksi kalenterista saa tietoa siitä, miten hienoa ja omaleimaista paikallista kehittämistä maaseudulla tehdään – jotta voisimme hyvin.
Myös kaikki Varsinais-Suomen viisi Leader-ryhmää ovat mukana tempauksessa. Ensimmäinen kortti oli Leader Länsi-Saimaan käsialaa, ja Leader Ykkösakselin joulukortti paljastui luukusta numero 2 seuraavin terveisin:
Frisbeegolfin suosio kasvaa edelleen ja uusia ratoja rakennetaan lisää ympäri Suomen. Seuraavaksi lajin harrastajat pääsevät testaamaan uutta rataa Salon Suomusjärvelle. Rata on rakennettu Ykkösakselin rahoittamassa Leader-hankkeessa, josta vastaa Suomusjärven MLL. Ykkösakseli on myöntänyt tukea jo useamman radan rakentamiseen – ei kuitenkaan ihmisiä varten, kuten virallisesti kerrotaan, vaan sen vuoksi, että joulutontut rakastavat frisbeegolfia! Harva niitä huomaa, mutta jos päästää joulumielen sydämeensä ja katsoo oikein tarkkaan, voi tonttuja nähdä jokaisella maailman frisbeegolfradalla. Tontut pelaavat pääsääntöisesti etiketin mukaan, mutta välillä nekin jekkuilevat. Jos siis kiekkosi joskus fribatessa katoaa, se on saattanut lähteä tontun mukana Korvatunturille.
Varsin hyvän, Ravakan, Jokivarsikumppaneiden ja I samma båtin kortit ovat vielä tulossa, joten kannattaa käydä avaamassa uusi luukku joka päivä jouluun asti! Klikkaa tästä katsomaan kalenteria!
Nea Keinänen on unelma-ammatissaan. Hän tiesi jo pikkulapsena haluavansa lomittajaksi isänsä jalanjäljissä. Toomas Hallist taas vaihtoi rekkakuskin työt lomittajan hommiin 30 vuotta sitten saadakseen sellaisen työn, jossa pääsee liikkumaan ulkoilmassa.
Marraskuisena torstaiaamuna Pietinmäen tilalla Mynämäellä ahkeroi kaksi lomittajaa. Toinen on tilan luottolomittaja Nea Keinänen, joka viimeistelee töitä navetassa; toinen taas ensimmäistä päivää tilan töihin perehtyvä Toomas Hallist, joka tutustuu pihalla tilan koneisiin ja työtapoihin.
Pietinmäen tilan yrittäjät Henri ja Katja Hartikainen tarvitsevat nyt lomittajia useampia, sillä Katja on äitiyslomalla hoitamassa parikuista vauvaa ja nelivuotiasta esikoista.
– Periaatteessa tämä on kolme hengen työpaikka, mutta työmäärä vaihtelee. Nyt meidän 80 lehmästä vain 60 on lypsäviä, mutta tammikuussa työmäärä kasvaa, kun lehmät poikivat, he kertovat.
Pietinmäen tilalla maatalousalan perustutkinnon suorittanut isäntä hoitaa yleensä kone- ja ulkotyöt ja kotieläintieteestä agronomiksi valmistunut emäntä huolehtii karjasta.
– Se helppaa henkisesti tosi paljon, kun joku toinen ottaa välillä navetassa hetkeksi vetovastuun. Edelleen käyn siementämässä, mutta lomittajat hoitavat kaiken muun, emäntä kommentoi työnnellessään vauvan vaunuja maatilan pihalla.
Se, että Hartikaisen pariskunta pyörittää karjatilaa, on Katjan mukaan syntymähulluutta. Henri osti vanhempiensa tilan vuonna 2014. Katja on kotoisin joen toiselta puolelta – myöskin karjatilalta, jota jatkaa hänen pikkuveljensä. Alun perin hänestä piti kuitenkin tulla eläinlääkäri. “Mutta sitten meille tuli tämä yksi herra paalaamaan ja ne haaveet unohtuivat”, hän hymyilee.
10 vuotta unelmaduunissa
Nea Keinänen on aamun aikana lypsänyt kaikki lehmät, juottanut vasikat ja tarkistanut siemennystä odottavien lehmien kiiman tilanteen. Hän on Pietinmäellä ensimmäinen lomittaja, joka osaa arvioida täydellisesti parhaan ajankohdan siementämiselle.
Keinänen on aina tiennyt haluavansa lomittajaksi. Hänen isänsä on samalla alalla, joten hän on pienestä asti päässyt seuraamaan lomittajan arkea.
– Tässä ammatissa saa työskennellä eläinten kanssa, jokainen päivä on erilainen ja pääsee näkemään useampia eri tiloja. Eläimet ovat niin kivoja, etten oikein voisi kuvitella tekeväni mitään muuta, hän toteaa.
Nea Keinänen pesee lypsyasemaa Pietinmäen navetassa. Lehmät on lypsetty, vasikat juotettu ja aamuvuoro alkaa olla pulkassa. “Paras kiitos tässä työssä on yrittäjien luottamus.”
Aamun töiden jälkeen Keinänen on lähdössä kotiin ja sitten hän palaa puoli neljältä tekemään saman kierroksen uudelleen.
– Kaksiosainen työpäivä on etenkin talvella hyvä, kun saan olla aina valoisaan aikaan kotona.
Maatalousalan perustutkinnon suorittanut Keinänen on joskus haaveillut myös omista eläimistä.
– Mutta tässä maataloustilanteessa ei oikein voi lähteä tyhjästä nyhjäisemään. Lypsytilan perustamiseen tarvittaisi yli miljoonan euron laina.
Ja toisaalta lomittajana hän saa tehdä sitä samaa työtä ilman yrittäjän riskiä.
