Miten toimii ekovoimalaitos ja mitä se tuottaa? Miten voisin lajitella paremmin tehdä? Paljonko tuotamme poistotekstiiliä vuodessa? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia Lounavoiman ekovoimalaitoksesta Salosta!
Leader Ravakan EkoTeko-hanke ja Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys järjestävät opintoretken Lounavoiman ekovoimalaitokseen ja kiertotalouden vierailukeskus Hehkuun
maanantai-iltana 20. kesäkuuta.
– Ekovoimalaitoksessa kierrätyskelvottomat yhdyskuntajätteet muuntuvat lähienergiaksi. Laitoksessa tuotetaan lämpöä noin 15 000 kotiin, ja sähköä, josta valtaosa myydään valtakunnan verkkoon ja osa käytetään laitoksen omissa prosesseissa. Kiertotalouden vierailukeskus Hehkussa tutkimme ja perehdymme havainnollisesti kierrätykseen, kestäviin
kulutustottumuksiin ja jätteiden hyödyntämiseen, EkoTeko-hankkeen koordinaattori Tiina Saaresranta esittelee retken ohjelmaa.
Opintoretki on maksuton ja sopii kaiken ikäisille. Retki sisältää myös kahvit ja kuljetuksen Mynämäeltä klo 17. Tarvittaessa järjestetään liitäntäkuljetuksia muualta.
Ilmoittautumiset viimeistään 6. kesäkuuta (paikkoja rajallinen määrä):
Nykyään lähes kaikki Maskussa tietävät, kuka on Hemminki Maskulainen, mutta vielä muutama vuosi sitten hänen tarinansa oli vieras monille. Suomen kielen kehittäjänä, virsirunoilijana ja valtionmiehenä tunnetun kirkkoherran historia tuotiin nykypäivään osana kolmevuotista Leader-hanketta, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.
Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta.
– Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä ja siksi päädyimme juhlistamaan kuolinvuotta, kertoo hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala (artikkelikuvassa).
Hemminki Maskulainen syntyi Turussa kauppiaan pojaksi 1500-luvun puolivälissä. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa ja valmistuttuaan hänestä tuli Maskun kirkkoherra vuonna 1586. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä virsiä, joista tunnetuin on Enkeli taivaan.
– Hemminki oli todennäköisesti Mikael Agricolan pojan koulukaveri. Kouluissa opetetaan yleensä, että Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, mutta sitä kerrotaan harvoin, kuinka paljon Hemminki ja monet muut kehittivät kieltä eteenpäin. Heidän vaikutuksestaan suomen kielestä tuli kaunista ja soljuvaa – sellaista, josta voi kirjoittaa vaikka runoja!
Marjukka Kulmala ideoi muutama vuosi ennen hanketta Maskuun valokuvakampanjan, jossa Hemminki Maskulaista esittävää matkamuistonukkea kuvattiin Maskun nykypäivän maisemissa. Kampanjan aikana nukke poseerasi muun muassa paikallisten julkkisten Kike Elomaan ja Toivo Sukarin kanssa.
– Kampanjan myötä Maskun kulttuurisihteeri Maarit Lindström tiesi, että olen tämmöinen Hemminki-aktivisti ja otti minuun yhteyttä. Perustimme Masku-Seuran, Maskun kunnan hyvinvointipalveluiden ja Maskun seurakunnan kanssa työryhmän, joka alkoi ideoida, mitä kaikkea voisimme juhlavuoden kunniaksi tehdä. Lopulta ideoita ja kuluja alkoi olla niin paljon, että päätimme hakea toteutukseen tukea Leader Varsin Hyvältä.
Tapahtumissa kävi 600 ihmistä
Hankkeen logon suunnitteli graafikko Kristiina Elo. Logoa käytettiin markkinoinnissa ja ensimmäistä kertaa se näkyi hankkeen avajaistilaisuuden mainoskuvassa, jossa Hemminki Maskulainen (kirkkoherra Jouko Henttinen) siunaa tulevan kasvukauden ja kaikki elolliset. Kuva: Antti Salomaa.
Hankepäätös tuli huhtikuussa 2019 ja ensimmäinen tapahtuma pidettiin jo toukokuussa.
– Hanke aloitettiin näyttävästi kylvön siunauksella, jossa Maskun kirkkoherra Jouko Henttinen esitti Hemminki Maskulaista. Saimme yhteistyökumppaneiksi Maamiesseuran sekä Maa- ja kotitalousnaiset. Paikalle tuli paljon porukkaa ja Ylekin uutisoi tapahtumasta, muistelee Kulmala.
Juhlavuoden aikana kuultiin myös kolme esitelmää Hemminki Maskulaiseen liittyvistä aiheista. Entinen arkkipiispa Jukka Paarma esitelmöi Hemmingin ajan kirkollisesta elämästä. Arkkitehti Aaro Söderlund puhui kristillisyyden alkuajoista Suomessa. Teologian tohtori Suvi-Päivi Koski taas kertoi Rostockista löytyneestä Hemmingin virsikirjan kopiosta.
Maskun museoon tehtiin juhlavuodeksi näyttely, joka kertoi kuolemasta 1600-luvulla. Hemminki Maskulaista esittävä mallinukke laitettiin kuolinvuoteelle, jonka ympärille kerättiin tuoksuvia kasveja.
– 1600-luvulla vainaja pidettiin kotona hautajaisiin asti. Ruumiin mätäneminen alkoi nopeasti ja siksi huone piti täyttää tuoksuvilla kasveilla, Kulmala taustoittaa.
Teemanäyttelyn myötä Maskun museossa tehtiin kävijäennätys ja yhteensä hankkeen tapahtumat tavoittivat noin 600 ihmistä. Tapahtumia suunniteltiin niin, että tarjolla oli ohjelmaa niin pikkulapsille kuin vanhuksillekin. Esikoululaisille tilattiin Hemminki Maskulaisesta kertova nukketeatteriesitys taiteilija Lotta Virtaselta. Ikäihmisille taas järjestettiin sanataidetyöpaja osana Varsinais-Suomen runoviikkoa.
Yhdessä tekeminen eri toimijoiden ja eri ikäpolvien välillä oli voimauttavaa ja lisäsi kiintymystä ja kunnioitusta omaa asuinpaikkaa ja paikallisyhteisöä kohtaan. Varsinais-Suomen runoviikolla järjestettiin Hemminki-aiheinen sanataidepaja Maskun ikäihmisille. Kuva: Vesa Penttilä.
Hemmingin koulu keskipisteenä
Hemminki Maskulaisen nimeä kantava Hemmingin koulu ja sen oppilaat olivat hankkeen keskiössä. Oppilaille järjestettiin esimerkiksi Hemminki-teemainen koulupäivä, jonka aikana kaikissa oppiaineissa käsiteltiin jollain tavoin Hemminki Maskulaista. Esimerkiksi kuvaamataidossa tehtailtiin Hemmingin muotokuvia ja kotitalouden tunnilla tehtiin 1600-luvun ruokia.
Teemapäivässä julkistettiin myös hankkeessa tehty julkaisu Maskun Hemmingin jalanjäljissä.
– Se on kouluikäisille suunnattu A5-kokoinen vihkonen, jota on lahjoitettu kaikkiin Maskun alakouluihin. Toiveissa on, että koulut käyttäisivät sitä jatkossakin opetuksen tukena, jotta Maskun lapset oppisivat kotiseutunsa historiasta.
Julkaisun ovat kirjoittaneet professori emerita Kaisa Häkkinen ja historian tutkija Veli-Pekka Toropainen. Häkkinen on kirjoittanut kielen kehityksestä ja Toropainen taas historiaan liittyvistä tapahtumista ja arkielämästä 1600-luvulla. Julkaisun on kuvittanut turkulainen graafikko Kristiina Elo.
Hankkeessa julkaistua Maskun Hemmingin jalanjäljillä -teosta ylistettiin heti sen ilmestyttyä kulttuuritekona, koska siinä tiivistetään helposti luettavaan muotoon valtava määrä tietoa. Julkaisun kuvituksia hyödynnettiin myös postikortteihin ja kirjanmerkkeihin. Kuva: Marjukka Kulmala.
Vuonna 2021 Hemmingin koulun seinään tehtiin vielä yhteisötaiteen keinoin muraali.
– Projektia ohjasi turkulaistaiteilija Jukka Hakanen, jonka muraaleja on nähtävissä erityisesti Turussa. Hän piti nuorille työpajan, jossa nuoret tutustuivat ensin Hemmingin historiaan ja ideoivat sitten erilaisia elementtejä, joista Hakanen koosti yhtenäisen teoksen, Kulmala kertoo.
Teoksessa näkyy muun muassa Hemminki Maskulaisen puumerkki ja nimikirjaimet, Maskun merellisiä maisemia ja rosariumin ruusuja sekä Varsinais-Suomen maakuntaeläin kettu.
Maskulaisnuorten ideoima ja taiteilija Jukka Hakasen toteuttama muraali Hemmingin koulun seinässä on täynnä yksityiskohtia.
Historia osaksi nykypäivää
Kulmala uskoo, että Leader-hanke on kasvattanut maskulaisten paikallisidentiteettiä ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet tietää Maskun historiasta ja Hemminkin Maskulaisen teoista lukuisten hankkeesta kirjoitettujen artikkelien kautta.
– Monille Maskun pitkä historia on tullut ihan yllätyksenä. Täältä tunnetaan kyllä Maskun kalustetalo ja Rivieran uimapaikka, mutta historiassa täällä on tehty paljon merkittäviä asioita!
Paljon talkootyötä sisältänyt hanke toi ihmisiä yhteen ja elävöitti maaseutua. Eri puolilla Maskua järjestetyt tapahtumat houkuttelivat monia ihmisiä tutustumaan ensi kertaa esimerkiksi Maskun museoon ja Maskutaloon.
Kulmala toivoo, että hankkeessa aikaan saadulle materiaalille on kysyntää vielä tulevinakin vuosina.
– Masku viettää nyt 790-vuotisjuhliaan ja olemme ehdottaneet, että hankkeessa tehty nukketeatteriesitys esitettäisi taas uusille esikoululaisille! Ja tekemämme julkaisun oheen olemme ajatelleet suunnitella vielä valmiita tehtäviä, jotta opettajat saisivat aiheesta oppitunnin aikaan nopeallakin valmistautumisella.
Kulmala itse ehti hankkeen aikana innostua aiheesta niin paljon, että suunnittelee Masku-oppaaksi kouluttautumista. Hänen tekemänsä valtaisa talkootyömäärä noteerattiin kunnassa ja hänelle myönnettiin sen kunniaksi Paremman Maskun tekijä -palkinto.
Hankkeen myötä löytyi myös Hemminki Maskulaisen jälkeläisiä.
– Yksi heistä kävi museolla ja ostamassa tekemämme julkaisun, mutta heitä voi olla keskuudessamme enemmänkin, sillä esimerkiksi Hemminki Maskulaisen Elina-tytär jäi tänne Kairisten tilalle emännäksi!
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat ohjelmakauden 2014–2022 aikana tukeneet 17 frisbeegolfradan rakentamista. Kuusjoen Vähäjärvelle tehty rata on houkutellut väkeä kauempaakin ja lisännyt samalla koko virkistysalueen käyttöastetta.
Salon Kuusjoella Tiskarlan kylässä on toukokuisena maanantai-iltana kova kuhina. Talkoolaiset siivoavat paikkoja kuntoon tulevaa kesää varten ja frisbeegolfradalla kiertää kymmeniä ihmisiä. Vähäjärven rantaan rakennetaan uutta vessaa, moottorisahalla tehdään tilaa kulkureiteille ja kerhotalon terassille katetaan jo kakkukahveja kesäkauden avauksen kunniaksi.
Vähäjärven rannalla oli aikoinaan leirintäalue, jonka aktiivinen toiminta alkoi hiipua 80-luvun jälkeen. Toiminta loppui kokonaan vuosituhannen vaihteessa ja alue jäi unohduksiin – kunnes 10 vuotta sitten Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys vuokrasi yhdeksän hehtaarin alueen kaupungilta ja alkoi kehittää sitä yhteistyössä Leader Ykkösakselin kanssa.
Tiskarlan kylän talkoolaiset laittoivat Vähäjärvellä paikkoja kuntoon kesäkautta varten maanantaina 9. toukokuuta.
Tiskarlan puuhakaksikkona tunnetut sisarukset Sinikka Nikander ja Pekka Välikangas ovat huomanneet, että Leader-hankkeiden jälkeen alueen käyttö on kasvanut huimasti.
– Tänne on tehty Leader-tuella 9-väyläinen frisbeegolfrata ja kahdet kuntoportaat. Kerhohuone on maalattu ja musta mökki remontoitu majoituskäyttöön. Nyt rakennamme vielä uutta ekovessaa järven rantaan saunojia varten, kertooNikander.
– Täällä on hyvä yhteishenki ja paljon aktiivisia ihmisiä. Ja nyt olemme saaneet vähän nuorempaakin väkeä mukaan, hän jatkaa.
Omalla kustannuksellaan yhdistys on rakentanut alueelle viime vuosina uuden parkkipaikan ja laiturin, pitänyt kunnossa vessoja, saunaa ja grillikatosta sekä huolehtinut muutenkin alueen viihtyvyydestä. Juhannuksena on aina perinteiset juhannusjuhlat ja heinäkuussa väki kokoontuu järvikirkkoon. Yleinen saunavuoro on maanantaisin ja muina aikoina tilat ovat kaikkien vuokrattavissa.
Paikka on myös koirien suosiossa. Team Vähäjärvi kouluttaa koiria alueella säännöllisesti.
Sinikka Nikander ja Pekka Välikangas ovat paljasjalkaisia tiskarlalaisia.Majoitusta tarjoava musta mökki on rakennettu Ylikulman koulun vanhoista hirsistä.
Frisbeegolfradalla riittää haastetta
Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Välikangas kertoo, että erityisesti frisbeegolfrata on tuonut alueelle paljon uusia kävijöitä. Frisbeegolffaajat myös vuokraavat usein majoitustiloja, saunaa ja kerhohuonetta, mikä tuo yhdistykselle kassavirtaa.
– Korona-aikana tämä paikka on ollut todella suosittu, kun ulkona on voinut rauhassa touhuta ilman pelkoa tartunnoista, Välikangas toteaa.
Vähäjärven frisbeegolfradan ovat suunnitelleet Mauri Lokkila ja Harri Saari. Pari ensimmäistä väylää on tehty lämmittelyyn, mutta sitten paljastuu radan todellinen luonne. Heittää saa kovaa ja pitkälle, mutta koria lähestyttäessä myös tarkkaan, sillä väylät ovat metsän siimeksessä. Kuntoportaat on tehty yhdelle heittoväylälle niin, että jos kiekko jää hiekkamonttuun, pääsee toisia kuntoportaita pitkin alas ja toisia ylös. Parhaat heittäjät välttyvät kuntoilukierrokselta, mutta suurin osa pääsee treenaaman portaisiin kiekkoa hakiessaan.
Lähistöllä asuvat Katri Lehtinen ja Maria Tuominen ovat käyneet muutaman kerran heittämässä Vähäjärven radan läpi. “Kiva, mutta tosi vaikea”, nuoret kommentoivat.Kuntoportaat ovat myös frisbeegolffaajien käytössä.
Helppokulkuisen, mutta vaikeatasoisen frisbeegolfradan kruunaa vieressä oleva Vähäjärvi, johon voi pulahtaa kierroksen päätteeksi. Matala hiekkaranta on aina kaikkien käytettävissä, vaikka sauna ja sen laituri olisivat vuokrattuina yksityiskäyttöön.
– Täällä on niin hyvä vesi, että ihmiset tulevat uimaan kauempaakin. Se tutkitaan joka vuosi ja koskaan ei ole löytynyt mitään. Makua siihen alkaa tulla, kun veden lämpötila nousee yli 24 asteen, mutta vaarallista se ei ole ollut silloinkaan, kertoo Välikangas.
Vähäjärven yleinen saunavuoro on maanantaisin. Hiekkarannalle saa mennä uimaan koska tahansa.
100 vuotta maaseudun asialla
Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys on perustettu vuonna 1925, joten kohta vietetään 100-vuotisjuhlia.
– Perustajajäsenistä moni on meidän nykyisten jäsenten isovanhempia. Toiminta on jatkunut sukupolvelta toiselle, kertoo Välikangas.
Yhdistyksellä on aktiivista toimintaa, muun muassa ruuan parissa.
– Viime vuonna meillä oli täällä grillikatoksella nuotioruokakurssi ja kalakurssi. Ja tänä vuonna meidän teemana on sienet, kertoo Nikander.
Tiskarlan kylä on tiiviissä yhteistyössä myös muiden Kuusjoen kylien kanssa.
– Kylätoiminta on piristynyt viime vuosina todella paljon. Kaikki menevät aina paikalle, kun joku jotain järjestää. Ja tapahtumia suunnitellaan niin, etteivät ne kilpaile keskenään, sisarukset kertovat.
Valtakunnallista Avoimet Kylät -päivää vietetään muun muassa Kuusjoen ympäripyöräilyn merkeissä. Pysähdyspaikkoja on jokaisessa kylässä, myös Tiskarlan Vähäjärvellä.
Samana päivänä vietetään myös Kuusjoki-seuran uusien näyttelyiden avajaisia vanhalla viljamakasiinilla Kuusjoen kirkon kupeessa. Yhteen näyttelyyn on koottu vanhoja huoneentauluja; toiseen asuja ja asusteita 50–80-luvuilta; kolmannessa näyttelyssä kerrotaan, miten Kuusjoki sai sähköt sata vuotta sitten! Makasiinin alakerrassa on vielä Gloria Badarau-Heikkilän ja Sofia Maleike-Ruoholan taidenäyttelyt sekä Kuusjoen koululaisten oma näyttely. Avajaisten jälkeen näyttelyt ovat auki aina sunnuntaisin klo 12–15.
Muita Kuusjoen tulevia tapahtumia ovat museopäivä 17. heinäkuuta, jolloin Reijo Reunanen avaa yksityisen kotimuseonsa ovet yleisölle klo 13–17. Kuusjoki-päivää vietetään kirkonmäellä 14. elokuuta ja Yö Kuusjoella -tapahtumaa 29. lokakuuta.
Kuusjoki-seuran perinnetoimikunta on puolestaan urakoinut vanhojen valokuvien ja lehtileikkeiden digitoinnin parissa. Kuusjoki-seuran arkistoihin pääsee tutustumaan aina kuukauden ensimmäisenä lauantaina, mutta tavoitteena on pian saada materiaalit myös verkkoon avoimesti nähtäville.
Viljamakasiinin näyttelyiden ja kesäkahvilan avajaisia vietetään 11. ja 12. kesäkuuta klo 12–15. Kuva: Kuusjoki-seura.
Pyhärannan Hirslahteen vuonna 2021 avattu Kallionkolo tarjoaa kahvilan palveluita, majoitusta, hierontaa ja elämyksiä merellisessä maalaismaisemassa. Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin investointituen.
Jenni Teräväinen ja Veeti Kallio muuttivat Pyhärantaan kesällä 2020. Kesällä 2021 he avasivat vanhaan karjasuojaan tehdyn kahvilan ja kesäksi 2022 pihapiiriin valmistui naatiskeluaitta ja vanhaan mankelhuoneeseen majoitustila kahdelle. Eikä vieläkään valmista ole. Kesäksi 2023 suunnitelmissa on rakentaa lisää majoitustilaa vanhaan kanalaan ja pitkällä tähtäimellä haaveissa on saada pihapiiriin vielä eläimiä.
– Olimme jo pitkään haaveilleet uudesta kodista, jossa olisi tilaa myös yritystoiminnalle. Etsimme sopivaa paikkaa aluksi Saariston Rengastien varrelta, mutta sitten näin tämän talon myynti-ilmoituksen. Yleinen näyttö oli lauantaina. Sunnuntaina tulimme katsomaan tätä uudelleen ja maanantaina mentiinkin jo pankkiin, Teräväinen muistelee.
Tilan päärakennus on valmistunut alun perin muutaman kilometrin päähän Ylikylän pappilaksi ihan 1800-luvun alussa. Vuosisadan loppupuolella rakennus osoittautui kuitenkin liian pieneksi pappilan tarpeisiin, joten hirret huutokaupattiin uuden pappilarakennuksen tieltä vuonna 1886.
– Laivuri Kustaa Aaltonen osti hirret ja pystytti talon tänne. Siksi alkuperäisissä hirsissä on edelleen nimikirjaimet K.A.
Hirsissä olevat nimikirjaimet muistuttavat historiasta.
Jenni Teräväinen on ensimmäiseltä koulutukseltaan huonekalupuuseppä ja nyt hän opiskelee restaurointia. Hänen puolisonsa Veeti Kallio on suomalaisten tuntema laulaja ja näyttelijä, mutta lisäksi hän on koulutettu hieroja ja innokas nikkaroimaan. Pariskunta kunnostaa vanhaa taloa ja sen pihapiirissä olevia rakennuksia pieteetillä – ja myös huonekaluissa kunnioitetaan ajan henkeä.
– Majoitushuoneen sängyt ovat uudet, mutta muuten oikeastaan kaikki huonekalut ovat kierrätettyjä ja itse kunnostettuja.
Kahvia ja juurileipää!
Kallionkolossa valmistaudutaan kesään 2022. Juuri valmistunut naatiskeluaitta saa myös pian kylkeensä punamultamaalin. Oikealla kuvassa näkyy punainen kahvilarakennus.
Kallionkolon kahvila on otettu avosylin vastaan. Ensimmäisenä kesänä asiakkaita riitti ja kiitoksia satoi. Kahvilan valikoimiin kuuluu muun muassa kakkuja, pullaa, piirakoita ja juurileipää. Kaikki leivotaan itse. Emännän juurileivästä tuli ensimmäisen kesän aikana niin suosittua, että hän leipoo sitä nykyisin ympäri vuoden Reko-lähiruokarenkaan jakoihin. Kahvilassa on myös anniskeluoikeudet ja ohjelmaa tasaisin väliajoin.
– Viime kesänä Veeti oli kiinni teatterissa, joten minulla riitti kiirettä. Tänä kesänä meitä on onneksi kaksi paikalla ja muutamia esiintyjiäkin on tulossa!
Kahvila on auki keskiviikosta sunnuntaihin ja kahvilatuotteiden lisäksi myynnissä on paikallisten käsityöläisten tuotteita.
Osaksi kyläyhteisöä
Veeti Kallio ja Jenni Teräväinen ovat viihtyneet Pyhärannassa hyvin 10-vuotiaan tyttärensä kanssa. Kuva: Esa Urhonen.
Kesällä 2021, kun kahvilan avajaiset alkoivat klo 11, viimeinen ruuvi saatiin paikoilleen klo 11.05.
– Siinä oli ystävien ja naapureiden apu tarpeen, että kaikki tuli kuntoon. Täällä on hirveän kiva henki ja ihmiset ovat avuliaita, vaikka tulimme tänne ihan ulkopuolelta. Emme ole katuneet päivääkään, että muutimme tänne, Teräväinen sanoo.
Kallionkolon remontit ovat työllistäneet jonkin verran myös muita paikallisia ja aina kun jotain palvelua tarvitaan, naapurista osataan kertoa, mihin kannattaa soittaa.
– Nyt olen mukana myös kyläyhdistys Pleississä. Jouluna järjestimme meidän kaffelaan joulupuodin, johon osallistui 17 paikallista käsityöläistä tuoden tuotteitaan myyntiin. Asiakkaita tuli tosi paljon, ja tunnelma oli ihana!
Pariskunnan 10-vuotias tytär on löytänyt paikkansa pienestä kyläkoulusta ja perhe nauttii siitä, että meri on lähellä.
Tervetuloa matkailijat!
Vanhan talon lisäksi umpipihamainen miljöö teki pariskuntaan vaikutuksen jo ensisilmäyksellä. Uutuuttaan hohtava naatiskeluaitta saa myös pian kylkeensä punamultamaalin. Parkkitilaa on juuri tehty lisää, sillä ensimmäisenä kesänä autoja oli niin paljon, että nurmikotkin täyttyivät.
Teräväinen on iloinen siitä, että paikalliset ovat ottaneet Kallionkolon omakseen. Ensimmäisenä kesänä asiakkaat kertoivat paljon tarinoita paikan historiasta sen uusille asukkaille. Mutta suurin kohderyhmä on matkailijat.
– Tästä menee ohi paljon mökkiläisiä ja kaksipyöräisiä, sillä tämä Rantatie on maisemiltaan vähän mielenkiintoisempi kuin 8-tie. Ihmiset olivat selvästi odottaneet, että tällekin reitille tulisi uusi pysähdyspaikka.
Kallionkolon vierestä kulkevaa Rantatietä pitkin menee myös Euroopan yhteinen pyöräilyreitti EuroVelo 10. Pyöräilijöille Kallionkolo tarjoaa rentouttavan ja palauttavan pysähdyspaikan, sillä majoitukseen kuuluu myös löydyt tunnelmallisessa pihasaunassa ja lisäpalveluna voi tilata vaikka lihashuoltoa koulutetulta hierojalta.
– Täällä on tavoitteena viihtyä ja voida hyvin!
Kahvilassa ja majoitushuoneessa on savirapatut seinät. Savi on hengittävä materiaali, joka kerää ja päästää kosteutta sään mukaan ja tarjoaa siten sisäilman, jota on aina hyvä hengittää. Elävä pinta on tunnelmallinen ja sävyä saa vaihdettua värjäämällä. Kuva: Ulla Jokela.Kahvilan työtasojen kohdalla oleva stucco on päällystetty mehiläisvahalla, joka tekee seinästä vettä hylkivän.Vanha ja tunnelmallinen puusauna on myös majoittujien käytössä.
Kallionkolo avaa ovensa kesään 2022 lauantaina 28.5. klo 11.
Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Vuoden 2022 kilpailun teemana on ”Kylä tulevaisuutensa tekijänä”.
– Etsimme siis kylää, jolla on tulevaisuususkoa ja halua ja kykyä vaikuttaa siihen, että kylä on elävä jatkossakin. Tämä kylä on aina hiukan etunojassa tulevaisuuteen, suunnittelee toimintaansa ja kokeilee uusia toimintatapoja, sel Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.
Käytännössä tulevaisuuden omissa käsissään pitävä kylä voi pyrkiä esimerkiksi siihen, että kylällä on vetovoimaa ja että kylällä jo asuvat viihtyvät siellä.
– Avoimuus, osallisuus ja yhteistyö eivät ole tällä kylällä vain sanoja, vaan tapoja toimia. Tulevaisuutta tehdään myös turvallisuutta ja kestävää kehitystä edistäen, Linkoranta muistuttaa.
Osallistu 5.6. mennessä
Hakemukset lähetetään Varsinais-Suomen kyläasiamiehelle 5.6.2022 mennessä. Mieluiten sähköpostitse: tauno.linkoranta@vskylat.fi, mutta myös postin kautta voi osallistua:
Varsinais-Suomen Kylät ry c/o ProAgria
Vahdontie 91, 20320 Turku
Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten – kilpailusta eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan. Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella
muutamiin kyliin paikan päällä kesäkuussa.
Keskeisiä kysymyksiä ovat mm.
Kylän valtit tulevaisuutta ajatellen? Miten niitä hyödynnetään?
Kylän tulevaisuuden suurimmat haasteet? Miten niistä selvitään?
Millaista yhteistyötä kylällä tehdään? Entä kunnan tai yritysten suuntaan?
Miten kylän nuorempaan väkeen panostetaan?
Miten kylä tiedottaa toiminnastaan?
Jo 20 kylää palkittu
Aikaisempien vuosien palkinnot ovat saaneet Nousiaisten Valpperi (2021), Salon Hajala (2020), Kemiönsaaren Västanfjärd (2019), Salon Märynummi (2018), Loimaan Virttaa (2017), Taalintehtaan Dalsbruk (2016), Uudenkaupungin Pyhämaan Luoto (2015), Mynämäen Asemanseutu (2014), Sauvon Karuna (2013), Naantalin Livonsaari (2012), Pöytyän Uusikartano (2011), Salon Teijon alue (2010), Someron Häntälä (2009), Yläneen Tourula-Keihäskoski (2008), Taivassalon Vehas (2007), Someron Kultela (2006), Laitilan Untamala (2005), Loimaan Niinijoki (2004), Kiskon Aijala-Kaukuri (2003) ja Loimaan Haara-Onkijoki (2002).
Kansallismaisemassa mutkitteleva Aurajoen matkailutie tarjoaa kulkijoilleen koskien pauhua, viljavia peltoja, historiallista havinaa kirkoissa ja museoissa sekä herkullisia makuja kahviloissa.
Viime vuonna paikkansa virallisten matkailuteiden joukossa lunastanut Aurajoentie herää jälleen kesäiseen eloon.
– Aurajoentien matkailutiekyltit eli matkailutien viitoittavat liikennemerkit tullaan pystyttämään tien varteen toukokuun 2022 aikana. Matkailutiekylttejä tulee kaikkiaan 42 kappaletta 70 kilometrin pituiselle matkalle Turusta Oripäähän, kertoo matkailukoordinaattori Susanna Ansio.
Liikennemerkkien lisäksi kesän 2022 aikana valmistuu tien varren infotaulut, joista yksi on suunniteltu Aurajoentien eteläiseen alkupäähän Turun Maarian kirkon edustalle ja toinen pohjoisen alkupään lähettyville Oripään keskustaan. Lisäksi pystytetään infotaulut Pöytyän Riihikoskelle, Lietoon Vilkkimäen meijerille ja Auraan Auraamon pihalle.
– Uudistamme parhaillaan myös tien painettua palvelukarttaausi painos saadaan jakoon toukokuun lopulla, sopivasti uuden kesäkauden alkuun mennessä, Ansio jatkaa.
Tien varren palvelut, luontokohteet ja nähtävyydet aukioloaikoineen löytyvät kootusti sivustolta aurajoentie.fi.
– Oman matkan suunnitteleminen kannattaa aloittaa tutustumalla sivustoon. Vaihtoehtoisesti voi tutkia myös painettua palvelukarttaa. Karttoja on saatavilla vapaasti tien varren yrityksissä. Kaikille löytyy nähtävää ja koettavaa huolimatta siitä, lähteekö matkaan kävellen, pyörällä, autolla, moottoripyörällä tai suppaillen. Kansallismaisemaa kulkiessa pääsee takuuvarmasti nauttimaan jokimaisemasta, luonnosta, maaseudun rauhasta ja museollisista kahviloista, Ansio lupaa.
Matkailutiellä on tekemistä kaikille! Lapsiperheille sopivat muutaman kilometrin luontopolut. Aktiiviliikkujat voivat pyöräillä koko matkan ja halutessaan tulla bussilla takaisin lähtöpisteeseen tai nukkua maatilan loft-huoneessa. Motoristit voivat ajella tietä ja nauttia kahviloiden tarjonnasta. Turusta voi vuokrata polkupyöriä, jotka voidaan kuljettaa vaikka Aurajoentien pohjoispäähän. Sähköläskipyöriä tai sup-lautoja voi vuokrata matkan varrelta. Julkista liikennettä on tarjolla välillä Turku-Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää. Matkailuinfot palvelevat matkailijoita kaikissa tien varren kunnissa.
Paljon tapahtumia tulossa!
Tulevana kesänä tien varrella toteutetaan tapahtumia erilaisilla teemoilla.
19.4. klo 18–19.30: Innostu ja Osallistu -webinaari Teams-yhteydellä
13.–19.6. Aurinkoviikko
18.6. Avoimet Ovet Aurajoentiellä – tien yritykset ja toimijat tutuiksi
1.7. Micke & Leftyn blues-konsertti Oripäässä
6.8. Aurajoki SUP 2022
19.–28.8. Lieto-viikko
27.–28.8. Aurajoentien Kulttuuriralli
Aurajoentien matkailutie kulkee Turusta Oripäähän asti valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Vanha keskiaikainen tielinja, johon Aurajoentie
perustuu, alkaa Turun Suurtorilta, kulkee Raunistulan läpi ja Maarian kirkon ohi kohti Auraa (tie 222). Matkailutie halkoo Liedon kuntaa, Auran keskustaajaman ja Pöytyän
Riihikosken päättyen Oripään keskustaajaman koillispuolelle. Tämä Aurajoen länsirantaa kulkeva vanha ja historiallinen tie on tunnettu Museoviraston rekistereissä Varkaantienä,
ja se kuuluu Museoviraston luokkaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.
Aurajoentien matkailutien kehittämisen taustalla on Aurajoentie herää eloon -hanke sekä Aurajoentie kyltit kuntoon -hanke. Hankkeita hallinnoi Auran kunta ja niitä rahoittavat EU:n maaseuturahastosta Leader Jokivarsikumppanit ja Varsin Hyvä. Mukana ovat myös Liedon, Pöytyän ja Oripään kunnat.
Loimaalainen Jenni Virtanen toteutti Leader-tuen avulla haaveensa omasta koirahoitolasta. Koronavuosien aikana koiria on rekisteröity jopa 17 prosenttia enemmän kuin tavallisesti, joten lemmikkien palveluille on nyt kysyntää!
Jenni Virtanen valmistui eläintenhoitajaksi Ammattiopisto Liviasta vuonna 2016.
– Tein päättötyöni koirahoitoloista ja siitä asti olen haaveillut omasta yrityksestä. Ajatus jäi muhimaan ja vuonna 2018 kävin yrittäjäkurssin, jonka aikana tehtiin liiketoimintasuunnitelma. Vuonna 2019 minulla loppui työt Turussa eläintarvikeliikkeessä ja samaan aikaan Loimaan seudulla oli lopettamassa kaksi koirahoitolaa. Silloin ajattelin, että tässä on nyt hyvä sauma aloittaa!
Kun muut hidastivat elämäänsä koronakriisin keskellä, Virtanen lähti esittelemään pankille koirahoitolan piirustuksia ja kustannusarviota. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit myönsi hankkeelle 20 prosentin investointituen. Rakentaminen alkoi vuonna 2020 ja juhannuksena 2021 loimaalainen Koirahoitola Willa Vanhala otti vastaan ensimmäiset asiakkaansa.
– Täällä on yhdeksän huonetta, mutta toki saman perheen koiria voi majoittaa yhteiseen huoneeseen. 14 alkaa olla maksimimäärä, sillä jokainen koira kuitenkin lenkitetään yksitellen kolme kertaa päivässä, Virtanen kertoo.
Nyt kun koronarajoitukset ovat loppuneet ja ihmiset ovat alkaneet taas matkustella, on hoitolassa välillä ruuhkaakin. Esimerkiksi pääsiäisenä talo oli täysi ja kesäksi on jo paljon varauksia.
– Suurin osa koirista viettää täällä viikonlopun tai loma-aikana kokonaisia viikkoja. Mutta on meillä tarjolla ihan päivähoitoakin. Minulla on muutama vakiasiakas, jotka käyvät säännöllisesti hoidossa lyhyitä pätkiä. Ja voi koiran tuoda hoitoon vaikka vain juhlien ajaksi.
Willa Vanhalaan tulee paljon asiakkaita kauempaakin. Loimaa on sopivasti monen reitin varrella ja toisaalta moni turkulainen on varta vasten valinnut Willa Vanhalan hoitopaikaksi, koska koirat viihtyvät siellä hyvin!
Luottamus voitetaan varmoilla otteilla
Virtasella on itsellään viisi koiraa kotona ja hänen äitinsä kasvattaa koiria, joten nuori yrittäjä on saanut kasvaa koko elämänsä koirien keskellä. Vaikka hoitolassa on isojakin koiria ja osa saattaa olla eroahdistuksen vuoksi varautunut, Virtanen saa voitettua kaikkien luottamuksen varmoilla otteillaan sekä rennolla ja rauhallisella olemuksellaan.
– Toiset koirat ovat täällä ihan lunkisti, mutta jotkut kaipaavat enemmän silittelyä, hierontaa ja rapsutusta rentoutuakseen. Illalla sammutan valot ja lähden pois vasta kun kaikki ovat rauhoittuneet yöpuulle. Koirat tottuvat yleensä nopeasti hoitolan rutiineihin ja päiväjärjestykseen.
Virtanen asuu itse kuuden kilometrin päässä Mellilän keskustassa, mutta hänen äitinsä asuu hoitolan vieressä ja toimii tarvittaessa yöpäivystäjänä. Yrittäjä suunnittelee itselleen omakotitaloa hoitolan kanssa samalle tontille, mutta vielä ei ole rakentamisen aika.
Jenni Virtanen ulkoiluttamassa vakiasiakastaan Pinkkiä, jossa on kanariandoggia ja cane corsoa.
Pelikasinosta tuli koirien suosikki
Hoitolassa on lisäpalveluna myös koirien pelikasino, johon kuuluu pallomeri ja aktivointihetki älypelien parissa.
– Kasino on ollut tosi tykätty! Koirat haistavat heti, että peleissä on nameja piilossa ja jos ne eivät meinaa hoksata, miten pelit toimivat, niin olen koko ajan apuna opastamassa, Virtanen kertoo.
Lisäpalveluna voi ostaa myös esimerkiksi pesuhetken, kynsien leikkuun tai takkujen selvityksen. Muutoin päivät hoitolalla kuluvat samaa rataa. Jokaisella on omassa huoneessaan luukku, josta pääsee ulkoilemaan omaan tarhaan. Omassa huoneessa voi leikkiä kotoa tuoduilla leluilla tai pureskella luuta. Moni vain lepäilee, sillä hoidossa oleminen usein väsyttää.
Ruuat voi ostaa hoitolasta, mutta suurin osa koirista syö omia ruokiaan. Kun paikka on vieras, on hyvä, että ruoka on tuttua!
Jokaisella koiralla on hoitolassa oma huone, josta pääsee ulkoilemaan luukun kautta tarhaan.
Yrittäjyys ylitti odotukset
Yrittäjäksi ryhtyminen on osoittautunut oikeaksi valinnaksi.
– Kaikki on mennyt paremmin kuin osasin odottaa! Tässä elämäntilanteessa tuntuu hyvältä tehdä paljon töitä, mutta pitkällä tähtäimellä toivon, että saisin työllistettyä jonkun toisenkin.
Leader-tuesta Virtanen on iloinen ja kiitollinen.
– Hakuprosessi oli ihan selkeä ja sain hyvät ohjeet. Vielä puuttuu pari ränniä ja yksi kestävämpi lattiapinnoite ja sitten hanke on valmis!
Suomalaisnuoret pääsivät tutustumaan italialaiseen elämänmenoon osana Opportunities for Young People – Uusia mahdollisuuksia nuorille -hanketta. Nyt sama porukka valmistautuu ottamaan italialaisnuoret vastavierailulle Suomeen.
Leader Varsin Hyvän ja Leader Ravakan nuorisotyöryhmät kävivät huhtikuun puolivälissä opintomatkalla Italian Etelä-Tirolissa, jossa heidät vastaanottivat paikallinen Leader-ryhmä LAG Pustertal ja paikallinen nuorisojärjestö Jugenddienst Dekanat Bruneck. 14 hengen suomalaisporukka pääsi matkansa aikana tutustumaan paikalliseen kulttuuriin, luontoon ja päätöksentekoon sekä tietysti paikallisiin nuoriin ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Etelä-Tiroli on Italian pohjoisin maakunta Alpeilla Itävallan rajalla. Alueella puhutaan pääosin saksaa, mutta retken ohjelma oli englanniksi. Nuoret yöpyivät alppimajan tyyppisessä hotellissa, josta he tekivät päiväretkiä lähellä oleviin kyliin. Matkat taitettiin julkisilla yhdessä italialaisten kanssa, joten paikallinen elämänmeno ehti tulla tutuksi.
Lähes kaikkien nuorten mielestä matkan paras hetki oli se, kun he lumisilla Alpeilla patikoinnin jälkeen pääsivät syömään ravintolaan. Siellä yksi italialaisnuorista huomasi harmonikan ja alkoi soittaa sitä. Suomalaiset alkoivat tanssia musiikin tahdissa valssia ja pian muutkin liittyivät seuraan. Se spontaani hetki jäi kaikkien mieleen! Kuva: Joona Silvola.
Nuorten vaikutusmahdollisuuksissa on eroja
Paimiolaiselle 14-vuotiaalle Anni Puuruselle reissu oli hänen elämänsä ensimmäinen ulkomaanmatka.
– Koko matka oli tosi mukava kokemus. Erityisen iloinen olin siitä, ettei kyseessä ollut mikään hotelliloma, vaan pääsimme oikeasti tutustumaan paikallisiin ihmisiin ja paikalliseen elämäntapaan, hän kommentoi.
Puurunen huomasi opintoretken aikana, että suomalaisten ja italialaisten nuorten vaikutusmahdollisuuksissa on aika paljon eroja.
– Meillä on nuorisovaltuustot, oppilaskunnat ja monenlaisia nuorisotyöryhmiä. Suomessa on myös paljon nuoria päättäjiä ja esimerkiksi maailman nuorin pääministeri. Italialaiseen kulttuuriin taas kuuluu ajatus, että vanhemmat ovat viisaampia. Siksi nuorten on siellä vaikeampaa päästä vaikuttamaan, Puurunen kertoo oppimastaan.
Varsin Hyvän nuorisotyöryhmän lisäksi Puurunen on saanut tärkeää kokemusta vaikuttamisesta oman koulunsa oppilaskunnan hallituksessa.
– Järjestämme oppilaskunnan kanssa tapahtumia ja esimerkiksi äänestyksiä siitä, miten koulun asioita voisi kehittää. Aina jos huomaamme jonkin epäkohdan, yritämme löytää siihen ratkaisun, hän kertoo.
Anni Puuruselle (kuvassa keskellä) reissu oli hänen elämänsä ensimmäinen ulkomaanmatka. Kuva: Magdalena Frenner.
Opintoretken osana järjestettiin työpaja, jossa suomalaiset ja italialaiset nuoret oppivat toisiltaan listaamalla ylös nuorten vaikuttamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja esteitä. Kun italialaiset esittelivät työpajan tulokset paikallisille päättäjille, heiltä kysyttiin, miksi nuoret eivät vain ota yhteyttä päättäjiin, jos haluavat muuttaa asioita. Miksi nuorten pitäisi itse saada osallistua päätöksentekoon, kun sitä varten on jo ihmisiä?
Suomessa ajatellaan laajasti, että aitoa osallisuutta ei ole ilman todellista vaikutusvaltaa. Kun nuoret pääsevät itse vaikuttamaan asioihin, he ottavat samalla vastuuta yhteisöstä ja yhteiskunnasta ja sitoutuvat sen kehittämiseen. Näin vaikutusmahdollisuuksien myötä syntyvä osallisuuden kokemus vähentää esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytymistä.
Yhtenä päivänä nuoret listasivat työpajassa nuorten vaikuttamiseen liittyviä plussia ja miinuksia. Kuva: Joona Silvola.
Nuorten paikka seurakunnissa vaihtelee
Matkalla mukana ollut 20-vuotias Eetu Orava asuu nykyisin Turussa, mutta on kotoisin Maskusta, missä hän toimii edelleen muun muassa seurakunnan nuorisotiimissä, koska halusi jäädä mukaan hyvään porukkaan.
– Teemme esityksiä seurakunnalle esimerkiksi siitä, millaista nuorisotyötä toivomme ja mitä nuorille kannattaisi hankkia. Seurakunnassa homma perustuu vapaaehtoistyöhön ja se motivoi tosi paljon, kun pystyy auttamaan. Nyt rakennamme esimerkiksi frisbeegolfrataa, hän kertoo.
Seurakunnan kautta hän tuli mukaan myös Varsin Hyvän nuorisotoimintaan ja Italian matkalle. Italialaiset nuoret olivat aika ihmeissään, kun Orava kertoi heille, miten Maskussa nuoret pääsevät vaikuttamaan seurakunnan asioihin. Jos vaikuttaminen on muutenkin nuorille Italiassa vaikeaa, niin seurakunnissa se on sitä erityisesti!
Orava pääsi matkan aikana keskustelemaan italialaisten nuorten kanssa myös esimerkiksi koulun käynnin ja asepalveluksen eroista sekä lainsäädännöstä.
– Suomessa laki velvoittaa kuuntelemaan nuorisovaltuustoja. Juttelin matkalla pitkään yhden italialaisen nuoren kanssa, joka opiskelee lakia. Hän selitti, että vaikka nuorisoryhmiä perustetaan Italiassakin, ei vaikuttaminen ole kovin helppoa, koska lainsäädäntö ei velvoita ottamaan nuorten mielipiteitä huomioon. Sielläkin on kyllä jotain nuorisolainsäädäntöä, mutta ei samanlaista kuin meillä Suomessa, hän kertoo.
Eetu Orava nautti matkan aikana erityisesti Alpeilla patikoimisesta.
Nuorten vuosi 2022
Euroopan Unionissa vietetään parhaillaan nuorisoteemavuotta. Viime vuosina nuorisotoiminta on nostanut päätään myös maaseudun kehittämisessä ja Leader-toiminnassa. Useissa Leader-ryhmissä on tarjolla NuorisoLeader-rahoitusta nuorten omiin projekteihin. Tukea voi käyttää esimerkiksi uusien tapahtumien järjestämiseen, yhteisten harrastusvälineiden hankintaan tai koulutukseen. NuorisoLeader-tukea voi hakea myös oman yrityksen perustamiseen tai kehittämiseen. Rahoitus on tarkoitettu 13–25-vuotiaille nuorille. Tuen suuruus ja ehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.
Monissa ryhmissä toimii myös oma nuorisotyöryhmä. Varsin Hyvän oma nuorisotyöryhmä perustettiin vuoden 2021 lopulla. Mukaan saatiin yhteensä 12 nuorta Varsin Hyvän toiminta-alueen kunnista, joita ovat Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku.
Nuorisotyöryhmä pääsee vaikuttamaan muun muassa tarjolla olevien NuorisoLeader-tukien myöntämiseen ja nuorisotyön kehittämiseen. Varsin Hyvän nuorisotoimintaa ohjaa Joona Silvola.
– Ulkomaan matka oli hyvä tapa ryhmäytyä myös oman porukan kesken. Seuraavaksi alamme suunnitella ohjelmaa vastavierailulle tuleville italialaisnuorille. He veivät meidän Alpeille, joten ehkä me viemme heidät saaristoon. Ainakin saunomista ja suomalaista ruokaa on luvassa, Silvola paljastaa.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmien painopisteet tulevalle kaudelle alkavat hahmottua. Ryhmät saivat strategiatyöhönsä uutta virtaa oppimalla toisiltaan sekä ProAgrian ja Varsinais-Suomen Liiton asiantuntijoilta yhteisessä strategiapäivässä.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät kokoontuivat perjantaina 8. huhtikuuta Paimion parantolalle työntekijöiden ja hallituslaisten kesken esittelemään toinen toisilleen käynnissä olevaa strategiatyötään.
Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudenmaan puolella toimiva Ykkösakseli.
Kaikki viisi yhdistystä ovat hakeneet Leader-ryhmäksi myös EU:n rahoituskaudelle 2023–2027. Tulevalla kaudella Ykkösakseli ja I samma båt – Samassa veneessä tulevat toimimaan samoilla maantieteellisillä alueilla kuin kuluvallakin kaudella. Leader Ravakan alueesta Eurajoki siirtyy Leader Pyhjäjärviseudun alueelle ja Leader Jokivarsikumppaneiden alueesta Tarvasjoki siirtyy Leader Varsin Hyvän alueelle.
Osallistavaa strategiatyötä
Leader-ryhmät tukevat maaseudun paikallista kehittämistä EU:n tavoitteiden, Suomen valtakunnallisten tavoitteiden ja omien paikallisten tavoitteidensa mukaisesti. Tällä hetkellä ryhmissä valmistellaan tulevan kauden paikallisia strategioita, joista ensimmäinen versio tulee olla valmis juhannukseen mennessä.
Strategioita valmistellaan hyvässä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Maaseudun asukkaita, yrittäjiä, yhdistyksiä, kuntia, mediaa, nuorisoa ja muita toimijoita on haastateltu ja muilla tavoin osallistettu mukaan strategian valmisteluun. Nyt tietoa on kasassa valtavat määrät ja sen analysoimisen jälkeen ryhmät valitsevat strategioihinsa tietyt painopisteet.
Myötätuulessa – elinvoimaa ja elämänlaatua saaristossa
I samma båt – Samassa veneessä on valinnut strategialleen neljä painopistealuetta, jotka ovat:
elinvoimaiset kyläyhteisöt
matkailun uudet ja kestävät ratkaisut
lähiruuan jalostuksen ja arvostuksen lisääminen
kestävä saaristo.
Ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström kertoo, että seuraavaksi hallitus tulee linjaamaan, kuinka suuri osuus seuraavan kauden rahoituksesta tullaan suuntaamaan millekin painopisteelle.
I samma båtin toiminta-alue kattaa Kustavin, Paraisten ja Kemiönsaaren kunnat sekä niiden vesialueet. Maantieteellinen alue on siis suuri, mutta vakituisia asukkaita alueella on vain 23 000.
– Kesäisin väkimäärä moninkertaistuu ja myös paikallisessa strategiassa huomioidaan se, että kehitystyöstä on hyötyä myös vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille, Boström sanoo.
Strategian työnimi on Myötätuulessa – elinvoimaa ja elämänlaatua saaristossa.
Ravakalla viisi pääteemaa
Leader Ravakan osallistavassa valmistelutyössä on noussut esiin viisi pääteema, jotka ovat:
työtä tekeville
matkailun mahdollisuudet
yhteisöt yhdessä
yhteinen ympäristömme
nuorten ääni kuuluviin.
Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio kertoo, että työvoimapula Vakka-Suomessa on konkretisoitunut viime vuosina ja siksi tavoitteena on tulevalla kaudella rahoittaa entistä enemmän asukkaiden integroitumiseen ja viihtymiseen liittyviä hankkeita. Matkailun saralla tullaan panostamaan luonto- ja lähimatkailukohteisiin.
Ympäristötyö on kuluvalla kaudella ollut Ravakassa vahvaa, mutta jatkossa ajatus on löytää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja vesistöjen kunnostamiseen rahoitus muualta, jolloin Leader-tuki voitaisiin suunnata ympäristökohteiden virkistyskäytön rahoittamiseen. Nuoria yritetään saada viihtymään alueella paremmin ja panostusta tulee myös nuorten hyvinvointiin.
Ravakan paikallisessa strategiassa näkyy sijainti meren rannalla ja kahden kaupungin välissä.
– Asiat, joita tehdään Turussa ja Porissa, eivät useinkaan ulotu Vakka-Suomen alueelle – ja siksi paikalliselle kehittämistyölle on erityinen tarve, Kallio kommentoi.
Ykkösakseli tavoittelee elinvoimaa ja uusia asukkaita
Leader Ykkösakselin strategialuonnoksessa on neljä osa-aluetta:
elinkeinojen kehittäminen ja yrittäjyys
monimuotoinen asuminen ja työnteko
paikalliset palvelut
kestävä kehitys ja ilmastonmuutos.
Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri kertoo, että strategiatyössä yhdeksi suurimmista mahdollisuuksista on nähty ryhmän loistava fyysinen sijainti Turun ja pääkaupunkiseudun välissä. Alue on myös vapaa-ajan asukkaiden suosiossa ja vaivaton monipaikkainen asuminen ja työskentely ovat jo nyt yksi alueen vahvuuksista. Niitä halutaan kuitenkin edistää entisestään, sillä alueella on parhaillaan työvoimapulaa. Tällä hetkellä Ykkösakselin alueella maallemuutto suuntautuu vain tiettyihin paikkoihin ja samaan aikaan toisista kylistä katoaa asukkaiden mukana palvelut ja koulut.
– Tulevalla ohjelmakaudella pyrimme vaikuttamaan siihen, että hyvää ja sujuvaa arkea voisi elää joka puolella meidän maaseutua, Teuri tiivistää.
Varsin Hyvä lähtee liikkeelle SWOT-analyysin kautta
Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen esitteli strategiapäivässä SWOT-analyysin, josta selviää Varsin Hyvän alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuuksiksi on listattu muun muassa korkeakoulujen ja oppilaitosten läheisyys, aktiiviset yhdistykset, yritysmyönteiset kunnat, houkuttelevat matkailukohteet ja mielenkiintoinen historia. Leader-työn näkökulmasta heikkouksiin on listattu maaseutualueen rajaus, joka hankaloittaa alueen kokonaisvaltaista kehittämistä, Leader-työn tunnettuus ja väliaikaisrahoituksen saaminen hankkeiden toteuttamiseen.
Mahdollisuuksista Poikonen nostaa esiin muun muassa yhteiskäyttörakennukset ja muunkin yhteistyön edistämisen ja yhteisöllisyyden lisäämisen. Mahdollisuuksia on näköpiirissä myös bio- ja kiertotalouden puolella.
– Ensi kaudella yksi uusi mahdollisuus syntyy myös starttimaataloustuesta, jota voidaan jatkossa myöntää maatalouteen linkittyvän yritystoiminnan aloittamiseen, Poikonen toteaa.
Uhkia taas nähdään ennen kaikkea ilmastonmuutoksessa, jonka myötä luonnon monimuotoisuus katoaa, säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät ja vesistöjen tila heikkenee.
Jokivarsikumppaneiden alueella nuoret uskovat kotiseutunsa tulevaisuuteen
Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit on avannut verkkosivuilleen kyselyn, jossa alueen asukkaat ja muut toimijat pääsevät kertomaan ajatuksiaan alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista.
Kyselyitä on tehty myös kohdennetusti esimerkiksi paikalliselle medialle ja kylätoimijoille. Leader-ryhmän puheenjohtaja Helinä Mäkelä kertoi strategiapäivässä alueen nuorille tekemästään kyselystä.
– Nuorten keskuudessa on nyt selvästi positiivinen vire ja he näkevät, että täällä on hyvä asua. Opiskelumahdollisuuksia alueella on aika huonosti ja siksi nuoret lähtevät yleensä muualle opiskelemaan, mutta monilla on ajatuksena palata kotiseudulle opiskelujen jälkeen. Kotiseudulle heitä vetää perhe, ystävät, tila ja edulliset asunnot, kertoo Mäkelä.
Näkökulmaa ProAgrialta ja Varsinais-Suomen Liitolta
Yhteisessä strategiapäivässä Leader-ryhmät saivat työhönsä myös ulkopuolista näkökulmaaProAgrian toimitusjohtaja Timo Junnilalta ja Varsinais-Suomen Liiton kehittämispäällikkö Salla-Maria Lauttamäeltä.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät valmistelevat strategioitaan EU:n uudelle ohjelmakaudelle 2023–2027. Perjantaina 8. huhtikuuta pidetyssä yhteisessä strategiapäivässä Leader-ryhmät saivat valmistelutyöhönsä uusia ajatuksia maaseutuverkoston vihreän kasvun teemaryhmän puheenjohtajalta.
ProAgrian toimitusjohtaja Timo Junnila (artikkelikuvassa) koordinoi maaseutuverkoston vihreän kasvun teemaryhmää, joka yrittää löytää uusia ratkaisuja maa- ja metsätalouden kannattavuuden ja kestävyyden parantamiseen.
– Se pitää aina muistaa, että toiminta ei voi olla kestävää, jos se ei ole kannattavaa! Jos ajatellaan esimerkiksi hiilen sidontaa maataloudessa, niin hyvä sato sitoo hiiltä kaikkein parhaiten. Ja satoon voidaan vaikuttaa pellon kasvukuntoa parantamalla. Sitä kautta maan kasvukunto on yksi tärkeimmistä asioista asioista, jos ajatellaan ilmastoa, Junnila selittää.
Maan kasvukunnon näkökulmasta on tärkeää, että maan vesitalous on kunnossa. Lisäksi kasvukuntoa voi parantaa lannoitteilla ja viljelemällä esimerkiksi apilaa, joka sitoo ilmakehästä typpeä maaperään.
Euroopan Unioni liputtaa nyt vihreän siirtymän puolesta ja vihreä kasvun teemaryhmän tarkoitus on keksiä Suomeen keinoja, joilla pystytään toteuttamaan Euroopan yhteiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Junnila nosti puheessaan esiin muun muassa digitaalisen murroksen, tietojohtamisen ja energiaratkaisut. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä halutaan vähentää ympäristösyistä, mutta Ukrainan sota on kiihdyttänyt tavoitteita entisestään. Tässä työssä Junnila näkee eniten mahdollisuuksia biokaasussa.
EU:n komissio on antanut jäsenvaltioille yhteisen suosituksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tulevan maaseutuohjelman strategiasuunnitelmat ovat linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Pellolta pöytään –strategian ja EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.
Vihreä kasvu ja kestävyys näkyvät vahvasti myös Varsinais-Suomen Leader-ryhmien strategialuonnoksissa. Junnila uskoo, että Varsinais-Suomen Leader-ryhmillä on mahdollisuuksia vaikuttaa näihin teemoihin, esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta parantavilla hankkeilla.
– Kaikki Suomen monimuotoisuusrahat kannattaisi kohdentaa Varsinais-Suomeen, koska täällä on työlle sopivia kohteita enemmän kuin koko muussa Suomessa yhteensä! Työtä voi tehdä esimerkiksi torjumalla vieraslajeja ja pusikoitumista. Hyviä kohteita löytyy esimerkiksi jokien varsilta, Junnila toteaa.
