Janica Vilen

ProAgria Länsi-Suomi ja Inlisol Oy edustavat Suomea kansainvälisessä ARIA-kilpailussa

kirjoittaja
Nainen ajaa traktoria ja kuvan päällä on ARIA-kilpailun logo.

Suomi on lähettänyt kahdeksan hanketta kansainväliseen Agricultural & Rural Inspiration Awards 2023 -kilpailuun, jossa palkitaan Euroopan parhaat maaseutuhankkeet. Hankkeiden joukossa on ProAgria Länsi-Suomen toteuttama Aikaa on -hanke ja Uudessakaupungissa toimivan Inlisol Oy:n saama perustamistuki.

ProAgria Länsi-Suomi ja Inlisol Oy lähtevät edustamaan Suomea kansainväliseen hankekilpailuun. Agricultural & Rural Inspiration Awards (ARIA) on EU CAP Networkin järjestämä koko EU:n laajuinen hankekilpailu, jolla juhlistetaan parhaita EU:n maaseuturahoitusta saaneita hankkeita.

Hankekilpailun tavoitteena on lisätä maaseudun kehittämisen ja maatalouden näkyvyyttä EU:ssa ja esitellä parhaita käytäntöjä maaseutuyhteisöihin vaikuttavista innovatiivisista ratkaisuista. Tänä vuonna ARIA-kilpailun teemana on osaamisen kehittäminen maaseudulla ja maataloudessa.

Aikaa on -hanke toi Länsi-Suomen maatiloille tehokkuutta

ProAgria Länsi-Suomen toteuttamassa Aikaa on -hankkeessa kehitettiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan maatilayritysten kannattavuutta lisäämällä maatilayrittäjien osaamista, esimerkiksi johtamistaitoja, digitaitoja ja ajanhallintaa. Hankkeessa mukana olleet yrittäjät pystyivät uuden osaamisen avulla säästämään viikossa jopa 20 työtuntia.

Hankkeessa kehitettiin kansainvälistäkin huomiota saanut pienryhmätoiminnan malli, jonka ohjaustyön laatuun kiinnitettiin tietoisesti huomioita. Pienryhmiä muodostettiin yhteensä 32, esimerkiksi eri tuotantosuunnille, nuorille maatilayrittäjille ja naisyrittäjille. Pienryhmätoiminta auttoi yrittäjiä löytämään tehokkaampia työtapoja ja rakentamaan merkittäviä yhteistyöverkostoja sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tämä paransi yrittäjien hyvinvointia ja edisti yritysten menestystä, mikä taas parantaa koko Suomen ruokaturvaa pitkällä aikavälillä. Tiloilla tehdyillä muutoksilla oli myös positiivia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

Ihmisiä pellolla.
Pienryhmissä maatilayrittäjät saivat konkreettisia vinkkejä alansa huippuasiantuntijoilta ja toinen toisiltaan.
Hanketta koordinoinut ProAgrian valtakunnallinen huippuosaaja Anu Ellä on tyytyväinen hankkeen toimintaan ja tuloksiin ja iloinen siitä, että hanke pääsi edustamaan Suomea kansainväliseen kilpailuun.

– Maatalousyrittäjät otettiin alusta saakka mukaan ideoimaan ja aktiivisesti kehittämään uudenlaista kokemusten vaihtoon perustuvaa pienryhmämallia sekä kansainvälistä yhteistyötä. Ideoimme yhdessä esimerkiksi uudenlaista viljelijävaihtoa pienryhminä eri maiden välillä. Lisäksi loimme hyvin käytännönläheisen ja tilatason tuloksia luontevasti vertailevan havaintotilamallin, toteaa Ellä.

Hankkeessa luotu pienryhmätoiminnan malli on myöhemmin otettu käyttöön esimerkiksi Norjassa ja Islannissa. Hankkeen tuloksia on esitelty myös useissa kansainvälisissä seminaareissa.

EU:n maaseuturahoituksen hankkeelle myönsivät Satakunnan ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Inlisol tarjoaa turvaa vanhenevalle väestölle

Vuonna 2021 Leader Ravakka myönsi perustamistuen Uudessakaupungissa toimivalle teknologiayritys Inlisol Oy:lle. Perustamistuen avulla start up -yritys sai tehtyä demon ikäihmisille suunnatusta palvelusta, jossa kotiin asennettavat sensorit mittaavat tutkateknologian avulla tilassa olevan ihmisen sijaintia, liikkeitä ja asentoja. Kodin sensorit mittaavat myös peruselintoimintoja, kuten sydämen lyöntejä ja hengitystä, eikä asiakkaan tarvitse pukea mittalaitteita ylleen.

Palveluun luotu älykäs teknologia pystyy muun muassa sensorien lähettämän datan avulla huomaamaan, jos huoneessa oleva henkilö kaatuu – ja tekemään siitä hälytyksen omaiselle tai hoitajalle. Palvelun tavoitteena on luoda hoitajille lisää aikaa, omaisille mielenrauhaa ja ikäihmisille itselleen turvallisuuden tunnetta.
Inlisolin yrittäjät Aki Nummela ja Amin Torabi pitävät perustamistukea avaimena start upin alkutaipaleen menestykseen.

Kaksi miestä Inlisolin paidoissa pitelee käsissään valkoisia sensoreita.
Inlisolin yrittäjät Aki Nummela ja Amin Torabi esittelevät kehittämiään sensoreita.

– Perustamistuki tuli meille todella tärkeään hetkeen. Sen avulla saimme tehtyä demohuoneen, jonka esittelimme sitten Uudenkaupungin vanhustenhoitoyksikölle. Demon avulla saimme vakuutettua myös ensimmäiset enkelisijoittajat. Sen jälkeen pääsimme tekemään prototyyppiä ja pilotoimaan sitä EAKR-rahoituksella, kertoo Nummela.

Inlisolin luoman teknologian avulla voidaan vähentää myös hoitohenkilökunnan saatavuudesta johtuvaa alueellista eriarvoisuutta. Siksi palvelulla on potentiaalia erityisesti maaseudulla. Perustamistuen myöntänyt Leader Ravakka pitää Inlisolin hanketta hyvänä esimerkkinä maaseudun yritystukien vaikuttavuudesta.

– Inlisolin perustajat tulivat kansainvälisiltä kentiltä pikkukaupunkiin, ja tukien myötä pääsivät nopeasti alkuun. EU:n maaseuturahoituksen yritystuet ovat oiva väline aloittaville yrittäjille ja keino kokeilla yritysidean toimivuutta, kommentoi Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio.

Voittajat selvillä joulukuussa

EU:n jäsenmaat voivat lähettää jokaiseen kilpailukategoriaan kaksi ehdokasta. Ehdokkaat on valittu ELY-keskusten tekemien ehdotusten perusteella. Aikaa on -hanketta ja Inlisolin yrityshanketta ehdottivat sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan ELY-keskus.

Jäsenmaiden lähettämien ehdokkaiden joukosta valitaan syksyn aikana yhteensä 24 finalistia joulukuussa käytävään loppukilpailuun. Tuomaristo valitsee jokaisesta kategoriasta yhden voittajan. Lisäksi kaikkien hankkeiden kesken järjestetään yleisöäänestys, jossa valitaan paras maaseudun nuoria osallistanut hanke.

Suomi on menestynyt kilpailussa aiempina vuosina hienosti. Viime vuonna Suomi voitti yleisöäänestyksen Puolangan pessimistit -hankkeella.

 

Kilpailukategoriat ja Suomen ehdokkaat

 

Älykäs ja kilpailukykyinen maatalous:

  • Koronakriisi ja Kausityövoiman hankinnan turvaaminen (Uudenmaan ELY-keskus)

KoroKausi-hanke vastasi nopeasti ja tehokkaasti koronakriisin aiheuttamaan ulkomaisen kausityövoiman pulaan ja varmisti maatilojen toimintaedellytykset, kilpailukyvyn sekä Suomen huoltovarmuuden säilymisen poikkeuksellisena ja vaikeana aikana.