Lehmien hoidon lisäksi Keinänen osaa ajaa koneita ja tehdä myös tilan muita töitä, minkä vuoksi hän pystyy lomittamaan sekä Katjaa että Henriä, mistä Hartikaiset ovat todella kiitollisia.
Lomittajan ei tarvitse lähteä töiden jälkeen lenkille
Toomas Hallist on tutustumassa Pietinmäen tilaan ensimmäistä päivää. Hän lomittaa paljon sikaloissa ja kanaloissa, mutta nyt vuorossa on karjatila.
– Lehmiä en lypsä, mutta näissä konetöissä pystyn auttamaan. Vaikka olen lomittanut jo 30 vuotta, ensimmäinen päivä on aina jännittävä. Kaikki tilat ovat erilaisia keskenään ja asioita tehdään eri järjestyksessä. Ja kaikilla tiloilla on vähän erilaiset koneet, jotka pitäisi saada aina töiden jälkeen palautettua ehjinä.
Toomas Hallist tulee hyvin toimeen koneiden kanssa ja osaa tarvittaessa korjatakin niitä.
Hallist on kasvanut kaupungissa ja oli ensimmäiseltä ammatiltaan rekkakuski.
– Lomittamisessa parasta on se, että saa tehdä töitä ulkona ja liikkua. Tässä työssä pysyy hyvässä kunnossa eikä tarvitse lähteä enää illalla erikseen lenkille.
Joillekin työn fyysisyys on liiankin rankkaa. Siksi moni tekee lomittajan työtä osa-aikaisesti. Hyvän fyysisen kunnon lisäksi lomittajan pitää tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Hallist on työskennellyt marraskuun aikana jo viidellä eri tilalla ja joinain kuukausina tiloja on vieläkin enemmän.
Vehmaan lomituspalveluiden alue kasvaa
Vuoden 2022 alusta Vehmaan lomituspalveluiden toiminta-alue kasvaa. Jatkossa se järjestää lomituspalvelut 1 200 maatalousyrittäjälle yli 40 kunnan alueella. Varsinais-Suomen lisäksi alueeseen kuuluu muutamia kuntia Satakunnan, Pirkanmaan ja Uudenmaan puolelta. Lomittajia alueella toimii noin 200 – ja lisääkin palkataan, jos osaavia tekijöitä löytyy.
Vehmaan lomituspalvelut toimii vuoden 2022 alusta alkaen Auran, Euran, Eurajoen, Hangon, Harjavallan, Huittisten, Inkoon, Kaarinan, Kemiönsaaren, Kirkkonummen, Kokemäen, Kosken Tl, Kustavin, Laitilan, Liedon, Lohjan, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nakkilan, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Paraisten, Punkalaitumen, Pyhärannan, Pöytyän, Raaseporin, Raision, Rauman, Ruskon, Salon, Sauvon, Siuntion, Säkylän, Taivassalon, Turun, Uudenkaupungin ja Vehmaan alueella. Kuva: Vehmaan lomituspalvelut.
Vehmaan lomituspalveluiden paikallisyksikkö järjestää maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisia lomituspalveluita, eli vuosiloma- ja sijaisapulomituksia sekä työvoiman saatavuudesta riippuen myös maksullisia lomituspalveluja kuten tuettua maksullista lomitusta, täysin maksullista lomitusta, varallaoloa ja valvontakäyntejä. Vuosilomaa varten yrittäjä saa lomittajan maksutta käyttöön 26 päiväksi vuodessa.
Lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen kehuu Pietinmäen tilaa siitä, että he käyttävät taitavasti kaikkia eri lomitusmuotoja ympäri vuoden.
– Nyt tarvitsemme lomittajia jatkuvasti, kun minä olen äitiyslomalla. Normaalitilanteessa lomittajia käytetään aika usein siksi, että me saamme tehtyä tilalla kertyviä rästihommia. Välillä tietysti lomittaja pyydetään avuksi vaikka kokousten, juhlien tai ihan vain loman vuoksi, Katja Hartikainen avaa.
Työvuorosuunnittelua tekevät lomitusohjaajat ja se ei olekaan mikään yksinkertainen juttu.
– Lomittajilla on eri vahvuuksia ja Varsinais-Suomessa on kaikenlaisia tiloja, selventää Mäntynen.
Lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen ihailee lomittajien ammattitaitoa ja joustavuutta. “Kaikki meidän lomittajat ovat huippupersoonia!”
Leader Ravakka tukee nuorten työllistymistä NuorisoLeader-rahoituksen kautta. Viime kesänä NuorisoLeader-tukea saivat muun muassa Vehmaalla kesäkahvilaa pitäneet nuoret 4H-yrittäjät sekä Laitilassa urheilukoulua pyörittänyt kotiseutuyhdistys.
Leader Ravakka tarjoaa NuorisoLeader-rahoitusta alle 25-vuotiaille nuorille paitsi yleishyödyllisiin projekteihin myös liikeideoiden toteuttamiseen, olemassa olevan yritystoiminnan kehittämiseen tai esimerkiksi oman kesätyöpaikan perustamiseen.
Tukisummat vaihtelevat 100 – 1 500 euron välillä ja tuen myöntämisestä päättää Leader Ravakan nuorisotyöryhmä. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Yritystukea voi hakea itsensä työllistävä nuori tai nuoren palkkaava taho, kunhan toiminta on nuoren itsensä ideoimaa ja hän on mukana hakemuksen tekemisessä.
– NuorisoLeader-hakemus on hyvin yksinkertainen ja hakuprosessi joustava. Ajatus on se, että hakemusta tehdessään nuoret samalla oppivat papereiden käsittelyä. NuorisoLeaderin avulla luomme nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa, kertoo Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio.
