Outdoor Leader -hanke järjesti tiistaina 1. helmikuuta Retki kylään tekee hyvää! -webinaarin, jossa pureuduttiin pyhiinvaellukseen, historiallisten reittien kehittämiseen, kylämatkailuun ja retkeilyn hyvinvointivaikutuksiin.
Webinaariin osallistui 144 ihmistä ja se on katsottavissa myös jälkikäteen tallenteena. Alla olevasta upotteesta pääset katsomaan koko webinaarin. Jos haluat katsoa vain jonkun tietyn alustuksen, klikkaa ohjelmasta kellonaikaa, niin pääset suoraan oikeaan kohtaan tallenteessa.
Työpajat 15.3.
Webinaariin liittyvät työpajat järjestetään tiistaina 15. maaliskuuta klo 12–16 Liedon kunnantalolla. Työpajoissa tehdään käytännön harjoituksia asiantuntijoiden opastuksella.
Ensimmäisessä työpajassa tutustutaan retkeilyreittien suunnitteluun ja turvallisuuteen. Työpaja on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat kehittää omaa retkeilyreittiään tai muuta kaikille avointa luontokohdetta sekä parantaa reittien toimivuutta, turvallisuutta, tavoitettavuutta ja näkyvyyttä.
Toisessa työpajassa pääsee tutustumaan matkailun tuotteistamiseen. Työpajan on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa matkailutuotteiden kokoamisessa, paketoinnissa, tuottamisessa, markkinoinnissa ja myynnissä. Kyseessä voi olla vaikka retkipaketin tai muun yhteisen tuotteen kehittäminen.
Kolmannessa työpajassa saa opastusta sähköisen Virma Kartan käyttöön. Työpaja on virtuaalinen ja se on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat kehittää oman kohteensa sähköistä saavutettavuutta.
Työpajat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Mukaan voi tulla vaikka webinaari olisi jäänyt välistä. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 11. maaliskuuta klikkaamalla tästä!
00:08:25 Pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho: Pyhiinvaellus kokonaisvaltaisen matkailun näkökulmasta ja Turun Tuomiokirkossa toimiva pyhiinvaelluskeskus
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa!
00:31:50 Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa: Mitä on nykypäivän pyhiinvaellus? Esimerkkinä Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreitti
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa!
00:52:43 Kuninkaantie ry:n sihteeri Mia Aitokari: Vanhat historialliset reitit ja yhteistyö reitin varrella
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa!
01:15:18 Perinneyhdistys Keritys ry:n matkailuopas Ulla Antola: UNESCOn maailmanperintöluettelossa oleva Rauman Lapin Sammallahdenmäki ja yhteistyö eri osapuolten välillä
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa!
01:37:06 Vienan reitti ry:n puheenjohtaja Paavo Keränen: Miten vanhat tarinat ja historia palvelevat reitin varrella?
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa!
01:53:10 Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta: Historialliset reitit, luontopolut ja vaellusreitit kulkevat myös kylissä tehden hyvää paikalliselle yhteisölle
Klikkaa kuvaa, niin esitys aukeaa!
02:11:31 Järviseutu-seura ry:n Mauri Jokela: Leipätie-reitti Etelä-Pohjamaalla vie kylästä kylään ja rannikolta sisämaahan. Miten yhdistää kylien historia ja seudullinen elinvoima nykypäivänä?
02:22:22 Kuhankuonon retkeilyreitistöyhdistys ja Varsinais-Suomen liitto, Aleksis Klap: Luontomatkailu tukee terveyttä ja hyvinvointia.
Vuonna 1993 somerolaiskirjailija Kaari Utrio palkittiin Pro Finlandia -mitalilla. Seuraavana vuonna samainen mitali jaettiin Somerolla kasvaneelle muotoilija Kaija Aarikalle. Ensi kesänä näiden molempien naisten upeaan uraan pääsee tutustumaan Someron Kulttuurigalleriassa, jota rakennetaan parhaillaan kaupungin keskustaan.
Someron kaupungintalon vieressä sijaitsevaa Aholan taloa remontoidaan parhaillaan kulttuurin käyttöön. 1880-luvulla rakennettu talo on toiminut aiemmin muun muassa kunnanlääkärin talona, neuvolana ja musiikkiopistona. Kesällä 2022 siihen avataan Someron Kulttuurigalleria.
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry on myöntänyt Leader-tukea Someron Kulttuuri ry:lle, joka vastaa Someron kaupungin kulttuuripalveluista. Investointihankkeella laitetaan talo kuntoon ja kehittämishankkeella luodaan näyttelyt Aarikasta, Kaari Utriosta, Someron omista taidekokoelmista ja perinnehuoneen aarteista.
– Investointihankkeeseen kuuluu esimerkiksi seinien maalaus, lattioiden vahaus, ovien kunnostus, hälytyslaitteiden asennus, valaistus, ripustukset, vitriinit ja muu kalustus, jota näyttelytiloissa tarvitaan, listaa Someron Kulttuurin toiminnanjohtaja Liisa Mattila.
Liisa Mattila tulevan Kulttuurigallerian eteisessä.
Talon alakerta tulee olemaan keittiötä lukuunottamatta näyttelytilaa ja yläkertaan tulee varastotilaa. Vaikka taloa remontoidaan paljon, siihen kerrostuneet vuosikymmenet jäävät kuitenkin osittain näkyviin.
Kehittämishankkeeseen taas kuuluu muun muassa näyttelyiden kuratointia ja markkinointia. Kulttuurigallerian verkkosivut avataan kesään mennessä osoitteeseen www.kulttuurigalleria.fi.
Museokortti ei käy vielä ensimmäisenä kesänä, mutta tavoitteena on saada se käyttöön seuraavaksi kesäksi, kun toiminta ja aukioloajat ovat vakiintuneet.
Pysyvää Aarikka-näyttelyä on toivottu pitkään
Talon suurimpaan huoneeseen pystytetään Aarikan näyttely. Eri vuosikymmenten kerroksia on nähtävillä vielä remontin jälkeenkin.
Paljon palkittu taiteilija Kaija Aarikka (1929–2014) kasvoi Somerolla Jurvalan kartanossa. Elämänsä viimeisinä vuosina hän vietti taas paljon aikaa kesämökillään Someron rajamailla, joten hän oli paikallisten keskuudessa hyvinkin tunnettu. Aarikan näyttelyä on toivottu Somerolle pitkään, ja kesällä 2020 saatiin jo vähän esimakua siitä, mitä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Someron keskustassa vanhassa Kivimakasiinissa järjestettiin Aarikka-näyttely, joka keräsi kesän aikana 1 800 kävijää vallinneesta koronatilanteesta huolimatta.
Kesänäyttelyn jälkeen keskustelu pysyvästä näyttelystä jatkui ja nyt se on vihdoin toteutumassa.
– Näyttelyn kasaavat Kaija Aarikan tyttäret Sarianna Partanen ja Pauliina Aarikka, joka on itsekin muotoilija ja työskenteli pitkään Aarikalla. En ihan tarkkaan tiedä, mitä kaikkea näyttelyyn tulee, mutta uskoisin, että suosituimpia tuotteita kuten kynttilänjalkoja ja koruja sekä harvinaisuuksia kuten 60-luvulla tehtyjä oviverhoja tai tilanjakajia – ehkä jotain henkilökohtaistakin, arvelee Mattila.
Nykyään Aarikka on Martinexin omistuksessa.
Somerolainen muoti- ja sisustusliike AdaMaria myy Aarikan tuotteita. Myös näyttelyyn on tulossa Aarikan sisustustuotteita ja koruja.
Kaari Utrio saa oman huoneen
Yksi Someron Kulttuurigallerian näyttelyhuoneista pyhitetään somerolaiskirjailija Kaari Utriolle, joka on myös koko Kulttuurigallerian suojelija.