  • Sastamalasta brändiviljaa kansainvälisille markkinoille (Leader Joutsenten reitti)

Sastavilja on innovatiivinen yhteistyöhanke, joka tuotteisti paikallisesti viljeltyä kauraa Sastamalan alueella ja loi FarmTopOats-brändin kansainvälisille markkinoille. Brändityöllä ja markkinointitoimilla tuettiin kansainvälistä vientiä ja parannettiin viljelyn kannattavuutta.

Ympäristön suojelu

  • FabPatch Oy (Leader Kuudestaan)

FabPatch Oy kehitti hankkeen avulla Vaatelaastari® -tekstiilipaikan, joka edistää ilmastopolitiikan tavoitteita pidentämällä vaatteiden ja tekstiilien käyttöikää. Tuote vähentää uuden tuotannon tarvetta ja vaateteollisuuden maankäytön kasvattamista sekä auttaa torjumaan luontokatoa.

  • Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla (Pirkanmaan ELY-keskus)

Tässä koulutushankkeessa lisätään metsänomistajien osaamista uusimpiin tutkimustuloksiin pohjautuvasta, ympäristöystävällisemmästä metsänhoidosta. Hankkeen päätavoitteena on uudistaa ja monipuolistaa suometsien käsittelyä siten, että ojitettujen turvemaiden hiilipäästöt ja vesistökuormitus alenevat.

Maaseudun sosioekonominen rakenne

  • Landemia (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)

Landemia-hanke edistää Etelä-Pohjanmaan vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta, tukee ja mahdollistaa monipaikkaista asumista sekä paikkariippumatonta työskentelyä. Hanke lisää tietoa maallemuuton esteistä, kehittää ratkaisumalleja näiden esteiden poistamiseksi sekä selvittää kylien houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä.

  • Yrityksen perustamistuki, Inlisol(Leader Ravakka)

Inlisolin toteuttamassa hankkeessa kehitetty terveysteknologian innovaatio mahdollistaa vanhusten turvallisen asumisen kotona tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja hoivatyön tueksi. Teknologian avulla voidaan vähentää muun muassa hoitohenkilökunnan saatavuudesta johtuvaa alueellista eriarvoisuutta sekä tehostaa hoitotyötä siten, että hoitajat voivat keskittyä enemmän ihmiseen.

Maaseututoimijoiden taidot

  • Aikaa on (Satakunnan ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Aikaa on -hanke kehittää Satakunnan ja Varsinais-Suomen maatilayritysten kannattavuutta. Hankkeessa kehitettiin pienryhmätoiminnan malli, jonka tavoitteena on edesauttaa maatalousyrittäjien työajan tehostamista sekä vahvistaa yrittäjien osaamista, kuten johtamistaitoja, digitaitoja ja ajanhallintaa.

  • Bisnes Lande (Keski-Suomen ELY-keskus)

Bisnes Lande -hanke kehittää Keski-Suomen maaseudun nuorten yrittäjyysosaamista ja kannustaa nuoria perustamaan yrityksiä omien vahvuuksien ja innovatiivisuuden pohjalta. Hankkeessa luotiin toimintamalli ja verkostot, joiden avulla nuoret pystyivät tuotteistamaan ja myymään osaamistaan.

Hanketukien ja yleishyödyllisten ympäristöinvestointien yksityiskohdat haltuun!

kirjoittaja
Vaalealla pohjalla teksti: Ilmoittaudu webinaareihin 16.8. ja 8.9..

 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalvelut -yksikkö järjestää syksyllä kaksi webinaaria hanketuista yhteistyössä Varsinais-Suomen Leader-ryhmien kanssa. 16.8. perehdytään hanketukiin ja 8.9. yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin.

Maaseudun hanketukien haut EU:n rahoituskaudelle 2023–2027 ovat alkaneet. Nyt on hyvä hetki valmistella hakemuksia, sillä tämän vuoden ensimmäinen valintajakso päättyy ELY-keskuksessa 15.9. Maaseuturahoituksen mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa esitellään syksyllä kahdessa webinaarissa.

Keskiviikkona 16.8. klo 10–12 pidettävässä hanketuki-infossa esitellään Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman tavoitteita, hanketukien valintaprosessia, ja -perusteita sekä aikatauluja. Lisäksi käydään perusteellisemmin läpi EU:n rahoituskauden 2023–2027 uudet työkalut kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja esimerkiksi kustannusmallien valintaan.

Myös tukitasoihin sekä hankkeiden maksatukseen on tulossa monenlaisia uudistuksia, joita esitellään webinaarissa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on käytettävissä hanke- ja yritystukiin tälle vuodelle 4,6 miljoonaa euroa.

Ilmoittautuminen on auki Webropolissa 15.8. klo 14 asti, jonka jälkeen osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille. Webinaari järjestetään Teams-yhteydellä.

Ohjelma:

Klo 10.00: Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman ​​2023–2027 ajankohtaiskatsaus – hanketukien haku- ja valintaprosessi, valintaperusteet sekä aikataulu

  • Johanna Mattila, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Klo 10.45: Hanketuet uudella ohjelmakaudella

  • Sakari Malmilehto, maaseutukoordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Stina Abrahamsson, johtava maksatusasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Klo 11.35: Leader-toiminta Varsinais-Suomessa

  • Minna Boström, toiminnanjohtaja, Leader I samma båt – Samassa veneessä

Perjantaina 8.9. klo 10–12 pidettävän webinaarin aiheena ovat EU:n maaseuturahoituksella tuettavat yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit. Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit vastaavat maaseutuohjelman kestävän kehityksen tavoitteisiin. Webinaarissa esitellään Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman ilmasto- ja ympäristötavoitteita sekä yleishyödyllisten investointien valintaprosessia, -perusteita ja aikatauluja.

Lisäksi webinaarissa käydään perusteellisemmin läpi EU:n rahoituskauden 2023–2027 uudet työkalut yleishyödyllisiin investointeihin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, luonnonvarojen kestävään hoitoon sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Ilmoittautuminen on auki Webropolissa 7.9. klo 14 asti, jonka jälkeen osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille. Webinaari järjestetään Teams-yhteydellä. Ohjelma tarkentuu myöhemmin.

 

Lisätiedot:

Johanna Mattila

Kehittämispäällikkö

johanna.mattila@ely-keskus.fi

+358 29 502 3092

Maaseudun yritystukien haku on auki!

kirjoittaja
Sinisellä pohjalla kuvitusta ja teksti: Rahoitusta maaseudun yrityksille.

 

Maaseudun yritystukien haut EU:n rahoituskaudelle 2023–2027 ovat alkaneet. ELY-keskuksessa ensimmäinen valintajakso päättyy 15.8.

Kaikki EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvat yritystukimuodot ovat nyt haettavissa Hyrrä-asiointipalvelussa. Maaseudulla sijaitseville mikro- ja pienyrityksille suunnattuja maaseudun yritystukia voi hakea ELY-keskuksista ja Leader-ryhmistä. Tukea voi saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Tukea voidaan myöntää myös keskisuurten maataloustuotteita jalostavien yritysten investointeihin.

ELY-keskukset ja Leader-ryhmät valitsevat rahoitettavat kohteet. Tukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tämän vuoden ensimmäinen hakujakso päättyy 15.8. Leader-ryhmät päättävät itse omista valintajaksoistaan ja tiedottavat niistä verkkosivuillaan.

– Tälle rahoituskaudelle uudistunut Hyrrä-asiointipalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa aiempaa enemmän, mutta neuvoa ja apua voi pyytää myös ELY-keskuksen yritysasiantuntijoilta, oman alueen Leader-ryhmältä tai alueellisilta yritysneuvojilta, muistuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yritysasiantuntija Hilkka Halla.

Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden tukeminen on yksi Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteistä. Varsinais-Suomesta suurin osa kuuluu maaseuturahoituksen piiriin. Tukikelpoisen alueen tarkat rajat voi tarkistaa ELY-keskuksen karttapalvelusta. Sijainnin lisäksi yritystukien valintaperusteissa arvioidaan soveltuvuutta, toteutettavuutta, liiketoiminnallisuutta, työllisyysvaikutuksia ja kokonaiskestävyyttä.

Leader-tukea mikroyrityksille

Leader-ryhmät myöntävät yritystukia omien paikallisten kehittämisstrategioidensa mukaisesti. Leader-yritystukia voivat hakea maaseudulla sijaitsevat korkeintaan 5 htv mikroyritykset. Yhtenä uutena tukimuotona Leader-puolella on maatalouden kokeilutuki, jota voidaan myöntää maatalousyrittäjälle uudenlaisen maataloustoiminnan kokeiluihin, muuhun kuin tavanomaiseen maataloustuotantoon, esimerkiksi uusien liikeideoiden testaamiseen. Kuluvalla rahoituskaudella Leader-tukea voi ensi kertaa saada myös osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen.

– Uudet tukimuodot yritystoiminnan kokeiluun, käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä osa-aikaisen yrittäjyyden tukeminen lisäävät maaseudun veto- ja pitovoimaa. Toivottavasti yrittäjyydestä kiinnostuneet lähtevät rohkeasti kokeilemaan ideoitaan. Tukea kehittämiseen, investointeihin ja asiantuntijapalveluihin on nyt tarjolla, ja Leader-ryhmät neuvovat hakemusten teossa, kannustaa Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen.

Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudenmaan puolella toimiva Ykkösakseli.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa.

Yritystukien valintajaksot ELY-keskuksessa:

  • 16.1.–15.3.
  • 16.3.–15.5.
  • 16.5.–15.8.
  • 16.8.–15.10.
  • 16.10.–15.1.

Lisätiedot:

Varsinais-Suomen ELY-keskus / Maaseudun yritysrahoitus

Leader-ryhmät

Lisätietoa verkossa

 

Nagu Distillery vei saariston maut myös kansainvälisille markkinoille

kirjoittaja
Kaksi miestä tislaamossa.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Nagu Distilleryn EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman yrityshankkeen toteuttamisesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. 

Vuonna 2017 Jonathan Smeds ja Anton Lindholm päättivät aloittaa ginin valmistuksen lapsuuden maisemissaan Nauvossa.  

– Asuin silloin Pohjanmaalla ja seurasin läheltä Kyrö Distilleryn menestystarinaa. Isälläni taas oli Nauvossa pieni tislaamo, jonka hän perusti vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Toiminta oli kuitenkin pienimuotoista. Siellä valmistettiin lähinnä omena- ja mausteviinaa isäni kolmeen omaan ravintolaan. Siinä vaiheessa minä olin jo pitkään haaveillut muutosta takaisin Nauvoon ja keksin, että oman tislaamon pyörittäminen mahdollistaisi asumisen saaristossa, Smeds avaa yrityksen syntytarinaa. 

Hän sai houkuteltua yhtiökumppanikseen lapsuudenystävänsä Anton Lindholmin ja lisäksi yrityksen toimintaan osallistuu oman työnsä ohella hänen vaimonsa. Yritys otti Smedsin isän vanhan tislaamon haltuun ja löysi sille hyvät toimitilat Nauvon Vikomista. 

– Isoisäni on rakentanut tämän talon 60-luvulla. Täällä tehtiin aikoinaan flipper-veneitä ja minäkin vietin täällä lapsuudessani paljon aikaa, joten tuntui hyvältä aloittaa Nagu Distilleryn yritystoiminta juuri täällä, Smeds sanoo. 

Pannut tislaamossa.
Tislaamossa on kolme erikokoista pannua, joiden yhteenlaskettu maksimikapasiteetti olisi 1 000 litraa viikossa. Käytännössä tuotantotahti on kuitenkin hitaampi, sillä aikaa menee myös myös myyntiin ja moneen muuhun asiaan. Tavoitteena on palkata lähitulevaisuudessa lisää työvoimaa, mutta vielä yrittäjät hoitavat kaiken itse.


Paikallista suosiota ja kansainvälisiä palkintoja 

Nagu Distilleryn ginit ovat vakuuttaneet paikalliset ihmiset ja lisäksi ne ovat voittaneet jo useita kansainvälisiä palkintoja. Tislaamon ensimmäinen gini – Nagu Small Batch Dry Gin – valmistui vuonna 2019 ja tuli toiseksi International Wine and Spirits -kilpailussa, johon osallistuu vuosittain alkoholituotteita yli 90 maasta. 

– Ensimmäinen ginimme on maustettu katajanmarjalla, rosmariinilla, fenkolilla, sitruunalla ja kuusenkerkällä, jota me keräämme omasta metsästä, kertoo Anton Lindholm. 

Seuraavaksi he kokeilivat, miltä gini maistuu, kun sitä kypsyttää 100 päivää tammitynnyrissä. Lopputuloksena syntyi Nagu Oak Aged Gin, joka voitti kultaa World Gin Awardsissa. 

– Haaveilimme itse asiassa aluksi viskin tekemisestä, mutta sen kypsytys kestää vähintään kolme vuotta, joten aloitimme ginillä. Meidän Oak Aged Gin on vähän niin kuin ginin ja viskin välituote, Smeds selittää.  

Tislaamon kolmas gini – Nagu Midsummar Gin – on saanut makunsa kurkusta, korianterista ja seljankukasta. Se voitti hopeaa World Gin Awardsissa.  

Vaikka menestystä on tullut, yritys ei ole voinut hyödyntää sitä markkinoinnissaan Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi. Saariston puskaradio on kuitenkin näyttänyt vahvuutensa.  

– Kun meidän ensimmäinen gini tuli myyntiin Nauvon Alkoon, siellä oli aamulla pitkä jono pihalla. Ja sana on kiirinyt hyvin. Olemme myös saaneet tuotteitamme hyvin tarjolle esimerkiksi Ruotsinlaivoille, yrittäjät kertovat. 

Kieltolain aikaan viinaa salakuljetettiin Suomeen saariston kautta. 

– Eräs vanha kalastaja kertoi meille, miten salakuljettajat saattoivat heittää kaikki pullot mereen, jos poliisit olivat tulossa. Sen vuoksi paikalliset kalastajat saivat usein verkkoihinsa kalojen lisäksi viinapulloja. Siitä ajasta muistona meidän etiketeissämme on kalanverkkoa, Smeds taustoittaa.  

Jos alkoholia siis ennen salakuljetettiin ihmisille Nauvosta, nyt sitä myydään sieltä ihan virallisesti. Mutta markkinoida sitä ei saa vapaasti vieläkään. 

Ginien lisäksi Nagu Distillery valmistaa akvaviittia, jossa on mukana tilliä ja kuminaa.  

– Akvavit ei ole Suomessa niin tunnettua kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta ruotsinkielisillä alueilla se kuuluu perinteisesti esimerkiksi rapujuhliin, Smeds kertoo.  

Nagu Distilleryn tuotteita pöydällä.
Nagu Distilleryn logossa on kallellaan oleva viskilasi, jonka avulla voidaan myös korvata Nagu-sanasta A- ja G-kirjaimet. Paljon kehutut etiketit ovat yrittäjien oman luovuuden tuotosta.


Leader-tuki mahdollisti toiminnan käynnistymisen 

Leader I samma båt – Samassa veneessä myönsi Nagu Distillerylle EU:n maaseuturahastosta investointituen, jonka avulla avulla vanha rakennus saatiin kunnostettua tislaamoksi. Lisäksi tuen avulla hankittiin tarvittavat pannut ja muut laitteet, joita tislaamossa tarvitaan.  

– Tuen osuus oli 35 % investoinnista, eli yli 100 000 euroa. Ilman sitä toiminnan käynnistyminen olisi kestänyt paljon pidempään, joten sillä oli meille iso merkitys, Smeds kommentoi.  

Seuraavaksi yritys aikoo investoida uusiin tiloihin, joita aletaan rakentaa syksyllä Nauvon keskustaan.  

– Teemme sinne vierailukeskuksen ja vierailutislaamon. Tännekin on toki mahdollista tulla vierailulle, mutta Vikom on aika kaukana keskustasta ja satamasta, jossa turistit liikkuvat. Meillä on suunnitelmista hyvä fiilis ja uskon, että Nagu Distilleryn vierailukeskus herättää mielenkiintoa asiakkaissakin! 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät toteavat vaikuttavimman yritystuki -palkinnon perusteluissa, että Nagu Distillery on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälisesti voi onnistua, vaikka tuotanto on pienimuotoista ja paikallista. Brändiä on rakennettu mallikkaasti, ja Nauvo on vahvasti esillä yrityksen toiminnassa ja viestinnässä sekä ginien makumaailmassa. Hanke on vaatinut paljon rohkeutta, visiota ja aktiivista tekemistä. 

Anton ja Jonathan esittelevät tuotteitaan.
Anton Lindholm ja Jonathan Smeds toteuttivat unelman omasta tislaamosta omalla kotipaikkakunnallaan Nauvossa, saariston sydämessä. Nyt he ovat voittaneet alkoholituotteillaan jo useita palkintoja.

Nagu Distillery förde ut skärgårdssmaker även på den internationella marknaden

Varsinais-Suomen maaseutugaalassa jaettiin 12 palkintoa!

Pyhämaan kulttuurikuntoportaat avasivat maiseman historiallisille vesille

kirjoittaja
Tuulimylly ja kuntoportaat.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat palkinneet Pyhämaan kotiseutuyhdistyksen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman kylähankkeen toteutuksesta. Pyhämaan kulttuurikuntoportaat toivat kyläläiset yhteen ja tekivät Telakanrannasta kertaheitolla viihtyisämmän. 

Kesällä 2022 Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan Telakanrantaan rakennettiin 38-metriset kulttuurikuntoportaat, joissa on 62 askelmaa. Puutavaraa meni vajaat kaksi kilometriä, ja kymmeniä ihmisiä osallistaneissa talkoissa tehtiin töitä yhteensä 500 tuntia. 

– En olisi ikinä uskonut, että ne valmistuvat niin nopeasti. Portaat tehtiin käytännössä kuukauden aikana, kun vauhtiin päästiin, hämmästelee hanketta koordinoinut Juha Johtela. 

Portaat piirsi paikallinen Juha Junttila, joka on tehnyt aikaisemmin kuntoportaat Eurajoelle. 

– Lopulta ne nassahtivat siihen paljon paremmin kuin piirustuksissa. Meillä oli ihan poskettoman hyvä talkooporukka, hän kiittelee.

Paikallinen rakennusalan yrittäjä Vesa Laivo oli suurena apuna puutavaran kilpailutuksessa ja hankinnassa, ja kaikki muutkin yhteiseen kekoon kannetut korret olivat tärkeitä.

Kuntoilua ja yhteen hiileen puhaltamista

Kolme miestä grillikodassa.
Juha Johtela, Markku Junttila ja Juha Junttila talvella 2023 talkoissa, joissa kuntoportaiden läheisyydestä kaadettiin puita maiseman avaamiseksi.

Pyhämaan kotiseutuneuvos Kauko Isotupa vihki kulttuuriportaat käyttöön elokuussa 2022. Avajaisten jälkeen myös kaupunki kiitti kyläyhdistystä kuntoportaiden rakentamisesta tarjoamalla heille kahdet ohjatut kuntoporrastreenit. 

– Me innostuimme niistä niin paljon, että perustimme whatsapp-ryhmän ja jatkoimme treenaamista keskenämme marraskuuhun asti. Porukkaa oli välillä niin paljon mukana, ettei portaisiin olisi enempää mahtunutkaan, hymyilee Johtela. 

Talkooporukassa mukana ollut Markku Junttila on iloinen siitä, miten porrashanke toi kyläläiset yhteen. 

– Kun saimme idean, mietimme sen toteuttamista yhdessä kaikkien yhdistysten kanssa. Lopulta kotiseutuyhdistys otti hankkeesta vetovastuun, mutta koko kylä oli mukana tätä junailemassa! 

Hankkeessa tehtiin hyvää yhteistyötä paikallisten maanomistajien, kaupungin ja seurakunnan kanssa – sekä tietysti Leader Ravakan kanssa, joka myönsi hankkeelle maaseuturahaston tuen. Leader-raati nosti palkinnon perusteluissa esiin kylän toimivan yhteistyön ja myös kylällä aikaisemmin toteutetut hankkeet. 

– Pyhämaa on entisenä kuntakeskuksena kehittänyt aluettaan määrätietoisesti ja monipuolisesti. Pyhämaan Kotiseutuseutuyhdistyksen lisäksi aktiivisia hankehakijoita ovat olleet Pyhämaan Matkailu ja Pyhämaan Nuorisoseura. Koulun kupeeseen on tehty täysimittainen frisbeegolfrata, Telakanrannan palveluja on parannettu ja Nuorisoseuran taloa on kunnostettu. Pyhämaa osallistui myös Ravakan kyläbrändäyshankkeeseen. Pyhämaassa koko kylä puhaltaa yhteen hiileen ja talkoita tehdään valtavasti, raati toteaa.

Kulttuuriportaat yhdistävät historiallisesti kiinnostavia kohteita

Pyhämaan talkoolaiset maaseutugaalassa.
Vaikuttavimman kylähankkeen palkinto jaettiin Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Palkinnon ottivat vastaan Juha Johtela, Markku Junttila, Ulla Railio, Juha Junttila ja Petteri Pitkämäki.

Kulttuuriportaat on rakennettu osaksi Pyhämaan Kulttuuripolkua, joka on kiemurrellut kylällä jo pitkään. Polku poikkeaa Pyhämaan kirkolta Myllykalliolle, vuonna 1889 valmistuneelle Mamsellimyllylle, josta on aikoinaan avautunut upea merimaisema Mannervedelle. Kulttuuripolun mobiiliopastuksessa kerrotaan, miten Telakanrannassa on aikoinaan rakennettu ja huollettu purjealuksia. Vastapäisellä Kihlonrannalla taas on moni laiva upotettu meren pohjaan sen jälkeen, kun ne on “prääkätty praakiks” eli riisuttu kaikista hyödynnettävissä olevista osista. Tarinat ovat mielenkiintoisia, mutta niiden kuuntelua on häirinnyt se, että aikojen saatossa rannan ja myllyn välissä oleva metsä oli kasvanut niin korkeaksi, ettei myllyltä enää nähnyt tarinoiden tapahtumapaikalle. Kun puiden kaatoa alettiin suunnitella, heräsi samalla ajatus kuntoportaista. 

Nyt Telakanrannassa on hienot puitteet vaikka kesäpäivän viettoon. Rannassa on vierasvenesatama, leikkipaikka, kioski ja uusi sauna. Kulttuuriportaiden ylätasanteella on paraatipaikka nauttia maisemista ja vaikka retkieväistä.

Varsinais-Suomen maaseutugaalassa jaettiin 12 palkintoa!

Varsinais-Suomen vaikuttavin kulttuurihanke teki Hemminki Maskulaista tunnetuksi

kirjoittaja
Marjukka Kulmala pöydän ääressä.
Marjukka Kulmala muistaa itse kiinnostuneensa Hemminki Maskulaisesta todenteolla löydettyään vanhempiensa luota Hemminki Maskulaisen pienoismallin (kuvassa vasemmalla), jonka paikalliset partiolaiset olivat 80-luvulla suunnitelleet Maskun matkamuistoksi.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Masku-Seuran EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman kulttuurihankkeen toteutuksesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke tutustutti maskulaiset omaan kotiseutuhistoriaansa ja nosti Hemminki Maskulaisen saavutukset aivan uuteen arvoon. 

Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. Hemminki Maskulainen oli aikansa suurmies, Maskun kymmenes kirkkoherra, merkittävä kirjakielen kehittäjä ja virsirunoilija sekä valtiomies ja kulttuuripersoona. Silti suuri osa maskulaisista ei ennen hanketta tiennyt hänestä mitään. 

Hankkeessa kerrottiin ihmisille monin eri tavoin Hemmingistä ja samalla koko Maskun historiasta. Hemminki Maskulainen syntyi Turussa kauppiaan pojaksi 1500-luvun puolivälissä. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa ja valmistuttuaan hänestä tuli Maskun kirkkoherra vuonna 1586. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä virsiä, joista tunnetuin on Enkeli taivaan. 

– Hemminki oli todennäköisesti Mikael Agricolan pojan koulukaveri. Kouluissa opetetaan yleensä, että Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, mutta sitä kerrotaan harvoin, kuinka paljon Hemminki ja monet muut kehittivät kieltä eteenpäin. Heidän vaikutuksestaan suomen kielestä tuli kaunista ja soljuvaa – sellaista, josta voi kirjoittaa vaikka runoja, kommentoi hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala. 

Tapahtumat tavoittivat 600 ihmistä

Ilmakuva Maskun kirkosta.
1500-luvulla eläneen Hemminki Maskulaisen työpaikka eli 1400-luvun lopulla valmistunut Maskun kirkko on pystyssä edelleen.

Masku-Seuran lisäksi hankkeessa olivat mukana Maskun kunta ja Maskun seurakunta, ja yhteistyökumppaneiksi tapahtumiin lähtivät esimerkiksi Maamiesseura sekä Maa- ja kotitalousnaiset.

– Havahduimme vasta alkuvuodesta siihen, että juhlavuosi on käsillä ja saimme kokouksissa monet hyvät naurut, kun totesimme, että Hemmingin kuolema tuli meille vähän yllätyksenä, muistelee Kulmala. 

Tiukasta aikataulusta huolimatta työryhmä sai paljon tapahtumia aikaan. Hankkeessa järjestettiin esimerkiksi kylvön siunaustilaisuus, sanataidepajoja vanhusten palvelutaloissa, nukketeatterikiertue Maskun esikouluissa ja Hemminki-näyttely Maskun museolla. Teemanäyttelyn myötä Maskun museossa tehtiin kävijäennätys ja yhteensä hankkeen tapahtumat tavoittivat noin 600 ihmistä. 

Juhlavuoden aikana kuultiin myös kolme esitelmää Hemminki Maskulaiseen liittyvistä aiheista. Entinen arkkipiispa Jukka Paarma esitelmöi Hemmingin ajan kirkollisesta elämästä. Arkkitehti Aaro Söderlund puhui kristillisyyden alkuajoista Suomessa. Teologian tohtori Suvi-Päivi Koski taas kertoi Rostockista löytyneestä Hemmingin virsikirjan kopiosta.

Hemmingin koulu keskipisteenä

Marjukka Kulmala Hemmingin koululla.
Hemmingin koulun seinää koristaa nykyisin Hemminki Maskulaisesta inspiraationsa saanut muraali.

Hemminki Maskulaisen nimeä kantava Hemmingin koulu oli myös yhteistyössä hankkeen kanssa. Oppilaille järjestettiin Hemminki-teemainen koulupäivä, jonka aikana kaikissa oppiaineissa käsiteltiin jollain tavoin Hemminki Maskulaista. Esimerkiksi kuvaamataidossa tehtailtiin Hemmingin muotokuvia ja kotitalouden tunnilla tehtiin 1600-luvun ruokia. 

Teemapäivässä julkistettiin myös hankkeessa tehty julkaisu Maskun Hemmingin jalanjäljissä. 

– Se on kouluikäisille suunnattu A5-kokoinen vihkonen, jota on lahjoitettu kaikkiin Maskun alakouluihin. Toiveissa on, että koulut käyttäisivät sitä jatkossakin opetuksen tukena, jotta Maskun lapset oppisivat kotiseutunsa historiasta. 

Julkaisun ovat kirjoittaneet suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen ja historian tutkija Veli-Pekka Toropainen. Häkkinen on kirjoittanut kielen kehityksestä ja Toropainen taas historiaan liittyvistä tapahtumista ja arkielämästä 1600-luvulla. Julkaisun on kuvittanut turkulainen graafikko Kristiina Elo. 

Vuonna 2021 Hemmingin koulun seinään tehtiin vielä yhteisötaiteen keinoin muraali. 

– Projektia ohjasi turkulaistaiteilija Jukka Hakanen, jonka muraaleja on nähtävissä erityisesti Turussa. Hän piti paikallisille nuorille työpajan, jossa nuoret tutustuivat ensin Hemmingin historiaan ja ideoivat sitten erilaisia elementtejä, joista Hakanen koosti yhtenäisen teoksen, Kulmala kertoo. 

Teoksessa näkyy muun muassa Hemminki Maskulaisen puumerkki ja nimikirjaimet, Maskun merellisiä maisemia ja rosariumin ruusuja sekä Varsinais-Suomen maakuntaeläin kettu.

Historia osaksi nykypäivää

Kulmala uskoo, että Leader-hanke on kasvattanut maskulaisten paikallisidentiteettiä ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Lisäksi myös ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet tietää Maskun historiasta ja Hemminkin Maskulaisen teoista lukuisten hankkeesta kirjoitettujen artikkelien kautta. 

– Monille Maskun pitkä historia on tullut ihan yllätyksenä. Täältä tunnetaan kyllä Maskun kalustetalo ja Rivieran uimapaikka, mutta historiassa täällä on tehty paljon merkittäviä asioita!

Paljon talkootyötä sisältänyt hanke toi ihmisiä yhteen ja elävöitti maaseutua. Marjukka Kulmalan hankkeessa tekemä valtaisa talkootyömäärä noteerattiin kunnassa ja hänelle myönnettiin sen kunniaksi Paremman Maskun tekijä -palkinto vuonna 2019.

Varsinais-Suomen maaseutugaalassa jaettiin 12 palkintoa!

Nagu Distillery förde ut skärgårdssmaker även på den internationella marknaden

kirjoittaja
Kaksi miestä tislaamossa.

 

Leader-grupperna i Egentliga Finland gav Nagu Distillery pris för mest betydelsefulla företagsprojekt under EU:s landsbygdsprogramperiod 2014–2022 på Egentliga Finlands landsbygdsgala den 23 mars 2023.

År 2017 fattade Jonathan Smeds och Anton Lindholm beslutet att börja tillverka gin i sina barndomstrakter i Nagu.

– På den tiden bodde jag i Österbotten och följde på nära håll med Kyrö Distillerys framgång. Min far hade i sin tur ett litet destilleri i Nagu som han grundade 1995 då Finland gick med i Europeiska unionen. Verksamheten idkades ändå i liten skala. Där tillverkades främst äppel- och kryddbrännvin till min fars tre restauranger. I det skedet hade jag redan länge drömt om att flytta tillbaka till Nagu och jag kom på att ett eget destilleri skulle göra det möjligt att bo i skärgården, berättar Smeds om hur företaget uppstod.

Han fick med sig sin barndomsvän Anton Lindholm som bolagspartner och dessutom deltar också hans fru i företagets verksamhet vid sidan om sitt eget arbete. Företaget tog över Smeds fars gamla destilleri och hittade lämpliga lokaler för det i Vikom i Nagu.

– Min morfar byggde detta hus på 60-talet. Här tillverkades tidigare flipper-båtar och jag tillbringade också mycket tid här när jag var barn, så det kändes bra att starta Nagu Distillerys företagsverksamhet just på denna plats, säger Smeds.

Tislaamon pannuja.
I destilleriet finns tre pannor i olika storlekar och deras sammanlagda maximikapacitet är 1 000 liter i veckan. I praktiken är produktionstakten ändå långsammare, för försäljningen och många andra saker kräver också tid. Målet är att kunna anställa mer arbetskraft inom den närmaste framtiden, men än så länge sköter företagarna allt själv.

Lokal framgång och internationella priser

Nagu Distillerys gin har övertygat lokalbefolkningen och också vunnit flera internationella pris. Destilleriets första gin – Nagu Small Batch Dry Gin – var klar 2019 och kom på andra plats i tävlingen International Wine and Spirits som årligen utvärderar alkoholprodukter från över 90 länder.

– Vår första gin är kryddad med enbär, rosmarin, fänkål, citron och granskott, som vi plockar i vår egen skog, berättar Anton Lindholm.

Efter det prövade de hur ginen smakar då den lagras 100 dagar i en ektunna. Slutresultatet var Nagu Oak Aged Gin som vann guld i World Gin Awards.

– I själva verket drömde vi först om att tillverka whiskey, men det tar åtminstone tre år för den att mogna så vi började med gin. Vår Oak Aged Gin är lite som en mellanprodukt av gin och whiskey, förklarar Smeds.

Destilleriets tredje gin – Nagu Midsummar Gin – har fått sin smak av gurka, koriander och fläderblom. Den vann silver i World Gin Awards.

Även om företaget har nått framgång, har det inte kunnat dra nytta av den i sin marknadsföring på grund av Finlands alkohollagstiftning. Skärgårdens djungeltrumma har ändå visat sin styrka.

– När vår första gin släpptes till försäljning i Nagus Alko gick det på morgonen en lång kö på gården. Och ryktet har spridits snabbt. Vi har också lyckats få in våra produkter t.ex. på Sverigebåtarna, berättar företagarna.

Under förbudslagen smugglades sprit till Finland via skärgården.

– En gammal fiskare berättade för oss hur smugglare kunde dumpa alla flaskor överbord om polisen närmade sig. Därför fick lokala fiskare ofta förutom fisk också spritflaskor i näten. Som minne från den tiden har vi ett fisknät på våra etiketter, förklarar Smeds.

Om alkohol tidigare smugglades till människor i Nagu, så säljs den nu helt officiellt. Men den får ännu inte marknadsföras fritt.

Utöver gin tillverkar Nagu Distillery också en akvavit med dill och kummin.

– Akvavit är inte lika känd i Finland som den är i Sverige, Norge och Danmark, men på de svenskspråkiga områdena är det tradition att servera akvavit t.ex. på kräftskivor, berättar Smeds.

Nagu Distilleryn pulloja.
Nagu Distillerys logo är ett lutande whiskeyglas som också kan användas som bokstäverna A och G i namnet Nagu. Etiketterna som fått mycket beröm är ett resultat av företagarnas egen kreativitet.

Leader-stödet var till hjälp i början

Leader-gruppen I samma båt – Samassa veneessä beviljade Nagu Distillery investeringsstöd ur EU:s landsbygdsfond. Med hjälp av stödet kunde den gamla byggnaden byggas om till ett destilleri. Stödet användes också för att skaffa nödvändiga pannor och andra anordningar som behövs i ett destilleri.

– Stödets andel var 35 % av investeringen, dvs. över 100 000 euro. Utan stödet skulle det ha tagit mycket längre att komma i gång med verksamheten, så stödet var av stor betydelse för oss, kommenterar Smeds.

Som följande ämnar företaget investera i nya lokaler som börjar byggas på hösten i Nagu centrum.

– Där ska vi ha ett besökscentrum och ett besöksdestilleri. Visst är det möjligt att besöka oss här också, men Vikom är ganska långt från centrum och hamnen där turisterna rör sig. Vi har en bra känsla för planerna och jag tror att Nagu Distillerys besökscentrum kommer att intressera kunderna också!

Leader-grupperna i Egentliga Finland konstaterar i motiveringen till priset för mest betydelsefulla företagsstöd att Nagu Distillery är bra exempel på att man kan lyckas också internationellt fastän produktionen är småskalig och lokal. Företaget har på ett föredömligt sätt utvecklat sitt produktmärke och orten Nagu syns väl i företagets verksamhet och reklam samt i ginens smakrymd. Projektet har krävt mycket mod, vision och gåpåaranda.

Kaksi miestä seisoo pöydän takana. Pöydällä on erilaisia viinapulloja.
 Anton Lindholm och Jonathan Smeds förverkligade sin dröm om ett eget destilleri på sin egen hemort Nagu, i hjärtat av skärgården.

 

Nagu Distillery vei saariston maut myös kansainvälisille markkinoille

12 priser delades ut under Egentliga Finland landsbygdsgala!

Investointi-into ilahduttaa – tukivarojen riittävyys huolettaa

kirjoittaja
Sanna Koivumäki ja Antti Jaatinen messulavalla.

 

Mikä Suomen CAP-suunnitelmassa ilahduttaa asiantuntijoita – mikä taas huolettaa? Miten nuoret saadaan innostumaan maataloudesta ja mitä tehdään, jos tukivaroja leikataan? Näistä asioista keskusteltiin OKRA Maatalousnäyttelyssä keskiviikkona.

OKRA Maatalousnäyttelyssä keskustellaan joka päivä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta ja Suomen yhteisestä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmasta (CAP-suunnitelma) maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteisosastolla olevalla Luonnonvarat-lavalla.

Näyttelyn avauspäivänä, keskiviikkona 5. heinäkuuta, aiheesta olivat keskustelemassa Ruokaviraston maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka, MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki, Loimaan johtava maaseutuasiamies Markku Paija, maa- ja metsätalousministeriön maatalouden kehittämisen tiimivastaava Sanna Koivumäki ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalvelut -yksikön päällikkö Antti Jaatinen. Keskustelua johti ministeriön viestintäasiantuntija Hannakaisa Markkanen.

Paneelikeskustelun aluksi osallistujat pääsivät kertomaan, mihin ovat erityisen tyytyväisiä Suomen CAP-suunnitelmassa rahoituskaudelle 2023–2027. Esiin nousi se, miten kokonaisvaltaisesti maatalouden ja maaseudun kehittämistä on suunnitelmassa ajateltu sekä johdonmukaisuus ja muutosten teon mahdollisuus läpi kasvukauden. Suunnitelma on myös hyvin kiinni ajassa – esimerkiksi huoltovarmuus on suunnitelmassa hyvin esillä.

Parannettavaakin kuitenkin löytyy. Paavo Myllymäki pitää esimerkiksi luonnon mukaisen tuotannon nostamista 20 prosenttiin peltoalasta epärealistisena tavoitteena. Lisäksi hän toivoo, että kaura voisi olla mukana keräilykasvien joukossa. Markku Paija taas toivoisi lisää vaihtoehtoja tilakohtaisiin ympäristötoimenpiteisiin.

Viisi ihmistä messulavalla.
Paneelikeskusteluun osallistuivat Matti Puolimatka (vas.), Paavo Myllymäki, Markku Paija, Sanna Koivumäki ja Antti Jaatinen.

Tukivarojen riittävyys huolettaa

Paneelissa heräsi huoli myös siitä, miten tukivarat riittävät kuluvalla rahoituskaudella. Esimerkiksi maatilojen investointitukien ensimmäisellä hakujaksolla jätettiin yhteensä 1 300 hakemusta. Hakukierros oli historiallisen vilkas myös Varsinais-Suomessa, jossa hakemuksia jätettiin yli 200. Kysyntä on tällä hetkellä paljon suurempaa kuin rahoitusmahdollisuudet.

– Oli hienoa huomata, että Suomessa on 1 300 tilaa, joilla on uskoa ja tahtoa tehdä kehittämistoimia. Rahoitusta on kuitenkin tarjolla rajallinen määrä, ja se aiheuttaa omat haasteensa. Jos tällä kierroksella ei saa tukea, kannattaa jättää uusi hakemus seuraavalla jaksolla, kommentoi Sanna Koivumäki.

Ministeriö on osoittanut varoja maatalouden energiainvestointeihin sekä ympäristön tilaa, kestävää tuotantoa, eläinten hyvinvointia ja bioturvaa edistäviin investointeihin yhteensä 25 miljoonaa euroa. Torstaina 6.7. ministeriö tiedotti sivuillaan, että avustuksia on jo ensimmäisellä tukijaksolla haettu tätä enemmän, joten osassa ELY-keskuksia joudutaan tekemään kielteisiä tukipäätöksiä varojen puutteen vuoksi. Mikäli hanketta ei ole aloitettu, hakija voi jättää uuden tukihakemuksen myöhemmillä hakukierroksilla. Maa- ja metsätalousministeriö pitää kyseisiä investointeja hyvin tärkeinä ja pyrkii löytämään ratkaisuja, jotta vuoden kahdella viimeisellä tukijaksolla olisi edelleen mahdollista myöntää avustusta näille hankkeille.

Antti Jaatinen nosti paneelikeskustelussa esiin myös Suomen uuden hallituksen suunnitelman leikata maatalous- ja maaseuturahoitusta. Jos Suomi säästää CAP-rahoituksesta 140 miljoonaa euroa, maaseutu menettää 240 miljoonaa euroa EU:n vastinrahan vaikutuksesta. Leikkauksia on esitetty alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen, johon sisältyy maaseudun yritys- ja hanketuet.

– Jos tämä toteutuu, pitää pohtia, mihin raha tulee riittämään ja mihin ei – ja pitääkö ohjelman fokus miettiä uudelleen, hän toteaa.

Ympäristö- ja ilmastopainotukset puhuttivat

Paneelissa puhuttiin myös CAP-suunnitelman tarjoamista mahdollisuuksista ilmasto- ja ympäristötoimiin. Investointitukien puolella kiinnostavat nyt erityisesti energiainvestoinnit ja uusi CAP-suunnitelma kannustaa muun muassa maan kasvukunnon parantamiseen ja täsmäviljelyyn.

Paavo Myllymäki kritisoi CAP-suunnitelmaa siitä, kuinka vähän se tarjoaa mahdollisuuksia Saaristomeren tilan parantamiseen ja vesiensuojeluun suhteessa ilmastotoimiin. Uuden suunnitelman toteuttaminen edellyttää myös aiempaa enemmän yhteistyötä ympäristöministeriön hallinnonalan kanssa.

– Minun mielestäni suurin ympäristöteko CAP-suunnitelmassa on se, että ruuantuotanto on nostettu maatalouspolitiikan tekemisen suurimmaksi asiaksi. Me suomalaiset se osataan! Eli pidetään se ruuantuotanto kärjessä, kommentoi Matti Puolimatka.

Kolme ihmistä messulavalla.
Matti Puolimatka (vas.) pitää ympäristötekona sitä, että maatalouspolitiikassa keskitytään ruuantuotantoon. Paavo Myllymäki kritisoi sitä, miten vähän CAP-suunnitelmassa on mahdollisuuksia vesistöjen suojeluun. Markku Paija toivoo, että tilakohtaisia ympäristötoimenpiteitä olisi tarjolla monipuolisemmin.

Nuoret tarvitaan mukaan kehittämään maataloutta ja maaseutua

Keskusteluun nousi myös se, miten CAP-suunnitelma kannustaa nuoria viljelijöitä.

– CAP-suunnitelmassa on työkaluja sukupolvenvaihdoksiin ja omistajanvaihdoksiin, mutta lisäksi tarvitaan positiivista ja turvallista ilmapiiriä, jossa nuoria kannustetaan. Me tarvitsemme ne nuoret mukaan, kommentoi Matti Puolimatka.

Tukitoimilla voidaan luoda hyviä kannustimia, mutta lopulta alan houkuttelevuus lähtee siitä, että toiminnan täytyy olla kannattavaa. Paavo Myllymäki perääkin poliittista vaikuttamista elintarvikemarkkinoiden kehittymiseen, jotta viljely olisi kannattavampaa.

Sanna Koivumäki muistuttaa, että ryhtyäkseen yrittäjiksi nuorilla pitää olla myös aito mahdollisuus elää maaseudulla, mahdollisen perheenkin kanssa.

Vaikka uusia viljelijöitä tulee alalle paljon vähemmän kuin eläköityy, asiantuntijat uskovat tulevaisuuteen.

– Nuoret viljelijät ovat todella osaavia ja motivoituneita, joten heillä on hyvät mahdollisuudet lisätä tuotantoa. Vaikka määrä on pieni, laatu on korkealla, kommentoi Markku Paija.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa tilojen määrä on vuoden 1995 jälkeen puolittunut, mutta tilojen viljelemät hehtaarit ovat tuplaantuneet.

Markku Paija ja Sanna Koivumäki messulavalla.
Markku Paija kehui nuorten viljelijöiden osaamista ja motivaatiota. Sanna Koivumäki muistutti, että myös maaseudulla asumisen tulee olla aidosti mahdollista, jotta nuoria viljelijöitä saadaan lisää.

Samoista aiheista keskusteltiin Luonnonvarat-lavalla myös torstaina. Perjantaina vastaava paneelikeskustelu pidetään klo 14.30 ja lauantaina klo 12.30. Koko Luonnonvarat-lavan ohjelma löytyy Ruokaviraston sivuilta ja koko OKRA Maatalousnäyttelyn ohjelma tapahtuman omilta sivuilta.

 

Ministeri Sari Essayah avasi OKRA Maatalousnäyttelyn

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Leader-ryhmät mukana OKRA-messuilla

Okrassa esillä olevassa Jos lehmät puhuisivat -näyttelyssä voi tutkiskella omaa suhdetta maaseutuun

Ministeri Sari Essayah avasi OKRA Maatalousnäyttelyn

kirjoittaja

 

Uusi maa- ja metsätalousministeri kiitteli Okrassa viljelijöitä ja otti kantaa EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Nelipäiväinen OKRA Maatalousnäyttely alkoi keskiviikkona 5. heinäkuuta iloisissa merkeissä. Muutaman vuoden tauon jälkeen tapahtuma veti taas Oripään lentokentän täyteen ihmisiä heti ensimmäisenä päivänä sateisesta aamusta huolimatta. Maatalousnäyttelyn avasi Suomen uusi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

– On todella upeaa päästä kohtaamaan teitä, joilla on tavalla tai toisella kädet savessa – joskus jopa kirjaimellisesti. Suomi on aina elänyt maasta ja metsästä. Ruoka on kasvatettu työllä ja vaivalla ja siitä on oltu ylpeitä ja kiitollisia. Hallitusneuvotteluissa olimme yksimielisiä siitä, että tämä arvokas työ ruuantuotannon parissa on edelleenkin elintärkeä osa itsenäisen Suomen selkärankaa. Ruuantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta. Maatalouden heikko kannattavuuskehitys on siksi saatava taitettua, Essayah aloitti.

Ministeri totesi puheessaan, ettei maatalous ei ole vain yksi elinkeino, vaan koko Suomen elinehto.

– Oma vahva ruuantuotanto on merkittävä osa turvallisuuttamme. Siksi siitä on pidettävä huoli kaikenlaisina aikoina.

Ministeri huomautti myös, ettei niin hienoa herraa olekaan, joka ei viljelijän kädestä söisi ja kiitteli vuolaasti paikalle tulleita viljelijöitä.

– Kiitän jokaisesta viljakilosta, maitolitrasta ja lihagrammasta – jokaisesta perunavakasta ja kaikesta muusta, mitä olette yhteiseen pöytäämme tuottaneet. Hallitus vakinaistaa Välitä viljelijästä -toiminnan rahoituksen. Toivon kuitenkin, ettei Välitä viljelijästä olisi vain hankkeen nimi, vaan oikea toimintaohje jokaiseen päivään niin hallitukselle kuin meistä jokaiselle.

Kiertotalousmallista apua ilmastonmuutoksen hillintään

Ministeri Essayah nosti esiin myös viljelijöiden kohtaamia haasteita, esimerkiksi alkukesän kuivuuden, globaalit ruokaturvan haasteet sekä ilmastonmuutoksen.

– Vasta päättyneen tukihaun perusteella voi todeta, että viljelijöiden sitoutuminen ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöhaasteiden hillitsemiseen on edelleen voimakasta. Oma vahva ruuantuotanto alleviivaa tarvetta kehittää energiaomavaraisuutta ja purkaa riippuvuutta tuontilannoitteista. Yhden ratkaisun siihen tarjoaa kiertotalousmalli, jossa hyödynnetään uusiutuvia materiaaleja ja energiaa. Alkutuotannolla on tässä siirtymässä valtava potentiaali.

Yksinkertaisempaa tukipolitiikkaa

Kaksi naista messuosastolla: vasemmalla Hannakaisa Markkanen ja oikealla kasvot kohti kameraa SariEssayah.
Sari Essayah ministeriön viestintäasiantuntija Hannakaisa Markkasen haastattelussa Luonnonvarat-lavalla.
Sari Essayah ministeriön viestintäasiantuntija Hannakaisa Markkasen haastattelussa Luonnonvarat-lavalla.

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen uusi kausi 2023–2027 on vasta alkanut, mutta ministeri katsoo puheessaan jo seuraavaankin kauteen. Hän haluaisi kehittää ja yksinkertaistaa tukijärjestelmää siten, että maataloustuet kohdistuisivat nykyistä paremmin varsinaiseen ruuantuotantoon.

– Tätä me viestimme aktiivisesti EU:n suuntaan, kun tulevaa rahoituskautta valmistellaan. EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ei tehdä viranhaltijoita, vaan kestävää ruokatuotantoa varten.

Avauspuheenvuoronsa jälkeen Sari Essayah oli haastattelussa vielä Maaseudun tulevaisuuden osastolla ja ministeriön omalla Luonnonvarat-lavalla, jossa hän jatkoi ajatuksiaan EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Ministeri näkee haasteena sen, että yhteisessä maatalouspolitiikassa 27 maata yrittää sovittaa yhteen omia kantojaan erilaisissa olosuhteissa ja lähtötasoissa.

– Parasta taas on se, että EU:ssa on tunnistettu lähtökohtaisesti se, että meidän pitää saada tuottaa ruokaa joka puolella EU:ta. Se on tärkeä huoltovarmuuskysymys, hän toteaa.

Tietoa maatalous- ja maaseuturahoituksesta hallissa 1

Messuosaston edessä mies ja nainen katsovat kameraan.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalvelut -yksikön päällikkö Antti Jaatinen ja Elinkeinot-vastuualueen johtaja Okku Kalliokoski ELY-keskuksen osastolla.

OKRA Maatalousnäyttely jatkuu vielä kolmen päivän ajan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien yhteinen osasto F63 löytyy hallista 1. Tarjolla on tietoa muun muassa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen mahdollisuuksista Varsinais-Suomessa sekä painotuoreita Haloo maaseutu -lehtiä. Viereisellä osastolla päivystävät Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston asiantuntijat. Ministeriön Luonnonvarat-lavalla kuullaan mielenkiintoisia tietoiskuja kaikkina messupäivinä.

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Okrassa esillä olevassa Jos lehmät puhuisivat -näyttelyssä voi tutkiskella omaa suhdetta maaseutuun

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Leader-ryhmät mukana OKRA-messuilla

Maaseudun yritys- ja hanketukien haku alkoi!

kirjoittaja
Vihreällä pohjalla teksti: Pyörivätkö kehittämisideat mielessä? Maaseudun yritys- ja hanketukien haku on nyt alkanut.

 

Maaseudun yritys- ja hanketukien haut EU:n rahoituskaudelle 2023–2027 ovat alkaneet. Varsinais-Suomessa maaseuturahoitusta on tällä kaudella tarjolla ainakin 38 miljoonaa euroa. Alkaneella rahoituskaudella painotetaan entistä voimakkaammin ilmasto- ja ympäristötoimia.

Kaikki EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvat yritystukimuodot sekä suurin osa hanketuista on nyt haettavissa Hyrrä-asiointipalvelussa. Hanketuista on avautunut yhteisöjen investoinnit, koulutus- ja tiedonvälityshankkeet sekä valtaosa yhteistyöhankkeista. Loput hanketukimuodoista tulee hakuun syksyllä 2023. Silloin käynnistyvät esimerkiksi laajakaistahankkeiden ja Leader-ryhmien uusien pienhankkeiden haut.

Hyrrä asiointipalvelu on uudistunut käyttöliittymältään uudelle rahoituskaudelle. Uudistunut asiointipalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa aiempaa enemmän. Päivityksiä tehdään kuitenkin edelleen.

Tukien päätöksenteko ja maksaminen alkavat vaiheittain syksyn 2023 aikana. ELY-keskukset ja Leader-ryhmät valitsevat rahoitettavat kohteet ja neuvovat tukien hakemisessa. Varsinais-Suomessa maaseuturahoitusta on tällä rahoituskaudella tarjolla ainakin 38 miljoonaa euroa. Tukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain.

Hanketuissa painotetaan ympäristö- ja ilmastotoimia

Hanketukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten yhdistykset, järjestöt, oppilaitokset ja kunnat. Rahoitusta voi saada esimerkiksi koulutukseen ja tiedonvälitykseen, yleishyödyllisiin investointeihin, kylien kehittämiseen, elinkeinojen kehittämiseen sekä innovaatiohankkeisiin. Osaaminen, innovaatiot ja digitalisaatio ovat läpileikkaavia teemoja kaikissa toimissa.

Uutta on entistäkin voimakkaampi painotus ympäristö- ja ilmastotoimiin. Entistä enemmän rahoitetaan yleishyödyllisiä investointeja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi sekä investointeja ja kehittämistoimia luonnonvarojen kestävän hoidon edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Varsinais-Suomessa näihin investointeihin on varattu 140 000 euroa tälle vuodelle.

– Toivommekin hakijoilta aktiivisuutta lähteä suunnittelemaan ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä toimenpiteitä heti ohjelmakauden alussa, kommentoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön kehittämispäällikkö Johanna Mattila.

Yritystukia kehittämiseen ja kokeiluihin

Maaseudulla sijaitseville mikro- ja pienet yrityksille suunnattuja maaseudun yritystukia voi hakea ELY-keskuksista ja Leader-ryhmistä. Tukea voi saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Tukea voidaan myöntää myös keskisuurten maataloustuotteita jalostavien yritysten investointeihin.

Uutta on osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistystuki. Lisäksi uutena tukimuotona on maatalouden kokeilutuki, jota voidaan myöntää maatalousyrittäjälle uudenlaisen maataloustoiminnan kokeiluihin, muuhun kuin tavanomaiseen maataloustuotantoon, esimerkiksi uusien liikeideoiden testaamiseen. Maatalouden kokeilutukea voi hakea vain Leader-ryhmistä.

Varsinais-Suomessa viisi painopistealuetta

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa EU:n maaseuturahoituksen neuvonnasta vastaa Maaseutupalvelut-yksikkö. Tukea jaetaan Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman perusteella. Suunnitelmassa maaseudun alueelliselle kehittämiselle on valittu viisi painopistealuetta, jotka ovat alkutuotanto, ruokaketju ja elintarvikkeiden jatkojalostus, maaseutu- ja saaristomatkailu, maaseudun monipuolinen yrittäjyys sekä asuminen ja hyvä elämä maaseudulla. Lisäksi suunnitelman läpileikkaavia teemoja ovat osaamisen kehittäminen, digitalisaatio sekä ympäristö- ja ilmastotoimet.

Varsinais-Suomesta suurin osa kuuluu maaseuturahoituksen piiriin. Tukikelpoisen alueen tarkat rajat voi tarkistaa ELY-keskuksen karttapalvelusta.

Leader-tukea paikalliseen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa

Leader-ryhmien valintajaksot julkaistaan Leader-ryhmien omilla verkkosivuilla. Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudenmaan puolella toimiva Ykkösakseli.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien rahoituskehykset:

Hanketukien valintajaksot Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa:

  • 6.–15.9.2023
  • 9.–31.10.2023
  • 11.2023–31.1.2024
  • 2.–30.4.2024
  • 5.–30.9.2024

Yritystukien valintajaksoja on vuosittain viisi:

  • 16.1.–15.3.
  • 16.3.–15.5.
  • 16.5.–15.8.
  • 16.8.–15.10.
  • 16.10.–15.1.

Maatalouden investointitukien haku alkoi jo aikaisemmin tänä vuonna. Toukokuussa päättynyt ensimmäinen hakukierros toi Varsinais-Suomeen yli 200 hakemusta.

Maatalouden investointitukien valintajaksot Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa:

  • 11.5.–15.8.2023
  • 16.8.–15.10.2023
  • 16.10.2023–15.1.2024

 

Lisätiedot:

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö

Antti Jaatinen, 02 9502 3016

antti.jaatinen@ely-keskus.fi

Lisätietoa tuenhakijalle Varsinais-Suomessa:

Maaseutu.fi/Varsinais-Suomi

Lisätietoa Ruokavirastosta:

Ruokavirasto.fi/yritystuet
Ruokavirasto.fi/hanketuet

 

Heinäkuusta alkaen EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen ajankohtaisia asioita kootaan Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteiseen uutiskirjeeseen. Tilaa uutiskirje tästä!