Ravakka myöntää tukia seitsemän kunnan alueella: Vehmaalla, Mynämäellä, Uudessakaupungissa, Laitilassa, Pyhärannassa, Raumalla ja Eurajoella.
Vehmaalaisnuoret saivat tukea kesäkahvilan perustamiseen
Noora Vilkanen (vas.), Inka Lehtonen ja Minttu Laine pitivät Kesäkahvila Aittaa kesällä 2021 Vehmaan kirkon vieressä. Kuva: Saara Huovinen / Vakka-Suomen Sanomat.
Vehmaalaiset 15–16-vuotiaat nuoret Noora Vilkanen, Minttu Laine ja Inka Lehtonen perustivat viime kesänä kahvilan Vehmaan kirkon kupeessa olevaan vanhaan aittaan. Kesäkahvila Aitta oli auki kuusi viikkoa ja siellä myytiin muun muassa kahvia, jäätelöä, nuorten itse leipomia tuotteita ja paikallisia käsitöitä.
NuorisoLeaderin kautta he saivat tukea kahvilan alkuinvestointeihin. Lisäksi he saivat tukea monilta muiltakin tahoilta, esimerkiksi aitan omistavalta seurakunnalta, paikalliselta 4H:lta, Vehmaan muilta yrittäjiltä ja MTK:lta. Idean oman yrityksen perustamisesta heille esitteli alun perin Vehmaan nuorisotyöntekijä, ja kahvilaa vastapäätä toimiva partio tarjosi tilat leipomiseen.
– Monet ihmiset olivat meidän yrityksestä innoissaan ja tsemppasivat meitä. Esimerkiksi Mynämäen MainosVekkuli lahjoitti meille tienvarsikyltit. Heti kun ne oltiin laitettu, alkoi väkeä virrata kahvilalle ihan eri tavalla, muistelee Noora Vilkanen.
Eniten auttoivat kuitenkin nuorten omat vanhemmat. Kaikkien kolmen nuoren vanhemmista vähintään toinen on itsekin yrittäjä, mistä oli paljon hyötyä.
– He auttoivat kirjanpidossa, pankkiasioissa ja veroasioissa. Saimme paljon vinkkejä sellaisista asioista, joita emme olisi itse osanneet selvittää. Ja kaikkea ei alaikäisenä edes pysty hoitamaan yksin, kertoo Minttu Laine.
Kaikki kolme nuorta perustivat kesäkahvilaa varten oman 4H-yrityksen, ja 4H:n kautta he saivat suoritettua esimerkiksi hygieniapassit.
Kaikki sujui niin hyvin, että nuoret aikovat pitää kahvilaa myös ensi kesänä.
– Ei tätä kokemusta kannata hukkaan heittää! Kahvila oli hyvällä paikalla, sillä monet ajoivat esimerkiksi Turusta Uuteenkaupunkiin mökille meidän kahvilan kautta. Monet, jotka pysähtyivät kahville ja munkeilla, ostivat samalla myös viemisiä mökille. Ja sunnuntaisin saimme asiakkaita kirkossa kävijöistä, toteaa Vilkanen.
Kenelläkään nuorista ei ollut entuudestaan kokemusta kahvilan pitämisestä, mutta kaikilla oli kuitenkin muuta kesätyökokemusta, esimerkiksi lasten hoidosta, mökkitalkkarin töistä ja siivouksesta.
– Oli tosi mukavaa saada olla itsenäinen yrittäjä ja oman tekemisensä herra. Ja myös työporukka oli mielenen, kun pidimme kahvilaa kolmestaan, kommentoi Vilkanen.
– Vastuuta oli tietysti paljon enemmän kuin aiemmissa kesätöissä, mutta se oli sen väärti, jatkaa Laine.
Sadepäivinä nuoret saivat huomata, ettei yrittäminen aina niin helppoa ole, mutta aurinkoisten viikonloppujen myynti paikkasi onneksi huonommat päivät.
Kolmen hengen porukka oli kahvilan pitämiseen juuri sopiva. Kaikille riitti tarpeeksi töitä, mutta myös mahdollisuuksia vapaapäiviin.
Jos ensi kesäksi on aikeissa perustaa oman yrityksen, kannattaa heidän mukaansa aloittaa suunnittelu jo nyt!
Laitilan Itäkulmalla pidettiin urheilukoulua NuorisoLeaderin tuella
16-vuotias Ella Hemmilä ohjasi urheilukoulua Itäkulman koulutalolla kesällä 2021.
Laitilalainen Kotiseutuyhdistys Suhina on työllistänyt jo useampana vuonna oman kylänsä nuoria.
– Meillä on pitkät perinteet kesäteatteritoiminnassa ja siitä saaduista tuloista olemme pystyneet hankkimaan vuosien saatossa yhdistyksen omistukseen muun muassa kaksi saunamökkiä, leikkipuiston sekä tenniskentän. Kesätyöntekijämme ovat leikanneet nurmikkoa ja muutamana vuonna meillä on ollut lapsille myös kerhotoimintaa, kertoo Susanna Arvela-Jalonen.
Tänä vuonna yhdistys sai kaksi hyvää hakemusta.
– Toinen nuori oli kiinnostunut nurmikon leikkuusta ja toinen urheilukoulun pitämisestä. Ravakan avulla saimme urheilukoulun ohjaajan palkattua, Arvela-Jalonen kiittelee.
Ruohonleikkaajan palkkaamiseen yhdistys sai puolestaan tukea Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjasta. Yhdistys ei ole koronan vuoksi pystynyt esittämään kesäteatteria kahteen vuoteen, joten tuet tulivat todella tarpeeseen.