– Näyttelyssä kerrotaan, miten hän lähtee työstämään historiallisia romaaneja ja tuodaan esiin hänen tuotantoaan, Mattila sanoo.
Kesällä Utriota tullaan mitä luultavimmin näkemään Kulttuurigallerialla myös opastamassa, pitämässä esitelmiä tai keskustelemassa kirjallisuudesta ja historiasta. Suunnitelmat ovat tässä vaiheessa vielä auki, mutta jonkinlaista yhteistyötä on luvassa.
Kaari Utrio on pitkän uransa aikana saanut muun muassa Pro Finlandia -mitalin, Valtion kirjallisuuspalkinnon ja lukuisia muita palkintoja.
Kaupungin kokoelmat päivänvaloon
Kolmanteen näyttelyhuoneeseen tulee vaihtuvia näyttelyitä ja pieni museokauppa, jossa myydään muun muassa Somero-tuotteita, Aarikan tuotteita ja Utrion kirjallisuutta.
Ensimmäinen näyttely kootaan kaupungin omasta taidekokoelmasta. Teosten valinta ei ole vielä kovin pitkällä, mutta mukaan tulee ainakin venäläistä grafiikkaa.
– Kaupungilla on paljon taideteoksia, joten on kiva, että kaupunkilaisetkin pääsevät näkemään niitä!
Perinnehuoneessa aarteita Someron historiasta
Perinnehuoneen kokoelmiin kuuluu muun muassa paljon sota-ajan asuja.
Aholan talossa on jo pitkään ollut Someron Sotaveteraanien ja Sotainvalidien veljesliiton Someron osaston sekä kotiseutuyhdistys Somero-Seuran ylläpitämä perinnehuone. Sen hallinta siirtyi Someron Kulttuurin haltuun yhdistyksiltä vuonna 2021.
– Yhdistysaktiivit tekivät valtavan työn, kun tulivat kanssani tyhjentämään huonetta. Tavaraa oli todella paljon, esimerkiksi somerolaisten lahjoittamia sota-ajan pukuja, astioita, puhdetöitä ja kirjallisuutta. Nyt huone laitetaan uuteen uskoon ja pidetään auki aina, kun galleriakin on auki, lupaa Mattila.
Huoneen yhdestä seinästä on kaivettu vanhat hirret esille, jotka tuovat huoneeseen upean perinteisen tunnelman.
Perinnehuoneen esiin kaivettu hirsiseinä tuo taloon lämpimän tunnelman.Vuonna 2020 Someron vanhassa Kivimakasiinissa oli Aarikan kesänäyttely. Kesällä 2022 makasiinissa nähdään puolestaan Kultelan kylän 530-vuotisnäyttely.
Tiesitkö, että 95 % Suomen pinta-alasta on maaseutua, jossa voidaan hyödyntää EU:n maaseuturahaston tukia? Tai että EU:n elpymisvaroja myönnetään parhaillaan? Kohta tiedät paljon muutakin! Tervetuloa perehtymään maaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin!
Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdyttää maakunnan vaikuttajat maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidettävässä webinaarissa. Liity Teams-kokoukseen napsauttamalla tästä!
Illan tavoitteena on lisätä poliittisten päättäjien ja muiden vaikuttajien ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti.
Vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomen maaseutua kehitettiin Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta yhteensä 65,8 miljoonalla eurolla ja lähes tuhannella eri hankkeella. Rahoitusta myöntävät Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä viisi Leader-ryhmää, jotka kaikki esittäytyvät webinaarissa.
WEBINAARIN OHJELMA
Avauspuheenvuoro: Haloo maaseudun viestintäkoordinaattori Janica Vilen
Leader-rahoitus: Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio
Ely-keskuksen myöntämät tuet: maaseutupalveluiden päällikkö Antti Jaatinen
Maaseuturahoituksen hyödyntäminen kunnassa: Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio
Kylien kehittäminen: Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta
Keskustelu / kysymykset
Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari järjestetään keskiviikkona 2. maaliskuuta.
Maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla muilla alueilla paitsi sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella.
Leader-toimintaa on toteutettu Suomessa osana EU:n maaseudun kehittämisrahoitusta jo 25 vuotta. Nyt pitkäjänteinen työ palkitaan rahoitusosuuden nostolla.
Leader-ryhmien rahoituskehys kasvaa 11 miljoonaa euroa seuraavalla EU-ohjelmakaudella 2023–2027. Hyvin perusteltuun rahoitustarpeeseen onnistuttiin tiukoissa CAP-neuvotteluissa saamaan lisärahoitusta. Ensimmäistä kertaa Leader-ryhmien rahoitusosuus nousi selkeästi edellisestä ohjelmakaudesta. Leader-rahoitusta on uudella ohjelmakaudella jaossa yhteensä 230 miljoonaa euroa, mikä on 5,6 prosenttia maaseudun kehittämisvaroista.
Leader-toiminnalla on luotu vuosien varrella tuhansia uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Yhteisöllisissä hankkeissa on tehty miljoonia tunteja talkootyötä paikkakuntien kehittämiseksi.
Leader-ryhmien tehtävät laajentuvat vuonna 2023 alkavalla ohjelmakaudella. Yritysten käynnistystuet ja omistajanvaihdosten tuet ovat jatkossa mahdollisia vain Leader-ryhmien myöntäminä. Lisäksi yritystuet laajenevat pienimuotoisen maatalouden kokeilutukiin ja yhteisöllinen kehittämistyö jatkuu vahvana. Tulossa on myös uusi kehittämisväline, jolla tuetaan älykkäät kylät -toimintaa ja älykästä sopeutumista maaseudun uusiin haasteisiin.
Maa- ja metsätalousministeriö toimitti Suomen kansallisen CAP-suunnitelman vuosille 2023–2027 EU:n komissiolle joulukuussa 2021. Yksi Suomen yhteisen maatalouspolitiikan suunnitelman päätehtävistä on uusiutuvan maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen. Suomessa on yli 50 Leader-ryhmää, jotka toimivat tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Leader-ryhmät neuvovat ja aktivoivat toimijoita kehittämään omaa paikkakuntaansa maaseudun kehittämisvaroin. Leader-ryhmät ovat kaikille avoimia paikallisia kehittämisyhdistyksiä, jotka toimivat lähellä hakijoita. Leader-rahoitustukihakemuksia käsittelevät paikallisista ihmisistä muodostuvat Leader-ryhmien hallitukset.
Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnan puolella toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli. Ryhmät rahoittavat monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omilla maaseutualueillaan.
Leader-tukea voi hakea jatkuvasti. Siirtymäkauden 2021–2022 hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä. Leader-ryhmien lisäksi myös Ely-keskukset myöntävät tukea maaseudun kehittämiseen.
Haluaisitko oppia vähentämään energiankulutusta, kompostoimaan tai järjestämään kestävämpiä tapahtumia? Oletko suunnitellut pörriäispellon perustamista tai vieraslajien torjuntaa? Varaa maksuton tapaaminen Leader Varsin Hyvän ympäristösuunnittelijan kanssa ja toteuta unelmasi ammattilaisen avulla!
Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hankkeen lanseeraama EkoSparraamo auttaa kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä kuntia, yhdistyksiä, yhteisöjä tai vaikka yksityishenkilöitä. Ympäristösuunnittelija Ina Fagerlundin kanssa voi sopia maksuttoman konsultaation, jossa saa asiantuntijan apua käsillä olevaan kysymykseen.
– Minulla on hyvä yleiskäsitys kestävästä kehityksestä. Ja jos apua tarvitsee johonkin oikein spesifiin kysymykseen, niin etsin sopivan asiantuntijan avuksi, Fagerlund lupaa.
EkoSparraamon toimintaan pääsee tutustumaan myös keskiviikkona 2. helmikuuta klo 18 järjestettävässä Kello kuuden Varsin Hyvässä tietoiskussa. Fagerlund ottaa Teams-kokoukseen ilmoittautumisia vastaan sähköpostitse.
