Vieraskynä

Maaseudulla myönnetään paikallisesti yritysrahoitusta, jonka vaikutukset alueelle ovat merkittävät. Leader-rahoitus kattaa korkeintaan kolmasosan yrityksen investoinnista, mutta se kannustaa yrityksiä kehittymään. EU:n, kunnan ja valtion rahasta koostuva Leader-rahoitus on tuonut viimeisen viiden vuoden aikana 70 miljoonan yksityiset investoinnit suomalaiselle maaseudulle.

Leader-rahoitusta on mahdollisuus saada maaseudulla sijaitsevien yritysten toiminnan kehittämiseen. Murtolan Hamppufarmi sai rahoitusta vuonna 2014 rakennettuun elintarviketuotantotilaan, jossa on tähän mennessä kehitetty useita öljyhampusta valmistettavia elintarvikkeita.

Hamppufarmin yrittäjät Ville ja Virve Virtanen pitävät maaseuturahastoa ja Leader-rahoitusta investointeihin rohkaisevana asiana:

– Leader-rahoitus vaikutti merkittävästi projektin etenemiseen. Rahoitus nopeutti päätöksiä omassa päässä, että uskaltaa tehdä ison investoinnin, yrittäjä Ville Virtanen kuvaa rahoituksen merkitystä.

Yrittäjäpariskunnalle Leader-rahoituksen mahdollisuus oli jo ennen hanketta yleisesti tiedossa. Yrityksen kanssa samalla paikkakunnalla Marttilassa toimii myös Leader Jokivarsikumppanien toimisto. Ville Virtanen kertoo, että he olivat kysyneet mahdollisuutta investointitukeen suoraan Leader-toimistosta.

Koska investointeihin myönnettävä summa kattaa korkeintaan 35 % koko investoinnista, rahoitus tuo samalla mittavat yksityiset investoinnit suomalaiselle maaseudulle. Ne hyödyttävät välillisesti paljon suurempaa joukkoa kuin vain itse yrittäjää.

-Investoinnit työllistävät alueen muita yrittäjiä, esimerkiksi tuotantotilan tekevää urakoitsijaa, ja tietysti elinvoimaiset yritykset tuovat maaseudulle töitä ja palveluita. Rahoituksessa on kyse maaseudun elinvoiman kasvattamisesta, kuvaa Leader-asiamies Heli Walls.

Leader-rahoitus myönnetään paikallisesti Suomen 54 Leader-ryhmässä, jotka tekevät päätökset alueen tuntemuksen perusteella. Siksi rahoitusta saavat yritykset, joiden investointien nähdään hyödyttävän koko aluetta laajemminkin.

-Rahoitus menee aidosti uuden kehittämiseen. Kun yritykset saavat tukea, hankinnat voidaan tehdä laadukkaampina, tai osa ei tekisi niitä ollenkaan ilman tätä osarahoitusta, Walls kertoo.

Investointihankkeen jälkeen Hamppufarmi on pystynyt palkkaamaan yhden ulkopuolisen työntekijän. Aluksi työntekijä oli kiireapulaisena, mutta tällä hetkellä täyspäiväisenä. Tämän lisäksi yritys työllistää useampia osa-aikaisia työntekijöitä. Hamppufarmin seuraavana tavoitteena on laajentaa nykyisiä tiloja.

-Tarkoituksena on rakentaa kokonaan uusi tuotantohalli nykyisen viereen. Suunnitelmat ovat jo hyvällä mallilla, Ville Virtanen kertoo.

Vuosina 2014-2018 Leader-rahoitusta on kokonaisuudessaan myönnetty maaseudun yrityksien investointeihin 24,8 miljoonaa ja se on tuonut maaseudulle 70,5 miljoonaa euroa yksityisiä investointeja. Julkisesta rahasta 10,4 miljoonaa oli EU:n maaseudun kehittämisrahaa, 11,4 valtion rahaa ja 2,9 kuntien rahaa. Kokonaisinvestoinnit ovat siis olleet viidessä vuodessa liki 100 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna ”Omaleimainen kylä”. Etsinnässä on kylä, joka tunnistetaan nimenomaan jostain erityispiirteestä.

