Vieraskynä

I Pargas pågår ett projekt för kartläggning av de befintliga friluftsstråkens skick och av möjligheterna att utveckla stråken. Samtidigt utreds också potentiella nya stråk. Genom kartläggningen vill man stödja lokalbefolkningens rekreationsmöjligheter och naturturismen. Projektet varar i tre månader och finansieras av den i Pargas verksamma Leader-gruppen I samma båt.

Projektledaren Helena Särkijärvi har bland annat kartlagt ön Långholmen söder om Kyrkfjärden i Pargas. Pargas stad äger största delen av ön och det har inte funnits någon verksamhet på ön i åratal.

För närvarande är ön i naturtillstånd och till exempel är trädbeståndet av mycket varierande ålder. Den mångsidiga naturen på ön varierar från höga berg till ängslika partier. I projektet har möjligheten att anlägga naturstigar för rekreationsändamål utretts. Särkijärvi har kartlagt platserna med störst potential för friluftsstråk på ön. På kartan har flera möjliga naturstigar blivit inritade, sådana som kan anläggas med ganska enkla medel.

I praktiken sker kartläggningen av nya stråk i terrängen med hjälp av en GPS-positionerare och en kartapplikation som sparar den sträcka man gått i naturen. Planerarens uppgift blir då att hitta stråk som redan är så lättframkomliga som möjligt och som kunde bli officiella stråk. Vid de flesta stråken krävs också röjning av halvfallna träd.

Tack vare utredningsarbetet i projektet är det lättare för staden att avgöra hur stråken kan utvecklas framöver. Målet är att locka fler närturister och kanske till och med internationella naturturister till Pargas.

Text: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Översättning: Leila Martinkauppi

Marttilan Eräveikot rakentavat parhaillaan uutta metsästysmajaa seuralle. Projekti on edennyt nopeasti ahkerien talkoolaisten ansiosta. Rakentamiseen on alkujaan laskettu 22 000 talkootuntia. Jo nyt on nähtävissä, että talkootuntien osuus tulee olemaan runsaasti arvioitua suurempi. Tällä hetkellä hirsirakennuksessa tehdään väliseinien muuraustöitä.

Seuran puheenjohtaja Esko Numminen kertoo, että idea uuden metsästysmajan rakentamiseen tuli naapuriseuralta.  Uudelle tilalle on Marttilassa kysyntää muun muassa erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

– Metsästysseura Karinaisten Kytät teki laajennuksen omaan majaansa Leader-rahoituksella. Otin heti yhteyttä Leader-yhdistys Jokivarsikumppaneille, ja siitä hanke lähti rullaamaan, kertoo Numminen.

Hirsirakenteisessa metsästysmajassa on tilaa noin 90 neliötä. Rakennukseen tulee keittiö, wc-, sauna- ja kokoustilat 50-henkilölle. Rakennus lämpiää seuran omalle tontille kaivetulla maalämmöllä.

Rakennustyöt aloitettiin keväällä 2017. Numminen kertoo, että rakennus valmistuu ensi vuoden syksyllä.

– Toistaiseksi kaikki on mennyt mallikkaasti. Täytyy myöntää, että onhan tämä herättänyt jopa positiivista kateuttakin kylillä.

Metsästysmajan kokonaiskustannusten määrä on noin 232 000, josta Leader-rahoituksen osuus on 50 prosenttia. Rahoituksen on myöntänyt alueella toimiva Leader-yhdistys Jokivarsikumppanit. Metsästysmaja on yksi suurimmista Leader-rahoitettavista hankkeista.

– Leader-tukea voidaan myöntää toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen hankkeeseen enintään 180 000 euroa. Tämä hanke on hieno osoitus maaseudun Leader-rahoituksen tarpeesta, jotta paikallisten seurojen toimintaedellytyksiä voidaan turvata. Yhdistykset ja seurat ovat kehittämisen suuri voimavara. Toteuttaessaan yleishyödyllisiä hankkeita ne turvaavat maaseudun elinvoimaisuutta ja tuovat sinne palveluja, joita muutoin ei siellä olisi, kertoo hankeasiantuntija Satu Juntunen Jokivarsikumppanit ry:stä.

