Koski TL:n Hevonlinnan ulkoilukeskuksesta löytyy tekemistä kaikenikäisille ympäri vuoden. Ulkoilukeskus on rakennettu hienon harjumaiseman ympäröivälle alueelle. Maasto on mäkistä ja siksi paikka on ainutlaatuinen koko Varsinais-Suomessa.
Hevonlinna on toiminut viimeiset kolmekymmentä vuotta urheilu- ja liikuntapaikkana. Aluetta on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Ulkoilukeskuksesta löytyy muun muassa maastohiihtorata, frisbeegolfrata, laavupaikka, beach volley -kenttä, pulkkamäki, näkötorni ja hevosparkki. Näkötorni kohoaa jopa 130 metrin korkeuteen merenpinnasta, joten näkymät ovat huikeat.
Leader-hankkeena toteutettu 24-väyläinen frisbeegolfrata valmistui viime kesänä. Koski TL:n vapaa-aikasihteeri Päivi Peuranto kertoo, että ihmiset ovat löytäneet hyvin uudet liikuntapaikat.
– Talvikaudella viikonloppuisin meillä on parkkipaikka täynnä. Osa porukasta on hiihtämässä ja osa on tuossa pulkkarinteissä. Kesäaikaan täällä käy paljon ihmisiä muun muassa grillaamassa laavulla. Frisbeegolfin harrastajat ovat myös löytäneet tämän uuden radan, Peuranto kertoo.
Hevonlinnan ulkoilukeskusta on kehitetty kolmen Leader-hankkeen rahoituksen turvin. Leader-hankkeilla alueelle on rakennettu monipuolisesti uusia liikuntamahdollisuuksia. Maaseuturahoituksella on rakennettu latuja, pulkkarinteitä, hevosparkki, valaistusta, frisbeegolfrata ja valvontaa. Investointihankkeen avulla on ostettu myös mönkijä, jolla jyrkimmätkin mäet saadaan talvella ajettua laturullan kanssa.
Peuranto toteaa, että ilman Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden Leader-rahoitusta alueen kehittäminen olisi jäänyt paljon pienemmäksi. Hän uskoo, että ulkoilualueen harrastusmahdollisuuksien kehittäminen näkyy myös Kosken keskustassa.
– Tämä lisää ihmisten ulkona liikkumista ja harrastustoimintaa. Alueen käyttö näkyy myös Kosken keskustassa. Sieltä ajetaan läpi ja samalla käydään kahvilla, syömässä tai tankkaamassa. Mielestäni alueen palveluiden kehittäminen on lisännyt liikennettä kauempaakin. Ja uskon että ulkoilukeskus tukee myös meidän kunnan yrittäjiä, Peuranto toteaa.
Kesäkuun 10. päivä kylät ympäri Suomen toivottivat vierailijat tervetulleiksi Avoimet Kylät -päivänä. Juhlinnan lisäksi tapahtumalla lisättiin kylätoiminnan näkyvyyttä, markkinoitiin kyliä vierailu- ja asuinpaikkana ja kannustettiin asukkaita tutustumaan lähikyliin. Avoimet Kylät –päivä järjestettiin valtakunnallisesti jo kolmatta kertaa ja mukana oli ennätyksellisesti yli 700 kylää. Myös Varsinais-Suomessa tehtiin uusi ennätys, kun 55 kylää osallistui päivään.
– Avoimet Kylät oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Juhlavuoden kantava teema ”Yhdessä” istuukin kylätoimintaan loistavasti. Kuten moni asia kylillä, myös Avoimet Kylät -päivä toteutetaan yhteistyössä. Monipuolisten tapahtumien järjestelyistä ja ohjelmista vastaavat kylien aktiiviset ihmiset, yhdistykset, yritykset ja toimijat yhdessä, Varsinais-Suomen kylät ry:ssä tapahtumaa koordinoinut Eija Eloranta kertoo.
Päivän ohjelma nosti esiin kylien monipuolista tarjontaa ja merkitystä maaseudun elinvoimalle. Kylien toimijat esimerkiksi tuottavat kulttuuria, edistävät kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden hyvinvointia, tarjoavat harraste- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia, kunnostavat ja ylläpitävät harraste- ja kokoontumistiloja, hoitavat maisemaa ja tarjoavat puitteita maaseudun yritystoiminnalle ja matkailulle.
Salon Kurajoella päivän ohjelmassa oli hyväntekeväisyyshuutokauppa.
– Mukavasti kertyi hyväntekeväisyyspottiin euroja. Lahjoituskohteena meillä on seurakunnan vähävaraiset perheet, kertoo Sari Vesalainen Perttelin Pohjoisesta Pienviljelijäyhdistyksestä.
Kylien aktiivisen toiminnan taustalta löytyy lukematon määrä talkootunteja ja vapaaehtoistyötä, mutta kylillä osataan hyödyntää hyvin myös esimerkiksi Leader-rahoitusta. Avoimet Kylät -päivänä Kemiönsaarella vietettiin uuden, Leader-rahoitusta saaneen Kalkholmenin esityslavan avajaisia. Yläneellä Paimenenmäen kylätalolla taas tarjoiltiin keittolounasta. Talon ovet kelpasikin pitää avoinna, sillä takana oli juuri valmistunut Leader-rahoitteinen remontti, jolla parannettiin talon lämmitystä. Rymättylän Röölän Silli ja uussi perunoi -tapahtuma houkutteli satamaan satoja kävijöitä. Röölän aluetta on kehitetty aktiivisesti ja sinne on valmistunut kyläsuunnitelma hankeyhteistyön turvin.