Keskeisiä kysymyksiä ovat mm.
• tunnetaanko kylä jostain tietystä asiasta: rakennus, luonto tai  maisem?
• onko toiminnassa noussut esiin joku selkeä teema, joka tiedetään  muuallakin: kulttuuri, matkailu, liikunta, historia, kestävä kehitys tai energia.
• tunnetaanko kylä jostain tapahtumasta tai palvelusta: juhla tai festari, teatteri, tanssilava, urheilukilpailu, reitistö tai tori?
• onko kylälle suunnitelmallisesti kehitetty jonkinlaista imagoa tai brändiä?
• onko kylän identiteettiä tuotteistettu: logo, kyltit, some tai kyläkirjat.
• onko kylä saanut julkisuutta aktiivisesta toiminnastaan?

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee kuvailla kylä (asukasmäärä, sijainti, alueen yhdistykset ja muut keskeiset toimijat yms.) sekä kertoa kylän toiminnasta. Kyse on nimenomaan kylien – ei vain kyläyhdistysten –  kilpailusta eli kaikkien kylän yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toiminta huomioidaan. Kyläkilpailuraati tutustuu hakemusten perusteella  muutamiin kyliin sitten paikan päällä.

Varsinais-Suomen vuoden kylä palkitaan 24.8. Salon (Halikon) Märynummella pidettävän maakunnallisen kylätoimintapäivän yhteydessä.

Leader Varsin Hyvä palkitsi parhaan nuorisohankkeen. Yhdistys käynnisti Nuoriso-Leader -rahoitusmuodon vuonna 2017.  Nuoriso-Leader kannustaa nuoria suunnittelemaan ja tekemään omia projekteja. Hankebyrokratia on normaalia Leader-rahoitusta kevyempää.

Varsin hyvän raati valitsi parhaaksi hankkeeksi kolmen nuoren pojan Antti Silanterän, Pessi Pihlajamaan ja Eeti Kankareen järjestämän tapahtuman, jonka he suunnittelivat ja toteuttivat täysin itse. Nuoret saivat palkinnoksi lahjakortit pizzeriaan. Palkittu tapahtuma järjestettiin sisäaktiviteettipuistossa, ja se oli suunnattu vähävaraisille nuorille. Tapahtumahetkellä nuoret olivat iältään 13-14-vuotiaita. Varsin Hyvän kautta nuoret hakivat projektille rahoituksen, joka oli yhteensä 700 euroa.

— Partion kautta oltiin järjestetty jo aiemminkin pienempiä tapahtumia, mutta tämä oli aivan eri mittakaavassa. Siinä oppi paljon ja kyllä siinä vastoinkäymisiäkin tuli matkalla, mutta mukavalta se tuntui, kertoo palkittu Pessi Pihlajamaa.

— Se antoi vastuuta ja kasvatti. Opittiin siinä samalla mistä kaikesta koostuu tapahtuman tai tilaisuuden järjestäminen, sanoo palkittu Antti Silanterä.

Varsin Hyvän raati valitsi poikien järjestämän tapahtuman voittajaksi, sillä tapahtumassa pojat laittoivat itsensä aidosti likoon yhteisen hyvän puolesta. Raadin vaakakupissa painoi myös se, että tapahtuman idea oli poikien oma, ja he hoitivat kaiken itsenäisesti. Valinnassa vaikutti myös, että hankkeesta hyötyjien määrä oli suuri. Tapahtumassa tehtiin myös yhteistyötä kuntien kanssa.

Tapahtumassa nuoret muun muassa suunnittelivat pääsylippujen graafisen ilmeen itse. Pojat kertovat, että pääsylipun suunnittelun myötä he ovat innostuneet kuvankäsittelystä ja graafisesta suunnittelusta. Esimerkiksi viime viikonloppuna järjestettyihin partiokisoihin pojat suunnittelivat visuaalisen puolen. Kysyttäessä lähtisivätkö nuoret tekemään uudestaan vastaavaa tapahtumaa, vastaus oli selvä.

— Kyllä tehtäisiin ja neljä kertaa isommin, Antti kertoo.