Valmistuessaan metsästysmajaa vuokrataan laajasti erilaisiin tilaisuuksiin yhdistyksille ja yksityishenkilöille. Käyttövuorokausia on arvioitu olevan noin 180 vuodessa. Metsästysmajalle on tarvetta esimerkiksi suunnistus ja koiratapahtumien yhteydessä.

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetty valtakunnallinen tapahtuma kokosi reilu 800 osallistujaa eri puolilta Suomea keskustelemaan maaseudun kriittisistä kysymyksistä ja edistämään sen monia mahdollisuuksia. Inspiroivat puhujat herättivät innostusta ja tunteita, joita purettiin ahkerasti myös sosiaalisessa mediassa.

Teksti: maaseutuparlamentti, kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Auran Palokunnan Urheilijat ry kunnostaa parhaillaan Auran vanhasta urheilukentästä monipuolista urheilupuistoa. Puistoon rakennetaan uusi nurmikenttä, ulkokuntosalilaiteet ja oheistoiminta-alue, joka toimii juoksusuorana ja venyttelyalueena. Tavoitteena on saada urheilupuistolle entistä enemmän käyttöä ja mahdollistaa monipuolinen urheilun harrastaminen.

– Vanha urheilukentän alue on ollut retuperällä jo pidemmän aikaa. Huonokuntoinen urheilukenttä oli myös seuran kehittämisen este. Kenttäolosuhteiden vuoksi seuraa ei voitu kehittää, sillä esimerkiksi jäsenmäärää ei voitu kasvattaa. Tällä hetkellä tuntuu hyvältä seistä tässä uuden urheilupuiston nurmikentän laidalla, kertoo hankkeen ideoinut seuran toiminnanjohtaja Ville Antikainen.

– Ajatus urheilupuistosta syntyi jalkapalloturnauksessa Italiassa, jossa jokaisella pikkuseuralla oli oma urheilupuistoalue. Uskon, että Suomessakin ollaan menossa samaan suuntaan kuin muualla Euroopassa, jossa urheilupuistojen pyörittäminen ja kehittäminen ovat urheiluseurojen vastuulla, arvioi Antikainen.

Kentän kunnostustyötä on tehty talkoolaisten voimin.

– Karkeasti arvioiden talkootunteja on kertynyt nyt noin 350-400. Aktiivisia talkoolaisia on noin kymmenkunta. Itse olen noin puolisen vuotta tehnyt tätä aktiivisesti. Jossain vaiheessa vaimo jo vihjasi, että hän hommaa minulle nukkumapatjan kentän laidalle, paljastaa ahkera talkoolainen ja seuran puheenjohtaja Markku Saarinen.

Puiston takaosassa sijaitseva hiekkakenttä on jo muutettu nurmikentäksi. Kenttää on laajennettu ja pohja on tasoitettu. Kentän tieltä on kaadettu puita ja talkoolaiset ovat siistineet alueella kasvaneet rämeiköt. Nurmikentän laidoille on rakennettu uudet korkeat verkot, jotta pallo ei päädy vieressä kulkevalle junaradalle.

Urheiluseuran oman rahoituksen lisäksi urheilupuiston rakentamiseen on myönnetty maaseuturahaston Leader-rahoitusta. Rahoituksen on myöntänyt alueella toimiva Leader-ryhmä Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry.

Seuran toimintaa kehitetään ison turnauksen avulla

Tulevana viikonloppuna on luvassa uuden nurmikentän koeponnistus, kun seura järjestää huippusuositun Jymy Cup -juniorijalkapalloturnauksen. Turnaukseen osallistuu yhteensä 116 joukkuetta ja otteluita on yhteensä 340. Suuren vuosittaisen tapahtuman avulla seura rahoittaa ja kehittää toimintaansa.