– Korona on vapauttanut aikaa suunnitella tulevaa. Nyt on hyvä hetki rakentaa raamit, jotta pääsee töihin heti, kun se on taas mahdollista. Kevät on uudistumisen aikaa, hän kannustaa.
EkoSparraamo on hyödynnettävissä Varsin Hyvän toiminta-alueella, eli Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueilla. Myös Leader Ravakan alueella Vakka-Suomessa on vastaava EkoSparraamo.
Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä
Kestävä kehitys voidaan jakaa neljään osa alueeseen: ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. EkoSparraamosta voi kysyä apua näihin kaikkiin! Usein yhdellä teolla onnistutaan kasvattamaan kestävyyttä useammastakin näkökulmasta.
– Jos onnistuu esimerkiksi vähentämään energiankulutusta, sillä on yleensä positiivinen vaikutus sekä ympäristön että talouden näkökulmasta, Fagerlund kertoo esimerkkinä.
– Tai jos suunnittelee kyläyhdistykselle sellaista toimintaa, jonka kautta saa mukaan uusia sukupolvia ja juuri maalle muuttaneita, niin sillä on vaikutusta sekä kulttuuriseen että sosiaaliseen kestävyyteen, hän jatkaa.
Hyviä esimerkkejä kestävistä teoista maaseudulla on Fagerlundin mukaan esimerkiksi yksittäisten kauppiaiden organisoimat kauppabussit, jotka keräävät kaikki kylän vanhukset samaan aikaan kauppaan. Ympäristö kiittää kimppakyydistä ja ikäihmiset saavat ruokaostosten lomassa sosiaalisia kontakteja.
Apua matalalla kynnyksellä
Leader Varsin Hyvän ympäristöneuvoja Ina Fagerlund on tavattavissa pääsääntöisesti alkuviikosta. Konsultointi onnistuu myös koronaturvallisesti etäyhteydellä.
Kestävän kehityksen teko voi olla pieni tai suuri – neuvontaa tarjotaan matalalla kynnyksellä kaikille! EkoSparraamo voi järjestää myös koulutusta, vierailuja tai infotilaisuuksia.
– Kevään aikana olemme suunnitelleet vierailua Salon uuteen ekovoimalaitokseen ja koulutusta kompostoinnista. Ideoita muistakin koulutuksista ja vierailukohteista otetaan vastaan, Fagerlund vinkkaa.
Ympäristösuunnittelijan avulla voi tehdä myös ympäristösitoumuksia ja laskelmia esimerkiksi energian tai vedenkulutuksesta.
Eko-vinkkejä maaseudulle:
Jos jokainen suomalainen kierrättää yhden metallipurkin, siitä tulee yhteensä yli viisi miljoonaa kierrätettyä metallipurkkia. Pienistä puroista kasvaa iso virta! Lisäksi pitää muistaa, että jo tuotteiden valmistus kuluttaa luonnonvaroja, joten kulutuksen vähentäminen on kaiken A ja O.Kun biojätteen kompostoi ja muut jätteet kierrättää, polttokelpoisen jätteen tyhjennysväli voi olla jopa kolme kuukautta. Kompostista saat samalla itse valmistamaasi multaa pihatöihin ja kukkaruukkuihin.Voisitko käyttää naapureidesi kanssa samaa jäteastiaa? Tai voisiko samalla alueella toimivat yhdistykset tehdä suurimpia hankintoja yhdessä? Esimerkiksi äänentoistokalusto voisi olla useamman yhdistyksen yhteinen. Kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea! Yhteistyön tekeminen ja kimppakyytien suosiminen lisäävät myös sosiaalista hyvinvointia.Tapahtumissa kannattaa tarjota kasvispainotteista lähiruokaa sesonkien mukaan. Esimerkiksi letulla on pienempi hiilijalanjälki kuin makkaralla ja naapuritilan omenalla pienempi kuin ulkomailta tuodulla banaanilla. Kertakäyttöastioiden käyttöä voi vähentää pyytämällä ihmisiä ottamaan oman mukin mukaan. Tapahtuman aikataulussa kannattaa huomioida käytettävissä olevat bussivuorot tai kannustaa osallistujia käyttämään polkupyöriä ja kimppakyytejä.Pihan pörriäisillä on tärkeä tehtävä pölyttäjinä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajina, mutta niiden elintila kapenee koko ajan ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, vieraslajien ja hyönteismyrkkyjen seurauksena. Kun jätät edes osan nurmikosta leikkaamatta, tarjoat samalla elintilaa pörriäisille ja edesautat sitä, että saat seuraavanakin vuonna mustikat poimittua lähimetsästä.
Haloo maaseudun 19.1.2022 pidetyssä viestintäkoulutuksessa annettiin vinkkejä Instagramin käyttöön. Tähän artikkeliin on koottu pääpiirteittäin samat vinkit tekstimuodossa. Ota siis Instagram haltuun lukemalla tai katsomalla video artikkelin lopusta.
Instagram on avattu vuonna 2010 ja nyt sitä käyttää jo lähes puolet 15–74-vuotiaista suomalaisista. Koronan myötä suomalaisten sosiaalisen median käyttö on kasvanut entisestään ja tällä hetkellä Instagram on some-kanavista se, joka kasvaa kaikkein nopeimmin. Yrityksille, yhdistyksille ja muille organisaatioille Instagram on otollinen paikka viestiä omasta toiminnasta ja vahvistaa brändin tunnettuutta, sillä jopa 40 % Instagramin käyttäjistä kertoo käyttävänsä Instagramia seuratakseen brändejä ja yrityksiä. Brändiviestintää ei siis koeta Instagramissa häiritseväksi, vaan jopa toivotuksi. Lisää suomalaisten sosiaalisen median käytöstä pääset lukemaan Innowisen sivuilta.
Instgram on alun perin mobiilisovellus ja mobiiliversiossa on edelleen parhaat ja kattavimmat ominaisuudet. Maksuttoman sovelluksen voi ladata omasta sovelluskaupasta. Instagramia voi kuitenkin käyttää myös tietokoneella. Selainversio löytyy osoitteesta instagram.com. Käyttömahdollisuudet vaihtelevat selaimesta riippuen, mutta pääosin selaimen kautta pystyy tällä hetkellä tekemään vain syötejulkaisuja, eli lataamaan kuvia ja videoita omaan Instagramiin. Joihinkin uusimpiin koneisiin on saatavilla myös maksuttomia Instagram-sovelluksia ja lisäksi tarjolla on maksullinen GRIDS-sovellus, jonka voi ladata osoitteesta gridsapp.net. Lisäksi Instagramia pystyy rajoitetusti käyttämään myös Facebookin kautta Business Suitella. Sitä kautta pystyy esimerkiksi ajastamaan julkaisuja ja mainostamaan.
Oletko uusi käyttäjä?
Jos olet vasta perustamassa Instagram-tiliä, kannattaa miettiä, millä nimellä ihmiset etsivät sinua ja valita käyttäjänimi sen mukaan. Jos viestit organisaation nimissä, kannattaa profiilikuvaksi valita virallinen logo, jonka ihmiset tuntevat. Profiilisi esittelytekstissä voit esitellä organisaatiosi lyhyesti ja lisätä mukaan verkkosivusi osoitteen.
Seuraavaksi sinua pyydetään valitsemaan, haluatko tilistäsi yksityisen vai julkisen. Jos perustat yksityisen tilin, ihmiset joutuvat pyytämään lupaasi tilin seuraamiseen, eikä näkyvyys ole yhtä hyvä. Organisaatioille suositellaan siksi aina julkista tiliä. Toiseksi pitää valita henkilötilin ja yritystilin välillä. Jos luot heti yritystilin, saat käyttöösi enemmän analytiikkaa ja toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi kaupan pystyy perustamaan vain yritystilin kautta.
Kun olet luonut tilin, kannattaa seurata mahdollisimman monia tilejä. Aina, kun seuraat uutta tiliä, sen omistaja huomaa, että olet tullut mukaan Instagramiin ja saattaa seurata sinua takaisin. Maaseudun kehittäjien kannattaa seurata ainakin seuraavia tilejä:
@haloomaaseutu
@maaseutufi
@maaseutupolitiikka
@mmm.fi
@maaparlamentti
@leaderravakka
@ykkosakseli
@varsinhyva
@sameboatlag
@mtk.varsinais.suomi
@suomenkylat
Hyviä vinkkejä Instgramin uusista ominaisuuksista esitellään tilillä @instagramforbusiness
Kuvien julkaisu
Julkaistavan kuvan voi ottaa Instgramin kautta painamalla kamera-ikonia, mutta sen voi ladata myös omasta galleriasta. Näin pystyt hyödyntämään esimerkiksi järjestelmäkameralla otettuja kuvia. Jos haluat samaan julkaisuun useamman kuvan, voit tehdä kuvakarusellin, johon mahtuu korkeintaan 10 kuvaa.
Instagramin suosima kuvasuhde on neliö, mutta voit vaihtaa kuvasuhteen vaaka- tai pystykuvaksi. Puhelimella skaalaus on liukuva.
Seuraavaksi pääset lisäämään kuvaasi suodattimia eli filttereitä. Filttereiden suosio on viime vuosina vähentynyt, mutta voi auttaa esimerkiksi yhtenäisen ilmeen luomisessa, jos haluaa, että kuvasi ovat harmoniassa keskenään. Muokkausmahdollisuuksia on Instagramissa lähes yhtä paljon kuvankäsittelyohjelmissa. Voit esimerkiksi suoristaa kuvaa, säätää kirkkautta, kontrastia ja värimäärää, tehdä vinjetin tai sumentaa osan kuvasta.
Vaikka Instagramin käyttö perustuu kuviin, myös kuvatekstin muotoiluun kannattaa kiinnittää huomiota. Esikatselussa kuvatekstistä näkyy vain muutama rivi. Jos kirjoittaa pidemmän tekstin, kannattaa siis panostaa ensimmäisiin sanoihin! Pitkiin teksteihin kannattaa lisätä rivivälit. Puhelimella rivinvaihdon ja erikoismerkit saa käyttöön 123-näppäimen kautta. Kuvatekstissä voi hyödyntää myös emojeja.
Instagramissa myös tunnisteiden käyttö on tärkeää! Lisää loppuun esimerkiksi oman brändisi hashtagit tai sisältöön liittyvät hashtagit. Tunnisteissa ei voi olla välimerkkejä tai välilyöntejä. Tunnisteiden kautta sosiaalisessa mediassa voi myös seurata valitsemiaan aiheita. Käy katsomassa esimerkiksi tunnisteet:
#maaseutu
#leadersuomi
#maapuhuu
Tunnisteiden lisäksi voit nimetä kuvatekstiin asiaan liittyviä tilejä, jotta ne huomaavat julkaisusi. Jos merkitset tilin kuvaan, julkaisu on helppo jakaa eteenpäin. Myös sijainnin pystyy merkitsemään kuvaan, jolloin kuvasi löytyy sijainnin perusteella haettaessa.
Jos haluat julkaisustasi saavutettavan, voit lisätä vielä vaihtoehtoisen tekstin lisäasetuksista.
Videot valtaavat alaa
Videoiden avulla on helppo saada sosiaalisessa mediassa ihmisten huomio ja herättää luottamus nopeasti. Instagramissa on nyt aiempaa helpompaa julkaista videoita. Aikaisempi IGTV on poistunut käytöstä ja nykyisin kaikki videot voi ladata suoraan syötteeseen. Instagram-videoiden maksimipituus on tunti, mutta kannattaa suosia lyhyitä videoita. Esimerkiksi Youtubeen ihmiset menevät katsellakseen videoita, mutta Instagramissa on totuttu selaamaan paljon sisältöä lyhyessä ajassa.
Insta-videon kuvasuhde voi olla neliö, vaaka tai pysty. Vaakavideon kuvasuhde on 1,91:1 ja pystyvideon korkeintaan 9:16. Kannattaa siis suunnitella videot niin, ettei mitään oleellista rajaudu kuvasta ulos.
Suurin osa ihmisistä selaa Instagramia ilman ääniä, joten videot kannattaa aina tekstittää.
Videon kansikuvan voi valita videolta mistä tahansa kohtaa. Kansikuvan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä sen perusteella videoosi tartutaan. Muokkausominaisuuksista pääsee leikkaamaan videota ja lisäämään vaikka suodattimia. Tunnisteita ja merkintöjä kannattaa käyttää samalla tavalla kuin kuvissa.
Tarinat tavoittavat jo 250 miljoonaa katselua päivässä
Instagramin etusivun yläreunassa näkyvät tarinat lanseerattiin vuonna 2016 ja nykyään ne ovat jo todella suosittuja. Tarinat ovat lyhyitä pystymuotoisia videoita, jotka ovat nähtävillä 24 tuntia. Sen jälkeen ne jäävät arkistoosi, josta voit julkaista niitä uudelleen tai lisätä niitä vaikka profiilisi kohokohtiin.
Yksi tarina kestää korkeintaan 15 sekuntia. Tarinoihin voi kuitenkin ladata pidemmänkin videon, jolloin se pilkkoutuu automaattisesti 15 sekunnin pätkiin.
Tarinoiden hauskuus on niihin lisättävät tarrat, giffit, kyselyt, tekstit, piirrokset, boomerangit ja erikoistehosteet, kuten lumisade tai tähtitaivas. Tarinoita tehdessä saa siis päästää luovuutensa valloilleen!
Tarinoista ei voi tykätä eikä niitä voi kommentoida muuten kuin yksityisviestillä. Silti tarinoissa on paljon helpompi saada aikaan vuorovaikutusta kuin syötejulkaisuissa. Nykyisin tarinoiden kautta pystyy jakamaan myös linkkejä!
Moni suunnittelee syötejulkaisunsa tarkoin ja julkaisee siellä vain ammattimaisia kuvia. Sen sijaan 24 tuntia näkyvissä olevat tarinat ovat usein rentoja, kotikutoisia, huumoripitoisia ja päästävät näkemään asioita kulissien taakse. Tarinoissakin on kuitenkin mahdollista noudattaa oman brändin visuaalista ohjeistusta. Kuvan päälle saa lisättyä oman logon ja logosta voi napata pipetillä värin tekstiä varten.
Syötejulkaisujakin voi nostaa tarinoihin painamalla kuvan alla olevasta paperilennokista. Ja vastaavasti tarinan pääsee jakamaan syötteeseen arkiston kautta.
Keloja katsellaan algoritmin avulla
Kelat eli Reelsit tulivat Instagramiin vuonna 2020 ja toivat samalla nuorison suosimien Tiktokin ja Snapchatin parhaat puolet Instagram-käyttäjien iloksi. Kelat ovat alle minuutin mittaisia videoita, joissa korostuu huumori, taiteellisuus, luonto, eläimet, elämykset ja hämmästyksen aiheet. Siksi maaseudulla olisikin keloihin paljon annettavaa!
Syötejulkaisut ja tarinat näkyvät vain omille seuraajille, mutta kelat näkyvät kaikille. Instagramin algoritmi seuraa ihmisten käyttäytymistä ja osaa nostaa katseltavaksi juuri sellaisia keloja, jotka ihmisiä kiinnostavat. Siksi esimerkiksi tuhannella seuraajalla saa usein satakunta näyttöä tarinoiden puolella, mutta keloissa näyttökerrat kasvavat helposti tuhansiin.
Kelojen tekemiseen pystyy hyödyntämään Instagramin omaa musiikkikirjastoa ja suurin osa suosituista keloista onkin tehty niin, että videon alkuperäisen äänen tilalla on jokin trendaava biisi.
Live-lähetys helposti ilman ammattikalustoa
Instagramissa live-lähetyksillä on hyvä näkyvyys. Kun olet livessä, kuvasi nousee kaikkien seuraajiesi tarinoiden kärkeen. Lisäksi he saavat ilmoituksen live-tilaan siirtymisestä, jos ilmoitukset ovat päällä.
Nykyisin Instagramissa voi tehdä jo useamman tunnin live-lähetyksiä. Jos teet lähetystä puhelimella, kannattaa pitää puhelin kiinni laturissa tai varavirtalähteessä. Tietokoneella Insta-liveä voi tehdä esimerkiksi Yellow duckin kautta osoitteessa: yellowduck.tv
Kun menet tekemään live-lähetystä, voit valita, siirrytkö suoraan live-tilaan vai haluatko harjoitella. Kun painat harjoituksen päälle, pääset kokeilemaan kaikkia live-tilan toimintoja rauhassa. Ennen live-lähetyksen alkua kannattaa vielä mykistää ilmoitukset ja valita livelle sellainen nimi, joka houkuttelee yleisön paikalle.
Suosittuja live-lähetysten muotoja ovat esimerkiksi tapahtuman lähetys livenä, uutisen julkistus, Q&A eli kysy ja vastaa, tutorial ja haastattelu. Insta-liveen voi kutsua toisen henkilön mukaan, jolloin kuvanne näkyvät päällekkäin ja myös haastateltavan seuraajat saavat ilmoituksen lähetyksestä.
Live-lähetyksessä voi myös linkata, jakaa kuvia tai lisätä kuvatehosteita. Jos lähetys onnistuu hyvin, se kannattaa jakaa myös kohokohtiin myöhemmin katsottavaksi tai ladata talteen myöhempää käyttöä varten.
Vinkkejä sisällöntuotantoon
Kun kyse on yhdistyksen tai organisaation viestinnästä, kannattaa Instagramissa hyödyntää koko porukkaa. Työntekijät voi esitellä joko syötteessä tai tarinoissa, samoin hallituslaiset. Myös omat hankkeet tai projektit sekä tarjolla olevat palvelut kannattaa esitellä.
Instagramissa voit jakaa vinkkejä ja tärkeää tietoa – tai vaikuttaa mielikuviin! Lisäksi Instagram on hyvä paikka vuorovaikutukselle. Instagramissa voi järjestää myös kyselyjä ja kilpailuja, kunhan noudattaa Instagramin sääntöjä, jotka löydät tämän linkin takaa.
Instagram on hyvä paikka myös markkinoida omalle yleisölle ja mainostaa kohdennetusti uudelle yleisölle.
Julkaisuihin voi hakea inspiraatiota myös valtakunnallisista ja kansainvälisistä teemapäivistä, esimerkiksi:
9.5. Eurooppa-päivä
22.5. luonnon monimuotoisuuden päivä
5.9. yrittäjän päivä
15.10. maaseudun naisten päivä
5.12. vapaaehtoistyön päivä
Sisältöä kannattaa tuottaa säännöllisesti, mutta yhtä tärkeää on seurata aktiivisesti muiden tekemistä. Sosiaalinen media ei toimi post and ghost -periaatteella, vaan aikaa on käytettävä muiden tilien seuraamiseen ja julkaisujen kommentointiin. Huomaa muut, niin sinutkin huomataan!
Klikkaa tästä, niin pääset tarkastelemaan esitystä pdf-muodossa.
Pyhiinvaelluksen kultakausi sijoittuu keskiajalle, ja nyt se on taas uudessa nousussa. Pyhiinvaellusreittejä on saatu sähköisille kartoille, mikä on osaltaan innostanut ihmisiä vaelluksille. Lisäksi ne tarjoavat juuri sitä rauhaa, hiljaisuutta, arjesta irtautumista ja itsensä haastamista, mitä nykyajan ihmiset kaipaavat.
Suomen vanhin pyhiinvaellusreitti Pyhän Henrikin tie kulkee 140 kilometrin matkan Kokemäeltä Turun Tuomiokirkkoon.
– Piispa Henrik vietti perimätiedon mukaan viimeisen yönsä Kokemäellä tammikuussa vuonna 1156. Sieltä reitti jatkuu Köyliönjärven kirkkokarille, jonka läheisyydessä Henrik sai surmansa, kertoo Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa.
Piispa Henrikin ruumis kuljetettiin Köyliönjärveltä Nousiaisiin Säkylän, Pöytyän Yläneen ja Mynämäen kautta. Pyhiinvaellusreitti kulkee niitä samoja teitä, joita pitkin perimätiedon mukaan härät vetivät ruumiinkin. Nousiaisiin rakennettiin Pyhän Henrikin kirkko, jossa on nähtävillä myös Pyhän Henrikin sarkofagi.
Kesäkuun 18. päivänä vuonna 1300 osa pyhäinjäännöksistä siirrettiin juuri edellisenä päivänä käyttöön vihittyyn Turun Tuomiokirkkoon.
– Sen vuoksi reitin viimeinen osa eli Nunnapolku kulkee Nousiaisista Maskun Nunnalähteen kautta Ruskon kirkolle ja sieltä edelleen Turkuun Maarian kirkon, Koroistenniemen ja Katariinan kirkon kautta aina kansallispyhättöömme Turun Tuomiokirkkoon, Elomaa kertoo.
Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Elomaa Turun Koroistenniemellä, joka on osa Pyhän Henrikin tietä.Piispanistuin on siirretty nykyiselle paikalleen Koroisilta vuonna 1300. Sen jälkeen alue jäi unholaan, kunnes 1800–1900-lukujen vaihteessa niemeä alettiin tutkia uudelleen.
Pyhän Henrikin tie eläväksi!
Pyhän Henrikin tie merkittiin maastoon uudelleen 1970-luvulla paikallisten asiantuntijoiden, museoviranomaisten, historioitsijoiden ja arkeologien yhteistyöllä. Sen jälkeen siellä on järjestetty säännöllisesti ekumeenisia ja muita pyhiinvaelluksia sekä lasten ja nuorten polkupyörävaelluksia, mutta omatoimisia pyhiinvaelluksia on ollut käytännössä mahdotonta tehdä.
Elokuussa 2020 Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys aloitti Leader-hankkeen, jonka aikana on tarkoitus luoda puitteita ja mahdollisuuksia reitin hyödyntämiselle myös järjestettyjen vaellusten ulkopuolella.
– Hankkeessa reitti lisätään sähköisille kartoille ja merkitään maastoon kunnolla niin, että kuka tahansa voi lähteä eksymättä matkaan. Lisäksi hankkeessa tehdään reitille uudet opasmateriaalit ja uusi logo.
Hanke jatkuu vielä vuoden 2023 puolelle, mutta vuoden 2022 kesään mennessä on jo tarkoitus tehdä maaston kunnostustyöt ja saada reitti kartalle. Iso työ on tehty jo siinä, että reitistä on solmittu kirjalliset sopimukset lähes kaikkien maanomistajien kanssa. Tähän asti reittiä on saanut kulkea 70-luvulla tehtyjen suullisten sopimusten nojalla.
Tällä hetkellä omatoimisia vaelluksia hankaloittaa myös se, ettei reitin varrella ole juurikaan majoitus- tai ruokailumahdollisuuksia. Myös niitä yritetään hankkeen aikana saada tarjolle yhteistyössä paikallisten yritysten, yhdistysten, seurakuntien ja aktiivisten asukkaiden kanssa.
Ekologisuuskin huomioidaan hankkeen aikana. Kun paikallinen pyhiinvaellusreitti tulee kuntoon, ihmisten ei tarvitse lentää vaeltamaan Santiago de Compostelaan tai muihin kauempana sijaitseviin kohteisiin. Myös reittiä merkitsevät muovinauhat vaihdetaan hankkeen aikana johonkin ekologisempaan ja kestävämpään materiaaliin.
Hanke toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella, jonka ovat myöntäneet reitin varrella toimivat Leader-ryhmät: Varsin Hyvä, Ravakka, Jokivarsikumppanit, Pyhäjärviseutu ja Karhuseutu.
Pyhiinvaelluksen suosio kasvussa
Jouni Elomaa on tehnyt ensimmäisen pyhiinvaelluksensa 80-luvulla – nimenomaan Pyhän Henrikin tiellä. Useina vuosina hän toiminut oppaana kesäkuun yhteisillä vaelluksilla. Vuosikymmenten aikana pyhiinvaellus on muuttunut pienen porukan vuosittaisesta rituaalista yleiseksi hiljentymisen ja arjesta irtautumisen keinoksi.
– Kyse on sellaisesta meidän aikamme herätysliikkeestä – paino sillä jälkimmäisellä sanalla, koska tämä on ihan konkreettista liikettä, Elomaa toteaa.
– Pyhiinvaelluksiin liittyy kiirettömyyttä, vapautta ja sellaista slow-liikettä, joka tänä päivänä on niin suosittua. Nyt halutaan irtautua sellaisesta jokapäiväisestä hektisyydestä ja kaiken mukanaan kantamisesta, hän jatkaa.
Lisäksi Elomaa muistuttaa, että pyhiinvaellukset ovat universaali ilmiö.
– Niitä on ollut jo ennen kristillisiä kirkkoja, ja niitä on edelleen kaikissa suurissa maailman uskonnoissa. Ja pyhiinvaelluksia voi tehdä myös aika sekulaareihin kohteisiin. Ihmiset käyvät esimerkiksi Elviksen Gracelandissa, Jim Morrisonin haudalla tai Leninin mausoleumissa.
Matkailullisesti pyhiinvaelluksissa yhdistyy elämysmatkailu, luontomatkailu, kulttuurimatkailu ja monia muita aspekteja – joten ei ihme, että ne kasvattavat suosiotaan.
Pyhiinvaeltajien koti avattiin Turun Tuomiokirkkoon
Pyhiinvaelluskeskus Turun Tuomiokirkossa on uusi kohtaamispaikka pyhiinvaeltajille ja vaeltamisesta kiinnostuneille.
Kesäkuussa 2021 Turun Tuomiokirkkoon avattiin Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus, joka tavoitti jo ensimmäisen vuoden aikana tuhansia kävijöitä. Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinahon mukaan Tuomiokirkko on keskukselle otollinen paikka, sillä se on useiden suomalaisten pyhiinvaellusreittien solmukohta.
– Tänne päättyy Pyhän Henrikin tie, joka on Suomen vanhin pitkä historiallinen pyhiinvaellustie. Toinen keskiaikainen reitti Jaakontie kulkee Hämeen Härkätietä pitkin Tuomiokirkon kautta Rymättylään ja liittyy sieltä eurooppalaisiin Jaakon reitistöihin ja Santiago de Compostelaan. Lisäksi tämä on Pyhän Olavin reittien solmukohta. Mannerreitti kulkee Savonlinnasta halki Suomen Turun Tuomiokirkkoon. Merireitti taas kulkee Tuomiokirkosta Trondheimiin. Myös Agricola-kävely ja Aurajoen pyhiinvaellukset liittyvät Tuomiokirkkoon. Ja Turun Tuomiokirkko on jo itsessäänkin historiallisesti merkittävä pyhiinvaelluskohde, hän listaa.
Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinaho kannustaa ihmisiä kokeilemaan pyhiinvaellusta vaikka ensin yhteen kirkkoon, sitten kirkosta kirkkoon ja sen jälkeen pidemmille reiteille.
Pyhiinvaelluskeskus tarjoaa tietoa pyhiinvaelluksesta sekä suomalaisista ja eurooppalaisista pyhiinvaellusreiteistä. Sinne voi mennä aloittamaan matkansa tai suunnittelemaan tulevia vaelluksia, kohtaamaan ihmisiä tai hiljentymään yksin. Sieltä löytyy myös pyhiinvaelluspasseja, joita osalla reiteistä käytetään.
Keskus toimii Pormestarin kappelissa, jonka moni kirkon kävijöistä muistaa lattiasta löytyvistä kissan tassun jäljistä.
– Yksi lapsikävijä löysi 18 tassunjälkeä. Lapset saavat täällä myös leikkiä ja värittää tai istua vaikka säkkituoleihin lukemaan kirjoja, kertoo Papinaho.
Keskiaikaiset kissan tassun jäljet lattiassa kiinnostavat erityisesti pyhiinvaelluskeskuksen lapsivieraita.
Monet lapset ovat innostuneet myös pyhiinvaelluskeskuksen tarjoamista 360-virtuaalikierroksista muun muassa Turun Koroistenniemelle, Kaarinan Ravattulan Ristimäelle ja Liedon Vanhalinnaan.
Pyhiinvaelluskeskus on auki aina kirkon aukioloaikoina eli joka päivä klo 9–18. Talvikaudella henkilökunta on paikalla aina keskiviikkoisin. Keskuksen taustalla on Turun kaupungin, luterilaisen kirkon ja lukuisten muiden toimijoiden yhteistyö.
– Toivon, että uusi pyhiinvaelluskeskus kannustaa osaltaan erilaisia vaeltajia matkalle, Papinaho päättää.
Jouni Elomaa ja Annastiina Papinaho esittelevät pyhiinvaellusta myös 1.2.2022 järjestettävässä webinaarissa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 27.1.2022:
Varsinais-Suomen metsät ovat täynnä sellaisia polkuja, näköalapaikkoja, laavuja ja muita luontokohteita, joista tietävät lähinnä oman kunnan asukkaat – jos hekään. Nyt Varsinais-Suomessa on kehitetty karttapalvelu, josta voi käydä etsimässä uusia kohteita tuleville retkilleen ja tarkistaa vaikka maastossa, mistä löytyy lähin tulisija evästaukoa varten.
Digi-SAAPAS-hankkeessa vuonna 2021 luotu Virma Kartta on tavoittanut jo lähes 10 000 käyttäjää. Kartalle on merkitty yli 1 000 varsinaissuomalaista luontopolkua, retkeilyreittiä ja virkistyskohdetta. Jos siis suunnitelmissa on luontoretki Varsinais-Suomen alueella, kannattaa suunnittelu aloittaa avaamalla Virma Kartta osoitteessa kartta.virma.fi.
Varsinais-Suomen Liiton verkostokoordinaattori Maiju Kähärä ja Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja yritysasiantuntija Mari Mäenpää ovat hankkeessa mukana kehittämässä karttaa ja toivovat kohteita vielä lisää.
– Suurin osa kohteista on jo kartalla, mutta ei kaikki! Esimerkiksi pienten kyläyhdistysten ylläpitämistä kohteista puuttuu varmasti moni. Jos siis ylläpidät jotain luonto- tai virkistyskohdetta, käy katsomassa, onko se jo kartalla, ja ota yhteyttä, jos ei ole, kannustaa Mäenpää.
Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen: virma@lounaistieto.fi. Reittien ylläpitäjät voivat käydä lisäämässä kohteitaan kartalle myös itsenäisesti. Uudet kohteet tulevat näkyviin, kun työntekijät ovat tarkistaneet ja hyväksyneet ne.
Kohteen voi lisätä se taho, joka sitä ylläpitää. Näin myös hallintaoikeus kohteen tietojen päivittämistä varten säilyy ylläpitäjällä itsellään.
– Retkeilijätkin voivat toki osallistua talkoisiin ilmoittamalla meille puuttuvista kohteista. Jos ylläpitäjä on tiedossa, kannattaa ilmoittaa sekin. Muussa tapauksessa me voimme lähteä selvittämään tilannetta, Kähärä neuvoo.
Myös lisätietoja reiteistä voi lähettää.
– Suurin osa reiteistä on kyllä kartalla, mutta rikasteita kaivataan. Voimme lisätä reitille pistetietona esimerkiksi tulipaikan, opastaulun puuceen tai parkkipaikan, Mäenpää sanoo.
Kartalle hyväksytään vain viralliset polut. Jokamiehenoikeudella saa kulkea metsissä ja jotkut näistä jokamiehenpoluista näkyvät maastossa selkeästi, mutta karttaan niitä ei merkitä ilman maanomistajien lupaa.
Myös luontoretkeilyä tukevia palveluita pystyy lisäämään kartalle. Jos jonkun luontoreitin läheisyydessä on vaikka majoitusta, pyörävuokraustakahvila tai ravintola, yrittäjä voi käydä lisäämässä kohteensa karttaan.
Mobiiliversio auttaa metsän syvyyksissä
Virma Kartta opastaa retkeilijöitä myös maastossa. Kartan mobiiliversio näyttää koko ajan, missä mennään, joten eksymään ei pitäisi päästä. Puhelimella voi myös kesken metsäretken tarkistaa vaikka sen, mistä löytyy lähin tulipaikka tai uintimahdollisuus.
Erillistä sovellusta ei tarvitse ladata, vaan selainversio on optimoitu mobiilikäyttöön. Mobiiliversio on luotu Turun yliopiston tietotekniikan laitoksella ja se on todettu testiryhmissä hyvin kuluttajaystävälliseksi. Karttaa kuitenkin päivitetään edelleen, joten palautetta voi antaa.
Avoin lähdekoodi mahdollistaa laajentumisen
Virma Kartalla on avoin lähdekoodi ja myös kaikki data on avointa, mikä mahdollistaisi saman pohjan hyödyntämisen myös muissa maakunnissa. Digi-SAAPAS-hanke toimii vain Varsinais-Suomen alueella, mutta muista maakunnista on jo tullut kyselyitä aiheeseen liittyen. Tällä hetkellä tieto eri retkeilyreiteistä on valtakunnallisesti hyvin hajallaan. Retkeilijöitä helpottaisi, jos samaa sivua voisi käyttää missä päin Suomea tahansa.
Avointa dataa pystyy ottamaan käyttöön myös muille sivustoille, esimerkiksi kuntien verkkosivuille. Virma Kartasta voi tehdä haluamallaan rajauksella omalle verkkosivulleen upotteen, joka päivittyy automaattisesti, kun Virma Karttaa päivitetään.
Hankkeessa hyödynnetään aiemmassa Virkistä Dataa! -hankkeessa toteutettua ylläpitotyökalua Virmaa. Virmaan lisätyt tiedot siirtyvät paikkatietorajapintaan, josta ne välittyvät yhdellä kertaa moneen paikkaan: retkeilijöille tarkoitettuun Virma Karttaan, Lounaistiedon karttapalveluun, kuntien ja muiden toimijoiden verkkosivuille tehtyihin karttaupotteisiin ja muihin rajapintaa käyttäviin sovelluksiin.
Kolmen vuoden hanke
Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa (Digi-SAAPAS) -hanke alkoi vuoden 2020 alussa ja päättyy vuoden 2022 loppuun. Mukana hankkeessa ovat Varsinais-Suomen Liitto, Lounaistieto, Valonia, ProAgria Länsi-Suomi, Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset sekä Turun yliopiston tietotekniikan laitos. Hankeajan jälkeen karttasivusto jää Varsinais-Suomen Liiton ylläpidettäväksi. Hanke toteutetaan Ely-keskuksen myöntämällä maaseuturahaston tuella. Hankkeen kokonaisbudjetti on 231 000 euroa.
– Kuluttajat ovat jo nyt löytäneet tämän hyvin, mutta lisää käyttäjiä tietysti tavoitellaan. Kartan tavoite on helpottaa luontoliikkumista ja saada olemassa olevat kohteet aktiivisempaan käyttöön, Mäenpää tiivistää.
Monet kartalla olevista kohteista on rakennettu esimerkiksi yleishyödyllisissä Leader-hankkeissa, joista toivotaan olevan iloa aina mahdollisimman monelle. Siksi kaikki näkyvyys on eduksi.
Kun koronakriisi alkoi ja luontoretkeilyn suosio moninkertaistui, yleisimmät reitit olivat täynnä ihmisiä. Kun tieto eri kohteista lisääntyy, retkeilijätkin hajaantuvat useampiin kohteisiin, mikä on hyvä niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Retkeillessä tulee aina kunnioittaa luontoa. Virma Kartasta löytyy vastuullisen retkeilyn ohjeet, jotka kannattaa lukea ennen retkelle lähtöä. Metsäpalovaroituksen tilanteen pääsee tarkistamaan Ilmatieteenlaitoksen sivuilla.
Tutustu lisää työpajassa 15.3.
Virma Kartan käyttöä pääsee harjoittelemaan kädestä pitäen tiistaina 15. maaliskuuta klo 12–16 Outdoor Leader -hankkeen järjestämässä työpajassa Liedon kunnantalolla. Ilmoittautuminen aukeaa helmikuussa. Jos siis oma kohde vielä puuttuu kartalta, niin kannattaa laittaa päivämäärä talteen ja seurata tiedotusta Haloo maaseudun sivuilla.
Työpaja on jatkoa Outdoor Leader -hankkeen Retki kylään tekee hyvää -webinaarille, joka järjestetään 1. helmikuuta.
Leader Ykkösakselin Yhdistyslaturi-hanke kouluttaa yhdistyksiä verkossa vapaaehtoistyön saloihin. Tämän kevään aikana syvennytään joka kuukausi yhteen vapaaehtoistyön haasteeseen, kuullaan asiantuntijoita ja jaetaan omia kokemuksia aiheesta. Ensimmäinen koulutus järjestetään 26. tammikuuta klo 17.30–19.30. Ilmoittautuminen on nyt auki!
Yhdistyslaturi järjestää tammikuusta toukokuuhun joka kuukausi yhden koulutuksen, jonka aiheena on vapaaehtoistoiminta. Tammikuun koulutus käsittelee vapaaehtoisten rekrytointia, motivointia ja sitouttamista. Kouluttajana toimii projektikoordinaattori Satu Puolitaival Kansalaisareena ry:stä. Koulutus on maksuton ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita linjoille.
Klikkaa tästä ja ilmoittaudu! Koulutus järjestetään Teams-sovelluksella. Linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla päivää ennen koulutusta.
Koulutuksessa kuullaan viime vuoden Vuoden vapaaehtoisen Paula-Sirkka Vähämäen ajatuksia, joiden pohjalta syvennytään hyvän rekrytointi-ilmoituksen luomiseen, vapaaehtoisten erilaisten motivaatiotekijöiden hyödyntämiseen sekä sitouttamiseen. Lopuksi pidetään lyhyt Vapaaehtoistyö.fi -palvelun esittely.
Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu on Suomen kattavin kaikille avoin vapaaehtoistehtävien välittämiseen erikoistunut palvelu. Palvelussa on avoinna yli 1 200 vapaaehtoistehtävää. Vuoden 2021 aikana tehtäviin on ilmoittauduttu palvelun kautta lähes 3 000 kertaa. Palvelua markkinoidaan mm. valtakunnallisen radiokampanjan, someviestinnän ja yhteistyökampanjoiden avulla vuosittain.