— Minä ainakin lähtisin ehdottomasti tekemään uudestaan nyt kun on vielä kokemustakin tullut muistakin tapahtumista. Kyllä se myös herätti kiinnostuksen projektityöskentelyä kohtaan. Etenkin jos on hyvä ryhmä tai työpari, se on todella mukavaa, kommentoi Pessi.

Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willbergin mukaan hakemuksia tuli yhteensä 39, joista viidelle ei myönnetty tukea, koska ei ollut hankkeen mukaista toimintaa. Nuoriso-Leader rahoitusta myönnettiin tapahtumien järjestämiselle, harrastusvälineiden hankkimiselle, opintoretkille ja kerhotoiminnalle.  Tukisummat vaihtelivat 165 – 1000 euron välillä. Yhteensä rahaa oli käytettävissä Nuoriso-Leaderissa 22 000 euroa. Yhdistys suunnittelee parhaillaan uutta nuorisohanketta, jotta vastaavanlainen matalan kynnyksen hanketoiminta voisi jatkua.

Teksti ja kuva: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi

Muita Varsin Hyvän Nuoriso Leaderista rahoitettuja ja toteutettuja hankkeita:

Hevosleiri Heppahyvä, Masku 460 euroa

Kolme hevoskerhonohjaajan perus -ja jatkokurssin käynyttä tyttöä (14-15 v) järjestivät 8.-9.6.2017 hevosleirin itseään nuoremmille ja saman ikäisille lapsille ja nuorille.

Friends around the world, Lemun VPK:n nuoret, Masku 850 euroa

Järjestettiin lemulaisille kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille nuorille sekä saksalaisille nuorille leiri Lemun paloasemalla 28.7.-7.8.2017. Osallistujia oli todella paljon, ja tapahtuman tuloksena luotiin uusia kansainvälisiä kontakteja ja tutustuttiin erilaisiin toimintatapoihin ja kulttuuriin.

Koripallokerho nuorille  SMM Nousiainen 730 euroa

Aloitettiin koripallokerhotoiminta Nousiaisissa. Kerho kokoontui Henrikin koululla kaksi kertaa viikossa syyslukukaudella 2017 ja kevätlukukaudella 2018. Joka kerta pelaamassa oli 8-14 hlö.

Nuokkari kuntoon , Saariston Savotta ry / Nuorisoiltojen osallistujat Naantali  1000 euroa

Kunnostettiin nuorisotila Livonsaaren seurantalolle. Lisäksi hankittiin huonekaluja ja pelejä ym.

Haloo maaseutu! -viestintäseminaari

Lataa seminaariohjelma PDF-muodossa TÄSTÄ

Ilmoittaudu nyt mukaan maksuttomaan viestintäseminaariin, jossa luvassa viestintää, tarinallistamista ja vaikuttavuutta.

Ilmoittautuminen on päättynyt.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille maaseudun kehittämisen viestinnästä kiinnostuneille.

Aika ja paikka:

Tiistaina 19.3.2019
klo 12.00- 18.30 Valtion Virastotalo Turku, Itsenäisyydenaukio 2.

Mikä ihmeen maaseutu?
95 prosenttia Suomesta on maaseutua!
Mitä jos 95 prosenttia somesta olisi maaseutua?
Miksi maaseudusta täytyy viestiä?
Riittääkö maalaisjärki maaseudun viestinnässä?
Maaseudun tulevaisuus, onko sitä?

Maksuton seminaari, jossa pureskellaan viestintää maaseudusta
asiantuntijoiden ja median edustajien kanssa. Tilaisuus on tarkoitettu
kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille.
Ennakkoilmoittautuminen. Paikkoja on 200 ilmoittautuneelle.

Tilaisuuden järjestää Haloo maaseutu -viestintähanke yhteistyössä
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
Haloo maaseutu -viestintähanke viestii Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta Varsinais-Suomessa.

OHJELMA

12.00 Seminaarin avaus Haloo maaseutu -viestintähanke
Viestintäkoordinaattori Anssi Ketonen:
Yhdessä timantti, yksin pelkkää lasia.

12.30 Mikko ”Peltsi” Peltola: Luontomatkailu kiinnostaa, miten maaseudun yritykset, yhdistykset ja asukkaat voivat hyödyntää luontohypetyksen?

13.30 Kahvit

14.00-15.15 Mediapaneeli: Miten maaseutu esiintyy mediassa?
Mitkä maaseutuaiheet kiinnostavat mediaa?
Juontajana Timo Virkkula. Paneelikeskustelun osallistujat:
Maaseudun Tulevaisuus, Jussi Martikainen toimituspäällikkö
Turun Sanomat, Veijo Hyvönen toimituspäällikkö
Vakka-Suomen Sanomat, Teija Uitto päätoimittaja
YLE Turku, Antti Korhonen suunnitteleva tuottaja

15.20-15.50 Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola
Maaseutuohjelma ja uusi ohjelmakausi.

15.50-16.30 Lähiruokatori ja kahvit

16.30-18.15 Erotu tarinallistamalla – tarinatyöpaja maaseudun yhdistyksille ja
yrityksille. Tarinallistamisen työpajan vetäjänä toimii Anne Kalliomäki.
Anne on tarinallistamisen eli tarinalähtöisen palvelumuotoilun paras asiantuntija Suomessa.

Kolumni on julkaistu Haloo maaseutu -lehdessä.

KOLUMNI. Tulevaisuutta luonnehtivat kansainvälisten ja kansallisten vaikutusyhteyksien lisääntymisestä ja vyyhtiytymisestä seuraavat yllätykset. On osattava reagoida, tuli mitä tuli. Suomen on varauduttava voimistuvaan ulkomailta suuntautuvaan muuttoliikkeeseen, jota kiihdyttävät poliittiset konfliktit ja ympäristönmuutoksen aiheuttama pakko.

Toisaalta on tarpeen muistaa, että taloudellinen menestyksemme ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttävät tulevina vuosikymmeninä maahanmuuttoa. Oma syntyvyytemme ei yksin riitä. Vahvuutenamme on maantiede, tila ei lopu kesken. Laaja maantieteemme turvaa monipuoliset maankäytön suunnittelun mahdollisuudet. Maantieteemme on muutosjoustavuutemme eli resilienssin merkittävä voimavara.

Aluerakenteemme perushahmo ei ole kahtiajako kaupunkeihin ja maaseutuihin, vaan paikallisyhteisöjen muodostama mosaiikkimainen jatkumo. Suomea on viisasta ja kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaista kehittää monipuolisten paikallisyhteisöjen maana.

Paikallisyhteisöjen vastakkainasetteluille ei ole perusteita. Tarvitsemme vahvat kaupungit ja moniin yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaavan maaseudun. Suomea on kehitettävä monipuolisten yhdyskuntien kokonaisuutena, se turvaa menestyksemme.

Eriyttäminen on välttämätöntä. Kaupunkiseuduille on taattava omanlaiset ratkaisut. Kaupunkien läheinen asumismaaseutu, maatalouden luonnehtima ydinmaaseutu, ikääntyvien asuttama harvaan asuttu maaseutu sekä maaseudun paikalliskeskukset edellyttävät maantieteellisiin olosuhteisiin sovitettuja maankäytön suunnittelun, rakentamisen ja palvelujen järjestämisen periaatteita.

On oivallettava, että Suomen tulevaisuuden suuria kysymyksiä ei ratkaista pidäkkeettömällä sisäisellä ja kansainvälisellä muuttoliikkeellä suurimmille kaupunkiseuduille. Se aiheuttaisi asuntopoliittisesti vielä nykyistäkin kestämättömämmän tilanteen. Suomen laajan maantieteen tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää maksimaalisesti. Maaseutu ei enää ole eturistiriitojen temmellyskenttä, vaan kaikkein yhteinen asia, suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn keskeinen tekijä.

Suomen menestyksen katsannosta on tärkeää hyväksyä, että metsänkäyttöön perustuva ja muu valmistava teollisuus on Suomessa tärkeää myös jatkossa. On huolehdittava paikallisteiden kunnosta ja muusta teollisuuden tarvitsemasta infrastruktuurista. Maassamme on noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa. Niiden ympärivuotisen käytön turvaaminen on tärkeä yhteiskunnallisen päätöksenteon tehtävä.

Eri puolille Suomea kannattaa suunnitelmallisesti synnyttää keskusten välisiä kasvuvyöhykkeitä. Ne kytkevät maaseudun kilpailukykymme vahvistamiseen. Junaliikenteen tulevassa kilpailuttamisessa on tuettava tätä kehityssuuntaa, koska kasvuvyöhykkeiden luontevana runkona ovat ratayhteydet. Tarvitaan vanhojen ratayhteyksien kunnostamista. Tarvitaan myös uusia ratayhteyksiä. Kasvuvyöhykkeiden toteuttaminen edellyttää maakuntien saumatonta yhteistyötä.

Hannu Katajamäki
Kirjoittaja on aluetieteen emeritusprofessori

MTK Varsinais-Suomen organisoiman ”Jos lehmät puhuisivat” -hankkeen valokuvanäyttelyä rakennetaan parhaillaan Berliinissä Grüne Woche -messuilla. Messujen avajaiset ovat 18. tammikuuta, joka on samalla valokuvanäyttelyn avajaistapahtuma. Grüne Woche -messut ovat maailman suurin ruoka-alan kansainväliset messut.  Kymmenen päivää kestävä tapahtuma kerää yhteensä noin 400 000 vierailijaa. Tämän vuoden kumppanuusmaana on Suomi.

Hankkeen koordinaattori agrologi Katja Mahal on kuljettanut pakettiautolla koko messuosaston tarpeet Saksaan. Viimeiset viikot ovat kuluneet tiiviisti näyttelyn valmisteluissa. Näyttelysermejä viimeisteltiin vielä viikkoa ennen messuja. Näyttelyn toteutukseen on osallistunut myös Marika Sarha, jolla on runsaasti kokemusta lehmätaiteen työpajojen vetämisestä.

”Jos lehmät puhuisivat” -näyttelyyn tulee esille yhteensä sata lehmä-aiheista valokuvaa ja muutamia työpajoissa askarreltuja peltilehmiä. Isoja valokuvateoksia tulee esille yhteensä 15.Valokuvat ovat syntyneet hankkeessa järjestetyn kuva- ja tarinakilpailun kautta. Järjestetyssä valokuvakilpailussa oli erikseen kuva-ammattilaisten sarja, lehmäammattilaisten sarja sekä jokamiessarja. Kilpailussa palkittiin yhteensä 11 henkilöä ja annettiin yhteensä 56 erityis- ja kunniamainintaa.

Berliinin messuilla näyttelylle on varattu yhteensä 457 neliötä. Valokuvateokset ovat printattu puulle, kankaalle ja komposiittilevylle.  Kangastaulut ovat kehystetty upealla käsintehdyllä rautaisilla kehyksillä. Rautaiset kehykset ovat yläneläisen raudantakojan Kristian von Pfalerin käsialaa. Kehykset ovat koottavia, jotta valokuvanäyttely on vaivatonta siirtää eri paikkoihin näytille. Suomessa näyttely kiertää osanäyttelynä, jolloin se mahtuu esimerkiksi 30 neliön kokoisiin nayttelytiloihin. Näyttelyä voi varata hankkeen verkkosivuilta www.lehmat.fi.

”Jos lehmät puhuisivat” -hankkeeseen on haettu Leader-rahoitusta Varsinais-Suomen Leader-ryhmiltä. Tämän lisäksi hankkeeseen on saatu tukea MTK säätiöltä. Rahoitusta on kerätty myös sponsorien avulla.

Uudenkaupungin keskustassa kokeiltiin kesällä erilaisia ideoita kaupungin kehittämiseksi. Leader Ravakan kautta rahoitetussa hankkeessa keskustaan tehtiin muun muassa kävelykatu, jossa testattiin uudenlaisia tapoja lisätä keskustan viihtyvyyttä. Hankkeen tekemän kyselytutkimuksen perusteella kokeilu sai pääosin erittäin positiivista palautetta ihmisiltä. Demokadun koettiin piristäneen ja lisänneen keskustan viihtyvyyttä. Enemmistö kyselyn vastaajista kannattaa pysyvän kävelykadun rakentamista Uudenkaupungin keskusta-alueelle.