– Avoimet Kylät -tapahtuma oli taas yksi hyvä osoitus siitä, että Röölässä mennään nyt kovaa vauhtia eteenpäin. Kylällä on vahvaa potentiaalia kehittyä saariston vetovoimaiseksi matkailukohteeksi, Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kertoo.
Kaikkien mukana olleiden kylien ohjelmaan voi tutustua: www.avoimetkylat.fi
Ensi vuonna Avoimet Kylät -päivä järjestetään jälleen, jo tuttuun tapaan kesäkuun toisena lauantaina 9.6.2018.
Yhteysalus Isla toi Tutusta täyden lastin kävijöitä Röölän Avoimet Kylät -päivään. Kuva: Tauno Linkoranta.
Kuusiston Kruunun yrittäjät Tino Aaltonen (kuvassa vas.) ja Patrik Lundström vuokrasivat kaupungilta Kaarinan Kuusistossa sijaitsevan alueen noin kolme vuotta sitten. Idea lähti siitä, että paikassa on toiminut 70-luvulta lähtien campingalue ja leirintäkeskus. Yrittäjät halusivat kauniille alueelle nykyaikaista matkailutoimintaa. Patrik Lundström kertoo, että alue oli ollut kaupungilla lähes kokonaan käyttämättä noin 15 vuotta. Rannassa sijaitsi huonossa kunnossa oleva rantasauna ja yleinen uimaranta. Ranta-alue oli ryteikköä, josta ei suurimmasta osasta nähnyt merta.
Nyt aluetta ja ympäristöä on kaunistettu huomattavasti. Alueen asukkaiden ja majoittujien käyttöön on rakennettu monenlaisia aktiviteetteja kasvattamaan matkailun vetovoimaisuutta. Siistityiltä puistoalueilta löytyy muun muassa uusi valaistu frisbeegolfrata, beach volley -kenttä, uimaranta, valaistu ulkoilureitti ja hiihtoladut.
Kuusiston Kruunun liiketoiminta perustuu pääosin lyhytaikaiseen majoitukseen. Matkailijat saapuvat ensi sijassa lähialueilta Varsinais-Suomesta, mutta paikka on kasvattanut suosiotaan myös ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa.
Kuusiston Kruunun ranta on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Ryteikkö on vaihtunut siistittyyn rantamaisemaan. Kuva: Anssi Ketonen
– Meillä on tällä hetkellä vuokrattavana Kuusiston majatalo ja sauna. Lisäksi meillä nyt keväällä valmistuneita myyntiin tehtyjä mökkejä. Majatalossa yöpymisiä on toista tuhatta vuosittain. Yleensä asiakas tulee meille juhlimaan jotakin merkkipäivää, sanoo yrittäjä Patrik Lundström.
Kuusiston suurin matkailuvaltti on yrittäjien mukaan luonto, jota tullaan katsomaan kauempaakin. Turun kauppatorille on matkaa 16 kilometriä ja moottoritien rampille seitsemän, joten kohde on helposti saavutettavissa. Myös julkinen liikenne kulkee läheltä Kuusiston Kruunun portteja.
– Kerran meille tuli tänne suuri joukko sveitsiläisiä nuoria urheilijoita. Näytin heille paikat ja jäin katsomaan kun he hakivat jotain autosta. Ilokseni huomasin, että kaljakorin sijasta autosta otettiin Suomen lippu. Nuoret alkoivat heiluttaa sitä tuossa rannalla. Ilmeisesti maisemat vetoavat myös sveitsiläisiin. Se teki minuun valtavan suuren vaikutuksen, kertoo Lundström.
Kuusiston Kruunun vetovoimaisuutta on parannettu osittain maaseuturahaston tuella. Tuki on haettu suoraan Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
– Maaseuturahasto on mahdollistanut tämän puistoalueen kehittämisen. Muuten olisi jäänyt tekemättä ainakin tässä laajuudessa. Esimerkiksi frisbeegolfin tuottavuus on itsessään huono. Se ei suoranaisesti tuota rahaa, mutta se kasvattaa majoituksen vetovoimaisuutta, kertoo Tino Aaltonen.
– Matkailuelinkeino voi maailmanlaajuisesti erittäin hyvin ja meillä on vahva usko siihen, että me voimme hyödyntää tätä kasvavaa megatrendiä myös täällä Kaarinan Kuusistossa, Patrik Lundström kuvailee.
På ön Bodö har man förra sommaren byggt upp en gästhamnsbrygga med 20 båtplatser samt en hel del terrass.
Båtfolket har tagit Bodö café och gästbryggan vid den gamla sjöbevakarstationen till sitt hjärta.
Besöksmålet som öppnade i juli förra året besöktes av 2500 personer och 550 båtar före hösten. Marknadsföringen av den nya hamnen sköttes i fjol mest via djungeltelegrafen. Den här våren har Bodös egna nätsidor öppnats och meningen är att den vägen berätta för kunderna om servicen på ön.
Företagaren Nina Liski-Tirkkonen, som är hemma från huvudstadsregionen, väntar ivrigt på sommaren.
– Det var otroligt fint att märka hur mycket människor tyckte om den här platsen. Vi kunde inleda säsongen först i juli och det kom mängder av båtar. Jag hade inte ens i mina vildaste fantasier, kunnat tro att ett nytt ställe skulle tas så här väl emot, berättar Liski-Tirkkonen.
Bodö ligger i Skärgårdshavets nationalpark 2,5 sjömil från Nötö. Till Nötö kommer man med förbindelsebåten Eivor och till Bodö är det cirka 12 minuters båtfärd. Förbindelsebåten Nordep kör på beställning via Bodö.
Företagare av en slump
Nina blev skärgårdsföretagare när hon tröttnade på att sitta på ständiga möten. Hon berättar att skärgården är en ovanligt fin miljö som skingrar människors stress.
– Jag har seglat med min man här i området alla somrar och skärgården är oss verkligt kär. Drömmen har varit att som pensionärer bli företagare i skärgården. Jag såg en annons på Facebook om att Nötöboden sökte företagare. Det var så företagandet började lite i förtid. Vi beslöt att förändra livet i verkligt snabb takt. Jag sade upp mig från mitt dåvarande jobb och beslöt mig börja jobba på riktigt.
Nina Liski-Tirkkonen tycker att utmaningen för skärgårdsföretagare är att säsongen är så kort.
Förälskade sig i sjöbevakarstationen
Nina började som handelsman för Nötöboden för fyra år sedan. Under åren väcktes tanken på att utvidga verksamheten, för säsongen i skärgården är väldigt kort. Att enbart driva butiken skulle inte bära sig på sikt. Den lokala hyresvärden förevisade Bodö, en ö med en sjöbevakarstation som stått tom i 25 år, för Nina.
– Vi blev förtjusta i platsen och började förhandla med Forststyrelsen om att hyra området och utveckla det. Hyreskontraktet skrevs vid årsskiftet och till midsommar kom det första större sällskapet med båt för att testa den nya bryggan och ön.
För närvarande utvecklas tjänsterna på Bodö hela tiden. Förutom gästbryggan med 20 platser har man börjat bygga en naturstig, en stor terrass, bastur och ett café där det serveras produkter gjorda på lokala råvaror. Caféets specialitet är Bodöburgaren som är tillverkad av ekologiskt kött.
Inkommande sommar byggs fem övernattningsrum i huvudbyggnaden och målet är att komma i gång med övernattningsverksamheten om tillstånden hinner bli klara. En servicebyggnad är också på kommande, med täckt terrass och restaurang. Utöver det planeras en ny bastubyggnad.
– På Bodö finns lugnet och de gamla sjöbevakarnas anda kvar. Den historian vill vi som företagare föra fram och vi låter det också synas i byggnaderna.
Företagaren har fått ekonomiskt stöd för att utveckla servicen från EU:s landsbygdsfond via den lokala Leader-gruppen I samma båt.
– Jag kan säga att investeringsstödet har varit livsviktigt. Jag har haft tur som fått genomföra två projekt som privatföretagare. Det första var på Nötö och det senaste på Bodö. Fastän det inte varit fråga om några enorma summor, så har varje tusenlapp varit till oerhört stor hjälp. Det är också fint att någon annan tror på vårt projekt. NTM-centralen och Leader-gruppen har konstaterat att affärsidén är bra.
Ninas dröm är att i framtiden också kunna sysselsätta sin man. Företagaren är nöjd att redan nu kunna erbjuda sommarjobb åt flera ungdomar.
– Den största drömmen att min man och jag skulle vara sysselsatta året om och kunna jobba tillsammans. Det är ännu några år dit. Jag är tacksam över att jag som företagare kan sysselsätta unga människor. Redan det är en helt fantastisk sak. Förra året hade jag åtta unga anställda och kommande sommar är målet att de ska vara hälften fler. För ungdomar är det viktigt att kunna fylla på cv:n.
Nina berättar att skärgården fängslar så väl turister som företagare.
– Skärgården intresserar fler och fler för varje år. Besökarna ökar och det visar ett det är en ovanligt fin plats. Om man ser det ur företagarens perspektiv vill jag påstå att både kropp och själ mår bättre i skärgården.
Veneilijät ovat ottaneet omakseen entiselle merivartioasemalle avautuneen Bodön kahvilan ja vierasvenelaiturin.
Vuoden 2016 heinäkuussa avatussa kohteessa vieraili ensimmäisen kesän aikana noin 2500 matkailijaa ja 550 venettä. Uuden paikan markkinointi hoitui viime vuonna lähinnä puskaradion kautta. Tänä keväänä on avattu Bodön verkkosivut, joiden kautta on tarkoitus kertoa asiakkaille saaren palveluista. Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva yrittäjä Nina Liski-Tirkkonen odottaa kesää innokkaasti.
– Se oli hämmentävän hienoa huomata, kuinka paljon ihmiset pitivät paikasta. Kausi päästiin aloittamaan vasta heinäkuussa ja veneilijöitä kävi valtava määrä. Emme villeimmissäkään unelmissa voineet uskoa, että uusi kohde otetaan vastaan näin hyvin, Liski-Tirkkonen kertoo.
Kuvassa Nina Liski-Tirkkonen.
Bodö sijaitsee Saaristomeren kansallispuistossa 2,5 meripeninkulman päässä Nötön saaresta. Nötön saareen pääsee yhteysalus Eivorilla ja Bodöseen on noin 12 minuutin venematka. Yhteysalus Nordep kulkee tilauksesta Bodön kautta.
Yrittäjäksi sattuman kautta
Saaristoyrittäjäksi Nina päätyi kyllästyttyään jatkuvaan kokouksissa istumiseen. Hän kertoo, että saaristo on poikkeuksellisen hieno paikka, jossa ihmisten stressi hälvenee.
– Olen mieheni kanssa purjehtinut tällä alueella kaikki kesät, ja saaristo on todella rakas paikka meille. Haaveenamme on ollut, että sitten eläkkeellä ollaan yrittäjänä saaristossa. Näin ilmoituksen Facebookissa, jossa kerrottiin, että Nötöboden etsii kauppiasta. Siitä se yrittäjyys sitten lähti hieman aikaistettuna. Päätimme todella nopealla aikataululla tehdä elämänmuutoksen. Irtisanouduin silloisesta työstäni ja päätin ruveta oikeisiin töihin.
Merivartioaseman tunnelma ihastutti
Nötöbodenin saaristokauppiaana Nina aloitti neljä vuotta sitten. Vuosien aikana heräsi ajatus toiminnan laajentamisesta, sillä Saariston kausi on hyvin lyhyt. Pelkän kaupan pitäminen ei olisi ollut pidemmän päälle kannattavaa. Paikallinen vuokraisäntä esitteli Ninalle Bodön saaren, jossa oli 25 vuotta tyhjillään ollut merivartioasema.
– Ihastuimme paikkaan ja lähdimme neuvottelemaan metsähallituksen kanssa alueen vuokraamisesta ja kehittämisestä. Vuoden vaihteessa allekirjoitimme alueen vuokrasopimuksen ja juhannuksena meille saapui jo ensimmäinen iso veneseurue kokeilemaan uutta laituria ja saarta.
Tällä hetkellä Bodön palvelut laajenevat jatkuvasti. Saaressa on 20-paikkaisen vierasvenelaiturin lisäksi aloitettu luontopolku, suuri terassi, saunat ja kahvila, jossa tarjoillaan paikallisista raaka-aineista tehtyjä annoksia. Kahvilan erikoisuus on Bodöburgeri, joka on valmistettu luomulihasta.
Tulevana kesänä päärakennukseen rakennetaan viiteen huoneeseen majoitusta. Tilat on tarkoitus saada majoituskäyttöön, jos lupa-asiat ehtivät mennä läpi. Tulossa on myös palvelurakennus, jossa on katettu terassi ja ravintola. Tämän lisäksi suunnitteilla on uusi saunarakennus.
– Bodössä on entisten merivartioiden hyvä rauhallinen henki ja fiilis. Tätä historiaa me halutaan yrittäjinä tuoda esille ja annamme sen näkyä rakennuksissa.
Yrittäjä on saanut palveluiden kehittämiseen tukea maaseuturahaston Leader-rahoituksen kautta.
– Voin sanoa, että investointituki on ollut elintärkeä. Olen ollut onnekas, kun yksinyrittäjänä olen saanut toteutettua kaksi hanketta. Ensimmäinen oli Nötöseen ja viimeisin Bodöseen. Vaikka ei puhuta valtavan suurista summista, jokainen tuhat euroa auttaa suunnattoman paljon. Rahoitus on nopeuttanut asioiden viemistä eteenpäin. On ollut hienoa, että joku muukin uskoo meidän kohteeseen. Liikeidea on todettu hyväksi ELY-keskuksen ja Leader-ryhmän I samma båt –samassa veneessä puolelta.
Ninan haaveena on työllistää tulevaisuudessa myös hänen miehensä. Yrittäjä on tyytyväinen siitä, että voi antaa kesätyöpaikan jo useammalle nuorelle.
– Suurin visio on saada toteutettua haave, että pääsemme mieheni kanssa työllistymään läpi vuoden ja tekemään tätä työtä yhdessä pariskuntana. Se tosin on vielä muutaman vuoden päässä. Olen kiitollinen siitä, että voin yrittäjänä työllistää nuoria ihmisiä. Se on yksi erittäin mahtava juttu. Viime vuonna työllistin kahdeksan nuorta ja tulevana kesänä tavoite on työllistää puolet enemmän. Nuorille on tärkeä juttu saada täytettä ansioluetteloon.
Nina kertoo, että Saaristo vie niin matkailijan kuin yrittäjänkin mennessään.
– Saaristo on kaiken kaikkiaan sellainen paikka, että vuosi vuodelta se tuntuu kiinnostavan enemmän ja enemmän ihmisiä. Matkailijamäärät ovat kasvussa. Se kertoo siitä, että paikka on poikkeuksellisen hieno. Yrittäjän näkökulmasta jos katsoo, niin väitän, että pää ja mieli voivat paremmin saaristossa.
LINC 2017 konferenssi pidettiin Luxemburgin Viandenissa. Kuva on avajaiskulkueesta. Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi
Satakunnan ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmät järjestävät kansainvälisen LINC-konferenssin kesäkuussa 2018. Tapahtuma tuo 300 eurooppalaista paikalliskehittäjää tutustumaan länsirannikon matkailuun, lähiruokaan ja yrityksiin.
Suuri joukko eurooppalaisia paikalliskehittäjiä noin 20 EU-maasta saapuu kahden maakunnan alueelle järjestettävään LINC 2018 -konferenssiin 12.–14.6.2018. Tapahtuman pääpaikkana toimii Rauma, mutta kansainväliset vieraat tutustuvat kolmen päivän aikana monipuolisesti Lounais-Suomen alueeseen. Osallistujat pääsevät tutustumaan paikalliseen Leader-toimintaan ja toteutettuihin maaseudun kehittämishankkeisiin.