– Turnaus tuo kaiken kaikkiaan 1200 junioria ja noin 3500 ihmistä tänne Auran kylälle. Yhteistyö paikallisen jäätelötehtaan kanssa on ollut isossa roolissa turnauksen järjestämisessä aivan alusta saakka. Turnausviikonloppu tuo kylille eloa ja puhutaan useammasta kymmenestä tuhannesta eurosta mitä tapahtuma tuo tänne kylille rahaa, arvioi Antikainen.

Teksti, kuva ja video: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Yhteislaulu raikaa heinäkuussa Taivassalossa. Artisti Krista Siegfrids toimii ensimmäistä kertaa järjestettävän Allsång på Tövis -tapahtuman laulajattarena. Allsång på Tövis järjestetään Taivassalossa Viiasten kartanomuseolla tiistaina 25. heinäkuuta kello 19. Tilaisuuden järjestämiseen on myönnetty maaseuturahaston rahoitusta Leader-yhdistys Varsin Hyvän kautta. Tarkoituksena on tuoda esille Taivassaloa kaksikielisenä saaristolaispitäjänä ja kartanoiden kuntana. Järjestäjänä on Taivassalo-Seura. Haastattelimme Krista Siegfridsin tunnelmia yhteislaulutapahtuman tiimoilta.

Esiinnyt heinäkuussa järjestettävässä Allsång på Tövis -yhteislaulutapahtumassa. Mitä odotat tapahtumalta?

–  Odotan, että siellä on mahtava fiilis. Kaikki on hyvällä tuulella, jengi hymyilee ja laulaa yhdessä. Unelmoin salaa, että tulee täydellinen kesäpäivä. Mua ei haittaa sekään, että sataisi: mulla on aina kivaa, Krista paljastaa!

Mitä veikkaat, päästäänkö Taivassalossa yhtä railakkaaseen menoon kuin Ruotsin Allsång på Skansen –tapahtumassa?

– Uskon, että pystytään siihen! Kaikki tapahtumaan osallistuvat haluaa viettää hauskaa iltaa yhdessä.

Mikä on parasta Suomen kesässä?

–  Kesä on vaan niin kaunis! Musta tuntuu, että ihmiset heräävät kesäisin enemmän eloon. Suomalaiset ovat iloisia ja onnellisia kesäisin. Elämä on silloin vähän helpompaa ja kivempaa.

Mikä kesäpuuha on sinulle mieleisin?

– Mä tykkään matkustaa ja kesään kuuluukin vähintään yksi reissu. On myös ihanaa olla mökillä, uida ja saunoa. Pidän myös urheilusta kesällä, sillä voi lenkillä ihanan luonnon keskellä. Mä oon meri-ihminen. Oon kotoisin Kaskisista, enkä voisi kuvitella kesää ilman merta.

Mitä ajattelet suomalaisesta maaseudusta?

– Oon Pohjanmaalta kotoisin, eli pienestä paikasta maaseudulta. Maaseudulla on rauha, jota ei löydy oikeastaan mistään muualta. Silloin kun menen kotiseudulle, saan viettää aikaa ihmisten kanssa, ketä rakastan.

Olet kaksikielisestä perheestä. Onko kaksikielisyydestä ollut hyötyä urallasi?

– Ehdottomasti siitä on vain hyötyä. Ajattelen niin, että kielien osaaminen on rikkaus. Haluisin osata vielä enemmänkin kieliä! Kun olen kaksikielinen, voin tehdä töitä Suomessa sekä Ruotsissa. Se on mielestäni aivan mahtavaa! Mun slogan on aina ollut: ”more is more”, eli mitä enemmän osaa myös kieliä, niin se on hyvä juttu. Olen onnellinen, että mulla on ystäviä sekä Ruotsissa että Suomessa.

Vilken är din favorit allsång?

– Min favorit allsång är IIdas sommarvisa!

Teksti: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi