Leader Varsin Hyvä kutsuu kuuntelemaan mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja retkeilyyn liittyvistä ajankohtaisista aiheista!
Leader Varsin Hyvä järjestää tiistaina 15. maaliskuuta klo 17.30–19 Retkelle lähiluontoon -webinaarin. Aiheeseen syvennytään terveydellisistä ja kestävän retkeilyn näkökulmista. Mukana illassa ovat Varsinais-Suomen sydänpiiristä hanketyöntekijä Merike Kujanen sekä retkeilyn monitoimimies ja Retkipaikan kirjoittaja Caj Koskinen. Tilaisuus on osa Leader Varsin Hyvän Maaseutumania-kiertuetta. Webinaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Teams-linkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuuden alkua.
Ahdistaako ilmastonmuutos tai luontokato? Oletko huomannut arjessa epäkohdan, johon haluaisit puuttua? Paras tapa päästä ahdistuksesta on muuttaa se toiminnaksi ja toivoksi. Tekoja nyt -työpajassa pohditaan sitä, miten jokainen voi löytää oman tapansa vaikuttaa arjessa. Torstaina 17.3 Rauman Lyseon lukiolla järjestettävän työpajan vetää kirjailija ja media-alan ammattilainen Silja Annila. Myös etäosallistuminen on mahdollista!
Vaikuttavat teot eivät aina vaadi esillä oloa, vaikuttamisen keinoja on laidasta laitaan kaikenlaisille ihmisille. Erityisesti nuorille suunnatussa työpajassa ideoidaan vaikuttavia tekoja ja annetaan rohkeutta sekä vinkkejä niiden toteuttamiseen.
–Työpajassa tekoja voi ideoida yksin, parin kanssa tai pienellä porukalla. Työpajaan saa tulla jo valmiinkin idean kanssa, mutta se ei missään nimessä ole välttämätöntä, kannustaa tilaisuutta järjestävä Tiina Saaresranta Leader Ravakasta.
Ilmasto- ja luontotekoihin keskittyvän työpajan vetää kirjailija ja media-alan ammattilainen, raumalaislähtöinen Silja Annila (kuvassa). Silja on yksi Tekoja Nyt! Maailmanpelastajan käsikirja tekijöistä. Tilaisuuden jälkeen osallistujien kesken arvotaan yksi TekojaNYT! Maailmanpelastajan käsikirja ja lisäksi Ravakan nuorisotyöryhmä esittäytyy.
Tilaisuuden järjestävät Leader Ravakan EkoTeko- ja Opportunities for Young People -hankkeet.
TEKOJA NYT! TYÖPAJA NUORILLE ARJEN ILMASTO- JA LUONTOTEOISTA
Ohjelma: 15.00 Aloitus & välipala
15.15 Johdanto: näin vaikutat luontoon ja ilmastoon
15.50 Työpajaosuus yksin tai ryhmissä
16.40 Viimeiset vinkit vaikuttamiseen
Lisätiedot:
Hankekoordinaattori Tiina Saaresranta, p. 044 7929005
Egentliga Finlands landsbygdsnätverk presenterade möjligheterna till landsbygdsutveckling under ett webbinarium onsdagen den 2 mars. Webbinariets inspelning och presentationer är nu tillgängliga för visning!
Avsikten med kvällen var att ge beslutsfattare och andra påverkare en insikt i de olika stöd och finansieringsmöjligheter som är avsedda för att utveckla landsbygden, så att man i landskapet så effektivt och fullständigt som möjligt kan utnyttja de stöd som står till buds.
Webbinariets program och presentationer:
00:00:00 Webbinariet öppnas, Leaderverksamheten presenteras: Minna Boström, Leader I samma båt – Samassa veneessä
Klicka på bilden och öppna presentationen i pdf-format!
00:27:26 Stöden NTM-centralen beviljar: Antti Jaatinen, chef för landsbygdsenheten
Klicka på bilden och öppna presentationen i pdf-format!
00:50:30 Ett exempel på ett Leaderprojekt: Max Andersson, Västanfjärds byaråd
01:03:50 Ett exempel på företagsstöd: Jonas Sahlberg, Kimito Brewing AB
01:22:22 Om att utveckla byar: Henrik Hausen, ordförande för Egentliga Finlands byar
Klicka på bilden och öppna presentationen i pdf-format!
Leader-rahoituksella kehitetään maaseudun elinvoimaa paikallisista lähtökohdista käsin. Kulttuurihankkeiden tukeminen palvelee tarkoitusta erinomaisesti, sillä kulttuuri luo maaseudulle hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja vetovoimaa.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat tukeneet ohjelmakauden 2014–2022 aikana kulttuuria 3,5 miljoonalla eurolla. Tuen avulla paikallisella maaseudulla on toteutettu yhteensä 132 kulttuuria edistävää hanketta, joiden kokonaiskustannukset nousevat 5,3 miljoonaan euroon.
– Paikallisen kulttuurin tukeminen ja ylläpitäminen kuuluu ihan Leader-periaatteisiin. Tukemalla paikallista kulttuuria tuetaan samalla kunkin alueen omaa identiteettiä, kommentoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio.
Kulttuuritoiminta on kärsinyt koronakriisin aikana paljon. Kun yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa aueta, on tärkeää saada elvytettyä nopeasti myös maaseudun kulttuurikenttää. Sainio näkee, että juuri paikallisella kulttuurilla on vahva vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Siksi maaseudun pienten kulttuurihankkeiden tukeminen on nyt erityisen tärkeää.
– Lisäksi kulttuurin tukeminen on tärkeää siksi, että sillä on niin valtava merkitys yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, Sainio jatkaa.
Oma kulttuuri sitoo ihmisiä kotiseutuunsa ja motivoi sitä kautta toimimaan yhteiseksi hyväksi. Yhteisöllisyyden voima näkyy myös Leader-työssä. Tämän ohjelmakauden aikana Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa on tehty jo pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmillä on ollut vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, josta kulttuurihankkeisiin on käytetty 3,5 miljoonaa euroa, eli 14 %.
Tapahtumia, näyttelyitä ja investointeja
Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa on tehty monenlaisia kulttuuritekoja: 131 tuetusta kulttuurihankkeesta 30 on keskittynyt kulttuuritilojen rakentamiseen tai korjaamiseen. 27 hankkeessa on luotu uusi tapahtuma, mutta vielä useampaan hankkeeseen on sisältynyt tapahtumia osana laajempaa kokonaisuutta. 22 hankkeessa on tehty näyttelyitä tai kulttuuriopasteita. 17 hankkeessa on tehty kulttuuria tukevia investointeja. Maaseudulle on hankittu esimerkiksi soittimia ja äänentoistolaitteita.
Leader-hankkeissa on myös tallennettu paikallista historiaa esimerkiksi kirjoittamalla historiikkeja ja luomalla digitaalisia kotiseutuarkistoja. Lisäksi hanketoteuttajat ovat tutkineet paikallisia kulttuuriperinteitä ja kehittäneet niiden pohjalta uutta toimintaa tähän päivään.
Oman kotiseudun parhaaksi
Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmillä on vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa. Kulttuurihankkeiden saama osuus 3,5 miljoonaa euroa on koko rahoituksen määrästä noin 14 %.
Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten miten omaa kotiseutua kannattaa kehittää. Siksi Leader-rahoituksesta päättää paikallisista ihmisistä koottu hallitus. Leader-rahoituksesta 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % alueen kunnilta. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi maaseudun yhdistykset, kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt sekä mikroyritykset, oppilaitokset ja säätiöt. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Tukea ei voi saada jatkuvan toiminnan ylläpitämiseen, vaan Leader-hankkeissa luodaan aina jotain uutta.
Varsinais-Suomen maaseutuverkosto perehdytti maakunnan poliittisia päättäjiä ja muita vaikuttajia maaseudun kehittämismahdollisuuksiin keskiviikkona 9. helmikuuta klo 18–20 pidetyssä webinaarissa. Tallenne on nyt kaikkien vapaasti katsottavissa, eli tervetuloa tutustumaanmaaseudun monipuolisiin kehittämismahdollisuuksiin!
Illan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä erilaisista maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tukimuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta tarjolla olevat tuet pystytään hyödyntämään maakunnassa täysimääräisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Webinaarin järjesti Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen Haloo maaseutu -viestintähanke. Vastaava ruotsinkielinen webinaari pidetään keskiviikkona 2. maaliskuuta.
8. helmikuuta vietetään kansallista kalakeittopäivää. Sen kunniaksi ruoka-asiantuntijat kokkasivat hauki-sellerikeittoa Salossa Vuohensaaren nuotiopaikalla – ja someyleisön edessä. Katso tallenne ja nappaa resepti talteen artikkelin lopusta!
Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat Henna Kyyrä ja Janita Kylänpää tekivät kansallisen kalakeittopäivän kunniaksi Facebook-liven, jonka he aloittivat Salon K-Citymarketin kalatiskiltä. Tiskiltä löytyi muun muassa siikaa, turskaa, ahventa, särkeä ja merikrottia, mutta tällä kertaa pannulle valittiin Saaristomerellä uiskennellut hauki.
– Hauki sisältää hyvin proteiinia ja villikalan hiilijalanjälki on negatiivinen, eli sen syöminen on samalla ekoteko, Henna Kyyrä perustelee valintaa.
Videolla nähdään, miten kokonainen hauki muuttuu fileiksi kalamestarin taidokkaissa käsissä.
Ostosreissun jälkeen Facebook-live jatkui Vuohensaaressa, jossa haukifileet paistettiin valurautapannulla nuotion lämmössä.
– Tässä on tärkeää, että pannu on kunnolla kuuma, mutta ei liian kuuma, koska silloin rasva voi palaa kiinni kalan pintaan. Voita saa olla runsaasti ihan jo sen vuoksi, että hauki on vähärasvainen kala ja retkiruuassa saa olla reippaasti energiaa – mutta myös siksi, ettei kala tarraa pannuun kiinni, kertoo Kyyrä asetellessaan kalapalat pannulle, kun hiillos on täydellinen.
Nuotiolla kokatessa maltti onkin valttia, sillä hyvä hiillos takaa parhaan makunautinnon.
– Lämpöä ei voi säätää kakkoselle tai kutoselle, kun kokataan elävällä tulella. Mutta kala kypsyy kyllä muutamissa minuuteissa ja hiilloksen äärellä on ihana tunnelma, Kyyrä toteaa.
Kalafileiden kaveriksi pannulle laitettiin tällä hetkellä sesongissa olevaa sitruunaa viipaleina. Lopuksi fileet maustettiin suolalla ja aseteltiin valmiiksi tehdyn sellerisosekeiton päälle lipstikan kera.
Sosekeiton Kylänpää oli tehnyt kotona valmiiksi ja tuonut nuotiopaikalle termospullossa.
– Tässä on selleriä, perunaa, sipulia, valkosipulia, voita ja kermaa. Eli tosi helppo tehdä!
Kun keitto saatiin valmiiksi, Kyyrä paistoi samalla pannulla vielä juurileivän viipaleet, jotka imivät itseensä loput rasvat ja herkulliset maut pannulta.
Ja annos on valmis! Lipstikka on kotimainen yrtti, joka sopii hyvin kala-annoksen kruunuksi.
Ravintoa rantakalasta
Facebook-livet tehtiin osana Ravintoa rantakalasta -hanketta, joka on parhaillaan käynnissä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeen tarkoitus on parantaa lasten ja nuorten kalan käsittelytaitoja sekä kannustaa perheitä vapaa-ajankalastuksen pariin. Hankkeessa on järjestetty esimerkiksi lasten kalastuskilpailu ja pidetty kalankäsittelykursseja.
– Kalakursseilla on aina asiantuntija paikalla opastamassa, mutta lisäksi jokaisella lapsella tai nuorella on mukana myös oma aikuinen. Tarkoitus on periyttää kalankäsittelytaitoja eteenpäin. Kursseilla kokataan sitä kalaa, mitä sattuu lähivesistä silloin nousemaan – eli aika usein haukea ja ahventa, kertoo Kylänpää.
Kun silakka-aika alkaa, hanke järjestää litkausretken Paraisille ja huhtikuussa hanke on mukana Merikarvialla järjestettävillä Terve ruoka -messuilla.
– Siellä teemme sellaisen kokkisodan, johon kanssamme tulevat kokkaamaan Juha Mieto ja Jesse Pynnönen, Kylänpää sanoo.
Tämänkin hankkeen pitkän tähtäimen tavoite on saada suomalaiset syömään enemmän kalaa. Ja paras keino tavoitteen saavuttamiseksi on saada ihmiset innostumaan kalasta jo lapsina. Esimerkiksi kalastuskilpailussa lasten riemu oli ylimmillään ja erityisen mielissään Kylänpää oli nähdessään, miten isät puuhasivat lastensa kanssa.
– Kalassa on niin monta hyvää asiaa: Se lähtee sieltä ulkona olemisesta, yhdessä tekemisestä ja sosiaalisesta luontokokemuksesta. Sitten päästään ravitsemusnäkökulmaan ja lopulta vielä ilmastonäkökulmaan. En tiedä, tuleeko kalasta koskaan sitä koko kansan ykkösherkkua, mutta jokainen uusi kalansyöjä on meille voitto!
Henna Kyyrä (vas.) ja Janita Kylänpää ovat Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijoita.
Terveyttä ja politiikkaa
Henna Kyyrä toivoisi, että kalan syömistä edistettäisi myös politiikalla, sillä kalan syömisellä on positiivinen vaikutus kansanterveyteen ja ympäristön tilaan. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten suurin kuolinsyy ja niitä pystyisi ehkäisemään syömällä kalaa, joka sisältää hyviä rasvoja. Kaikella kalalla on huomattavasti pienempi hiilijalanjälki kuin esimerkiksi punaisella lihalla, mutta villikalalla jälki on jopa negatiivinen.
Kalaa suositellaan syömään vähintään kolme kertaa viikossa, mutta monissakaan perheissä tavoite ei täyty.
– Se on ihan kustannuskysymys. Kaupassa on helpompi tarttua siihen jauhelihapakettiin, jos se on edullisempi. Korkea hinta ei ole kauppiaiden tai kalastajien vika, vaan se johtuu tuotantokustannuksista. Jos kalataloutta tuettaisi samalla tavalla kuin maataloutta, niin hintakin tulisi alaspäin, Kyyrä selventää.
Raha on syynä myös siihen, miksi kotimainen kalaa loistaa poissaolollaan julkisissa keittiöissä. Eikä koulujen kotitaloustunneilla opita käsittelemään kalaa, koska kustannussyistä kokonaisia kaloja ei saada hankittua.
Ravintoa rantakalasta -hankkeen toteuttaa Pro Agria Länsi-Suomen alla toimiva Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Kalakeittopäivä innostaa uusien reseptien pariin
Kansallista kalakeittopäivää on vietetty Suomessa vuodesta 2018. Alun perin idea syntyi Pro Kalan ideariihestä, jossa mietittiin, miten suomalaisia voisi innostaa syömään enemmän kalaruokia. Monille tulee kalakeitosta mieleen kermainen lohikeitto, mutta kuten Kylänpää ja Kyyrä juuri osoittivat, se voi olla paljon muutakin. Kalakeittoon käyvät kaikki mahdolliset kalat ja siitä saa aterian niin arkeen kuin juhlaankin. Tänä vuonna Pro Kalan sivuilla julkaistiin kalakeittopäivänä korealaisen kalakeiton resepti!
Teksti ja kuvat: Janica Vilen, Haloo maaseutu!
Facebook-liven pääsee katsomaan myös jälkikäteen täältä.
Hauki-sellerikeiton resepti
Valmista keitto kotona valmiiksi ja pakkaa termospulloon.
1 (n.600g) juuriselleriä
2 (n.200g) perunaa
1 (n.100 g) sipulia
2 valkosipulinkynttä
1 rkl voita
1 l vettä
1 1/2 tl suolaa
1–2 dl kuohukermaa
Kaada kuumaa vettä termariin, jotta se lämpenee kunnolla ja näin keittokin säilyy paremmin kuumana.
Kuori ja kuutioi selleri ja perunat. Siirrä kuutiot kylmään veteen odottamaan. Hienonna kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota ne rasvassa. Lisää valutetut selleri- ja perunakuutiot ja kuullota vielä hetki. Lisää vesi ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä hiljalleen kannen alla noin 20 minuuttia tai kunnes sellerit ovat pehmenneet. Soseuta keitto. Lisää kerma ja kuumenna uudelleen. Kuohkeuta sauvasekoittimella. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa.
Käsittele tarvittaessa kala valmiiksi annospaloiksi, jotta se on helppo paistaa laavulla tai nuotiolla.
Paista kala nuotiolla joko suoraan ritilän päällä, pannulla tai foliossa. Kokoa annos syvään lautaseen niin että kaadat ensin keittoa pohjalle ja kypsä kala päälle. Koristele ja mausta halutessasi sitruunalla ja tillillä tai lipstikalla.
Kyvykkäät kylät on kaikkien lietolaisten yhteinen kylähanke, jonka aloitustilaisuus pidetään torstaina 3. maaliskuuta klo 17 alkaen Liedon kunnantalon valtuustosalissa.
Liedon kunnan tulevaisuudenkuvassa 2025 tavoitellaan unelmien turvallista pikkukaupunkia, joka muodostuu viihtyisästä ja vireästä keskustasta sekä omaleimaisista kylistä. Kyvykkäät kylät -hanke tähtää kunnan maaseutu- ja taajamakylien asumisviihtyvyyden, houkuttelevuuden ja elinvoimaisuuden lisäämiseen. Tavoitteena on muun muassa yhteistyön kehittäminen sekä kylien kesken että kylien ja viranhaltijoiden välillä sekä yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden välillä.
Hankkeen aloitustilaisuus järjestetään Liedon kunnantalon valtuustosalissa 3. maaliskuuta klo 17. Tilaisuudessa kerrotaan Kyvykkäät kylät -hankkeesta ja myös laajemmin kylien ja maaseudun kehittämisestä sekä kerätään yhteen osallistujien toiveita ja ideoita. Hanketta esittelee Liedon kunnan yritysneuvoja Marja-Leena Hämäläinen. Haloo maaseutu -hankkeen viestintäkoordinaattori Janica Vilen puhuu siitä, miten kylien positiivista energiaa voidaan hyödyntää viestinnässä, Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg kertoo Leader-rahoituksen mahdollisuuksista ja Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kylätoiminnan tulevaisuuden näkymistä.
Visste du att 95 procent av Finlands yta är landsbygd där man kan dra nytta av EU:s landsbygdsfonds stödformer? Eller att beviljandet av EU:s återhämtningsmedel pågår just nu? Snart vet du mycket mera! Välkommen att bekanta dig med de mångsidiga möjligheterna att utveckla landsbygden!
Egentliga Finlands landsbygdsnätverk inviger landskapets påverkare i möjligheterna till landsbygdsutveckling under ett webbinarium på svenska onsdagen den 2 mars klockan 18–19.45. Anslut dig till Teamsmötet genom att klicka här!
Avsikten med kvällen är ge beslutsfattare och andra påverkare en insikt i de olika stöd och finansieringsmöjligheter som är avsedda för att utveckla landsbygden, så att man i landskapet så effektivt och fullständigt som möjligt kan utnyttja de stöd som står till buds.
Åren 2014-2020 användes inom nästan tusen olika projekt sammanlagt 65,8 miljoner euro ur landsbygdsprogrammet för det finska fastlandet för att utveckla landsbygden i Egentliga Finland. Finansieringen beviljas av NTM-centralen i Egentliga Finland och fem olika Leadergrupper.
WEBBINARIETS PROGRAM
Webbinariet öppnas, Leaderverksamheten presenteras: Minna Boström, Leader I samma båt – Samassa veneessä
Exempel på ett Leaderprojekt: Max Andersson, Västanfjärds byaråd
Stöden NTM-centralen beviljar: Antti Jaatinen, chef för landsbygdsenheten
Ett exempel på företagsstöd: Jonas Sahlberg, Kimito Brewing AB
Om att utveckla byar: Henrik Hausen, ordförande för Egentliga Finlands byar
Diskussion och frågor
Evenemanget ordnas av Egentliga Finlands landsbygdsnätverks gemensamma informationsprojekt Haloo maaseutu (”Hallå, landsbygden”). Ett motsvarande webbinarium på finska ordnas onsdagen den 9 februari klockan 18–20.
Vakkasuomalaiset urheiluseurat kehittävät toimintaansa Leader-hankkeessa. Turun AMK:n avustuksella seurat ovat saaneet tietoa muun muassa urheiluseurojen verotuksesta, varainhankinnasta, markkinoinnista, johtamisesta ja sidosryhmätyöstä.
Syksyllä 2020 alkanut Leader Ravakan rahoittama Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin -hanke on tänä keväänä tulossa päätökseen. Hankkeen projektipäällikkönä toimii liiketalouden lehtori Jaakko Haltia, joka opettaa Turun ammattikorkeakoulussa urheilujohtamista ja urheilumarkkinointia.
Mukana on kahdeksan urheiluseuraa: Eurajoen Veikot, Kalannin Pallo, Laitilan Jyske, Lapin Narvi-Pallo, Mynämäen Vesa, Pyhärannan Myrsky, Uudenkaupungin Korihait ja Vehmaan Kiisto.
– Seurat ovat keskenään hyvin erilaisia ja eri kehitysvaiheissa. Esimerkiksi Pyhärannan Myrsky on pieni seura, joka toimii omalla alueellaan vähän niin kuin kunnan liikuntatoimena. Uudenkaupungin Korihait taas on hyvin ammattimainen seura, joka on mukana Korisliigassa. Laitilan Jyske on vanha perinteinen seura, johon kuuluu kymmenkunta eri jaostoa, Haltia esittelee.
Hankkeen aikana kaikille mukana oleville seuroille on tehty sidosryhmätutkimus. Lisäksi seurat ovat saaneet työpajojen kautta tietoa esimerkiksi varainhankinnasta, markkinoinnista ja johtamisesta.
– Kaikki seurojen osa-alueet on käyty läpi! Kaikki asiat eivät ole tietenkään olleet kaikille seuroille ajankohtaisia, mutta nyt he tietävät, mistä apu löytyy, kun sitä tarvitaan, Haltia toteaa.
Esimerkiksi yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön seuroilla on nyt paremmat eväät.
– Tärkeintä on ymmärtää, että yhteistyö on aina vastikkeellista. Aina raha ei vaihda omistajaa, vaan sopimuksessa voi vaihtua myös osaaminen, tavara tai vaikka maa-alue. Sponsoroinnin pitäisi olla yritykselle aina markkinaehtoista liiketoimintaa, eikä pelkkää tukemista. Näin sponsoroinnin pystyy laskemaan markkinointikuluksi, jonka voi vähentää verotuksessa, Haltia kertoo esimerkkinä.
Lisäksi eri seurojen toimijat ovat hankkeen aikana tulleet tutuiksi keskenään, vaikka suurin osa tapaamisista onkin jouduttu pitämään etäyhteyksillä. Verkostoista on urheilumaailmassa aina hyötyä!
Hankkeen koordinaattori Jaakko Haltia ja Kati Lehtonen. Kati Lehtonen tuli tunnetuksi maastohiihtäjänä. Hän on väitellyt tohtoriksi liikunnan yhteiskuntatieteistä ja luennoi muun muassa liikunta- ja urheilujärjestelmän rakenteista ja verkostoista. Kuva: VaVa-hanke.
Opiskelijat apuna kolmessa seurassa
Hankkeen loppumetreillä seurojen avuksi tulivat Turun AMK:n liiketalouden viimeisen vuoden opiskelijat. Esimerkiksi Korihaiden kanssa opiskelijat miettivät, miten katsojat saadaan takaisin peleihin koronan jälkeen.
– Teemme opiskelijoiden kanssa sellaisen katsoja/fanitutkimuksen, joka on tarkoitus saada vastaajille maaliskuussa Korisliigan jatkosarjan kotipeleissä. Tarkoitus on selvittää, millaisia odotuksia yleisöllä on ottelutapahtumalta, kertoo Korihaiden toiminnanjohtaja Raimo Rantanen.
Kysely tehdään suomeksi ja englanniksi. Opiskelijat myös analysoivat kyselyn tulokset ja tuottavat siitä seuralle raportin.
Rantanen kokee, että Vauhtia urheiluseuroihin -hankkeesta on ollut hyötyä, sillä urheiluseuroille on nykypäivänä paljon enemmän vaatimuksia kuin aikaisemmin. Maailma muuttuu ja seurojen pitää muuttua mukana.
– Työpajat ovat olleet hyödyllisiä ja alustajat asiantuntevia. Monet asiat olivat toki tuttuja jo entuudestaan, koska meidän seurassa on myös ammattiurheilua. Mutta murheet ovat samat kuin muillakin seuroilla: kaikille talous on tärkeä kuten myös uudet harrastajat ja vapaaehtoiset.
Kuva: Eero Siivonen.
Laitilan Jyskeen kanssa opiskelijat lähtevät tehostamaan jäsenhankintaa ja parantamaan jäsenrekisteriä. Seuran puheenjohtajan Ilkka Vuorelan mukaan uusi rekisteri yritetään saada käyttöön tämän kevään aikana.
– Jos olisimme yhden lajin seura, olisi helppoa sisällyttää seuran jäsenmaksu osaksi toimintamaksua. Meillä on kuitenkin kymmenen eri jaostoa ja moni urheilija kuuluu useampaan jaostoon. Siksi meidän pitää keksiä jokin järkevämpi ratkaisu, Vuorela selittää.
Laitilan Jyskeellä on tällä hetkellä yli 1 000 jäsentä, mutta harrastajia vielä enemmän. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada kaikista seuran urheilijoista ja toimitsijoista jäseniä ja haalia mukaan myös kannattajajäseniä.
Kuva: Laitilan Jyske / Ilmari Vuorela.
Kalannin Pallon kanssa opiskelijat selvittävät, miten seuraan saataisi palkattua työntekijä. Jaakko Haltian mukaan päätoimisen ihmisen palkkaaminen muuttaa usein tekemisen seurassa aivan uudelle tasolle.
– Vapaaehtoistyön luonne on muuttunut paljon vuosien varrella. Ennen seuroissa oli ihmisiä, jotka hoitivat niiden asioita 24/7, mutta nykyään vapaaehtoistyötä tehdään enemmän projektiluonteisesti. Siksi seuroissa on hyvä olla työntekijä, joka pystyy koordinoimaan ja valmistelemaan vapaaehtoistyötä. Palkkaamista varten pitää kuitenkin selvittää uusia mahdollisia tulovirtoja. Yleisesti urheilu on kasvuala, joka työllistää koko ajan enemmän ihmisiä, mutta korona on tietysti hankaloittanut monen seuran taloustilannetta, Haltia avaa.
Urheiluseurat elävöittävät maaseutua
Jaakko Haltia näkee, että urheiluseuroilla on paljon annettavaa alueelliseen kehittämistyöhön. Urheiluseurat vaikuttavat paljon seutukuntien maineeseen ja viihtyvyyteen sekä asuinalueiden henkeen. Ne yhdistävät eri sukupolvia ja luovat yhteisöjä vaikuttaen siten alueensa sosiaaliseen pääomaan sekä vetovoimaan ja pitovoimaan.
– Urheilussa on paljon enemmän potentiaalia kuin nähdään! Sitä potentiaalia kannattaisi valjastaa yhteisöjen hyväksi. Esimerkiksi yksinäisyys on yksi yhteiskunnan suurimmista ongelmista ja sitä ongelmaa ei kukaan pysty virka-ajalla hoitamaan. Urheiluseurat voisivat olla julkisen sektorin tukena taklaamassa tällaisia haasteita, Haltia ideoi.
Nyt kun Suomessa mietitään uusien hyvinvointialueiden toimintaa, kannattaisi Haltian mukaan valjastaa urheiluseurojenkin osaaminen käyttöön. Ja myös seurojen itse kannattaisi vahvistaa brändiään hyvinvoinnin puolella.
– Monissa seuroissa keskitytään valmentamiseen ja ajatellaan, että julkinen sektori hoitaa kaiken muun. Mutta toisenlaisiakin esimerkkejä on – yleensä joko kaikkein pienimmissä kunnissa tai sitten suurimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi Pyhärannassa Myrsky tekee ladut ja jäädyttää luistelukentän. Ja Helsingissä HJK on kaikkein suurin iltapäiväkerhojen järjestäjä. Kunnille on usein hyvin kustannustehokasta tehdä yhteistyötä seurojen kanssa!
Pyhärannan Myrskyn puheenjohtaja Mika Jussila ja seuran muut aktiivit huolehtivat 2 000 asukkaan Pyhärannassa talviurheilumahdollisuuksista. Kuva: Janica Vilen.
Arvostusta tarvitaan
Haltian mukaan urheilun hyvä kertomus, jonka mukaan urheilun rooli on kasvattaa hyviä kansalaisia, elää edelleen voimakkaana ja toimii sisäisenä painolastina kehittyvissä ja ammattimaistuvissa seuroissa. Mutta painolastia tulee myös ulkopuolelta.
– Monessa muussa maassa urheiluseuroja pidetään paljon korkeammassa arvossa, Haltia sanoo.
Arvostuksen puutteen huomaa hänen mukaansa esimerkiksi julkista rahaa jaettaessa.
– Urheilua saatetaan tukea siksi, että sen avulla voidaan kotouttaa maahanmuuttajia tai estää liikalihavuutta, mutta ei urheilun itsensä vuoksi. Sen sijaan esimerkiksi taide ja kulttuuri nähdään useammin itseisarvona.
Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin -hankkeen kokonaiskustannus on 54 000 euroa. Leader-tuen osuus kokonaiskustannuksista on 70 % ja Turun ammattikorkeakoulun osuus 30 %.
Salon 4H-yhdistyksen nuoret saivat NuorisoLeader-rahaa tilojensa ehostamiseen. Kuusjoella nuoret hankkivat rahoituksen avulla harrastus- ja pelivälineitä yhteiseen nuorisotilaan ja Kiskossa nuoret ostivat ulkona yöpymiseen tarkoitettuja riippumattoja. Mihin sinä käyttäisit Ykkösmassia? Suunnittele, hae ja toteuta ideasi!
Leader Ykkösakselilta voi hakea NuorisoLeader-rahoitusta eli Ykkösmassia nuorten omien ideoiden toteuttamiseen Ykkösakselin toiminta-alueella Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Ykkösmassia voi saada neljä kertaa vuodessa 100–600 euroa kerrallaan. Parhaillaan käynnissä oleva hakukierros päättyy 28. helmikuuta.
Vuosina 2017–2021 Ykkösmassia on myönnetty yhteensä lähes 25 000 euroa. Tänä vuonna tukea on tarjolla 6 000 euroa.
Tukea voivat hakea 11–25-vuotiaat nuoret joko yksin tai yhdessä. Yksin Ykkösmassia voi hakea itsensä työllistämiseen, esimerkiksi oman yrityksen perustamiseen tarvittaviin hankintoihin. Yhdessä haettavat tuet on tarkoitettu esimerkiksi tapahtumien tai kurssien järjestämiseen tai yhteisten harrastusvälineiden hankintaan. Ryhmässä tulee olla vähintään kolme nuorta ja lisäksi hakemuksen tekemiseen tarvitaan täysi-ikäinen vastuuhenkilö, joka voi olla esimerkiksi oman kunnan nuorisotyöntekijä tai jonkun nuoren vanhempi.
4H:n BusinessLabista entistä ehompi
Salon 4H:n BusinessLabin eteinen laitettiin uuteen uskoon NuorisoLeader-rahalla. Kuvassa 4H:n hallituksen puheenjohtaja Susanna Leppähaara.
Salon 4H-yhdistyksen nuoret ovat saaneet NuorisoLeader-rahaa BusinessLabin ehostamiseen. BusinessLab on tila, jossa 4H-yrittäjät voivat käydä työskentelemässä. Tiloista löytyy muun muassa tietokone, tulostin, studionurkkaus ja hyvin tilaa esimerkiksi kokouksille, koulutuksille ja kursseille.
BusinessLab laitettiin alun perin pystyyn Lounais-Suomen aluehallintoviraston tuella, mutta viimeinen silaus tehtiin Ykkösmassilla.
– Raha käytettiin eteisen ehostamiseen ja kalustamiseen sekä tehosteseinän maalaamiseen. Eteiseen hankittiin muun muassa naulakko, nojatuoli, peili ja huonekasvi. Nyt tästä tilasta saa vähän mukavamman ensivaikutelman, kun astuu sisälle! Tehosteseinä maalattiin 4H:n vihreäksi, kertoo Salon 4H:n hallituksen puheenjohtaja Susanna Leppähaara.
Ykkösmassin avulla maalattu tehosteseinä.
Salossa on 4H-yrittäjiä tällä hetkellä noin 70 ja määrä kasvaa joka vuosi. 4H-yrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa 13–28-vuotias nuori. Useimmat ovat keksineet yritysidean omasta harrastuksestaan, esimerkiksi valokuvauksesta, meikkaamisesta tai leipomisesta. Pihanhoito on myös suosittu yritysmuoto. 4H-yrittäjyys on pienimuotoista, jolloin yrittäjän ei tarvitse huolehtia alveista tai yrittäjän eläkevakuutuksista. Myynnin raja on 8 000 euroa vuodessa.
– 4H-yrittäjyydestä saa hyvät eväät tulevaisuuteen ja esimerkiksi CV:ssä oman yrityksen pyörittäminen on hyvä meriitti. Viime vuosina ainakin Salossa nuorten on ollut vaikea löytää kesätöitä, joten yrittäjyys on ollut hyvä tapa työllistyä kesän ajaksi. Yrittäjänä saa itse määritellä omat työajat ja tehdä juuri sitä mitä haluaa. Tarvitaan vain yritteliästä asennetta, Leppähaara kannustaa.
4H-yrityksen perustamiseen tai toiminnan kehittämiseen voi hakea myös Ykkösmassia!
Kuusjoen nuorisotilaan lisää tekemistä
14-vuotias Totti Saarinen (vas.) ja 15-vuotias Jasper Kallio pelaamassa Kuusjoen nuorisotilaan hankittua Subsoccer-jalkapallopeliä.
Kuusjoen nuoret ovat hakeneet NuorisoLeader-rahaa jo kolme kertaa. Ykkösmassilla on hankittu nuorisotilaan uusi telkkari, Subsoccer-jalkapallopöytä, nyrkkeilysäkki, tasapainolauta ja hyppyharjoitteluun tarkoitettu Gorilla Sportsin plyobox.
Neljäskin hankinta on jo mietitty valmiiksi. Keväällä nuoret aikovat hakea rahaa koripallokorin ostamiseen nuorisotalon pihalle.
14-vuotias Totti Saarinen oli mukana hakemukset tehneessä nuorten ryhmässä. Hän käy nuokkarilla aina kun se on auki eli keskiviikkoisin ja perjantaisin.
– Aikaisemmin täällä kuunneltiin musiikkia ja pelattiin biljardia, pingistä tai korttia – joskus leivottiin. Nyt tekemistä on enemmän. Oma suosikkini uusista hankinnoista on nyrkkeilysäkki, hän kommentoi.
Kuusjoen nuorisotila eli Kunnarin vintti on rakennettu entisen kunnanviraston yläkertaan kymmenen vuotta sitten, kun tilat jäivät kuntaliitoksen myötä tyhjilleen. Partiolaiset toimivat samoissa tiloissa ja alakerrassa on kirjasto ja kansalaisopisto.
Riippumattoja retkeilyyn
Viime kesänä Kiskon Kupariset esittelivät riippumattojaan Kisko-päivillä. Kuva: Asta Granberg.
Salolainen partiolippukunta Kiskon Kupariset sai NuosioLeader-rahaa yöpymiseen tarkoitettuihin riippumattoihin.
Lippukunnan hallitukseen kuuluva Lauri Sallanmaa on ehtinyt testata riippumattoja jo muutaman kerran.
– Ne ovat sen verran isoja ja syviä, ettei tippumista tarvitse pelätä. Nukkuminen on niissä yllättävän mukavaa – jos ei sada vettä tai ole liian kylmä. Niiden materiaali on sitä samaa kuin käytetään laskuvarjoissa, kertoo Sallanmaa.
Viime kesänä partiolaiset esittelivät riippumattojaan Kisko-päivillä, jossa ihmiset pääsivät kokeilemaan niitä.
– Ensi kesänä meidän on tarkoitus järjestää sellainen tapahtuma, jossa retkeilystä kiinnostuneiden on mahdollista tulla kokeilemaan riippumatossa yöpymistä metsässä yhdessä meidän kanssa. Samalla pystyisimme kertomaan osallistujille partiotoiminnasta ja saamaan ehkä uusia partiolaisia. Tapahtuma piti järjestää jo viime kesänä, mutta korona sotki suunnitelmat.
Idea riippumatoista tuli aikanaan partion suurleiriltä, jossa monet partiolaiset nukkuivat riippumatoissa.
– Etuna on se, että ei tarvitse löytää tasaista telttapaikkaa ja käyttää aikaa teltan pystyttämiseen! Ja ilmassa ei haittaa, vaikka maa olisi märkä.
Sateisella tai tuulisella säällä riippumattojen päälle voi virittää suojaksi laavukankaan. Itikoilta voi suojautua hyttysverkolla ja kylmältä aluspeitteen avulla. Parhaan makuuasennon saa, kun riippumaton kiinnittää noin 30 asteen kulmaan ja asettuu nukkumaan maton keskilinjaan nähden viistosti.