LINC on vuosittain järjestettävä Euroopan Leader-ryhmien verkostoitumistapahtuma, joka pyrkii lisäämään kansainvälistä yhteistyötä. LINC 2018 -konferenssin teemana on luonto ja vesistöt, joihin osallistujat pääsevät tutustumaan. Painopisteinä ovat puhtaat luonnonvedet, lähiruoka sekä hyvinvointi ja matkailu, jotka tuovat taloudellista hyötyä alueelle.
– Leader-ryhmien yhteistyön kehittäminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti tuo lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta länsirannikon ainutlaatuiselle luonnolle ja alueen yrityksille. Tapahtuman avulla pyrimme edistämään erityisesti paikallisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kansainvälistymistä, kertoo tapahtumakoordinaattori Johanna Vanhatalo Leader Ravakasta.
Vanhatalo sanoo, että LINC 2018 hyödyttää erityisesti matkailuyritysten ja kylämatkailun kansainvälistymistä sekä saariston ja vesistöjen matkailullista hyödyntämistä. Tapahtuma tarjoaa näkyvyyttä pienyrittäjille.
LINC 2018 -tapahtuman järjestävät yhteistyössä Leader Ravakka, Leader Varsin Hyvä, Leader I samma båt – Samassa veneessä, Leader Jokivarsikumppanit, Leader Ykkösakseli, Leader Pyhäjärviseutu, Leader Karhuseutu sekä Leader Pohjois-Satakunta.
Vuoden 2017 LINC-konferenssi järjestettiin Luxemburgissa 9.–11. toukokuuta. Vuoden 2018 järjestäjät toivottivat kansainväliset vieraat tervetulleeksi Lounais-Suomeen aluetta esittelevällä videolla. Videon voi katsoa ja tapahtuman valmisteluja seurata Facebookissa LINC EVENT 2018 – FINLAND -sivulla. Nettisivut avataan loppuvuodesta.
Leader – ihmisten kokoisille ideoille!
Leader on EU:n luoma toimintamalli, jossa alueen asukkaat itse päättävät, mitä alueella kehitetään ja rahoitetaan.
Suomessa on 54 Leader-ryhmää, jotkaaktivoivat ja auttavat alueensa asukkaita viemään omia kehittämisideoitaan eteenpäin. Rahoitusta myönnetään hanke- ja yritystukien muodossa.
Leader-hankkeilla toteutetaan ideoita, jotka parantavat maaseudun palveluita ja asukkaiden viihtyvyyttä sekä elinkeinoja.
Leader-toimintaan voi kuka tahansa osallistua liittymällä Leader-ryhmän jäseneksi tai toteuttamalla Leader-hanketta.
Euroopassa Leader-ryhmiä on yhteensä noin 2 500.
Lisätietoja tapahtumasta:
Johanna Vanhatalo LINC 2018 tapahtumakoordinaattori
044 7929 001
johanna.vanhatalo@ravakka.fi
Merenrantaa kulkeva upea metsäalue Pyhärannan Reilassa saadaan vihdoin yleiseen käyttöön, kun Reilan kyläyhdistys rakentaa sinne luontopolun. Alueen vaiherikkaaseen historiaan liittyy niin puutarhakoulu, varuskuntasuunnitelmat kuin innokas viihdeyrittäjä.
Pyhärannan Reilaan rakennetaan tulevana kesänä yhdistysvoimin luontopolku. Tuleva retkeilykohde on saamassa rahoitusta Leader Ravakan Luontopolut ja reitit -teemahankkeesta.
Maastoltaan vaihteleva alue on ollut armeijan harjoituskäytössä 60-luvulta saakka. Pari vuotta sitten Puolustusvoimat ilmoitti keräävänsä kalustonsa ja poistuvansa alueelta. Käytännössä alue on ollut suljettu ja nyt se on avautumassa kaikelle kansalle.
– Täällä toimi puutarhakoulu vuosisadan puolessa välissä. Sen lopetettua eräälle viihdeyrittäjälle syntyi ajatus alkaa järjestää täällä isoja musiikkitapahtumia. Se kariutui sitten rahoituksen puuttuessa ja paikalle alettiin puuhata varuskuntaa. Varuskuntakin jäi lopulta perustamatta ja alueesta tuli armeijan harjoitusalue, kertoo Seppo Mannervesi luontopolkua puuhaavasta Reilan kyläyhdistyksestä Reidu ry:stä.
Kokonaispinta-alaltaan noin 160 hehtaarin aluetta hallinnoi nyt Metsähallitus. Suurin osa on talousmetsää, noin 3 kilometrin mittainen polku rakentuu Metsähallituksen Luontopalveluiden hallussa olevalle kapealle rantakaistaleelle.
– Ajatus alueen hyödyntämisestä luontokohteeksi heräsi heti, kun armeija ilmoitti lähtevänsä. Paikka kiinnostaa ihmisiä, kyläläiset käyvät täällä rannalla alvariinsa kääntymässä, hiekkakenttäkään ei ole alkanut ruohottua, naurahtaa myös Reilan kyläyhdistyksessä toimiva Tapio Uusitalo.
Armeijanaikainen kivilaituri pysyy vankkana paikoillaan. Se mahdollistaa myös rantautumisen. Kuva: Mimmi Virtanen
Paikka on kiistämättä kaunis. Vaikka ollaan merenrannalla, paikoin maisema vaikuttaa sitä, kuin oltaisiin Lapin erämailla. Luonnoltaan uskomattoman monipuolinen alue on kirjaimellisesti kivenheiton päässä Selkämeren kansallispuistosta.
– Mantereella ei ole montaa paikkaa, josta Selkämeren kansallispuistoa voisi ihailla. Tämä on alueen ainoita isoja vapaita rantoja, joka ei ole yksityisessä käytössä, huomauttaa Leader Ravakan Tuuli Jansson.
Polut merkittävä ja nuotiolle tarvitaan lupa
Pilvien takaa pilkahteleva aurinko ja rantaan lyövät laineet ovat jopa koukuttavaa seurattavaa. Ei ihme, että rannalle on syntynyt useampi villi nuotiopaikka.
– Ilman maanomistajan lupaa ei nuotiota saa tehdä. Siksi onkin tärkeää saada tänne nyt kunnollinen ja virallinen nuotiopaikka. Reitin merkitseminen on tärkeää, ettei maasto kulu turhaan, Tuuli Jansson muistuttaa.
Nuotiopaikka, laavu sekä käymälä rakennetaan Reilan rantapoluksi ristitty reitin puoliväliin, Hierkonpäähän. Itse polku on jo olemassa, sitä ovat tykkimiesten lisäksi tallanneet muu muassa valkohäntäpeurat, joita Reilassa on runsaasti.
Mannervesi kertoo, että polku merkitään Reidun saunan ja Kyhkärännokkan välille. Sauna on kyläyhdistyksen kymmenisen vuotta sitten suojeluksiinsa ottama entinen kunnan rantasauna. Saunaa ja sen aluetta on kunnostettu ahkerasti mm. rakentamalla komea laituri, uimaranta sekä lentopallokenttä.
Metsähallitus jakaa vastuuta
Tulevaisuudessa yhdistysten merkitys Metsähallituksen alueiden rakenteiden ja reittien hoidossa saattaa kasvaa.
– Luontomatkailu elää hypeä. Hyvinvointi ja muut trendit vetävät ihmisiä luontoon. Kansallispuistot ovat ne, jotka ihmisiä eniten nyt houkuttelevat ja Metsähallitus on velvoitettu pitämään ne kunnossa. Runsas käyttö aiheuttaa myös kulumista sekä kuluja. Haluamme palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin, mutta resurssien vähetessä joudumme ehkä luopumaan joidenkin alueiden ylläpidosta. Tässä paikalliset toimivat voivat olla apu, puistonjohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta sanoo.
Maasto vaihtelee hämmästyttävästi kangasmetsästä hiekkarantaan. Kuva: Mimmi Virtanen
Jansson vastaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Kymenlaakson alueesta, jossa sijaitsee yhteensä 10 kansallispuistoa sekä runsaasti muita luonto- ja kulttuurikohteita.
– Suurinta kävijämäärän kasvu Varsinais-Suomen alueella on Kurjenrahkan kansallispuistossa. Vuosittain kävijät lisääntyvät jopa 20 %, Jansson sanoo.
Reila on Janssonin mukaan esimerkki siitä, että kun toivottuja retkeilyrakenteita ei ole Metsähallituksen puolesta saatu, on itse tartuttu toimeen. Hän kuitenkin muistuttaa, että toiminta ja yhteistyösopimukset ovat aina harkinnanvaraisia.
– Hienoa, että paikalliset ihmiset ovat itse ottaneet aktiivisen roolin. Mutta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla lait ja säädökset ohjaavat toimintaa. Nämä on aina huomioitava.
Leader luontomatkailua tukemassa
Luontopolut ja reitit -teemahankkeella (LuRe) Leader Ravakka on pyrkinyt lisäämään ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia toimialueellaan Vakka-Suomessa ja Rauman seudulla. Yhteensä LuRen kautta rahoitusta luontokohteen rakentamiseen tai kunnostamiseen on hakemassa kymmenkunta yhdistystä.
Tukirahaa toteuttamiseen on varattu 50 000€. Ravakan puolesta yhdistykset saavat rahoituksen lisäksi asiantuntija-apua mm. maankäyttösopimuksiin, viitoitukseen ja reittien markkinointiin.
Teksti ja kuvat: Mimmi Virtanen / Satakunnan Leader-ryhmät
”Matkailun kehittäminen on koko Varsinais-Suomen yhteinen asia”
Vuoden 2017 alussa käynnistyneen Sauvon matkailuelinkeinon kehittämishankkeen tarkoituksena on yhdistää Sauvon matkailu- ja ruokatoimijoita. Hanke on rahoitettu maaseuturahastosta Leader-ryhmä Varsin Hyvän kautta.
Hankkeen toimenpiteiden kautta Sauvoa tehdään houkuttelevaksi matkailijoille. Hankkeen vetäjä matkailualan ammattilainen Jouko Parviainen (artikkelikuvassa) kertoo, että Sauvossa riittää tekemistä matkailijalle.
– Tällä hetkellä meillä on tarjolla majoitusta pienille ryhmille ja perheille. Sauvosta löytyy luontoa, ruokailukohteita ja täällä on muutamia illanviettopaikkojakin. Sauvon erikoisuus on myös kahden kauniin kirkon välissä oleva pieneksi pyhiinvaellukseksi kutsuttu reitti, kertoo Parviainen.
Sauvoon tavoitellaan pääasiassa suomalaisia lähialueen matkailijoita, mutta alue voisi Parviaisen mukaan tarjota palveluita myös ulkomaisille matkailijoille.
– Sauvon sijainti on hyvä, sillä olemme lähellä tunnettuja matkailukohteita, Turkua ja sen saaristoa. Luonnollinen kohderyhmä ovat pääkaupunkiseudulta ja Turun seudulta tulevat matkailijat. Tavoittelemme toki myös kansainvälisiä matkailijoita.
– Varsinkin ulkomaalaisille tarjoamme aitoa suomalaista maalaisidylliä. Voimme yhdistää metsät, peltomaisemat ja merelliset vesiaktiviteetit. Yksi tärkeimmistä on sauna, josta voi rakentaa kokonaisvaltaisen elämyksen. Saunominen aloitetaan tunteja aikaisemmin metsäretkellä, jossa saunojat pääsevät taittamaan tuoreen vihdan. Luonnosta kerätään samalla erilaisia yrttejä jalkakylpyyn.
Sauvon vetovoimaa pyritään lisäämään kehittämällä tapahtumia. Suurin tapahtuma Sauvossa on Elopäivät, joka on tänä vuonna laajenemassa koko viikon kestäväksi Eloviikoksi. Viikon jokaiselle päivälle on suunnitteilla teemapäivä. Teemoja ovet muun muassa liikunta, kulttuuri ja ruoka. Eloviikkoa vietetään heinäkuun viimeisellä viikolla.
Sauvolaiseksi ylpeydenaiheeksi on nousemassa viime jouluna lanseerattu paikallisten tuottajien yhdessä kehittämä herkkukori. Kori meinataan toteuttaa nyt myös juhannuskorina. Korissa on paikallisten tuottajien maittavia herkkuja, kuten makkaraa, sinappia, hunajaa ja olutta.
Parviainen näkee matkailun kehittämisen koko Varsinais-Suomen yhteisenä asiana.
– Meidän täytyy ajatella Sauvoa laajemmin, ja nähdä koko Varsinais-Suomen alue ja etelärannikko yhtenä kohteena matkailijalle. Tähän lisätään vielä saaristo ja saaristoreitti. Matkailijoiden ja myös paikallisten asukkaiden tarpeisiin ryhdytään rakentamaan Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon yhteistä patikka-, pyöräily- ja melontareitistöä, joka on tarkoitus yhdistää Salon ja Kemiönsaaren valmiisiin reitteihin.
Sauvon matkailun kehittämishanke kestää tämän vuoden loppuun.
”Maaseutu voi taistella kaupungistumista vastaan yhteisöllisyydellään, puhtaalla ruualla ja luonnolla, pienillä oppilasryhmillä ja yritysystävällisyydellä.”
Kolumni – kirjoittajana maakuntajohtaja Kari Häkämies
Kaupungistuminen ei ole Suomessa mielipidekysymys, vaan fakta. Muuttoliikkeen selvin trendi on 20-vuotiaiden opiskelijoiden maaltamuutto kaupunkeihin. Vastaavasti jonkin verran 30-vuotiaita muuttaa takaisin maalle perheen kanssa, mutta selvästi pienemmällä volyymilla. Varsinais-Suomen kunnista muutetaan ahkerimmin opiskelemaan Turkuun ja töiden perässä pääkaupunkiseudulle.
Suomessa nuorten muutto kaupunkeihin näkyy väestörakenteessa. Turussa ja Helsingissä 20–29-vuotiaita on koko väestöstä 17 %, kun sama luku maaseutumaisissa kunnissa on keskimäärin puolta pienempi.
Turussa kaupungin kasvu ja asuntorakentaminen on nyt juuri ennätysvauhdissaan. Lounais-Suomen teollisuuden positiivinen rakennemuutos säteilee kasvua ympärilleen ja houkuttelee asukkaita Turun seudulle, mutta myös Vakka-Suomeen muuttaa uusia asukkaita.
Turku on maan sisäisessä muutossa suhteellisesti nopeimmin kasvanut kaupunki. Toteutunut väestönkasvu ylittää jo käynnissä olevan yleiskaavan tavoitteellisen kasvutahdin ja kaikki ennusteet. Väestötavoitetta vuodelle 2029 ollaan tämän johdosta nostamassa tuntuvasti, 220 000 asukkaaseen. Varsinais-Suomen koko 475 000 väestöstä lähes 188 000 asuu tällä hetkellä keskuskaupungissa Turussa.
Kaikki eivät kuitenkaan halua muuttaa kaupunkiin. Vaikka työpaikat sanelevat monen muuttoliikkeen suunnan, ei Suomessa muuteta ahkerasti työpaikkojen perässä. Yli 40 % koko väestöstä ei halua muuttaa työn perässä lainkaan. Huolestuttavinta on, että luku on jopa hieman korkeampi työttömillä työnhakijoilla kuin niillä, joilla jo on työpaikka.
Maaseutu voi taistella kaupungistumista vastaan yhteisöllisyydellään, puhtaalla ruualla ja luonnolla, pienillä oppilasryhmillä ja yritysystävällisyydellä. Varsinais-Suomessa maaseudun etuna on se, että se on verraten lähellä. Lähimpään kaupunkiin on lyhyt matka ja oppilaitoksetkin ovat pendelöintietäisyydellä. Erityisesti elinkeinoelämän elpyminen, Uudenkaupungin autotehtaan työpaikat ja Turun telakan vahva tilauskanta sekä töiden levittäytyminen laajalle alihankkijaverkoston kautta vaikuttaa maaseudulle positiivisesti.
Osa maaseutumaisista kunnista hyötyy erinomaisesta sijainnistaan elinkeinoelämän yhteyksien risteyksessä mahdollistaen samaan aikaan maaseutumaisen asumisen. Kunnat, jotka ovat kyenneet houkuttelemaan yrityksiä alueelleen pystyvät tarjoamaan asukkailleen myös töitä. Esimerkiksi Laitilan ja Koski TL:n työpaikkaomavaraisuus lähentelee sataa prosenttia. Myös lapsiperheiden palveluihin panostavat kunnat saavat houkuteltua uusia asukkaita.
Väitän, ettei kaupungistumista voi välttää. Silti erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa maaseutu pysyttelee todellisena vaihtoehtona kaupunkiasumiselle lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Työssäkäyntialueita yhdistämällä voidaan vahvistaa edelleen kaupunkien väliin jäävien maaseutumaisten kuntien vetovoimaa. Esimerkiksi tunnin juna tulee yhdistämään Turun seudun ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueet ja palvelee samalla koko Salon seutukuntaa.
Yhteisen työssäkäyntialueen vahvistaminen koko Suomen kasvun keskittymässä eli Turun, Tampereen ja Helsingin kasvukolmiossa, palvelee sekä kaupunkiasumista arvostavaa kuin maaseudulle kaipaavaa. Yhteinen työssäkäyntialue edistää työvoiman pendelöintimahdollisuuksia ja takaa asutusta myös väliin jääviin maaseutumaisiin kuntiin.
Mynämäellä sijaitseva PuuTila Oy on yritys, joka tuottaa kuivattua polttopuuta asiakkailleen. Yrittäjä Arttu Anttila sai idean polttopuiden myymisestä päästyään armeijasta. Nyt yritys on myynyt pääasiassa koivuklapia kolmen vuoden ajan. Toistaiseksi Arttu pyörittää yritystä sivutoimisesti isänsä Marko Anttilan kanssa. Päätoimisesti Arttu työskentelee metsäkoneenkuljettajana.
Yritys on jatkuvasti kehittänyt polttopuiden valmistuksen tehokkuutta ja myyntiä. PuuTilan uusin investointi on kuivaamo, jonka avulla kuivaa polttopuuta voidaan valmistaa ympäri vuoden. Nyt polttopuiden myynti työllistää myös talvella.
Aluksi puuta kuivatettiin kesän ajan pellolla auringon alla. Keväällä urakka oli suuri, sillä kaikki klapit piti tehdä valmiiksi pellolle kuivumaan. Ajatus kuivaamosta syntyi, kun kuivat polttopuut myytiin loppuun aina tammikuun tienoilla. Yritystoiminta piti saada ympärivuotiseksi.
– Nyt on kuivattu vuoden verran polttopuuta kuivaamon avulla. Hyvin tuo on toiminut ja helpottanut työmäärän jakamista. Nyt ollaan voitu ostaa raaka-ainetta tasaiseen tahtiin ja kuivaa polttopuuta on jatkuvasti myytävänä. Suurta varastoa ei tarvitse enää pitää, vaan puuta kuivataan uusien tilausten mukaan. Nyt kuivuri käy noin kerran viikossa, kertoo Arttu Anttila.
Kuivaa klapia muutamassa päivässä
Kuivaamo on tehty vanhaan hakeperävaunuun. Perävaunu on tosin käynyt läpi suuren muodonmuutoksen. Muun muassa pohja on vahvistettu ja vaunu on kauttaaltaan lämpöeristetty. Polttopuut lastataan yläkautta ja kuivuri tyhjennetään vaunussa olevan pohjakuljettimen avulla. Kuivaamoon mahtuu yhteensä 36 kuutiota klapeja. Koivuklapien kuivaus kestää erästä riippuen noin kahdesta kolmeen päivää.
Kuivaamo on pyörien päällä, joten tarvittaessa vaunua voidaan siirtää traktorilla toiseen paikkaan. Kuivaamossa voi kuivata myös haketta, joten vaunun voi myös vetää traktorin perässä metsään ja hakettaa täyteen.
Anttila päätti hakea kuivaamoon investointitukea maaseuturahaston kautta. Tuki haettiin lopulta Leader-yhdistys Ravakan kautta. Kuivaamon toteuttamiseen tuli yhteensä 20 prosentin investointituki, johon nuori yrittäjä on tyytyväinen.
– Loppujen lopuksi hankeen toteuttaminen oli vaivan väärti. Kyllä voin suositella maaseuturahaston tukimahdollisuuksien selvittämistä myös muille yrittäjille. Melkoista hakemuksen viilaamistahan se kyllä oli. Ilman Ravakan apua hakemus ei olisi varmaankaan ikänä mennyt läpi. Näin jälkikäteen ei harmita, mutta täytyy myöntää, että suuri työ tehtiin ilman takeita rahoituksen toteutumisesta. Olisihan se harmittanut, jos rahoitus olisikin suuren työmäärän jälkeen hylätty, summaa Anttila
Polttopuuyrittäjä pitää yrityksen sijaintia maaseudulla vain hyvänä asiana. Maaseutualueelle myönnettävä investointituki on myös yksi maaseudulla toimimisen positiivinen asia.
– Maalla saa rauhassa touhuta ja tehdä. Raaka-aineen hankinta on helpompaa, kun yritys toimii maaseudulla. Koivu ostetaan tästä lähialueelta. Rakka-aineen kuljetuskustannukset olisivat suuremmat, jos yritys toimisi kaupunkialueella.
Anttila kertoo, että yrityksen tulevaisuuden menestys on lähinnä itsestä kiinni.
– Tekemisen tehostamisen ja järkeistämisen tarve on jatkuva. Ei lopu ikinä tehostamisen paikat tässä hommassa. Mahdollisuudet polttopuiden kanssa on lähes rajattomat.