Demokatu hankkeessa kokeiltavat ideat kerättiin asukkailta ja erilaisia esille nousseita asioita toteutettiin konkreettisesti kesän aikana. Kävelykatukokeilun lisäksi hankkeen aikana toteutettiin erilaisia tapahtumia, tehtiin valaistusta, rakennettiin ihmisille paikkoja oleskella ja kokeiltiin kukkaistutuksia. Hankkeessa tehtiin muun muassa keinuparatiisi asukkaiden käyttöön. Hankkeen vetäjä Sonja Stenman kertoo, että riippukeinut saivat suuren suosion.

— Erilaisia riippukeinuja oli parhaimmillaan 14 kappaletta ihmisten kokeiltavana. Niitä ripustettiin puihin ja osa oli omissa telineissään. Asentamisen jälkeen seurattiin, että käykö niissä kukaan keinumassa. Ja ne olivat olleet käytössä lähes yötä päivää, Stenman sanoo.

Kokeilemisen malli on lainattu Yhdysvalloista, jossa käytetään termiä taktinen urbanismi. Tämä tarkoittaa, että kaupunkitilaan tehdään väliaikaisia muutoksia, jotta voidaan tehdä todellisen kokemuksen perusteella pysyviä kehittämistoimia.

Runsaasti keskustelua herättänyt kävelykatu oli testattavana yhteensä viiden viikon ajan. Tuona aikana seurattiin, miten kävelykatu vaikuttaa liikenteeseen ja ihmisten kulkemisiin. Kävelykatu koettiin pääosin positiivisena asiana, mutta osa ihmisistä oli huolissaan esimerkiksi parkkipaikkojen riittävyydestä ja keskustan näivettymisestä.

Demokadusta tehtiin kyselytutkimus, jossa asukkailta kerättiin kokemuksia hankkeesta. Kyselyyn vastasi noin neljäsataa henkilöä ja kuntalaiset pitivät kokeilua vaikuttavana. Hanke herätti kuntalaisissa keskustelua kaupunkikulttuurin kehittämiseen. Muun muassa turvallisuuden tunne keskustassa koettiin kyselyssä parantuneen. Erityisen paljon kannatusta kyselyssä saivat valaistusratkaisut, riippukeinut sekä penkkien ja istutusten lisääminen.

Kokeilussa saatujen kokemusten perusteella kehitetään kaupunkisuunnittelua hyväksi koettuun suuntaan. Tulokset saatetaan päättäjien tietoon ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan tulevaisuuden budjetointiin ja suunnitelmiin.

— Rauhanpuiston kehittäminen on selkeästi yksi asia, jota voisi jatkossa kehittää ihmisten oleskelupaikaksi. Puisto on helmi, joka on ollut hiukan epämääräinen alue kaupungin keskeisellä paikalla. Yllätyttiin itsekin, kuinka nopeasti puistosta saatiin viihtyisä paikka kaupunkilaisille, Stenman kertoo.

Lyhyessä ajassa toteutettu kokeilu ei olisi hankevetäjä Sonja Stenmanin mukaan toteutunut ilman Leader-rahoitusta. Stenman kertoo, että rahoituksen turvin pystyttiin toteuttamaan asukkaiden toiveita konkreettiseksi ja nopealla aikataululla. Kokeilut toteutettiin pääasiassa vuokra- tai lainakalustolla. Hankkeessa oli mukana runsaasti eri toimijoita yhdistyksistä yrityksiin. Avainasemassa oli myös suuri tehdyn talkootyön määrä. Talkoilla saatiin myös kehittämistoimet näkyväksi ja konkreettiseksi. Hankkeen toteutti Uudenkaupungin kaupunki ja hallinnoinnin toteutti Ukipolis Oy.

Teksti: Anssi Ketonen, Kuvat Anssi Ketonen, Sonja Stenman.