Urheilukoulun ohjaaja oli oman kylän nuori, 16-vuotias Ella Hemmilä, jonka ideoimassa kerhossa pelattiin esimerkiksi jalkapalloa ja sählyä sekä yleisurheiltiin, leikittiin erilaisia hippoja ja tutustuttiin baletin alkeisiin. Urheilukoulua pidettiin Itäkulman koulutalolla, jossa pystyttiin hyödyntämään myös koulun liikuntavälineitä.
– Ella on itse yleisurheilija, joten hän oli hommassa todella hyvä. Käytännössä hän ohjasi kahta ryhmää: alakouluikäisten ryhmää ja alle kouluikäisten ryhmää. Kylän lapsista yli 50 % osallistui toimintaan. Laitilan Jyske piti vastaavia kerhoja muilla kouluilla ja niissä osallistujia oli vähemmän. Uskomme, että tämä kerho otettiin paremmin vastaan juuri siksi, että sitä veti oman kylän nuori, jonka moni lapsi tunsi entuudestaan, pohtii Arvela-Jalonen.
Suhina pitää tärkeänä sitä, että lapsille saatiin järjestettyä ohjattua tekemistä pitkän kesäloman ajaksi omalla kylällä – ja sitä että yhdistys pystyi tarjoamaan kesätyön kahdelle oman kylän nuorelle. Itäkulman alueeseen kuuluvat Kaivolan, Pahojoen, Katinhännän ja Toman kylät, joista on Laitilan keskustaan yli kymmenen kilometrin matka, joten sekä harrastusmahdollisuuksien että kesätöiden merkitys on todella suuri.
Haloo maaseutu -viestintähanke järjestää verkkokoulutuksen viestinnän suunnittelusta tiistaina 7. joulukuuta klo 10–11. Koulutus on kaikille avoin ja maksuton, mutta näkökulma on ennen kaikkea maaseutu- ja Leader-viestinnässä.
Tunnin mittaisessa koulutuksessa esitellään erilaisia tapoja viestinnän suunnitteluun. Koulutus on tarkoitettu erityisesti sellaisille organisaatioille, joilla ei ole vielä omaa viestintäsuunnitelmaa. Tunnin aikana käydään läpi kymmenen kysymystä, joihin vastaamalla viestintäsuunnitelmasi vuodelle 2022 tulee kerralla kuntoon!
Koulutuksen pitää Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen.
Mikä on juuri sinulle rakkain, hauskin, hämmentävin tai muuten vain ikimuistoisin sattumus jouluun liittyen? Osallistu kilpailuun ja kerro se meille! Parhaan tarinan jakanut henkilö palkitaan Varsinais-Suomen Kylien uudella Kylän historia eläväksi -kirjalla ja lisäksi hän pääsee päättämään, mille Varsinais-Suomen maaseudulla toimivalle yleishyödylliselle yhdistykselle Haloo maaseutu lahjoittaa 100 euroa joulurahaa.
Kampanjan tarkoitus on virittää Haloo maaseudun lukijat joulutunnelmaan ja luoda hyvää joulumieltä. Tarinoiden parhaat palat ja tieto lahjoituksen saavasta yhdistyksestä julkaistaan jouluviikolla.
Muistoja voi lähettää 15.12. asti kirjallisesti osoitteeseen: janica.vilen@haloomaaseutu.fi. Muisto voi olla hyvinkin tiivis, esimerkiksi parin virkkeen kuvaus – tai sitten pidempi tarina, kuitenkin korkeintaan liuskan mittainen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden otsikoida ja tarvittaessa tiivistää julkaistavia tarinoita. Muiston voi lähettää myös nimimerkillä.
Onko lahjoituksen saaja jo mielessä? Tarkista kartalta, toimiiko yhdistys maaseudulla:
Maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla muilla alueilla paitsi sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella.
Frisbeegolfin suosio kasvaa edelleen ja uusia ratoja rakennetaan koko ajan lisää ympäri Suomen. Seuraavaksi lajin harrastajat pääsevät testaamaan uutta rataa Salon Suomusjärvelle.
Leader Ykkösakseli on myöntänyt tukea jo useamman frisbeegolfradan rakentamiseen. Leader-tuella on rakennettu ratoja esimerkiksi Salon Märynummeen ja Vihdin Nummelaan. Tänä vuonna Ykkösakseli on tukenut uuden radan rakentamista Suomusjärvelle. Hankkeesta vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suomusjärven paikallisyhdistys.
– Kysyimme suomusjärveläisiltä, mitä uutta tänne kaivataan ja kyselystä nousi idea frisbeegolfradasta. Aloitimme talkoot keväällä, ja nyt täältä puuttuu käytännössä enää opasteet, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja ja hankevastaava Tanja Heinänen.
Nopeasta toiminnasta on kiittäminen aktiivisia talkoolaisia. Vapaaehtoisia on ollut yhteensä noin 35, mutta töitä on tehty pienissä porukoissa. Yhteensä talkootunteja kertyi hankkeen aikana yli 500.
– Työtä helpotti paljon sekin, että kyläläisillä oli itsellään niin paljon työkaluja ja työkoneita käytettävissä, että saimme nopeasti valmista jälkeä, kiittelee Heinänen.
Muutamat suurimmat puut on käyty kaatamassa väyliltä ammattilaisvoimin, mutta kaikki muu on tehty talkoilla suunnittelusta alkaen. Frisbeegolfradan pääsuunnittelijana on toiminut Sami Lindholm.
Heittopaikat on nikkaroitu talkoilla. Kuvassa Tanja Heinänen harjaa hiekkaa heittopaikan mattoon, jotta siinä ei liukastuisi.