Yhdistyslaturin tekemän kyselyn mukaan vapaaehtoistoiminta aiheuttaa eniten haasteita yhdistysten toiminnassa, ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen katsottiin olevan erittäin tärkeää. Tähän tarpeeseen Ykkösakseli nyt vastaa. Kaikki koulutukset järjestetään verkossa paitsi kevään viimeinen. Toukokuussa vietetään vapaaehtoisten virkistysiltaa, joka siirrettiin joulukuulta. Silloin aiheena on vapaaehtoisten motivoiminen ja palkitseminen.
Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa maaseudun kehittämiseen Turun seudulla. Hanke- ja yritystukia sekä NuorisoLeader-rahoitusta ja uutta EkoSparraamoa esitellään ensi vuonna Kello kuuden Varsin Hyvissä tietoiskuissa.
Leader Varsin Hyvä lanseeraa tammikuussa 2022 Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut. Noin puolen tunnin mittaiset tietoiskut pidetään etäyhteydellä nimensä mukaisesti aina klo 18. Tietoiskujen tavoitteena on esitellä Leader-rahoituksen mahdollisuuksia ja innostaa maaseudun asukkaita, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja yrityksiä hakemaan tukea omien unelmiensa toteuttamiseen.
Kello kuuden Varsin Hyvät tietoiskut:
Ke 12.1. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät hanketuet
Ke 2.2. klo 18 EkoTeko-hankkeen EkoSparraamo
Ti 15.2. klo 18 Leader Varsin Hyvän myöntämät yritystuet
Ke 16.3. klo 18 NuorisoLeader
Vuonna 2022 Leader Varsin Hyvällä on jaettavanaan 338 000 euroa Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueille.
Hanketuet yhdistysten ja yhteisöjen apuna
Eeva Mettala-Willberg.
Yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita voivat toteuttaa muun muassa yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja seurakunnat. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Hanketta ei saa aloittaa ennen rahoituspäätöstä, joten idean syntyessä kannattaa olla heti yhteydessä Leader-ryhmään. Rahoituspäätöksiä tehdään vuoden 2022 loppuun ja hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä.
Kehittämistukea voi käyttää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien parantamiseen, uusien tapahtumien järjestämiseen tai maaseutumatkailun kehittämiseen. Julkinen tuki voi olla enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Omavastuuosuuden pystyy kattamaan yksityisellä rahalla tai talkootyöllä.
Investointituella taas voi esimerkiksi rakentaa uuden leikkikentän tai kunnostaa yhteiskäytössä olevia rakennuksia ja uimarantoja. Investointihankkeessa julkisen tuen määrä voi olla enintään 75 %, jos kustannusarvio on alle 20 000 euroa. Tätä suuremmissa hankkeissa tuki on enintään 50 %.
Kehittämis- ja investointihankkeiden lisäksi hanketukia voi saada koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, yhteistyöhankkeisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Etusijalla ovat ne, jotka hakevat tukea Varsin Hyvältä ensimmäistä kertaa.
Hanketukien hakemisessa auttaa Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg.
– Minuun saa aina olla yhteydessä. Ihmiset joskus jännittävät Leader-byrokratiaa, mutta ei kannata. Täällä kyllä autetaan hakemuksen tekemisessä!
Yritystukia tarjolla elinvoiman edistämiseen
Pia Poikonen.
Leader Varsin Hyvän yritystukien kanssa auttaa toiminnanjohtaja Pia Poikonen.
– Leader Varsin Hyvä myöntää yritystukia pääsääntöisesti sellaisille hankkeille, joissa kokonaiskustannusarvio jää alle 100 000 euroa. Sitä suurempiin hankkeisiin voi hakea maaseuturahaston tukea Ely-keskuksesta.
Yrityksille on tarjolla monenlaista tukea: perustamistukea, investointitukea ja kokeilutukea uusille ideoille. Leader-tuella voi toteuttaa myös investoinnin toteutettavuustutkimuksen. Lisäksi tarjolla on tukea yritysten yhteistyöhankkeille. Yhteistyö kannattaa, sillä yritysryhmähankkeeseen myönnettävä tuki voi olla jopa 75 % kun taas esimerkiksi yhden yrityksen investointiin myönnettävä tuki on pääsääntöisesti 20 %.
NuorisoLeader – tukea nuorten omille ideoille
Joona Silvola.
NuorisoLeader-rahoitusta on vuodelle 2022 tarjolla yhteensä 12 000 euroa. 100–500 euron tukia voivat hakea maaseudun nuoret yhdessä tai vaikka kunnan nuorisotoimi – kunhan idea on nuorten oma. Tukea voi saada muun muassa pieniin investointeihin, tapahtumien järjestämiseen tai vaikka nuorille suunnattuun koulutukseen.
Lisäksi NuorisoLeaderin kautta voidaan tukea nuorisoyrittäjyyttä, jolloin tukea voi hakea yksinkin.
NuorisoLeader-tuista saa lisää tietoa Varsin Hyvän nuorisokoordinaattori JoonaSilvolalta.
– Tukipäätöksissä painotetaan kestävää kehitystä ja yrittäjyyden edistämistä. Nuorisopuolella hakulomake on huomattavasti yksinkertaisempi kuin varsinaisissa Leader-hankkeissa, hän kertoo.
EkoSparraamo aloittaa tammikuussa
Ina Fagerlund.
Varsin Hyvän EkoTeko-hanke käynnistää tammikuussa EkoSparraamon, josta maaseudun yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea maksutonta apua toimintansa kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi. Neuvojina toimivat EkoTeko-hankkeessa työskentelevä ympäristösuunnittelija Ina Fagerlund jatoiminnanjohtaja Pia Poikonenosana IlmastoInno-tuotekehitysprojektia.
– EkoSparraamossa voidaan yhdessä miettiä myös sitä, miten yhdistyksen tai yrityksen hakemasta Leader-hankkeesta voisi jalostaa ilmastoystävällisen tai hiilineutraalin, Fagerlund kertoo.
Leader-hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan tukia myönnettäessä jo nyt, mutta vuonna 2023 alkavalla uudella ohjelmakaudella ympäristövaikutusten huomiointi tulee korostumaan entisestään. Maaseutua halutaan kehittää julkisella tuella mahdollisimman kestävästi.
Vuonna 2021 innostuttiin pienistä teoista
Vuonna 2021 Leader Varsin Hyvä myönsi tukea maaseudun kehittämiseen alueellaan 362 000 euroa. Vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa tukea myönnettiin muun muassa Eloisa Pohjois-Turku -hankkeelle ja Rusko-seuran Kotiseutuarkistot digiaikaan -hankkeelle.
Erityisesti vuosi 2021 oli Leader-kentällä teemahankkeiden vuosi. Varsin Hyvän HobbyLeader-teemahankkeen kautta myönnettiin tukea harrastamista tukeviin toimenpiteisiin 24 eri yhdistykselle yhteensä 84 000 euroa. Tuen avulla hankittiin muun muassa jalkapallovarusteita, kanootteja, lumikenkiä, äänitekniikkaa, soittimia, opastauluja, laavu, biokäymälä ja kartingautoja. Lisäksi tuen avulla laajennettiin Piikkiössä Kehityksen kerhotalon parkkipaikkaa ja rakennettiin maastopyöräreitistö Nousiaisten Valpperiin.
Teemahankkeen tarkoitus oli rahoittaa sellaisia investointeja, jotka ovat liian pieniä itsenäisiksi Leader-hankkeiksi. Tavallisessa Leader-hankkeessa julkisen tuen osuus tulee olla vähintään 5 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus on aina vähintään 7 000 euron luokkaa. Teemahankkeesta vastannut Eeva Mettala-Willberg toivoo, että mukana olleet yhdistykset innostuisivat HobbyLeaderista saamansa kokemuksen turvin kehittämään tulevaisuudessa myös omia hankkeita.
OTA YHTEYTTÄ:
Leader Varsin Hyvän työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@varsinhyva.fi
Lisätietoa löydät Varsin Hyvän omilta verkkosivuilta: www.varsinhyva.fi