Suomusjärven rata lähtee urheilukentältä ja kulkee pururadan läheisyydessä. Radalla on yhteensä 12 väylää, joiden kaikkien vaikeusaste on par 3. Väylät on kuitenkin suunniteltu niin, että heittäminen on mielekästä sekä aloittelijoille että kokeneille frisbeegolfaajille. Koko radan kiertämiseen kannattaa varata aikaa noin puolitoista tuntia.
MLL:n lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomusjärven Sisu, Suomusjärven koulun vanhempaintoimikunta, Suomusjärvi-seura ja Suomusjärven maatalousnaiset. Rata tulee olemaan hiihtokautta lukuunottamatta aina kaikkien vapaassa käytössä ja myös paikallisen koulun ja päiväkodin hyödynnettävissä.
Kuntta on kääritty pois pahimmista paikoista, ja kaiteita tai muita tukia on vielä tulossa turvallisuuden varmistamiseksi.
Avajaisia juhlitaan keväällä
Uuden radan avajaisia vietetään keväällä.
– Vähän olemme jo miettineet, kuka tulee heittämään virallista avausheittoa ja millaista ohjelmaa järjestetään. Toiveissa olisi saada avajaisten yhteyteen myös pieni kurssi frisbeegolfista, Heinänen kertoo.
Kesäksi on toiveissa saada radan varteen myös roskiksia. Frisbeegolfkiekkojen vuokraamistakin on jo ideoitu paikallisten nuorten keskuudessa.
– Tämä on Suomusjärven ensimmäinen frisbeegolfrata, mutta Salon alueella ratoja on jo useampia. Kesällä voisi järjestää vaikka turnauksen, jossa kierretään kaikki Salon radat, Heinänen pohtii.
Salossa toimii paikallinen frisbeegolfseura, josta saatiin vinkkejä myös Suomusjärven väylille.
Yhdelle väylälle on rakennettu pieni silta helpottamaan kulkemista ja se alle vesipiste, jossa voi tarvittaessa vaikka huuhdella kädet.
Leader-tuki apuna
Varsinais-Suomessa Leader-tuella on saatu aikaan jo toistakymmentä frisbeegolfrataa. Radat ovat pääsääntöisesti yleishyödyllisessä käytössä, joten Leader-rahoitus sopii rakentamiseen hyvin. Suomusjärven radalle Ykkösakseli myönsi 50 prosentin tuen.
– Meidän kokonaisbudjetti oli 20 000 euroa, joten tämä ei olisi mitenkään onnistunut ilman Leader-rahoitusta, toteaa Heinänen.
Rahoituksen lisäksi hän muistuttaa neuvonnan tärkeydestä. Leader Ykkösakselista on tullut hankkeeseen hyviä ohjeita pitkin matkaa.
Tietoa lajin säännöistä, etiketistä, erilaisten kiekkojen ominaisuuksista ja heittotekniikoista löytyy Suomen frisbeegolfliiton sivuilta.
Frisbeegolfrata on rakennettu kaupungin maalle. Vuokrasopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi. Tämän väylän varrelta talkoolaiset niittivät parimetrisen heinikon.
Teksti ja kuvat: Janica Vilen
*Juttua muokattu 29.11. klo 10.37. Alkuperäisessä jutussa kerrottiin, että rata saadaan valmiiksi vielä marraskuun aikana, mutta avaus onkin päätetty siirtää kevääseen. Suomusjärven MLL pahoittelee muutosta ja toivottaa kaikki tervetulleeksi pelaamaan keväällä 2022. MLL on perustanut Facebook-sivun nimeltä Suomusjärven frisbeegolfrata. Sieltä pystyy seuraamaan tilannetta.
Onkijoella harmonikkansa kanssa tanssimusiikkia säveltänyt Viljo Marttila nousee oman kylänsä harrastajateatterin ensi vuoden näytelmän päätähdeksi. Elämäkerrallinen musikaali on kerännyt yhteen kymmeniä kyläläisiä!
Haara–Onkijoen kyläyhdistys esittää Loimaalla lokakuussa 2022 musiikkinäytelmän paikallisen taiteilijan Viljo Marttilan (1910–1995) elämästä hänen itsensä säveltämällä musiikilla höystettynä. Puutarhurin valssin näytökset tullaan järjestämään kyläyhdistyksen tukikohdassa, eli Pääskynpesässä.
– Viljo Marttila asui tässä ihan 500 metrin päässä. Hän oli ammatiltaan maalari, mutta kun hän jäi eläkkeelle 60-luvun lopulla, hän alkoi säveltää, kertoo näytelmän käsikirjoitusprojektissa mukana ollut Elsa Hietala.
Marttila ehti säveltää yli sata kappaletta, suurimmaksi osaksi iskelmää ja tanssimusiikkia. Omat kappaleensa hän sävelsi ja esitti harmonikalla, mutta lisäksi hän soitti ainakin viulua ja pianoa.
Näytelmä kantaa sen kappaleen nimeä, joka toi hänet valtakunnallisesti ihmisten tietoisuuteen, sillä Puutarhurin valssi -kappaleen jälkeen Yle kävi tekemässä hänestä dokumentin, joka esitettiin televisiossa.
Musiikkiuran lisäksi Marttila tuli tunnetuksi maisematauluistaan ja puutarhastaan. Onkijoen rannalla sijainnutta puutarhaa käytiin aikanaan ihmettelemässä bussilasteittain.
Paikallinen työryhmä
Sari Jokela (vas.) vastaa näytelmän musiikista ja Elsa Hietala on tehnyt suuren työn käymällä läpi Viljo Marttilasta tehtyjä lehtijuttuja ja haastattelemalla kyläläisiä.
Näytelmän ovat käsikirjoittaneet yhdessä kylällä itsekin asuva Elsa Hietala ja loimaalainen musiikkiteatteriohjaaja Merikerttu Mutala. Hietala on ammatiltaan historioitsija ja aktiivinen musiikin harrastaja, joten samalla kylällä asuneen Marttilan tuotanto ja elämänvaiheet olivat hänellä jo hyvin hallussa. Hän vastasi tausta-aineiston keräämisestä ja Mutala dramatisoinnista.
Viljo Marttila sai elinaikanaan paljon mediahuomiota, joten aineistoa hänen elämästään oli hyvin saatavilla. Silti Hietala lähti keräämään myös kyläläisten omia muistoja paikallisesta taiteilijasta.
– Kaikki muistavat, että hän hymyili aina. Ja itsekin muistan hänen olleen hyvin ystävällinen ja auttavainen ihminen. Yhtään negatiivista muistoa en hänestä ole kuullut.
Näytelmän musiikista ja sen harjoittamisesta vastaa niin ikään loimaalainen Sari Jokela. Hänen kokoamastaan orkesterista löytyy jo rummut, basso, kitara, harmonikka ja huilut. Viulistia vielä etsitään.
– Musiikki elää ajassa, joten näytelmässä tuttuja kappaleita tullaan esittämään vähän uudenlaisella otteella, hän paljastaa.
Viljo Marttilan musiikki on yhdistänyt Jokelaa ja Hietalaa jo aiemminkin. Kaksikko on esittänyt Marttilan kappaleita joka kesä pidetyssä kyläyhdistyksen laulutapahtumassa. Tähän näytelmään idea tuli kuitenkin muilta kyläläisiltä.
Neljä Viljoa näyttämöllä
Haara–Onkijoen kyläyhdistys on tehnyt teatteria jo pitkään. Ensin kyläläiset järjestivät perinnepäivien yhteydessä esityksen 1800-luvun perinnehäistä ja siitä projektista innostuneina he alkoivat tehtailla omia näytelmiä.
Näyttelijöitä on yhteensä parikymmentä lähes vauvasta vaariin – ja muuta väkeä vähintään saman verran kahvinkeittäjistä katsomon rakentajiin ja liikenteenohjaajiin. Monelle työryhmän jäsenelle Viljo Marttila oli henkilökohtaisesti tuttu, mikä lisäsi innokkuutta osallistua.
Näytelmässä käydään läpi Marttilan elämän kaikkia vaiheita ja siksi päärooliin tarvittiin neljä eri-ikäistä näyttelijää, joista nuorin on 11-vuotias. Näytelmän ensimmäinen osa sijoittuu Punkalaitumelle, josta Marttila on kotoisin. Toinen puoli sijoittuu Onkijoen kylään, johon Marttila muutti rakastuttuaan kylällä asuneeseen Helvi Rajalaan, josta tuli hänen vaimonsa.
Marttilan hahmon lisäksi näyttämöllä nähdään useita muitakin kyläläisille tuttuja henkilöitä, jotka liittyvät taiteilijan tarinaan, esimerkiksi soittokavereita ja ystäviä.
– Aloitamme harjoitukset tammi–helmikuun vaihteessa ja silloin tehdään viimeiset viilaukset myös käsikirjoitukseen. Täällä on perinteisesti toimittu niin, että ensin kerätään porukka kasaan ja sitten kirjoitetaan jokaiselle rooli, kertoo Hietala.
Leader-tukea hyödynnetty jo kolmeen kertaan
Haaran ja Onkijoen yhteinen kyläyhdistys toimii Pääskynpesässä, joka on rakennettu parikymmentä vuotta sitten Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tuella. Kuvassa oikealla näkyy vuonna 2016 niin ikään Leader-tuella rakennettu leikkipaikka.
Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry on myöntänyt teatterihankkeelle Leader-tukea.
– Olisi ollut aika vaikea lähteä liikkeelle ilman rahoitusta nyt, kun kaikki olivat koronan jäljiltä omissa poteroissaan. Juuri tällaisena korona-aikana tuntuu todella hyvältä, että voimme palkata ammattiohjaajan, kommentoi Hietala.
– Enkä keksi montaa parempaa tapaa elävöittää kylää ja kerätä ihmisiä yhteen, hän lisää.
Leader-tukea on hyödynnetty kyläyhdistyksessä ennenkin. Vuonna 2016 kylätalon pihalle valmistui uusi leikkipaikka, joka osaltaan tukee kylätalon toimintaa ja palvelee ennen kaikkea kylällä asuvia lapsiperheitä. Ja myös 2000-luvun alussa valmistunut Pääskynpesä on saanut tukea Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneilta.
Pääskynpesä on nykyisin paitsi kyläyhdistyksen myös muiden paikallisten yhdistysten tukikohta. Saman katon alla toimii muun muassa työväenopiston harrastuspiirejä, Loimaan metsästysseura, paikallinen pienviljelijäyhdistys sekä Maa- ja kotitalousnaiset. Lisäksi taloa vuokrataan juhlatilaksi.
Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa sivuillaan valmistelevansa yhdessä muiden ELY-keskusten kanssa KIPSI-hankkeen laajenemista koko Suomen rannikon kattavaksi. Valmisteilla olevan hankkeen laajeneminen on tarkoitus toteuttaa EU:n elvytyspaketista haettavalla rahoituksella.
Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitetussa KIPSI-hankkeessa levitetään Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä yhteistyössä viljelijöiden kanssa vuosina 2020–2023. Tähän mennessä alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on käsitelty kipsillä.
Laajenevan KIPSI-hankkeen valmistelu on hyvässä vauhdissa ja tavoitteena on, että hanke käynnistyy jo vuoden 2022 alussa. Hankkeen on tarkoitus laajentua Varsinais-Suomen lisäksi Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueelle.
Kipsikäsittely vähentää merkittävästi maatalouden fosforikuormitusta ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesistöön. Paras vesiensuojeluhyöty on saatavissa kipsikäsittelyyn soveltuvilla eroosioherkillä savimailla. Suomessa yleisimmin käytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset. Kipsikäsittelytuki myönnetään palveluna kipsikäsittelyyn soveltuville pelloille viljelijän hakemuksesta.
Oletko kiinnostunut oman asuinalueesi kehittämisestä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä? Kiinnostaako alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö? Turun seudun 13–25-vuotiailla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus liittyä mukaan Leader Varsin Hyvän nuorisotyöryhmään!
Leader Varsin Hyvän projektikoordinaattori Joona Silvola kiertää parhaillaan Turun seudun kunnissa kertomassa nuorille maaseudun kehittämisestä. Varsin Hyvään ollaan perustamassa nuorisotyöryhmää, johon pyritään saamaan edustus kaikista Leader-ryhmän toiminta-alueen kunnista: Kaarinasta, Liedosta, Maskusta, Naantalista, Nousiaisista, Paimiosta, Raisiosta, Ruskolta, Sauvosta, Taivassalosta ja Turusta.
– Useampi nuori on jo löytynyt! Vielä seuraavat pari viikkoa kierrän kunnissa, ja joulukuussa olisi sitten tarkoitus järjestäytyä, kertoo Silvola.
Nuorisotyöryhmässä pääsee vaikuttamaan siihen, miten maaseutua kehitetään Turun seudulla ja millaisiin asioihin EU:n maaseuturahaston tukivaroja suunnataan. Nuorisotyöryhmä saa käsittelyynsä nuorten omia hankehakemuksia ja pääsee lisäksi osallistumaan monenlaisiin työpajoihin ja opintomatkoihin.
– Lisäksi toiminnalla on paljon välillisiä hyötyjä. Nuorisotoiminnasta voi olla hyötyä esimerkiksi työnhaussa. Nuorisoyhteistyön kautta voi saada myös uusia kavereita ja sellaisia verkostoja, joista on hyötyä aikuisiällä.
25-vuotias Silvola on itse toiminut useamman vuoden Uudenkaupungin nuorisovaltuustossa.
– Siitä on ollut ihan selkeää hyötyä. Tuskin olisin tätäkään työpaikkaa saanut ilman sitä kokemusta, Silvola pohtii.
Tukea yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen
Tuleva nuorisotyöryhmä pääsee käsittelemään Nuoriso-Leaderin hakemuksia. Varsin Hyvä tarjoaa Nuoriso-Leaderin kautta rahoitusta tällä hetkellä nuorten yrittäjyyden edistämiseen ja kestävää kehitystä tukevaan toimintaan.
Jos maaseudulla asuva nuori haluaa työllistää itsensä, toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin kuluihin tai tarvittaviin investointeihin voi saada korkeintaan 500 euron tuen.
Kestävää kehitystä tukeva rahoitus on myös korkeintaan 500 euroa. Sitä voi saada esimerkiksi teeman mukaisen tapahtuman järjestämisestä syntyviin kuluihin, kurssitoimintaan, yhteiskäyttöön tulevien harrastusvälineiden hankintaan, opintoretkien kuljetuksiin, tilavuokriin tai esiintyjäpalkkioihin. Hakijana voi toimia vähintään kolmen 12–25-vuotiaan nuoren ryhmä, alueella toimiva yhdistys tai kunnan nuorisotoimi.
Kansainvälisiä mahdollisuuksia
Leader Varsin Hyvän nuorisotoimintaa kehitetään osana Opportunities for Young People -hanketta. Hankkeen aikana perustetaan Varsin Hyvälle oma nuorisotyöryhmä ja kehitetään omaa nuorisotoimintaa, mutta tehdään myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhtenä hankekumppanina Varsin Hyvällä on Vakka-Suomessa toimiva Leader Ravakka ja toisena Pohjois-Italiassa toimiva Leader-ryhmä.
– Tarkoitus on lähteä ensi keväänä käymään Italiassa ja italialaiset tulevat sitten vastavierailulle Suomeen kesän aikana. Yhteistyön kautta nuoret saavat kansainvälisiä verkostoja ja kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta, Silvola kertoo.
Tähän mennessä italialaisten kanssa on pidetty vasta yksi palaveri, mutta jo sen perusteella Silvola uskoo, että yhteistyöstä tulee hedelmällistä.
– Siellä ollaan vasta käynnistämässä nuorisovaltuustoja. Suomessa työ on jo pitkällä, joten pystymme kertomaan heille täällä saaduista kokemuksista.
Leader-toiminta tähtää maaseudun kehittämiseen omalla kotiseudulla, mutta yhteistyössä laajan eurooppalaisen verkoston kanssa. Nuorisotyöryhmän kautta pääsee siis vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan omia kotikulmia kehitetään ja samalla tutustumaan kansainväliseen maaseutupolitiikkaan.
Työpajoja ja aktivointia
Leader Varsin Hyvän nuorisotoiminnassa korostuu monenlaiset työpajat. Ensimmäinen niistä järjestetään heti joulukuussa Sauvossa yhteistyössä Paimion–Sauvon 4H-yhdistyksen kanssa. Työpajan teemana on nuorten kesäyrittäjyys.
Tulossa on myös yhteisiä työpajoja Leader Ravakan nuorisotyöryhmän kanssa.
– Siellä on toiminut nuorisotyöryhmä jo jonkin aikaa, joten voimme oppia heiltä paljon, Silvola sanoo.
Lisäksi nuorisotyöryhmän jäsenten toivotaan vievän omiin kotikuntiinsa viestiä NuorisoLeaderin mahdollisuuksista. Tällä hetkellä tukimuoto on vielä melko tuntematon.
Vaikka mahdollisuuksia on paljon, toiminnan on kuitenkin tarkoitus olla harrastusmaista. Kokouksia järjestetään vuoden aikana 4–6 ja niistä maksetaan kokouspalkkio matkakuluineen.
– Nuorilla on elämässään niin paljon kaikkea muutakin, että tämän toiminnan ei ole tarkoitus kuormittaa ketään, Silvola päättää.
Paraisten kirkon kupeeseen vuonna 1907 rakennettu palokuntatalo ehti olla unohduksissa vuosikymmeniä. Nyt uuteen loistoonsa Leader-tuella remontoitu rakennus on yksi Lux Archipelago -viikon kohteista!
Paraisten vapaapalokunta perustettiin vuonna 1894 ja vuonna 1907 kirkon kupeeseen valmistui Paraisten ensimmäinen palokuntatalo. Se jäi kuitenkin nopeasti pieneksi ja vapaapalokunnan toiminta päätettiin siirtää keskustaan VPK:n talon viereen vuonna 1926. Vanha rakennus jäi varastoksi. Vuonna 1933 seurakunta osti sen itselleen työkaluvajaksi.
Myöhemmin 70-luvulla seurakunta oli aikeissa purkaa rakennuksen ja silloin kotiseutuyhdistys heräsi.
– Kotiseutuyhdistys halusi säästää rakennuksen ja nyt se on kotiseutuyhdistyksen omistuksessa, vaikkakin kirkon tontilla. Silloin yhdistys teki rakennukseen uuden tornin vanhojen piirustusten mukaan ja tänne avattiin vapaapalokunnan näyttely, kertoo kotiseutuyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Lena Långbacka.
Tavaraa kertyi kuitenkin niin paljon, että rakennus jäi käytännössä vapaapalokunnan vanhojen tavaroiden varastoksi. Ajan saatossa katto alkoi vuotaa ja rakennus muutenkin rapistua.
Paraisten kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Lena Lånbacka esitteli näyttelyä Leader-toimijoille perjantaina 5. marraskuuta.
Kaksi Leader-hanketta
Vuonna 2018 Paraisten kotiseutuyhdistys alkoi kunnostaa suojeltua rakennusta I samma båt – Samassa veneessä ry:n tukeman Leader-hankkeen turvin. Kunnostushankkeen budjetti oli 62 000 ja siihen myönnetyn Leader-tuen osuus 65 %. Muita rahoittajia olivat Svenska kulturfonden, Konstsamfundet, Martha och Albin Löfgrenin kulttuurirahasto, Vanhan Malmin säätiö, Nordkalk ja Lähitapiola Etelärannikko.
– Täällä oli sen verran vesivahinkoja, että torni oli lähellä romahtaa. Ensin rakennus piti tukea ja tyhjentää. Sitten oli paljon paperitöitä ja vasta sitten alkoi varsinainen kunnostus. Sisäkatto on uusittu melkein kokonaan ja peltikatto kokonaan. Tällainen katto on todella harvinainen, Långbacka kertoo.
Myös lattia piti purkaa kokonaan, mutta osa lankuista pystyttiin vielä hyödyntämään. Koko rakennus nousi 15 senttiä ja torni sai uudet ikkunat. Suurin osa töistä piti teettää ammattilaisilla, mutta silti kotiseutuyhdistyksen väelle ja muille talkoisiin osallistuneille kertyi 250 tuntia vapaaehtoistyötä esimerkiksi maalaamisesta ja sitä edeltävistä pohjatöistä.
Talkootyötunteja kertyi 250. Kuva: Paraisten kotiseutuyhdistys.
Kun rakennus saatiin kuntoon, kotiseutuyhdistys toteutti vielä toisen Leader-hankkeen. Siinä tehtiin palokuntavarastoon näyttely rakennuksen historiasta ja vapaapalokunnan vaiheista Paraisilla. Näyttelyhankkeen kokonaisbudjetti oli 13 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 70 %.
Kotiseutuyhdistys on saanut paikallisilta paljon kiitosta urakastaan. Ovet avattiin kesäkuussa 2021 ja sen jälkeen on kävijöitä riittänyt.
Palokuntatalon valmistumisvuonna Paraisten vapaapalokunta sai paloapuyhdistykseltä lahjoituksena hevosvetoisen koneruiskun, jota leikkimielisesti kutsuttiin Paksuksi Bertaksi. Nyt Paksu Bertta on osa palokuntavaraston näyttelyä.Kun palokuntatalo valmistui vuonna 1907, Paraisilla oli vasta vaatimaton puhelinverkko. Malmilla asuva palomies vastaanotti hätäpuhelut ja hälytti muut palokuntalaiset paikalle puhaltamalla palotorveen (kuvassa vasemmalla) palokuntatalon tornissa.
Valoa pimeyteen!
Palokuntavaraston sisälle näkee aina lasioven läpi ja näyttelyteksit pääsee lukemaan tai kuuntelemaan pihalla olevan qr-koodin kautta, joten kohteessa voi vierailla koska tahansa. Varsinaisia aukioloaikoja kohteella ei ole, mutta kotiseutuyhdistyksen aktiivit tulevat tarvittaessa opastamaan.
Nyt käynnissä on Lux Archipelago -tapahtuma, jonka aikana rakennus komeilee juhlavalaistuksessa ja ovet pidetään auki. Tapahtuma jatkuu 21. marraskuuta asti.
Leader-tuella remontoitu rakennus on yksi Lux Archipelago -viikon kohteista. Kuva: Lena Långbacka.
